Panssarintorjunta

[Mölkky]

Juttua eurospike hankinnasta

Suomelta iso ohjustilaus EuroSpikelle

Puolustusvoimat on solminut satojen miljoonien eurojen sopimuksen Spike-ohjusten hankinnasta EuroSpike GmbH -valmistajalta, joka on saksalaisten Rheinmetall Electronics GmbH:n, Diehl Defencen ja israelilaisen Rafaelin yhteisyritys. Suomen puolustushallinto kertoi hankinnasta jo aiemmin 9.12.2022...

suomensotilas.fi

 

[BlackFox]

Olisiko tässä syy Suomen Spike SR tilaukseen? NLAW = myyty?

Jos näin, niin hail pohjoismainen puolustusyhteistyö

Tämä on spekulointi mutta kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin. Nlaw:issakin on omat ongelmansa ja meillä APILAS vanhenee kovaa vauhtia.

Ilmeisesti hankinta tulee korvaamaan nimen omaan Apilasta ja NLAW jatkaa rinnalla.
Nlaw:n direct hit mode ei ole ontelopanoksinen tai ontelopanos on, mutta se iskeytyy kylki edellä kohteeseen. Se ei kummoisesti tällöin läpäise panssaroitua maalia.

 

[Huhta]

Tämä on spekulointi mutta kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin. Nlaw:issakin on omat ongelmansa ja meillä APILAS vanhenee kovaa vauhtia.

Ilmeisesti hankinta tulee korvaamaan nimen omaan Apilasta ja NLAW jatkaa rinnalla.
Nlaw:n direct hit mode ei ole ontelopanoksinen tai ontelopanos on, mutta se iskeytyy kylki edellä kohteeseen. Se ei kummoisesti tällöin läpäise panssaroitua maalia.

Apilaksen suorituskyky saattaa korvautua Spike-SR:llä, mutta suora korvaaja se tuskin on. Turha jakaa jääkärijoukkueille näin suorituskykyistä asetta. Pikemminkin ehkä niin, että Spike-SR korvaa osan NLAW:eista, ja sitä myöten NLAW:ia on varaa jakaa aiempaa alemmas sinne missä aiemmin olisi ollut pelkkää Apilasta.

Joka tapauksessa on hyvä, että taistelupanssarivaunuihin purevia aseita hankitaan. Ukrainassa on nähty, että niitä pitää pystyä torjumaan ja että Venäjällä myös riittää vaunuja uhrattavaksi asti.

 

[SJ]

Apilaksen suorituskyky saattaa korvautua Spike-SR:llä, mutta suora korvaaja se tuskin on. Turha jakaa jääkärijoukkueille näin suorituskykyistä asetta. Pikemminkin ehkä niin, että Spike-SR korvaa osan NLAW:eista, ja sitä myöten NLAW:ia on varaa jakaa aiempaa alemmas sinne missä aiemmin olisi ollut pelkkää Apilasta.

Joka tapauksessa on hyvä, että taistelupanssarivaunuihin purevia aseita hankitaan. Ukrainassa on nähty, että niitä pitää pystyä torjumaan ja että Venäjällä myös riittää vaunuja uhrattavaksi asti.

Jännä juttu kuitenkin että nyt Apilaksella voisi olla jopa enemmän käyttöä kuin koskaan aikaisemmin. Siis vastassa saattaisi olla T-62 tms.

 

[Huhta]

Jännä juttu kuitenkin että nyt Apilaksella voisi olla jopa enemmän käyttöä kuin koskaan aikaisemmin. Siis vastassa saattaisi olla T-62 tms.

Tarkoitat, että Apilas voisi olla aiempaa käyttökelpoisempi, kun ei tarvitsisi pohtia päivitettyjen vaunujen ERA-palikoiden ym. panssaroinnin läpäisyä? Noin voi tosiaan olla.

Mutta sinänsähän Apilakselle on nyt vähemmän tarvetta, kun Oryxin mukaan Ukraina on verottanut Venäjältä melkein 1700 MBT:tä ja yli 3000 kevyemmin panssaroitua ajoneuvoa.

 

[SJ]

Tarkoitat, että Apilas voisi olla aiempaa käyttökelpoisempi, kun ei tarvitsisi pohtia päivitettyjen vaunujen ERA-palikoiden ym. panssaroinnin läpäisyä? Noin voi tosiaan olla.

Mutta sinänsähän Apilakselle on nyt vähemmän tarvetta, kun Oryxin mukaan Ukraina on verottanut Venäjältä melkein 1700 MBT:tä ja yli 3000 kevyemmin panssaroitua ajoneuvoa.

Juu, tai koska suurempi osuus taistelukentällä olemista maaleista soveltuu Apilakselle. Siis Apilaksia joutaa enemmän rynnäkkövaunujen kolkkaamiseen, ihan kelpo temppu jos vastapuolella on taipumus kulkea vaunun kyydissä.

 

[Mäksä]

Tarkoitat, että Apilas voisi olla aiempaa käyttökelpoisempi, kun ei tarvitsisi pohtia päivitettyjen vaunujen ERA-palikoiden ym. panssaroinnin läpäisyä? Noin voi tosiaan olla.

Mutta sinänsähän Apilakselle on nyt vähemmän tarvetta, kun Oryxin mukaan Ukraina on verottanut Venäjältä melkein 1700 MBT:tä ja yli 3000 kevyemmin panssaroitua ajoneuvoa.

Tämäkin riippuu paljon siitä, että onko Suomen APILAS-varastot muunnettu kaksoisontelopanoksisiksi, vai oliko kyseessä joku pieni koe-erä, joka RUAG:lta ostettiin.

 

[Huhta]

Tämäkin riippuu paljon siitä, että onko Suomen APILAS-varastot muunnettu kaksoisontelopanoksisiksi, vai oliko kyseessä joku pieni koe-erä, joka RUAG:lta ostettiin.

Ai niin, se juttu! Mutta jotenkin tuntuu epäuskottavalta/oudolta, että APILAS olisi jäänyt kv-asemarkkinoilla niin paljon varjoon kuin se on, jos sitä saisi kaksoisontelolla. Eihän sellaisia aseita juuri ole, siis raskaita kertasinkoja, saati sitten tuplaontelolla varustettuja. Juu, toki RUAG:n modi kyseessä, mutta kai valmistajien olisi kannattanut tehdä yhteistyötä asian eteen ja pitää linjat kuumina?

 

[Mäksä]

Ai niin, se juttu! Mutta jotenkin tuntuu epäuskottavalta/oudolta, että APILAS olisi jäänyt kv-asemarkkinoilla niin paljon varjoon kuin se on, jos sitä saisi kaksoisontelolla. Eihän sellaisia aseita juuri ole, siis raskaita kertasinkoja, saati sitten tuplaontelolla varustettuja. Juu, toki RUAG:n modi kyseessä, mutta kai valmistajien olisi kannattanut tehdä yhteistyötä asian eteen ja pitää linjat kuumina?

Tuo RUAG:n modernisointihan tapahtui 2000-luvun alussa, 20 vuotta liian myöhään, jotta APILAS olisi voinut olla myyntimenestys. Ranska oli sen jo siinä kohtaa korvannut Eryxillä. Kyseessähän oli alunperinkin vain tilapäisratkaisu. Oliko niiden tuotantolinja enää edes pystyssä silloin?

 

[Huhta]

Tuo RUAG:n modernisointihan tapahtui 2000-luvun alussa, 20 vuotta liian myöhään, jotta APILAS olisi voinut olla myyntimenestys. Ranska oli sen jo siinä kohtaa korvannut Eryxillä. Kyseessähän oli alunperinkin vain tilapäisratkaisu. Oliko niiden tuotantolinja enää edes pystyssä silloin?

En tiedä Ranskasta, mutta entäs vientimarkkinat? Wikipedian mukaan lähemmäs 20 käyttäjää, joukossa mm. Etelä-Korea ja Suomi. Saman lähteen mukaan APILAS-valmistus käynnissä 1985-2006 ja valmistusmäärä 120 000 kpl.

Luulisi, että taistelupanssarivaunuun tehoavalle kertasingolle olisi (ollut) kysyntää? Foorumillakin on tuskailtu, että millä korvata APILAS, ja NLAW on ollut lähinnä. Mutta sitä on puhuttu liian kalliiksi ja tarpeettoman hankalaksi käyttää/kouluttaa, jotta aseesta saataisiin kaikki irti.

 

[Kustaanmiekka]

Päätös tuli: Suomi ostaa rajua tuhoa Venäjän joukoille aiheuttanutta asetta​

Suomi hankkii NLAW-panssarintorjuntaohjuksia yli 46 miljoonan euron edestä.
Hankinta tehdään yhteishankintana Ruotsin ja Ison-Britannian kanssa.

Päätös tuli: Suomi ostaa rajua tuhoa Venäjän joukoille aiheuttanutta asetta

Suomi hankkii NLAW-panssarintorjuntaohjuksia yli 46 miljoonan euron edestä.

www.talouselama.fi

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi eilen NLAW-panssarintorjuntaohjusten hankkimista Suomeen.

Hankinnan kokonaisarvo on runsaat 46 miljoonaa euroa, josta arvonlisäveron osuus on noin yhdeksän miljoonaa euroa.

”Hankinta on muuttuneen turvallisuustilanteen johdosta kiireellinen”, kerrotaan puolustusministeriön muistiossa.

Kyseinen järjestelmä on jo Puolustusvoimien käytössä, joten kyse on lisähankinnasta.

”NLAW-ohjukset ovat olleet Suomen panssarintorjunnan selkäranka vuodesta 2007. Uudet päivitetyt ohjusversiot tarvitaan vastaamaan muuttuneeseen turvallisuusympäristöön.”

NLAW on ruotsalaisen Saab Bofors Dynamics AB:n ja brittiläisen Thales Air Defencen yhdessä kehittämä ja valmistama lähipanssarintorjuntaohjus.

NLAW on amerikkalaisen Javelin-panssarintorjuntaohjuksen ohella tehnyt merkittävää tuhoa Ukrainaan hyökänneen Venäjän panssarivaunujen joukossa.

”Sillä on ollut tunnustettu laajasti olleen merkittävä vaikutus suuren määrän venäläisten panssaroitujen ajoneuvojen tuhoamisessa”, kerrotaan Defense News -uutissivustolla

BBC:n mukaan useiden analyytikoiden mielestä NLAW-ohjuksilla oli suuri vaikutus sodan kehitykseen pian sen jälkeen, kun Venäjän hyökkäys alkoi.

”NLAW oli äärimmäisen tärkeässä roolissa, kun Venäjän maavoimien työntymiset torjuttiin sodan alkuvaiheessa”, Justin Bronk Royal United Services Institute RUSI -tutkimuslaitoksesta arvioi BBC:lle.

Hankinta tehdään yhteishankintana Ruotsin ja Ison-Britannian kanssa.

 

[Huhta]

No niin, hienoa, että näitäkin on tulossa. Ainakin 1000 kpl, hinnasta päätellen?

 

[Mäksä]

En tiedä Ranskasta, mutta entäs vientimarkkinat? Wikipedian mukaan lähemmäs 20 käyttäjää, joukossa mm. Etelä-Korea ja Suomi. Saman lähteen mukaan APILAS-valmistus käynnissä 1985-2006 ja valmistusmäärä 120 000 kpl.

Luulisi, että taistelupanssarivaunuun tehoavalle kertasingolle olisi (ollut) kysyntää? Foorumillakin on tuskailtu, että millä korvata APILAS, ja NLAW on ollut lähinnä. Mutta sitä on puhuttu liian kalliiksi ja tarpeettoman hankalaksi käyttää/kouluttaa, jotta aseesta saataisiin kaikki irti.

Markkinoilla taisi olla parempiakin aseita 2000-luvun alussa. Pzf 3 ja RPG29 ladattavina. Matador, RPG-28 ja muita raskaita kertasinkoja kaksoisontelopanoksella suoraan tehtaalta. Helpompi ostaa sinko kerralla eikä sinko yhdestä ja taistelukärki toisesta paikasta.

 

[Huhta]

Markkinoilla taisi olla parempiakin aseita 2000-luvun alussa. Pzf 3 ja RPG29 ladattavina. Matador, RPG-28 ja muita raskaita kertasinkoja kaksoisontelopanoksella suoraan tehtaalta. Helpompi ostaa sinko kerralla eikä sinko yhdestä ja taistelukärki toisesta paikasta.

Jos toisella on kertasinko ja toisella aseen suorituskykyä huomattavasti parantava taistelukärki, niin valmistajien luulisi kannattavan tehdä yhteistyötä? Kertasingon valmistaja ostaa lisenssin taistelukärkeen tai tilaa taistelukärjet alihankintana. Olettaen siis, ettei kertasingon valmistajalla ole halua/kykyä kehittää tuotettaan yksin, mitä nyt kykyä varmaan Nexterillä luulisi olleen.

Markkinatilanteesta en sitten tiedä. Mutta ladattavuus on nimenomaan ongelma, ase ei silloin ole kertasinko. Esim. PzF 3:n laukaisulaite ei ole ihan ilmainen. Matador taas tehtiin rakennusten ja kevyiden ajoneuvojen puhkomiseen, ei raskaasti panssaroitujen vaunujen korkkaamiseen. RPG-28 taas on venäläinen.

Näkisin, että länsimaissa raskaiden kertasinkojen kohdalla on ollut merkittävä aukko. APILAS ilman tuplaonteloa ERA-palikoiden yleistyessä, AT-4:n 120 mm version kehitystyö taas pysähtyi kylmän sodan päättymiseen.

 

[Huhta]

What???

Tarkistin äsken sen Matadorin tietoja W:stä. Joku "heikompi aseenkäsittelijä" onnistui laukaisemaan vahingossa...

Incidents​

In December 2022 one was discharged by Polish police general commandant Jaroslaw Szymczyk inside his office at National Police Headquarters. According to news, 2 floors of the building were damaged.[citation needed]

MATADOR - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Mäksä]

Jos toisella on kertasinko ja toisella aseen suorituskykyä huomattavasti parantava taistelukärki, niin valmistajien luulisi kannattavan tehdä yhteistyötä? Kertasingon valmistaja ostaa lisenssin taistelukärkeen tai tilaa taistelukärjet alihankintana. Olettaen siis, ettei kertasingon valmistajalla ole halua/kykyä kehittää tuotettaan yksin, mitä nyt kykyä varmaan Nexterillä luulisi olleen.

Markkinatilanteesta en sitten tiedä. Mutta ladattavuus on nimenomaan ongelma, ase ei silloin ole kertasinko. Esim. PzF 3:n laukaisulaite ei ole ihan ilmainen. Matador taas tehtiin rakennusten ja kevyiden ajoneuvojen puhkomiseen, ei raskaasti panssaroitujen vaunujen korkkaamiseen. RPG-28 taas on venäläinen.

Näkisin, että länsimaissa raskaiden kertasinkojen kohdalla on ollut merkittävä aukko. APILAS ilman tuplaonteloa ERA-palikoiden yleistyessä, AT-4:n 120 mm version kehitystyö taas pysähtyi kylmän sodan päättymiseen.

Sori, erehdyin tuon Matadorin kohdalla. Pointtini Pzf3 ja RPG 29 mukaan ottamisessa oli, että ryhmä, jolla on jo ladattava raskas sinko ei tarvi raskasta kertasinkoa. Kun selaa läpi eri vaihtoehtoja kaksoisontelopanoksella varustettuja länsimaisia sinkoja, niin suurin osa vaikuttaa prototyypeiksi jääneiltä. Kiinnostus niitten hankkimiseen taisi kadota 1990-luvun leikkauksissa aikalailla kaikilta armeijoilta. Yleensäkin suomalaiset ovat aika poikkeuksellisia, sillä meillä ei ole jakovahvuudessa lainkaan ladattavia sinkoja, ei RPG-7, Carl Gustavia tai Pzf-3:a.

Ehkä raskaille kertasingoille ei vaan ole markkinoita. Rikkaat länsiarmeijat tuhoavat tankit ohjuksilla. Yleensäkin lyhyen matkan taistelupanssarivaunun torjuntakyky on aika maastosta riippuvaista. Ei metsien ulkopuolella juuri pääse tankkeja ampumaan singoilla.

 

[Huhta]

Sori, erehdyin tuon Matadorin kohdalla. Pointtini Pzf3 ja RPG 29 mukaan ottamisessa oli, että ryhmä, jolla on jo ladattava raskas sinko ei tarvi raskasta kertasinkoa. Kun selaa läpi eri vaihtoehtoja kaksoisontelopanoksella varustettuja länsimaisia sinkoja, niin suurin osa vaikuttaa prototyypeiksi jääneiltä. Kiinnostus niitten hankkimiseen taisi kadota 1990-luvun leikkauksissa aikalailla kaikilta armeijoilta. Yleensäkin suomalaiset ovat aika poikkeuksellisia, sillä meillä ei ole jakovahvuudessa lainkaan ladattavia sinkoja, ei RPG-7, Carl Gustavia tai Pzf-3:a.

Ehkä raskaille kertasingoille ei vaan ole markkinoita. Rikkaat länsiarmeijat tuhoavat tankit ohjuksilla. Yleensäkin lyhyen matkan taistelupanssarivaunun torjuntakyky on aika maastosta riippuvaista. Ei metsien ulkopuolella juuri pääse tankkeja ampumaan singoilla.

Mitä noihin uudelleenladattaviin sinkoihin tulee, niin onhan niitä ollut meilläkin (55 S 55). Mutta henkilökohtaisesti miellän ne enemmän hyvin vanhanaikaisiksi pst-aseiksi kylmän sodan alkuvuosilta, tosin sittemmin ne ovat kokeneet renessanssin hiekkasotien myötä. Kertasingot ovat kuitenkin olleet lännessäkin iso juttu joskus n. 1970-1990, josta hyvinä esimerkkeinä miljoonittain tuotetut M72 ja AT-4.

Kylmän sodan jälkeen suuren maasodan uhka tietysti katosi, ja heikommin varustetut reserviorganisaatiot poistettiin perustamisluetteloista. Ohjuksia riittää useimmissa länsimaissa alemmalle tasolle organisaatiossa kuin meillä (britit ääriesimerkkinä, NLAW korvasi LAW 80:n jokamiehen pst-aseena).

Siltikin tilanne on meille hankala. Ohjukset ovat hieman kalliita jaettavaksi joka paikkaan ja pelkkä KES ainoana sinko-/ohjusaseena ei paljoa lämmitä mieltä.

 

[Mölkky]

Mitä noihin uudelleenladattaviin sinkoihin tulee, niin onhan niitä ollut meilläkin (55 S 55). Mutta henkilökohtaisesti miellän ne enemmän hyvin vanhanaikaisiksi pst-aseiksi kylmän sodan alkuvuosilta, tosin sittemmin ne ovat kokeneet renessanssin hiekkasotien myötä. Kertasingot ovat kuitenkin olleet lännessäkin iso juttu joskus n. 1970-1990, josta hyvinä esimerkkeinä miljoonittain tuotetut M72 ja AT-4.

Kylmän sodan jälkeen suuren maasodan uhka tietysti katosi, ja heikommin varustetut reserviorganisaatiot poistettiin perustamisluetteloista. Ohjuksia riittää useimmissa länsimaissa alemmalle tasolle organisaatiossa kuin meillä (britit ääriesimerkkinä, NLAW korvasi LAW 80:n jokamiehen pst-aseena).

Siltikin tilanne on meille hankala. Ohjukset ovat hieman kalliita jaettavaksi joka paikkaan ja pelkkä KES ainoana sinko-/ohjusaseena ei paljoa lämmitä mieltä.

Tulisko nyt CG hankintaan. Joku puitesopimus tais tulla jo aiemmin.

 

[magitsu]

Tarkistin äsken sen Matadorin tietoja W:stä. Joku "heikompi aseenkäsittelijä" onnistui laukaisemaan vahingossa...

Siitä oli täällä palstalla maininta sen tapahduttua. "RGW 90 is a German designation for the MATADOR"

Puolalainen sekoilu, joka oli menossa ensi näkemältä ukrainalaisten lahjoittajien syyksi. Tämä itse ampuivat -kommentti löytyy niin monesta yhteydestä, että haiskahtaa todenmukaiselta.
Kyseessä olisi ilmeisesti vasta Saksasta Ukrainaan annettu tai ostettu RGW-90.

https://twitter.com/x/status/1603449381272928265

RGW 90 – Dynamit Nobel Defence GmbH

dn-defence.com

https://twitter.com/x/status/1603373072454766593

"This is how the RGW-90 grenade launcher looks like, which, according to unofficial information, accidentally fired at the Police Headquarters. The ceiling was damaged and the Police Commander-in-Chief, Jarosław Szymczyk, lost his hearing for several hours and was transported to the hospital."
Aika älyvapaata antaa poliisipäällikölle sinko lahjaksi ja sitten se oli vielä jostain syystä latingissa oleva tai ansoitettu. Sotaturismi mennyt pahasti yli kun poliisipäällikön toimiston viereinen huone lentää ilmaan. Jotkut kettuilee jo, että onneksi ei vieraillut Tsernobylin alueella ja tuonut sieltä matkamuistoja.

Hyviä kysymyksiä twitteristä aiheesta:
"1. On what grounds was the grenade launcher imported to Poland? 2. Did the commander have permission to possess... a grenade launcher? I know what it sounds like. 3. How many people were injured, what are the material losses of the KGP building and how did the grenade launcher get inside the building?"

 

[Huhta]

Tulisko nyt CG hankintaan. Joku puitesopimus tais tulla jo aiemmin.

Jättäkää se Ruotsin kuningas jo rauhaan!

CG on 75 vuotta vanha ase, jonka Ruotsi otti käyttöön 1948. Siitä asti ollut aikaa hankkia, mutta ilmankin on pärjätty.

Nykyisellään tarve on pienempi kuin vuosikymmeniin. Kevyestä kertasingosta saatiin viime vuosikymmenellä käyttöön rakennuksia vastaan tarkoitettu versio, eli se rooli on nyt hoidossa. PST-aseena CG on rajoittunut, kuten monesti todettu, ja siihen käyttöön on nyt/piakkoin yhtä sun toista lelua (66 KES 12, NLAW, Spike-SR...). Tulitukeen on kevyet kranaatinheittimet. Eikä monitoimisuudellakaan voi perustella, koska ampumatarvikkeita ei kulje mukana rajattomasti. Ja jonkun pitää kantaa niin ase kuin ampumatarvikkeet...