Panssarintorjunta
- Viestiketjun aloittaja Second
- Aloitus PVM
Varmaankin poistuva ase mut hetkonen... eikös musti ole suunniteltu -70 luvun itävaunuja vastaan?
Ukrainan sota on osoittanut että muuta kuin patarautaa ryssillä ei ole nyt, eikä tulevaisuudessa.
Musti on täysin toimiva ase, päivitetään se nykypäivään uudella ammunhallinalla ja ammuksella.
kimmo.j
Respected Leader
Itse ase on kehitetty 1958, joten tuskin on mietitty 70-luvun vaunuja.
Ohjus-tiedustelija
Ylipäällikkö
No jos ryssä raapii varastoista Ukrainaan rintamalle jopa T-54 vaunuja, niin meinaatko että Musti on aikoinaan tuliteränäkin suunniteltu ns. kertasingoksi?
Vai onko Ukrainan sodasta levinnyt materiaali tehnyt erityisen vaikutuksen vaunuista takaisin ampumisen/tähystämisen helppoudesta? Uusinta uutta edustavat CV-90 lämpökameroineen saa videolla RPG-7 päin näköä ja kukaan (kummastakaan vaunusta) ei tapahtuman jälkeen tiedä yhtään mistä kuti tuli ja tämä kaikki Ukrainalaisilla pelloilla tuliasemana ehkä 3-5m leveä pusikko/puu soiro. Ryssät ei näe parhaimmillaan vaunuistaan edes keskelle tietä naamioimattomaksi levitettyjä telamiina rivejäOlen varmaan tuhat kertaa tämän foorumin eri versioiden historiassa selittänyt että Mustin tai harvemmin monen muunkaan pst-aseen taktiikkaan ei kuuluu ampua sillä päin vaunun vahvinta etusektoria ja varsinkaan suoraan todennäköisestä etenemis/tähystys suunnasta. Sivustan tuliasemat on pst:ssä se juttu, kerro minulle mikä vaunu kestää Mustin 560mm läpäisyn kyljestä?
Kun homma tehdään fiksusti, kaivetaan ase maahan, katetaan asema ja viedään se jopa luokkaa 100m metsän sisään uralta sivuun tarvittaessa raivatulla kapealla A-sektorilla, niin sitä Musti joukkuetta ei ammuta sieltä pois päiviltään kuin massiivisella epäsuoralla sen jälkeen kun useampi vaunu palaa siellä tiellä. Kävin junnuna 90-luvun alussa katselemassa jotain pääsotaharjoitusta missä Mustit oli kaivettu asemiin ko. tyylillä päätien varteen ns. viimeisen päälle ja teki erittäin suuren vaikutuksen
Tähän kaikkeen liittyen esim. pst-ohjukset eivät sovellu tuollaiseen asemointiin alkuunkaan koska A-etäisyys jää liian lyhyeksi + ohjuksen laukaisun reaktioaika on helposti liian pitkä/tähtäin tähän huono lähietäisyydestä johtuen jos liikkuva maali. Nlaw kanssakin ollaan ongelmissa koska liikkuvaa maalia pitää seurata tietty aika ja kapea A-sektori ei tätä välttämättä mahdollista puiden osuessa tielle. Toki vaunut pyritään pääsääntöisesti pysäyttämään miinoitteilla, mutta kestopäällysteillä se aina ole mahdollista. Puumurrostekkin hidastaa vaunuja ja Mustin ammuksen nopeus + tähtäämisen/laukauksen lyhyt reaktioaika puoltaa tässä käytössä omalla alustallaan seisovaa tukevaa&tarkkaa asetta. Ja kuinka paljon metsän reunustamaa tietä ja sen mukaisia A-etäisyyksiä meillä olisikaan pääsääntöisesti luvassa?
Monta kertaa ajattelin ampua: lähtönopeus on 615 m/s. Tulinopeus on 6−8 laukausta minuutissa.
Näytä esimerkki missä vaunu vastaa tuleen täysin tähystysksektorin ulkopuolelta tulevaan laukaukseen alle minuutissa? Jos nyt on edes hengissä sen ensimmäisen osuman jälkeen.
Kun Ukrainasta tulee jatkuvalla syötöllä elävää esimerkkiä oikeasta elämästä, niin voitaisiinko nyt viimein lopettaa nämä tornilegendat pst-miehen elinajoista ja laukausten määristä
Viimeksi muokattu:
Ohjus-tiedustelija
Ylipäällikkö
Minulla, muistaakseni puolen vuoden erolla olevien valmistus pvm mukaan ohjusten matkamoottori kerkesi tai ei kerennyt käynnistymään ennenkuin ohjus ehti pudota maahan ulosheittopanoksen antaman alkulennon aikana. BMP-2 kannelta ammutut taisi kaikki keretä lentoon kun pudotusta maan pinnalle oli enemmän. En tiedä mikä se virallinen poistoikä noilla oli, taisi olla silloin n.15v. vanhoja.
Mutta eihän tällä Mustin A-tarvikkeen kanssa ole juurikaan tekemistä, ohjuksessa on tosiaan ne ulosheittopanokset, matkamoottorit yms. oikeine viiveineen. Mitä ei yhtäkään löydy Mustin A-tarvikkeesta.
Viimeksi muokattu:
152H55
Alikersantti
Sieltähän se löytyi. Mustissa on yhden panoksen a-tarvikkeessa toki 50% vähemmän pettäviä komponentteja, ja länkkärituotteena melko varmasti kestää päiväykseen asti. Mutta kun se päiväys on ummessa, niin tarkkuus alkaa vanhenemisen myötä heiketä. Eikä PV voi iäisyyksiä roikottaa tavaraa, joka sota-aseen sijaan on jonkinsortin kiusantekopeli.
Ihan varmasti ovat miettineet ja ase suunniteltu juurikin tuon ajan vaunuja vastaan.
Mieti ite.
Ohjus-tiedustelija
Ylipäällikkö
Minulla ei ole hajuakaan miten tuollainen rekyylittömän singon A-tarvike ylipäätään vanhenee. Apilaksista vanheni niitä laukaisimen akkuja ja olikohan niin että niitä olisi jopa uusittu.
Pyllyvaltteri
Alikersantti
1960-1990 kyllä, mutta ei enää. 1980 luvulla siihen testailtiin erilaisia tähtäinvaihtoehtoja, Jpr pst komppanian varusmiehet kokeilivat. Osa oli kuulemma leluja ja pari inhan hyvääkin, tuliko mikään näistä käyttöön ja millä volyymilla?. Ja sitten tuli kovakärkinen uusi ontelo. Perusongelmana kuitenkin on melkoinen laukaisusingnaali, suorastaan unohtumaton, savua ja lämpöä syntyy paljon, tätä silmällä pitäen oli kuulemma olemassa hämäyspanoksia apinoimaan laukaisua. Lisäksi putkella oli taipumus lämmetessään lerpahtaa, mikä täytyi huomioida korossa. Yllättävän tarkka vehje kyllä kun etäisyys oli tiedossa. Ja palapelien harrastaja tykkäsi varmaan lukostakin. Raasissa tuli pari onteloa muinaisina aikoina lähetettyä matkaan. RIP Mustille.
Kattaminen lienee teoreettista kun takasektoriin jätetty pahvilaatikkokin heläyttää miehistön kulkusia ja lopettaa tulitoiminnan.Kun homma tehdään fiksusti, kaivetaan ase maahan, katetaan asema ja viedään se jopa luokkaa 100m metsän sisään uralta sivuun tarvittaessa raivatulla kapealla A-sektorilla, niin sitä Musti joukkuetta ei ammuta sieltä pois päiviltään kuin massiivisella epäsuoralla sen jälkeen kun useampi vaunu palaa siellä tiellä. Kävin junnuna 90-luvun alussa katselemassa jotain pääsotaharjoitusta missä Mustit oli kaivettu asemiin ko. tyylillä päätien varteen ns. viimeisen päälle ja teki erittäin suuren vaikutuksen
Tarkka härveli ja nopea ampumaan, ei siinä mitään. Kolmen laukauksen jälkeen poistuminenkin on savutettu valmiiksi.
Ohjus-tiedustelija
Ylipäällikkö
Mustissahan on käytössä sama valonvahvistin mitä Apilaksissa. Noiden hinnat tulleet niin merkittävästi jo alas + valmistusta kotimaassa ettei tuoreemmankaan integrointi mikään ameriikan temppu olisi. A-tarvikkeiden parasta ennen tilanne määrää aseen kohtalon. Muuten sopivassa maastossa täysi peli edelleen, meillä soditaan puolustuksessa pääsääntöisestä metsästä käsin teille tai aukeille. Ei sillä missään avomaastossa tarvi päästellä menemään.1960-1990 kyllä, mutta ei enää. 1980 luvulla siihen testailtiin erilaisia tähtäinvaihtoehtoja, Jpr pst komppanian varusmiehet kokeilivat. Osa oli kuulemma leluja ja pari inhan hyvääkin, tuliko mikään näistä käyttöön ja millä volyymilla?. Ja sitten tuli kovakärkinen uusi ontelo. Perusongelmana kuitenkin on melkoinen laukaisusingnaali, suorastaan unohtumaton, savua ja lämpöä syntyy paljon, tätä silmällä pitäen oli kuulemma olemassa hämäyspanoksia apinoimaan laukaisua. Lisäksi putkella oli taipumus lämmetessään lerpahtaa, mikä täytyi huomioida korossa. Yllättävän tarkka vehje kyllä kun etäisyys oli tiedossa. Ja palapelien harrastaja tykkäsi varmaan lukostakin. Raasissa tuli pari onteloa muinaisina aikoina lähetettyä matkaan. RIP Mustille.
Ohjus-tiedustelija
Ylipäällikkö
Takaa avonaisia mutta katettuja ne on olleet mitä itse silloin muinoin nähnyt. Mieleen jäänyt siis erityisesti se että viety huomattavan syvälle umpi metsään ne asemat, kaikki kolme asetta ampui ehkä jollekkin 50m pätkälle tietä eikä asemiin metsän sisälle ollut näköyhteyttä kuin kyseiseltä aika lyhyeltä pätkältä tieltä, muualta oli vähintään se 100m läpi näkemätöntä metsää välissä. Idea siis vähän sama kuin ammuttaisiin kaupungissa talojen ympäröivien teiden risteyksen poikkikadun päästä. Tässä vaan se "risteys" n.50m leveä, kaupungissa puhuttaisiin ehkä max. 10m leveydestä josta vaunu vilahtaa liian nopeasti ohi.
Omana aikanani ei ainakaan ollut sama VV. Apilaksessa omansa ( muistaakseni ranskalainen ) ja mustissa omansa (muistaakseni Pilkington )
Näinhän ne PST asemat teoriassa rakennetaan. Käytännössä naapuri vaan pyrkii tulemaan paikoista joissa se ei kuole.
kimmo.j
Respected Leader
Panssaroinnin kehitys oli 60- ja 70-luvulla prioriteetissä, on siis luultavaa, että 50-luvun lopun tiedolla, ei osattu varautua mihin kehitys kehittyy.
On varmasti arvattu, että kehitystä tapahtuu, mutta kehityksen suunta ja vauhti on ollut arvauksen varassa. Esim. kerrospanssaroinnin kehitys on 60-luvulla ei varmasti ollut tiedossa, koska ne kehittyivät vasta Mustin tulon jälkeen. Näin käy melkein kaikkien aseiden kohdalla, osassa on arvattu oikein, osassa "väärin".
Ylimatruusi
Kapteeni
Voiko mustin A- tarvikkeen uudelleen ladata?
Minkälaisissa hinnoissa noi Carl Gustaf singot ammuksineen mahtaa olla vs nlaw.
reservilainen.fi
Carl-Gustaf-sinko jaksaa vuosikymmenestä toiseen - Reserviläinen
Ruotsi on perinteisesti profiloitunut maaksi, jolle rauhanasia on tärkeä. Samaan aikaan sen aseteollisuus on tuottanut lukuisia vientimenestyksiä. Yksi niistä on Carl-Gustaf-sinko.
reservilainen.fi
152H55
Alikersantti
Onko se viimeisin itävaltalainen a-tarvike tehty uudelleenladattavaksi? Osaako joku tehdä uudelleenlatauksen? Onko se taloudellisesti järkevää?
