Panssarintorjunta

[Huhta]

Kyllä, mutta kärkimiehille pitäisi olla parasta. Kantaman, ampumatarvikkeen, tähtäimen ja tuliannoksen suhteen CG AT-4 on aivan eri tasoinen laite. Läpäisy samaa luokkaa tai pieni etu CG:lle, mutta maalin ollessa esimerkiksi 250 m päässä vaikka hyvinkin näkyvillä on kessillä häijy ampua kun tietää että olisi pakko osua. Tuliannoksella tarkoitan, että on lähes varma että CG partio kantaa sen 5-9 laakia, kessipartiolla ei ole sitä määrää vaikka miten asiaa miettisi.
Ei olisi meillä kaikkien työkalu, mutta pudottaisi osan NLAW ja Kes massasta pykälän taaemmas tai sitten niitä vain riittäisi enemmän per osasto.

Laskuvarjojääkärit, erikoisrajajääkärit, taistelusukeltajat, rajajääkärit ja tavanomaisista joukoista ne, jotka taistelevat lähtökohtaisesti asutuskeskuksissa. Muille lisää sitä mitä jo on ennestään.

Yksi Carl Gustafin ammus painaa 3,1-4 kg (Military Today). Carl Gustaf M4 -laukaisin painaa 6,6 kg (Wikipedia). 66 KES 12 painaa 3,4 kg (Nammo). KES:t ovat siis kevyempi ratkaisu kuin CG.

Toisekseen KES:llä on kiistattomat etunsa, kuten suuri hetkellinen tulivoima. Onhan se nyt ihan eri asia, jos yhdeksän miehen "sissiryhmästä" vaikkapa kuudella on KES olalla kuin jos ryhmässä on yksi CG ja siihen kuusi ammusta. KES tekee joka miehestä panssarintorjujan ja ryhmältä lähtee kuusi rakettia samassa ajassa kuin CG:llä yksi. KES:n tapauksessa putket voi myös surutta hylätä mättäälle käytön jälkeen, siinä missä Carl Gustafin laukaisimen hylkäämisestä/katoamisesta tulisi varmasti sapiskaa kotiinpaluun jälkeen.

Carl Gustafissa on toki etunsa, kuten laajempi ampumatarvikevalikoima ja tehokasta ampumaetäisyyttä kasvattavat älytähtäimet. Mutta onko ne sen arvoisia... kun suomalainen maasto on varsin peitteinen ja kun jalkaväen kannattaa taistella ennemmin peitteisessä maastossa lyhyillä etäisyyksillä kuin "aakeella laakeella", jossa mekanisoidun vihollisen tulivoima pääsee oikeuksiinsa.

 

[-TripleX-]

Yksi Carl Gustafin ammus painaa 3,1-4 kg (Military Today). Carl Gustaf M4 -laukaisin painaa 6,6 kg (Wikipedia). 66 KES 12 painaa 3,4 kg (Nammo). KES:t ovat siis kevyempi ratkaisu kuin CG.

Toisekseen KES:llä on kiistattomat etunsa, kuten suuri hetkellinen tulivoima. Onhan se nyt ihan eri asia, jos yhdeksän miehen "sissiryhmästä" vaikkapa kuudella on KES olalla kuin jos ryhmässä on yksi CG ja siihen kuusi ammusta. KES tekee joka miehestä panssarintorjujan ja ryhmältä lähtee kuusi rakettia samassa ajassa kuin CG:llä yksi. KES:n tapauksessa putket voi myös surutta hylätä mättäälle käytön jälkeen, siinä missä Carl Gustafin laukaisimen hylkäämisestä/katoamisesta tulisi varmasti sapiskaa kotiinpaluun jälkeen.

Carl Gustafissa on toki etunsa, kuten laajempi ampumatarvikevalikoima ja tehokasta ampumaetäisyyttä kasvattavat älytähtäimet. Mutta onko ne sen arvoisia... kun suomalainen maasto on varsin peitteinen ja kun jalkaväen kannattaa taistella ennemmin peitteisessä maastossa lyhyillä etäisyyksillä kuin "aakeella laakeella", jossa mekanisoidun vihollisen tulivoima pääsee oikeuksiinsa.

Tiesin tämän, mutta siksi se täydentää ei korvaa. Ne joukot joille se sopisi osaavat valita kaluston tehtävänsä mukaisesti. CG sellaiseen partioon joka todennäköisesti tarvitsee kantamaa ja erilaisia ampumatarvikkeita. Jos on tarve vain singolle sinänsä niin KES. Eikä haittaisi, että toinen vaihtoehto on kotimainen ja toinen länsinaapuri, molempia varmasti isommassa kähinässä kuluisi ja täydennystä tarvisi.

 

[Mölkky]

Tiesin tämän, mutta siksi se täydentää ei korvaa. Ne joukot joille se sopisi osaavat valita kaluston tehtävänsä mukaisesti. CG sellaiseen partioon joka todennäköisesti tarvitsee kantamaa ja erilaisia ampumatarvikkeita. Jos on tarve vain singolle sinänsä niin KES. Eikä haittaisi, että toinen vaihtoehto on kotimainen ja toinen länsinaapuri, molempia varmasti isommassa kähinässä kuluisi ja täydennystä tarvisi.

CG:lle löytyisi käyttöä esim maahanlaskujen tms operaatioiden torjunnassa. Ennakkoon ei todennäköisesti tiedä mitä vastaan tulee ja puolustavat joukot pitää saada liikkelle heti, eikä hetken päästä. Kopterilla luultavasti mennään, joten paino ei ole ongelma.

 

[Huhta]

Samaa mieltä CG ei mielestäni korvaisi nykyisiä järjestelmiä, vaan täydentäisi niitä. Ei tuo mikään ihmease ole, mutta monikäyttöisyydessään puolustaa paikkaansa esim nopean toiminnan joukoilla ja erikoisjoukoilla. Kenttäarmeija pärjää kyllä ilmankin.

Tiesin tämän, mutta siksi se täydentää ei korvaa. Ne joukot joille se sopisi osaavat valita kaluston tehtävänsä mukaisesti. CG sellaiseen partioon joka todennäköisesti tarvitsee kantamaa ja erilaisia ampumatarvikkeita. Jos on tarve vain singolle sinänsä niin KES. Eikä haittaisi, että toinen vaihtoehto on kotimainen ja toinen länsinaapuri, molempia varmasti isommassa kähinässä kuluisi ja täydennystä tarvisi.

Eikö erikoisempia joukkoja koske paljolti samat CG:n rajoitteet ja haitat kuin muitakin joukkoja? Ehkä jopa suuremmassa määrin, kun erikoisempia joukkoja varustettaessa kustannuksilla on vain minimaalisesti merkitystä. NLAW tai Spike-SR selässä on hyttysenpaska budjetissa, jos sama mies menee taisteluun NH90:n kyydissä. Mikäli sillä saadaan paras suorituskyky tehtävässä, niin antaa mennä. CG ei jotenkin vakuuta minua PST-aseena osumatodennäköisyys/kantama/läpäisy/paino-suhteessa.

Siltä osin kuin erikoisempiin joukkoihin lasketaan myös varusmiehistä/reserviläisistä koottavat yksiköt, niin on kysyttävä, mistä nipistetään kouluttamalla yksi asejärjestelmä lisää rajallisena palvelusaikana. Siis jos halutaan, että joukko osaa käyttää asetta yhtä yleisesti kuin esim. KES:siä eikä operointi ole pelkästään erikoiskoulutettujen miesten varassa.

Luulen, että jos CG:llä on jotakin annettavaa jossakin, niin asutuskeskustaistelussa. Siis jos 66 KES 12 RAK ei tyydytä näitä tarpeita riittävässä määrin. Tietysti pitäisi kilpailuttaa myös muut vastaavat asejärjestelmät, kuten SMAW.

 

[Mölkky]

Eikö erikoisempia joukkoja koske paljolti samat CG:n rajoitteet ja haitat kuin muitakin joukkoja? Ehkä jopa suuremmassa määrin, kun erikoisempia joukkoja varustettaessa kustannuksilla on vain minimaalisesti merkitystä. NLAW tai Spike-SR selässä on hyttysenpaska budjetissa, jos sama mies menee taisteluun NH90:n kyydissä. Mikäli sillä saadaan paras suorituskyky tehtävässä, niin antaa mennä. CG ei jotenkin vakuuta minua PST-aseena osumatodennäköisyys/kantama/läpäisy/paino-suhteessa.

Siltä osin kuin erikoisempiin joukkoihin lasketaan myös varusmiehistä/reserviläisistä koottavat yksiköt, niin on kysyttävä, mistä nipistetään kouluttamalla yksi asejärjestelmä lisää rajallisena palvelusaikana. Siis jos halutaan, että joukko osaa käyttää asetta yhtä yleisesti kuin esim. KES:siä eikä operointi ole pelkästään erikoiskoulutettujen miesten varassa.

Luulen, että jos CG:llä on jotakin annettavaa jossakin, niin asutuskeskustaistelussa. Siis jos 66 KES 12 RAK ei tyydytä näitä tarpeita riittävässä määrin. Tietysti pitäisi kilpailuttaa myös muut vastaavat asejärjestelmät, kuten SMAW.

CG:n etu on sen monipuolisuus. Kuten aina yleistyökalu ei ole missään yhtähyvä kuin kyseiseen tehtävään suunniteltu erikoistyökalu. Olen aivan samaa mieltä pst-kyvystä, siihen on paljon parempia vehkeitä pv:llä, samoin sirpalekranaatin toimittamiseen jne. Silti tunnustaudun CG faniksi nimenomaan sen monipuolisuuden vuoksi. Toimii hyvin tilanteissa joissa ennakoitavuus on rajoitettua, eli erikoismiesten erikoistilanteissa.

 

[Raveni]

Saataisiin nyt mitä tahansa edes sellainen määrä, että niillä voitaisiin kunnolla harjoitella. Ainakin omana aikana kun pääsi sen pari laukausta kessillä ampumaan niin eipä se paljon opeta.

 

[Raivaaja]

Saataisiin nyt mitä tahansa edes sellainen määrä, että niillä voitaisiin kunnolla harjoitella. Ainakin omana aikana kun pääsi sen pari laukausta kessillä ampumaan niin eipä se paljon opeta.

Simulaattoreilla aika hyvin pääsee nykyisin treenaamaan. Jos pari HARAK pääsee paukauttamaan niin sit tietää sen puolen.

 

[Panssarinuoli]

Eikö erikoisempia joukkoja koske paljolti samat CG:n rajoitteet ja haitat kuin muitakin joukkoja? Ehkä jopa suuremmassa määrin, kun erikoisempia joukkoja varustettaessa kustannuksilla on vain minimaalisesti merkitystä. NLAW tai Spike-SR selässä on hyttysenpaska budjetissa, jos sama mies menee taisteluun NH90:n kyydissä. Mikäli sillä saadaan paras suorituskyky tehtävässä, niin antaa mennä. CG ei jotenkin vakuuta minua PST-aseena osumatodennäköisyys/kantama/läpäisy/paino-suhteessa.

Siltä osin kuin erikoisempiin joukkoihin lasketaan myös varusmiehistä/reserviläisistä koottavat yksiköt, niin on kysyttävä, mistä nipistetään kouluttamalla yksi asejärjestelmä lisää rajallisena palvelusaikana. Siis jos halutaan, että joukko osaa käyttää asetta yhtä yleisesti kuin esim. KES:siä eikä operointi ole pelkästään erikoiskoulutettujen miesten varassa.

Luulen, että jos CG:llä on jotakin annettavaa jossakin, niin asutuskeskustaistelussa. Siis jos 66 KES 12 RAK ei tyydytä näitä tarpeita riittävässä määrin. Tietysti pitäisi kilpailuttaa myös muut vastaavat asejärjestelmät, kuten SMAW.

Kaivoin esille jääkärijoukkueen käsikirjan vuodelta 2018:

"Joukkueen raskaampiin panssarintorjunta-aseisiin kuuluvat raskaat kertasingot. Aseita
jaettaessa on ensisijaisesti huolehdittava siitä, että niiden käyttöön on riittävä koulutus.
Tarvittaessa aseelle koulutettu taistelija siirretään ryhmityksessä sinne, missä raskaampia aseita tarvitaan"

Pohdin seuraavaa:
Perus jääkärijoukkueen PST-aseena jatkaa KES. Tuo RSKES on kaiketi ollut edelleen Apilas?

Mitä jos CG on se ase, joka tulevaisuudessa toimii joukkueen yleistyökaluna RSKES tilalla? Jääkärijoukkueen tasolla tuo toimisi "tulituki aseena" Pidemmällä pst kyvyllä (joskin heikompi läpäisy?) ja kyvyllä sirpalevaikutukseen pehmeämpiä maaleja vastaan. "Sinkopartio" olisi siis jatkossa monipuolisempi?

Katselin PV:n somea, jossa jenkeille esiteltiin meidän pst-laitteita. Kuvista tein johtopäätöksen panssarintorjuntaohjusjoukkueen/ryhmän nykyisestä aseistuksesta. Oman tulkintani mukaan joukkue koostuu neljästä ryhmästä. Jokaisen ryhmän aseistuksena on 1xKES, 2xNLAW, 1xCLU+2xPstohjus. Puolijoukkueella on jo mielestäni melkoinen valikoima työkaluja läheltä kauas ja kaukaa lähelle.

Vanha "sinkojoukkue" on nykyään lähitorjuntaohjusjoukkue? Apilas korvattiin aikanaan NLAWilla, jolloin Apilasta oli reilusti käytettävissä jossain muualla...Tästä on 10-vuotta aikaa?

Olisiko nyt käynyt niin, että Apilas on tuotteena käytetty loppuun ja tarvitaan korvaava järjestelmä?

Summa summarum:

"Erikoisempien" pstjoukkojen pst kyky on nykyään niin vahva, että "tavallisemmille" perusjääkäreille riittäisi kevyempi, mutta monipuolisempi CG ajamaan RSKES asemaa "raskaampana" pst-aaseena.

Esikunta kuitenkin ohjaa paikan missä pstn erikoismiehiä tarvitaan, ja pienemmälläkin porukalla saadaan melkoinen vaikutuskyky siellä missä tarvitaan lähelle ja kauemmaskin.

Eli RSKES partion tarve olisi poistunut nykyisessä mallissa ja CG tulisi monipuolisempana joskin heikompana korvaamaan sitä?

Eli kaavana:
Apilas on loppu + Ruotsin kanssa aiesopimus CG:n ostomahdollisuudesta + pstn erikoispumpumput on viritetty tappiin = CG pv:lle?

 

[rukkaskikka]

Amerikkalaisella NPR (National Public Radio) radiokanavalla on ollut vuonna 2017 aivovammariskisiä sotilasaseita käsitellyt ohjelma, jossa Carl Gustafia on käytetty esimerkkinä. Apilaksesta on kai esitetty vastaavia epäilyksiä. Tyyppihän noissa on sama, kevyt olalta-ammuttava ase, jonka ei-rakettitoimisella ammuksella suurehko suuenergia. Tietysti mahdollista, että CG on valikoitunut esimerkiksi, koska se ei ole amerikkalaisvalmisteinen.

Do U.S. Troops Risk Brain Injury When They Fire Heavy Weapons?

Some modern shoulder-fired weapons produce blast waves powerful enough to rattle the brain. A $30 million study aims to help the military figure out how much blast exposure, over time, is too much.

www.npr.org

National Public Radio – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[Vääpeli]

Amerikkalaisella NPR (National Public Radio) radiokanavalla on ollut vuonna 2017 aivovammariskisiä sotilasaseita käsitellyt ohjelma, jossa Carl Gustafia on käytetty esimerkkinä. Apilaksesta on kai esitetty vastaavia epäilyksiä. Tyyppihän noissa on sama, kevyt olalta-ammuttava ase, jonka ei-rakettitoimisella ammuksella suurehko suuenergia. Tietysti mahdollista, että CG on valikoitunut esimerkiksi, koska se ei ole amerikkalaisvalmisteinen.

Do U.S. Troops Risk Brain Injury When They Fire Heavy Weapons?

Some modern shoulder-fired weapons produce blast waves powerful enough to rattle the brain. A $30 million study aims to help the military figure out how much blast exposure, over time, is too much.

www.npr.org

National Public Radio – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Kaikilla aseilla voi tulla kuulo ja aivovaurioriskejä. Näihin löytyy PV:ltä ihan määrät mitä ei saa ylittää. Mutta esim 20 apilasta ei ainakaan itseä tyhmentänyt, veikkaan että Lpr Birrassa/Giglinissä hävisi kursseilla enemmän aivosoluja.

 

[J0h1F]

Kaivoin esille jääkärijoukkueen käsikirjan vuodelta 2018:

"Joukkueen raskaampiin panssarintorjunta-aseisiin kuuluvat raskaat kertasingot. Aseita
jaettaessa on ensisijaisesti huolehdittava siitä, että niiden käyttöön on riittävä koulutus.
Tarvittaessa aseelle koulutettu taistelija siirretään ryhmityksessä sinne, missä raskaampia aseita tarvitaan"

Pohdin seuraavaa:
Perus jääkärijoukkueen PST-aseena jatkaa KES. Tuo RSKES on kaiketi ollut edelleen Apilas?

Mitä jos CG on se ase, joka tulevaisuudessa toimii joukkueen yleistyökaluna RSKES tilalla? Jääkärijoukkueen tasolla tuo toimisi "tulituki aseena" Pidemmällä pst kyvyllä (joskin heikompi läpäisy?) ja kyvyllä sirpalevaikutukseen pehmeämpiä maaleja vastaan. "Sinkopartio" olisi siis jatkossa monipuolisempi?

Katselin PV:n somea, jossa jenkeille esiteltiin meidän pst-laitteita. Kuvista tein johtopäätöksen panssarintorjuntaohjusjoukkueen/ryhmän nykyisestä aseistuksesta. Oman tulkintani mukaan joukkue koostuu neljästä ryhmästä. Jokaisen ryhmän aseistuksena on 1xKES, 2xNLAW, 1xCLU+2xPstohjus. Puolijoukkueella on jo mielestäni melkoinen valikoima työkaluja läheltä kauas ja kaukaa lähelle.

Vanha "sinkojoukkue" on nykyään lähitorjuntaohjusjoukkue? Apilas korvattiin aikanaan NLAWilla, jolloin Apilasta oli reilusti käytettävissä jossain muualla...Tästä on 10-vuotta aikaa?

Olisiko nyt käynyt niin, että Apilas on tuotteena käytetty loppuun ja tarvitaan korvaava järjestelmä?

Summa summarum:

"Erikoisempien" pstjoukkojen pst kyky on nykyään niin vahva, että "tavallisemmille" perusjääkäreille riittäisi kevyempi, mutta monipuolisempi CG ajamaan RSKES asemaa "raskaampana" pst-aaseena.

Esikunta kuitenkin ohjaa paikan missä pstn erikoismiehiä tarvitaan, ja pienemmälläkin porukalla saadaan melkoinen vaikutuskyky siellä missä tarvitaan lähelle ja kauemmaskin.

Eli RSKES partion tarve olisi poistunut nykyisessä mallissa ja CG tulisi monipuolisempana joskin heikompana korvaamaan sitä?

Eli kaavana:
Apilas on loppu + Ruotsin kanssa aiesopimus CG:n ostomahdollisuudesta + pstn erikoispumpumput on viritetty tappiin = CG pv:lle?

Mihin jääkärijoukkueessa CG:t sijoitettaisiin? Se vaatisi koko jääkärijoukkueen miettimistä uudelleen, koska ilman taktiikkaa on 1 APILAS per jääkäriryhmä, ja CG:t per jääkäriryhmä vaatisivat taas jääkäriryhmien miettimistä uudelleen.

Itse näkisin CG:lle/vast. käyttöä lähinnä komppaniatasolla, esim. kaupunkijääkäreillä. Mutta toisaalta, sitä pitää sitten verrata muita asejärjestelmiä vastaan suorituskykynsä osalta.

 

[Mölkky]

Muistaakseni Apilakset alkavat olla poistoiässä, ihan varma en tästä kyllä ole. Kaukana se ei kuitenkaan ole, ensimmäiset taisi tulla jo 1987, onhan niillä jo ikää. Olisiko sitten CG tulossa niiden tilalle? Pikkasen menetettäisiin läpäisyssä, mutta plussana sirpale jne a-tarvike. Tarkkuus on oletettavasti parempi kuin apilaksessa ja paksuja varten on muuta kalustoa.

 

[Rannari]

Muistaakseni Apilakset alkavat olla poistoiässä, ihan varma en tästä kyllä ole. Kaukana se ei kuitenkaan ole, ensimmäiset taisi tulla jo 1987, onhan niillä jo ikää. Olisiko sitten CG tulossa niiden tilalle? Pikkasen menetettäisiin läpäisyssä, mutta plussana sirpale jne a-tarvike. Tarkkuus on oletettavasti parempi kuin apilaksessa ja paksuja varten on muuta kalustoa.

Apilaksen korvannee joku saman kokoluokan ajanmukainen kertasinko. NLAW on liian kallis ja CG sekä läpäisyltään riittämätön että muutenkin kömpelö ase jääkärijoukkueen pst-aseeksi. Onko tuollaista ilmeisen sopivaa raskasta kertasinkoa markkinoilla on taas toinen kysymys. Joukkuetasalle on joka tapauksessa saatava aseet joilla voi uskottavasti tuhota myös taisteluvaunuja.

Yllättävän pitkään on Apilas roikkunut kuvioissa. Aivan kuten raskas sinkokin. CG:n osalta pitänee taas kerran todeta ettei ole kai mitään tietoa tai edes varsinaisia vihjeitä siitä että ko. väline olisi meille tulossa.

 

[Mölkky]

Apilaksen korvannee joku saman kokoluokan ajanmukainen kertasinko. NLAW on liian kallis ja CG sekä läpäisyltään riittämätön että muutenkin kömpelö ase jääkärijoukkueen pst-aseeksi. Onko tuollaista ilmeisen sopivaa raskasta kertasinkoa markkinoilla on taas toinen kysymys. Joukkuetasalle on joka tapauksessa saatava aseet joilla voi uskottavasti tuhota myös taisteluvaunuja.

Yllättävän pitkään on Apilas roikkunut kuvioissa. Aivan kuten raskas sinkokin. CG:n osalta pitänee taas kerran todeta ettei ole kai mitään tietoa tai edes varsinaisia vihjeitä siitä että ko. väline olisi meille tulossa.

Samaa mieltä, NLAW on kallis ja oikeastaan tarpeettoman tehokas kevyesti panssaroituja vaunuja varten. Apilas on tosiaan tulossa tiensä päähän, lyhyellä googletuksella löytyi juttu vuodelta 2015 aiheesta. Tuossa todetaan, että Apilas ja Musti korvataan ”alkuvaiheessa” NLAW:lla. Jotain uutta voisi kuvitella tulevan pikapuoliin, NLAWia kun on jo hankittu riittävästi.

Intistä tutut "kessit" poistuvat käytöstä

Vuosikymmeniä käytössä ollut kevyt kertasinko ”66 KES 88” vanhenee lähivuosina muiden panssarintorjunta-aseiden mukana.

www.iltalehti.fi

 

[Rannari]

Samaa mieltä, NLAW on kallis ja oikeastaan tarpeettoman tehokas kevyesti panssaroituja vaunuja varten. Apilas on tosiaan tulossa tiensä päähän, lyhyellä googletuksella löytyi juttu vuodelta 2015 aiheesta. Tuossa todetaan, että Apilas ja Musti korvataan ”alkuvaiheessa” NLAW:lla. Jotain uutta voisi kuvitella tulevan pikapuoliin, NLAWia kun on jo hankittu riittävästi.

Intistä tutut "kessit" poistuvat käytöstä

Vuosikymmeniä käytössä ollut kevyt kertasinko ”66 KES 88” vanhenee lähivuosina muiden panssarintorjunta-aseiden mukana.

www.iltalehti.fi

Pataljoonatasan sinkojoukkueissa NLAW olikin passeli väline korvaamaan Apilaksen. Ilmeisesti myös osassa komppanioita.

 

[Antares]

Tuo Tankograd on hieman kömpelö sivu, koska se on blogin muodossa, mutta artikkeleja päivitetään sitä mukaan kun kirjoittaja löytää uutta tietoa. Nähdäkseni ei kuitenkaan ole varsinaista sisällysluetteloa.

Laitan tähän alle suorat linkit siellä julkaistuihin artikkeleihin, nämä löytyy minun selaimesta kirjanmerkkeinä jotta pääsee nopeasti vilkaisemaan kun tulee sellainen fiilis.

Jos ei ole entuudestaan tuttu niin kehoitan lukemaan, paljon hyvää asiaa mm. panssaroinnista, läpäisystä, eri versioiden eroista, tähtäimistä yms.

Välillä jopa uuvuttavan paljon, mutta hän kirjaa lähteet huolella näkyviin joten on mahdollista ainakin tarkistaa tai jos viittaa niihin omissa kirjoituksissa, tietää mistä ne on otettu. Nämä ovat pääsääntöisesti laadukkaita, mutta tietysti toiset ovat parempia ja tarkempia kuin toiset. Silti sanoisin että paras kokoelma yhdessä paikassa englanninkielellä mitä tiedän. Eri foorumeilla on varmasti samaa asiaa pyöritelty ja jaettu samoja lähteitä, mutta niiden lukeminen on työläämpää.

Tankograd / Soviet armor blog -sivusto, suorat linkit julkaistuihin artikkeleihin, ensin linkki ns. kotisivulle:

https://thesovietarmourblog.blogspot.com/


Panssarivaunut (vanhin ensin):

T-10 - https://thesovietarmourblog.blogspot.com/2016/01/t-10-invader.html (vierailevan kirjoittajan artikkeli, siksi tyyli on erilainen - sanoisin että huonoin artikkeli heidän sivuilla)

T-54 / T-55 - https://thesovietarmourblog.blogspot.com/2017/01/t-54.html

PT-76 - https://thesovietarmourblog.blogspot.com/2018/02/pt-76.html

T-62 - https://thesovietarmourblog.blogspot.com/2015/12/t-62.html

T-72 – part 1 - https://thesovietarmourblog.blogspot.com/2015/05/t-72-soviet-progeny.html

T-72 – part 2 - https://thesovietarmourblog.blogspot.com/2017/12/t-72-part-2.html

T-80 - https://thesovietarmourblog.blogspot.com/2016/02/t-80-gambol.html


IFV / APC:

BTR-152 - https://thesovietarmourblog.blogspot.com/2015/12/21st-century-asian-arms-race-guest.html

BMD-2 - https://thesovietarmourblog.blogspot.com/2015/10/bmd-2.html

BTR-80 - https://thesovietarmourblog.blogspot.com/2014/11/btr-80.html

BMP-1 - https://thesovietarmourblog.blogspot.com/2017/03/field-disassembly-bmp-1.html

BMP-2 - https://thesovietarmourblog.blogspot.com/2016/05/bmp-2.html

BMP-3 - https://thesovietarmourblog.blogspot.com/2014/10/bmp-3-underappreciated-prodigy.html


Muut:

Kontakt-1 - https://thesovietarmourblog.blogspot.com/p/kontakt-1.html

Kontakt-5 - T-72 part 2 artikkelissa tällainen kommentti: "This section is under renovation. A full examination of Kontakt-5 will be posted as a separate page accessible from this article and from the tool bar at the top of the screen."

Supercharger Ventilator (NBC-suojauksen ylipaineistin) - https://thesovietarmourblog.blogspot.com/p/supercharger-ventilator.html

T-72 firefighting systems - https://thesovietarmourblog.blogspot.com/p/t-72-firefighting-systems.html

Soviet ATGMs (Anti-Tank Guided Missiles) - https://thesovietarmourblog.blogspot.com/2021/07/soviet-atgms.html

Soviet towed anti-tank guns - https://thesovietarmourblog.blogspot.com/2020/12/soviet-towed-anti-tank-guns.html

2S1 Gvozdika - https://thesovietarmourblog.blogspot.com/2019/09/2s1-gvozdika.html

Tankograd julkaissut uuden artikkelin 25.10.2022, aiheena MT-LB:

https://thesovietarmourblog.blogspot.com/2022/10/mt-lb.html

Lainauksesta löytyvät suorat linkit aikaisempiin artikkeleihin.

Uusien artikkelin julkaisutahti on melko hidas, mutta tekevät kokoajan muutoksia ja lisäyksiä vanhoihin artikkeleihin, sitä mukaa kun löytyy uutta tietoa. Linkki muutostenseurantaan: UPDATES

 

[Huhta]

Apilaksen korvannee joku saman kokoluokan ajanmukainen kertasinko. NLAW on liian kallis ja CG sekä läpäisyltään riittämätön että muutenkin kömpelö ase jääkärijoukkueen pst-aseeksi. Onko tuollaista ilmeisen sopivaa raskasta kertasinkoa markkinoilla on taas toinen kysymys. Joukkuetasalle on joka tapauksessa saatava aseet joilla voi uskottavasti tuhota myös taisteluvaunuja.

Yllättävän pitkään on Apilas roikkunut kuvioissa. Aivan kuten raskas sinkokin. CG:n osalta pitänee taas kerran todeta ettei ole kai mitään tietoa tai edes varsinaisia vihjeitä siitä että ko. väline olisi meille tulossa.

Samaa mieltä, NLAW on kallis ja oikeastaan tarpeettoman tehokas kevyesti panssaroituja vaunuja varten. Apilas on tosiaan tulossa tiensä päähän, lyhyellä googletuksella löytyi juttu vuodelta 2015 aiheesta. Tuossa todetaan, että Apilas ja Musti korvataan ”alkuvaiheessa” NLAW:lla. Jotain uutta voisi kuvitella tulevan pikapuoliin, NLAWia kun on jo hankittu riittävästi.

Intistä tutut "kessit" poistuvat käytöstä

Vuosikymmeniä käytössä ollut kevyt kertasinko ”66 KES 88” vanhenee lähivuosina muiden panssarintorjunta-aseiden mukana.

www.iltalehti.fi

Onko NLAW liian kallis? Jos miettii asiaa siltä kantilta, että KES maksaa jo sen pari-kolme tonnia ja vastaavalla kilohinnalla RSKES maksaisi lähemmäs kymppitonnin. Jos NLAW maksaakin 20-30 tonnia, niin onko se liikaa, kun suorituskykyä kuitenkin lienee enemmän (mm. osumisen helppous pitkiltä etäisyyksiltä)? Varsinkaan jos sitä suhteuttaa esim. Patria 6X6:een tai uusiin, panssaroituihin tela-ajoneuvoihin. Miljoonan euron kulkupeli ihan ok, mutta parin kymppitonnin ohjus liian hapokas?

Jos käytetään neliryhmäistä joukkuetta ja nelijoukkueista komppaniaa, niin yhden NLAW:n per ryhmä jakamalla päädyttäisiin 16 aseeseen per komppania (nykyisen komppaniatason NLAW-ryhmän päälle). Eli nykytilanteen parantaminen tarkoittaisi 48 NLAW:ia lisää per pataljoona (jos kolme komppaniaa per pataljoona). Hypoteettista 50 pataljoonaa varustettaessa tämä tarkoittaisi 2400 NLAW:ia, ja tuollainenkin pataljoonamäärä lienee yläkanttiin.

OK, aseita pitää olla varastossa enemmän kuin kerralla on kannossa. Suurin kysymys kai kuitenkin on nimenomaan ne kannossa kerrallaan olevat aseet, joista osa on kaiken aikaa "väärässä paikassa" irti taistelusta. Jos tarvitaan täydennyksiä, se tarkoittaa, että aseella on ammuttu vihollisen vaunua ja tuhottu se (pessimistisesti ajatellen ase on kadonnut taistelukentälle tai tuhoutunut sirpaleesta... mutta nämä on näitä).

Eli pitää katsoa:

A) mitä maksaa jakaa yksi kierros aseita varustettavalle vahvuudelle, jotta pst-kyky on käytettävissä aina ja kaikkialla
B) paljonko yksittäisen vaunun tuhoaminen maksaa

Luullakseni B-kohta nousee pitkällä tähtäimellä olennaisemmaksi. Aseita ammutaan ohi eikä osumakaan vielä takaa maalin tuhoutumista. Kyllähän vaunun helposti saa rikottua, mutta jos vaunua ei saada kaapattua sotasaaliiksi, niin vihollinen hinauttaa sen taakse, korjaa sen ja kohta se on takaisin linjassa puolustajan kiusana. Eli aseita saattaa kulua ihan runsaita määriä.

 

[Rannari]

Onko NLAW liian kallis? Jos miettii asiaa siltä kantilta, että KES maksaa jo sen pari-kolme tonnia ja vastaavalla kilohinnalla RSKES maksaisi lähemmäs kymppitonnin. Jos NLAW maksaakin 20-30 tonnia, niin onko se liikaa, kun suorituskykyä kuitenkin lienee enemmän (mm. osumisen helppous pitkiltä etäisyyksiltä)? Varsinkaan jos sitä suhteuttaa esim. Patria 6X6:een tai uusiin, panssaroituihin tela-ajoneuvoihin. Miljoonan euron kulkupeli ihan ok, mutta parin kymppitonnin ohjus liian hapokas?

Jos käytetään neliryhmäistä joukkuetta ja nelijoukkueista komppaniaa, niin yhden NLAW:n per ryhmä jakamalla päädyttäisiin 16 aseeseen per komppania (nykyisen komppaniatason NLAW-ryhmän päälle). Eli nykytilanteen parantaminen tarkoittaisi 48 NLAW:ia lisää per pataljoona (jos kolme komppaniaa per pataljoona). Hypoteettista 50 pataljoonaa varustettaessa tämä tarkoittaisi 2400 NLAW:ia, ja tuollainenkin pataljoonamäärä lienee yläkanttiin.

OK, aseita pitää olla varastossa enemmän kuin kerralla on kannossa. Suurin kysymys kai kuitenkin on nimenomaan ne kannossa kerrallaan olevat aseet, joista osa on kaiken aikaa "väärässä paikassa" irti taistelusta. Jos tarvitaan täydennyksiä, se tarkoittaa, että aseella on ammuttu vihollisen vaunua ja tuhottu se (pessimistisesti ajatellen ase on kadonnut taistelukentälle tai tuhoutunut sirpaleesta... mutta nämä on näitä).

Eli pitää katsoa:

A) mitä maksaa jakaa yksi kierros aseita varustettavalle vahvuudelle, jotta pst-kyky on käytettävissä aina ja kaikkialla
B) paljonko yksittäisen vaunun tuhoaminen maksaa

Luullakseni B-kohta nousee pitkällä tähtäimellä olennaisemmaksi. Aseita ammutaan ohi eikä osumakaan vielä takaa maalin tuhoutumista. Kyllähän vaunun helposti saa rikottua, mutta jos vaunua ei saada kaapattua sotasaaliiksi, niin vihollinen hinauttaa sen taakse, korjaa sen ja kohta se on takaisin linjassa puolustajan kiusana. Eli aseita saattaa kulua ihan runsaita määriä.

Alan miehet ovat toistuvasti kertoneet että NLAW on liian kallis joukkuetasan välineeksi. Määrät jäisivät nirkoisiksi. Viimeksi tämä todettiin Panssarimuseon panssarintorjuntaluennolla. Siihen en tosin ole saanut vastausta että mikä se uusi raskas kertasinko sitten voisi tyypiltään olla? Tuossa luokassa ei oikein ole aseita tarjolla. NLAW voikin siten lopulta tulla joka tapauksessa kyseeseen.

Mitä määriin tulee niin olikohan jääkäriprikaatin neljälle pataljoonalle varattu 1200 Apilasta?Pataljoonan tasolla ollut kertasinkojoukkue on sittemmin korvattu NLAW-joukkueella joten se pienentää sinkojen määrää. 150-200 sinkoa per pataljoona ja toinen mokoma varikoille voisi olla hyvä arvio määrästä. Kokonaismäärä karkeasti jossain 12.000 kpl hivakoilla jos varustettavia pataljoonia on 30-40kpl. Jos välineeksi tulee NLAW niin todennäköisesti vähemmän.

 

[Mölkky]

Onko NLAW liian kallis? Jos miettii asiaa siltä kantilta, että KES maksaa jo sen pari-kolme tonnia ja vastaavalla kilohinnalla RSKES maksaisi lähemmäs kymppitonnin. Jos NLAW maksaakin 20-30 tonnia, niin onko se liikaa, kun suorituskykyä kuitenkin lienee enemmän (mm. osumisen helppous pitkiltä etäisyyksiltä)? Varsinkaan jos sitä suhteuttaa esim. Patria 6X6:een tai uusiin, panssaroituihin tela-ajoneuvoihin. Miljoonan euron kulkupeli ihan ok, mutta parin kymppitonnin ohjus liian hapokas?

Jos käytetään neliryhmäistä joukkuetta ja nelijoukkueista komppaniaa, niin yhden NLAW:n per ryhmä jakamalla päädyttäisiin 16 aseeseen per komppania (nykyisen komppaniatason NLAW-ryhmän päälle). Eli nykytilanteen parantaminen tarkoittaisi 48 NLAW:ia lisää per pataljoona (jos kolme komppaniaa per pataljoona). Hypoteettista 50 pataljoonaa varustettaessa tämä tarkoittaisi 2400 NLAW:ia, ja tuollainenkin pataljoonamäärä lienee yläkanttiin.

OK, aseita pitää olla varastossa enemmän kuin kerralla on kannossa. Suurin kysymys kai kuitenkin on nimenomaan ne kannossa kerrallaan olevat aseet, joista osa on kaiken aikaa "väärässä paikassa" irti taistelusta. Jos tarvitaan täydennyksiä, se tarkoittaa, että aseella on ammuttu vihollisen vaunua ja tuhottu se (pessimistisesti ajatellen ase on kadonnut taistelukentälle tai tuhoutunut sirpaleesta... mutta nämä on näitä).

Eli pitää katsoa:

A) mitä maksaa jakaa yksi kierros aseita varustettavalle vahvuudelle, jotta pst-kyky on käytettävissä aina ja kaikkialla
B) paljonko yksittäisen vaunun tuhoaminen maksaa

Luullakseni B-kohta nousee pitkällä tähtäimellä olennaisemmaksi. Aseita ammutaan ohi eikä osumakaan vielä takaa maalin tuhoutumista. Kyllähän vaunun helposti saa rikottua, mutta jos vaunua ei saada kaapattua sotasaaliiksi, niin vihollinen hinauttaa sen taakse, korjaa sen ja kohta se on takaisin linjassa puolustajan kiusana. Eli aseita saattaa kulua ihan runsaita määriä.

Tämänpäiväiseen sidewinder uutiseen kun vertaa, niin NLAW on halpa kuin saippua. Kaipa näissä valtava määrä tulee rajoitteeksi, vaikka meillä näitä paljon onkin. Mikä lienee näissä varastointiaika. Jotain Apilaksen tilalle saisi tulla, NLAW:n hyvistä puolista ollaan aivan samaa mieltä. Täydellisessä maailmassa NLAW voisi korvata Apilakset täysin, mutta niin ei taida käydä.

 

[Huhta]

Alan miehet ovat toistuvasti kertoneet että NLAW on liian kallis joukkuetasan välineeksi. Määrät jäisivät nirkoisiksi. Viimeksi tämä todettiin Panssarimuseon panssarintorjuntaluennolla. Siihen en tosin ole saanut vastausta että mikä se uusi raskas kertasinko sitten voisi tyypiltään olla? Tuossa luokassa ei oikein ole aseita tarjolla. NLAW voikin siten lopulta tulla joka tapauksessa kyseeseen.

Mitä määriin tulee niin olikohan jääkäriprikaatin neljälle pataljoonalle varattu 1200 Apilasta?Pataljoonan tasolla ollut kertasinkojoukkue on sittemmin korvattu NLAW-joukkueella joten se pienentää sinkojen määrää. 150-200 sinkoa per pataljoona ja toinen mokoma varikoille voisi olla hyvä arvio määrästä. Kokonaismäärä karkeasti jossain 12.000 kpl hivakoilla jos varustettavia pataljoonia on 30-40kpl. Jos välineeksi tulee NLAW niin todennäköisesti vähemmän.

Tällaista ehdotettiin aiemmin:

Tämä olisi luullakseni aika luonteva Apilasin korvaaja, osuvia vaihtoehtoja ei kovin montaa ole.

RGW 110 – Dynamit Nobel Defence GmbH

dn-defence.com