Näin oletettavasti on, eikä SR mikään joka taistelijan värkki kuitenkaan tule olemaan.
Panssarintorjunta
- Viestiketjun aloittaja Second
- Aloitus PVM
Huhta
Greatest Leader
Saadaanko uusia käyttäjiä koulutettua samassa tahdissa kuin kamaa saapuu? Tulossa lienee nelinumeroinen määrä, ja varmaan jo lähivuosien aikana, kun "kiirebudjetilla" ostetaan.
Mikäpä tuon tietää, veikkaan kuitenkin ettei saada. En siinä kyllä suurta ongelmaa näe, koulutettua pst-reserviä kuitenkin riittää. Täydennyskoulutuksesta päästään kuitenkin vähemmällä, kuin nollasta lähtiessä. Isompi ongelma olisi, jos ei olisi tarvetta kouluttaa uusia ohjuksia ollenkaan.
Tuon arviointiin ei ole lähtötietoja.
Puolenkymmentä SR-ohjusjoukkuetta per saapumiserä lienee realistinen koulutusmäärä? Tärkeimmät pataljoonat saisivat joukkueensa parissa vuodessa.
Tämä itsenäisyyspäivän aikainen brittien ja myöhempi ruotsalaisten osto pistää varmaan jo aika ahtaalle linjan.
breakingdefense.com
UK buys 'several thousand' NLAW anti-tank missiles in $280 million deal with Saab - Breaking Defense
The NLAW system offers protection against main battle tanks that can be targeted at a range up to 800 meters.
ak.tied
Greatest Leader
Olisiko tässä syy Suomen Spike SR tilaukseen? NLAW = myyty?Tämä itsenäisyyspäivän aikainen brittien ja myöhempi ruotsalaisten osto pistää varmaan jo aika ahtaalle linjan.
UK buys 'several thousand' NLAW anti-tank missiles in $280 million deal with Saab - Breaking Defense
The NLAW system offers protection against main battle tanks that can be targeted at a range up to 800 meters.
Jos näin, niin hail pohjoismainen puolustusyhteistyö
Olisiko tässä syy Suomen Spike SR tilaukseen? NLAW = myyty?
Jos näin, niin hail pohjoismainen puolustusyhteistyö
Eiköhän asioista olla kommunikoitu useammallakin taholla, että kuka ostaa mitäkin ja mistä. Mitä kaikkea tuossa on takana on sitten ihan oma juttunsa.
Olisiko tässä syy Suomen Spike SR tilaukseen? NLAW = myyty?
Jos näin, niin hail pohjoismainen puolustusyhteistyö
Upeaa pessimismiä. Spike SR tuo uutta suorituskykyä ja täydentää olemassaolevia vaikutuskeinoja. Onhan sekin nyt ilmiselvää, että vastustajankin elämä muuttuu vaikeammaksi mitä laajempi kirjo erilaisia uhkakuvia on tiedossa.
Aivan eri luokan ase kuin NLAW tosiaan. Ei suora korvaaja eikä todellakaan mikään lohdutuspalkinto.
Einomies1
Respected Leader
Onhan tuo selvää että Spike SR on suorituskyvyn lisääjä, eikä sitä ollut edes saatavilla 2007 kun NLAW-tilauksia alettiin tekemään. Spike SR kantaa 2 km ja kykenee lukittumaan maaliinsa, vaikka se pysähtyisi lennon aikana tai muuttaisi suuntaansa.
Nyt kun tuo suorituskyky on saatavilla ja rahaa on hankintaan niin ilman muuta kannattaa se ottaa käyttöön.
Nyt kun tuo suorituskyky on saatavilla ja rahaa on hankintaan niin ilman muuta kannattaa se ottaa käyttöön.
Olisiko tässä syy Suomen Spike SR tilaukseen? NLAW = myyty?
Jos näin, niin hail pohjoismainen puolustusyhteistyö
Tai NLAW on jo varastossa ja nyt haetaan "kyvykkyyttä" eli morttien koulutusjaksoa uudelle järjestelmälle. PST järjestelmän sisäänajo näyttää vievän 5 vuotta tilauksesta.
On sitä varmasti harkittu. Onko harkintaa jatkunut sekunteja vai kuukausia on sitten toinen juttu.
90-luvulla mentiin jo vahvasti eteenpäin kohti seuraavaa ja sitä seuraavaa asesukupolvea joten 82 ei näyttäydy tuossa kohdin voittavana vaihtoehtona. Itäpuikot eivät olleet ainakaan julkisuuteen kerrottujen vaihtoehtojen joukossa kun prosessi käytiin läpi ja Spike lopulta hankittiin.
Einomies1
Respected Leader
Vaikea kuvitella että olisi enää hankittu 90-luvulla mitään kattavasti itänaapurista. Nuo vanhat Fagotit tulivat meille YYA-aikana ja varmasti pääosin sentakia. Kun hankittiin yhteistyön nimissä neuvostoliitosta aseita reippaasti niin siellä ei katsottu niin pahalla suomen länsikauppoja. Itä-Saksan BMP- ostojen yhteydessä tuli sitten lisää noita.
Uudempi Konkurs (AT-5) tuskin oli missään harkinnassa enää 1991 jälkeen kun Pariisin rauhansopimus ja YYA-aika jäivät osaltamme historiaan. Lännessä oli ja on kehittyneempiä järjestelmiä, joita pv varmasti kuolasi pitkään ja kusi hunajaa kun suomi länsimaistui sekä aloitti puolustusyhteistyön + teki hankinnat lännestä.
70-luvulla meille haluttiin hankkia Milaneja mutta se hanke meni kiville koska osa zydeemistä oli saksalaista valmistetta eikä tuota saatu korvattua muualla tehdyllä komponentilla. Pariisin rauhansopimus siis esti kaupan. Tästä oli varmaankin Ermei kannisen kirjassa tarinaa. Otettiin sitten itänaapurista halpa kopio. Samoihin aikoihin hommattiin USA:sta TOW. Konkurs oli käsittääkseni meillä käytössä jo 80-luvulla tyyppimerkinnällä Pst-ohjus 82M mutta uusi kierros ohjuslaukauksia vuosituhannen vaihteessa tuskin on ollut muuta kuin siinä sekuntiluokkaa olevassa harkinnassa. Saksastahan tuli 90-luvun alussa myös suuri määrä 82-ampumalaitteita ja ohjuksia BMP-1-vaunuihin asennettuna.
Hyvinkin merkittävä Neukkulasta tehdyille hankinnoille lienee ollut myös tavaranvaihto. Ei sieltä ollut oikein muuta tuotavaa kuin kemikaaleja ja polttoaineita sekä aseita. Valuuttakaupalla lännestä olisivat määrät jääneet 60/70-luvuilla mitättömiksi. Nyt voitiin vaihtokauppana tehdä kotimaisena työnä epämääräisen laatuisia kenkiä ja mantteleita yms.
Jäi tuo Milan-kuvio kaivelemaan joten piti tarkastaa. On tämä ollut ennenkin esillä mutta wanha ei muista yksityiskohtia. Ermei kanninen lausui ( tai ainakin kirjoitti ) vuonna 1988 asiasta näin:
"Rauhansopimuksen 19 artikla esti 1970-luvulla suunnitellun Milan-panssarintorjuntaohjushankinnan. Kysymyksestä keskusteltiin alustavasti, mutta täysin vakavassa hankintamielessä, ensin Ranskan ja sitten Englannin kanssa. Esteenä oli sekä ohjauslaitteen että taistelukärkien valmistus Saksan Liittotasavallassa. Kun Englanti ryhtyi valmistamaan taistelukärkiä, otettiin asia uudelleen esille, mutta kun ohjauslaitteiden valmistus jäi Saksan Liittotasavaltaan, asia raukesi. Panssarintorjuntaohjukset hankittiin sitten 1980-luvulla Neuvostoliitosta ja USA:sta ilman sen kummempia poliittisia koukeroita. Kotimaistakin valmistusmahdollisuutta tutkittiin 1960-70-1uvuilla, mutta se osoittautui ainakin siinä vaiheessa resursseihin ja mahdollisiin hankintaeriin nähden liian vaikeaksi."
Tiede ja ase vol 46 ( 1988 )
"Rauhansopimuksen 19 artikla esti 1970-luvulla suunnitellun Milan-panssarintorjuntaohjushankinnan. Kysymyksestä keskusteltiin alustavasti, mutta täysin vakavassa hankintamielessä, ensin Ranskan ja sitten Englannin kanssa. Esteenä oli sekä ohjauslaitteen että taistelukärkien valmistus Saksan Liittotasavallassa. Kun Englanti ryhtyi valmistamaan taistelukärkiä, otettiin asia uudelleen esille, mutta kun ohjauslaitteiden valmistus jäi Saksan Liittotasavaltaan, asia raukesi. Panssarintorjuntaohjukset hankittiin sitten 1980-luvulla Neuvostoliitosta ja USA:sta ilman sen kummempia poliittisia koukeroita. Kotimaistakin valmistusmahdollisuutta tutkittiin 1960-70-1uvuilla, mutta se osoittautui ainakin siinä vaiheessa resursseihin ja mahdollisiin hankintaeriin nähden liian vaikeaksi."
Tiede ja ase vol 46 ( 1988 )
-TripleX-
Respected Leader
Itänaapurissa kaikki jotka saa aseen käteen ovat ammattisotilaita ja kaikki joilta onnistuu kuperkeikka ovat erikoisjoukkoja. Erilaiset määritteet, määritelmän ei tarvitse sisällöllisesti olla totuudenmukainen ollakseen siellä kotimaisesti kulutettuna relevantti.Ettei sotketa Ukraina-ketjua niin laitetaan tänne. En tiennytkään että pst-miehet ovat ammattisotilaita.
Ettei sotketa Ukraina-ketjua niin laitetaan tänne. En tiennytkään että pst-miehet ovat ammattisotilaita.
Viisi vuottahan on tavoiteaika panssarintorjuntatieteiden maisteriksi
