Panssarintorjunta
- Viestiketjun aloittaja Second
- Aloitus PVM
Huhta
Greatest Leader
Ja rummun pärinä tiivistyy... Tuo on täysin sama lukumäärä kuin mitä Hollanti harkitsi ostavansa. Summa vain on ~100 miljoonaa dollaria halvempi.
Onko siellä DSCA:ssa vain kopioitu laput sellaisenaan ja vaihdettu maat? Sama juttuhan oli Puolan ja Suomen JASSM-lapuissa, kummallekin 70 ohjusta.
Toteutunut kauppahinta oli 200 miltsiä mutta markkoina. Kun pataljoonia on valmiusprikaateissa 9kpl ja pst-ohjusjoukkueessa laukaisimia 4kpl niin päästään ampumalaitteiden määrään 36kpl. Jos tusina ohjusta kullekin niin niitä olisi noin 500kpl. Taisi Spikeja tulla muutama joukkue muuallekin mutta sieltä jostain 70kpl hivakoilta määrä löytyy noilla spekseillä. Eli ehkä 30% tuon vientiluvan määrästä?
Myöhemmin ostettiin sitten Hollannista lisää ampumalaitteita mutta tuossa vaiheessa kai varustettiin jo alueellisia joukkoja.
Huhta
Greatest Leader
Kai prikaatienkin komppaniat olivat Spikeilla? Jääkäriprikaateissa tosin kyllä kai oli kahden ohjuksen malli, pataljoonilla neuvostoliittolaiset ohjukset ja prikaatilla TOW:t.
Ei nuo vissiin ihan eksaktia tiedettä ole. Enimmäismäärät ovat ainoa varma tieto.Ja rummun pärinä tiivistyy... Tuo on täysin sama lukumäärä kuin mitä Hollanti harkitsi ostavansa. Summa vain on ~100 miljoonaa dollaria halvempi.
Onko siellä DSCA:ssa vain kopioitu laput sellaisenaan ja vaihdettu maat? Sama juttuhan oli Puolan ja Suomen JASSM-lapuissa, kummallekin 70 ohjusta.
Ilmeisesti prikaatin pst-ohjuskomppanialla on yksi Spike-joukkue ja 2 TOW-joukkuetta. Eli ampumalaitteita 4+4. Ja ainakin MEKTSTOS kokoonpanossa näkyy olevan pst-ohjusjoukkue ja sillä 4 Spikea.
Suomen Kuvalehden jutussa annetaan kauppahinnaksi vuosille 2000-2002 70 miljoonaa euroa mikä on jonniin verran enemmän kuin se ministeriön tiedotteen 200 miljoonaa markkaa.
suomenkuvalehti.fi
Tässä ovat Suomen merkittävimmät asekaupat Israelista
Kuva Reuters / Lehtikuva. Suomi on kymmenen viime vuoden aikana ostanut Israelista aseita joko suoraan tai kolmansien maiden kautta noin 150 miljoonalla eurolla. Huomattavimmat kaupat: Euro-Spike-panssarintorjuntaohjuksia, hankintavuodet 2000-2002, hinta 70 miljoonaa euroa.…
suomenkuvalehti.fi
Olympiakasarmi
Kenraali
Ohjuksia ja salaimia: Suomi jatkaa asekauppaa Israelin kanssa
Isku Gazan avustuslaivaan jäädytti maiden välisen asekaupan vain hetkeksi. Suomi tekee nykyisin komponentteja Israelin valmistamiin Euro-Spike-ohjuksiin. Kuvassa ohjuksen ampuu israelilaissotilas. Kuva Reuters / Lehtikuva. Gazan välikohtaus sattui Suomen ja Isr…
suomenkuvalehti.fi
Panssarinuoli
Korpraali
Terve, olen saanut aikanaan koulutuksen SPIKEeen. Käytännön kokemusta sen kanssa tetsaamisesta vajaan vuoden verran. Laite ollut mukana Pohjankankaalla, Rovajärvellä, Hätilässä ja Huovinrinteellä. Vastassa Leopardeja ja CV:itä. Ammunnoissa maalivaunuja.
Taktiikkaan sen syvällisemmin menemättä Spiken suurin etu Javeliniin on juurikin tuo ammu ja ohjaa ominaisuus (käsitykseni mukaan puuttuu Javelinista). Sitä ei todellakaan ammuta ilmaan "epäsuoralla" ilman selvää havaintoa. Ammu ja ohjaa antaa kuitenkin yhden merkittävän edun kun miettii Suomen pinnanmuotoja. Meillä on paikat täynnä mäkiä, harjuja, tuntureita ja vaaroja, joiden päältä esim. ryhmänjohtajan on mukava tähyillä lämpökiikareilla ja etsiä kohteita ampujalle. Erityisesti peltoaukeiden tai tieaukeiden korkeat reunastat. Korkeuserot antavat täyden näkösuojan myös ampujalle ampua itse "katveesta" ja mahdollistavat turvallisemman irtautumisen rinteen takaosasta, jos ei vihollisen epäsuora ennätä niskaan. Ammu ja ohjaa jättää myös mahdollisuuden vaihtaa maalia herkullisemman osuessa kohdalle. Kamerakuva ja ohjaus (luukulle)ovat tarkkoja
Umpimetsässähän tuolla ei tee mitään kuten ei Javelinillakaan. Käytännössä Javelinille jää tieurat metsämaastossa mihin myös Spike soveltuu riittävällä etäisyydellä. Läntisen Suomen metsäreunaisilla peltoaukeillahan molemmat toimisivat mainiosti. Tarvitsee kuitenkin toivoa, ettei siellä asti T-sarjalaiset missään tilanteessa huristelisi.
Huhta
Greatest Leader
Kuinkakohan edellinen kirjoittaja arvioisi osumatodennäköisyyttä kolmessa tilanteessa?
1. Tähtää maalia, lukitsee ja ampuu.
2. Tähtää maalia ja ampuu lukitsematta.
3. Ampuu ohjuksen taivaalle maastoesteen yli ja alkaa sitten tihrustaa maalia ohjuksen hakupään tuottamasta kuvasta.
Kysymys on enemmän retorinen. En odota saavani prosenttilukuja ja kyllähän esim. Spike NLOS:n käyttö perustuu juuri tuohon kolmoskohdan mukaiseen toimintaan, mitä nyt ampumaetäisyys on yleensä isompi. Mutta puhtaasti mututuntumalla arvelisin osumatodennäköisyyden olevan kolmoskohdan mukaisesti toimittaessa selvästi huonompi kuin ensimmäisellä tai toisella vaihtoehdolla.
1. Tähtää maalia, lukitsee ja ampuu.
2. Tähtää maalia ja ampuu lukitsematta.
3. Ampuu ohjuksen taivaalle maastoesteen yli ja alkaa sitten tihrustaa maalia ohjuksen hakupään tuottamasta kuvasta.
Kysymys on enemmän retorinen. En odota saavani prosenttilukuja ja kyllähän esim. Spike NLOS:n käyttö perustuu juuri tuohon kolmoskohdan mukaiseen toimintaan, mitä nyt ampumaetäisyys on yleensä isompi. Mutta puhtaasti mututuntumalla arvelisin osumatodennäköisyyden olevan kolmoskohdan mukaisesti toimittaessa selvästi huonompi kuin ensimmäisellä tai toisella vaihtoehdolla.
Panssarinuoli
Korpraali
Eiköhän jokainen ryhmä valitse kohdan 1. niin usein kuin mahdollista. Ammu ja unohda erityisesti silloin kun maali on täysin selvä. Osumatodennäköisyys suurin. On kuitenkin hyvä muistaa, että Suomen maastossa täydellinen lukitus ei ole yksinkertaisesti aina mahdollista. Sen vuoksi kohdat 2.ja 3 ovat hyvä lisäarvo ja tuovat ohjuksen käyttöön variaatioita kun ihannetilanne ei toteudukkaan.
Kohta 2. Toimii erityisen hyvin paikoillaan olevaan maaliin matalan esteen takana tai kun vaunu käy kurkkimassa tuliasemassa. Korkealla lentoradalla saa yllättävän laajan kuvakulman ja mahdollisuuden vaikuttaa osumakohtaan.
Kohta 3. Olennaiseksi tulee mielestäni tiedustelu. Kuten aiemmin sanoin kukaan tuskin lähettää puikkoa matkaan ja toivoo löytävänsä ehkä maalin. Tämä voisi olla hyvä vaihtoehto tilanteissa jossa tuliasemassa on esimerkiksi tieto, että peltoaukeaa etenee kolme vihollisen vaunua, mahdollisia suojia vähän. Toinen tilanne voisi olla sellainen, että vihollisen saattue etenee pitkän tieuran suuntaisesti kohti. Kärkivaunu ajaisi (toivon mukaan) miinoitteseen, ohjusryhmällä olisi sen jälkeen mahdollisuus vaikuttaa saattueen muihin ajoneuvoihin kärkivaunun takana ilman suoraa lukitusta.
Ei puutu, Javelin on nimenomaan ammu-ja-unohda, eikä siinä ole mitään pirun johtoa joka ei saa osua puihin tai veteen, toisin kuin Eurospikessä. Jos ammut Eurospiken puiden takaa ylös ja sitten alat suunnistamaan tankkia kohden, niin villi veikkaus on, että se lanka osuu puihin ja katkeaa tai vetää muuten vaan ohjuksen minne sattuu. Tuntuu, että Eurospike on tehty lähinnä aavikkoa ajatellen.
Ehkä kannattaisi tutustua tuon ohjuksen toimintaan hieman tarkemmin. Esim. se lanka purkautuu ohjuksen perästä, eikä sitä siis vedetä perässä joka voisi aiheuttaa mainitsemiasi ongelmia. Ja jos lanka katkeaa, niin ohjus jatkaa viimeisenä piikillä olleeseen maaliin (ohjus on oltava lukittuna johonkin kun se laukaistaan).
Liian läheltä ammuttu valitettavasti. Ohjus ei ehtinyt virittyä. Sai kuitenkin tulipalon aikaan.
Naamiovarmistus näköjään toimii.
Vaunun takana olevaan ERA-palikkaan tai johonkin muuhun, ei mitään vaikutusta vaunun toimintakykyyn.
Silloin ei riski toki ole niin suuri, mutta olemassa silti. Ja eihän sen tarvitse lukittuna olla kun ampuu, kun se voidaan kerran ampua ja lukittaa maaliin vaan ammunnan jälkeen, jos esim. maalikin sattuu olemaan vaikka mäen takana.
Sen tiettävästi täytyy olla lukittuna johonkin, mutta maalia voi vaihtaa. Netistä löytyy videoita noiden käytöstä, katso sieltä. Epäsuora tuli noilla ei ole mikään pääasiallinen toimintatapa tuolle, se toimii hyvin pitkälti samoin kuin Javelin. Siinä vaan on ominaisuuksia mitä Javelinissa ei ole. Ja huom. Javelin hävisi kilpailussa Spikeä vastaan kun PV noita vertaili. Ratkaiseva ominaisuus oli, että Spike soveltui meidän käyttöön paremmin. Mahdollisesti koska jotakin järjestelmää voitiin muokata paremmin varusmies koulutukseen sopivaksi. Eli käytännössä asiakaspalvelu ratkaisi.
Eikös Javelinissa ole pimeänäkökyky laitteessa itsessään.