Siirsin Ukraina-ketjusta tänne Saab:n NLAW vuosituotantolukujen arviointia koskevaa asiaa,ja siihen pienen kommentin:
Ei välttämättä ole. Pohjoismaiset asetehtaat on prakmaattisia ja pyrkivät käyttämään kaupallisia osia. Jos kriitiset osat on valittu sopivasti niin niitä saa isoissa määrissä siviilipuolelta. Kyseessä ei ole myöskään mitään massiivista konekantaa vaativa sirpalekuori vaan kevyellä konekannalla tehtävä laite. Saab:illa voi hyvin olla automaattilinjat noille ja tähän asti on ajettu linjaa joskus&jouluna. 24/7 ajossa ihan helposti sitten se 100000/vuosi, ei tuo ole kuin 12kpl tunnissa. Kuulostaa ihan ok tasolle automaattilinjaston ulostulonopeudelle. Linjoja sitten rakennetaan se 1kpl/6kk ja ollaan siinä 400 000/vuosi tasossa 2024.
Taistelukärki NLAW:ssa ei ole ihan yksinkertainen asia tehdä eikä sitä voi ostaa alihankintana arvelen, paitsi siinä tapauksessa, että se jo hankitaan joltakulta hovitoimittajalta.
Tarkoitan pelkästään ontelopanosta (kuparikartio tai trumpetti, mikä se sitten onkin) sekä räjähdysaineen valua / puristusta sen ympärille.
Kuparin pitää olla virheetöntä hapetonta kuparia (Outokummun kuparilevyt saivat aikanaan kiitosta ruotsalaisilta asevalmistajilta) tai sitten jotain muuta laadukasta kartiomateriaalia. Kuparia arvelen käytettävän.
Sitä ei välttämättä saa rajattomasti, koska riittävän hyvän materiaalin toimittajia on rajoitetusti.
Raaka-ainetuotannon merkittävä lisäys vaatii investointeja metallin tuottajan taholta, joka lienee monivuotinen prosessilaitoksen päivitys tai uuden laitoksen rakentaminen.
[EDIT 12.2.2023: Kyllä kuparia saanee ontelopanostuotannon lisäykseen, määrä on tuotantotonneina niin vähäinen. Outokummun kehittämä hapettoman kuparin jalostusprosessi tai vastaava korkeatasoinen jalostusmenetelmä lienee käytössä laajemminkin maailmalla.]
NLAW lentää maalin yli ja se ampuu suihkun poikittain ohjuksen lentoliikkeeseen nähden, joten suoralla suihkulla on poikittainen nopeus, joka häiritsee läpäisyä.
Se voidaan kompensoida esim. epäsymmetrisellä kartiolla (menee painosorvaus, loppusorvaus vaikeaksi), epäsymmetrisellä panoksella ja sen epäsymmetrisellä sytytyksellä (ok valettaessa / puristettaessa räjähdysaine ja sytyttimen paikka voidaan myös tehdä "vinoon"). En tiedä varmuudella, onko poikittaisliikkeen vaikutus kompensoitu NLAW:ssa jotenkin, mutta demojen videoissa läpäisyt ovat olleet melko siistejä ja suoria, joten kompensointi on todennäköistä.
Jos katsoo vanhoja Bofors demojen videoita Bill2:sta, niin niissä näkyy Tandem panoksen toisen reiän olevan soikea, pitkä ja röpelöinen reikä lentosuuntaan, ja toinen reikä on siistin pyöreä. Jälkimmäinen lienee NLAW panoksen mukainen tulos. Bill2:ssa voi tietysti olla tarkoituksin, että ensimmäinen panos tekee pitkän soikean reiän pintaan, jotta se räjäyttää useamman ERA-paketin ja jälkimmäinen (se siisti) osuu sitten ERAttomaan kohtaan varmemmin.
Suihkun poikittaisliikkeen kompensoinnista on useampikin tekninen viite ja artikkeli takavuosilta, mutta en nyt löytänyt tähän hätään sopivaa vapaasti netistä.
Arvioni on, että tuotannon skaalaus hallitusti ontelopanoksen valmistuksen osalta ei ole ihan triviaali asia, vaikka ruotsalaiset ovatkin melko hyviä ontelopanoksen tekijöitä.
Räjähdysainelinjoja ei voi kovin montaa vierekkäin samaan rakennukseen asentaa työturvallisuussyistä. Siltä osin tuotannon skaalaus on hieman enemmän infra-investonteja vaativaa kuin elektroniikateollisuuden pienosien tai muun vaarattomia materiaaleja käsittelevän tuotannon kasvatus linjoja lisäämällä.
[Edit 12.2.2023: Ohessa linkki kiinalaisten tutkimukseen, jossa ontelopanoksen suihkun läpäisyä arvioidaan "paksuun" liikkuvaan maaliin eli maali liikkuu poikittain suhteessa ontelon suihkun suuntaan. Se on sama tilanne kuin tapauksessa, jossa suihkulla on poikittainen nopeus (ohjuksen lentonopeus) ja maali on paikallaan eli NLAW osuma.
Artikkelista saanee hyviä termejä omiin jatkotiedonhakuihin, jos aihe kiinnostaa enemmän.
Edit2. 12.2.2023. Ohessa linkki tuoreeseen ruotsalaiseen opinnäytteeseen, 2021 KTH, jossa on tutkittu ontelopanoksen poikittaisnopeuden kompensointimenetelmiä (1. ontelopanoksen epäkeskinen sytytys, 2. vino kartio, 3. siirretty muotokappale (displaced wave shaper) ja 4. yhdistelmä siirretty muotokpl+vino kartio) ja niiden vaikutusta suihkun osumapisteeseen laskennallisesti.
Työ kandi-tasoa, joten tuloksien ja yhteenvetojen luotettavuutta on lukijan itse arvioitava, varsinkin kun kokeellinen osa puuttuu täysin.]
en.wikipedia.org
web.archive.org
