Panssarintorjunta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Second
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Hejsan kirjoitti:
Samses kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Miteen saadan Spike ER liikuvaan nopeasti?

Kun ne on laitanut sen paikkalleen ja ampuu alas yhden laivan ja sitten toinen vihollis laiva huoma sen missä se on ja alkaa sinnepäin siirtelemään tykkiä niin miten saadan 100 kilonen laite pois sieltä nopeasti uuden suojavan paikkaan?

Pakettiautolla, veneellä, henkilöauton peräkärryssä.... Tarvittaessa pannaan pariin palaseen ja kannetaan miesvoimin lähimmän maastoesteen tarjoaamaan suojaan, ja lastataan siellä ajoneuvoon.

lievensin...se pitää silloin mennä nopeasti...

Ei siinä mitään tulipalokiirettä ole, jos paikka on hyvä. A ja O on käyttää aseita sopivassa paikassa. Pelipaikka.
 
baikal kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Samses kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Miteen saadan Spike ER liikuvaan nopeasti?

Kun ne on laitanut sen paikkalleen ja ampuu alas yhden laivan ja sitten toinen vihollis laiva huoma sen missä se on ja alkaa sinnepäin siirtelemään tykkiä niin miten saadan 100 kilonen laite pois sieltä nopeasti uuden suojavan paikkaan?

Pakettiautolla, veneellä, henkilöauton peräkärryssä.... Tarvittaessa pannaan pariin palaseen ja kannetaan miesvoimin lähimmän maastoesteen tarjoaamaan suojaan, ja lastataan siellä ajoneuvoon.

lievensin...se pitää silloin mennä nopeasti...

Ei siinä mitään tulipalokiirettä ole, jos paikka on hyvä. A ja O on käyttää aseita sopivassa paikassa. Pelipaikka.

Itse näkisin, että ei kai niitä rannikko-ohjuksia yksitellen ammuta? Kai siellä olisi sellainen patteria vastaava posse liikkeellä ja kaikki ampuvat kerralla joko kaikki samaa maalia tai sopivasti maalit jakaen.
 
SJ kirjoitti:
Itse näkisin, että ei kai niitä rannikko-ohjuksia yksitellen ammuta? Kai siellä olisi sellainen patteria vastaava posse liikkeellä ja kaikki ampuvat kerralla joko kaikki samaa maalia tai sopivasti maalit jakaen.

Kuin iso alue peittää yks patteristo Spike ER?

Suomella on 9 kpl yhdessä patterissa ja pitääkö ne peitää vaikka Hangosta-Helsinkiin ja toinen patteri Helsinki-Kotka?

Tai onko ne 100 metrin väliin ne ampumalaiteet yhdessä patterissa?
 
Ei yhden rannikko-ohjuksen siirtäminen nyt niin vaikeaa voi olla. Kuten sanottua järjestelmä menee ilman ohjusta neljään palaan, jotka kannetaan miesvoimin muutama sata metriä taaksepäin. Sitten lastataan kulkuneuvoon, tai laitetaan uuteen asemaan.
 
Hejsan kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Itse näkisin, että ei kai niitä rannikko-ohjuksia yksitellen ammuta? Kai siellä olisi sellainen patteria vastaava posse liikkeellä ja kaikki ampuvat kerralla joko kaikki samaa maalia tai sopivasti maalit jakaen.

Kuin iso alue peittää yks patteristo Spike ER?

Suomella on 9 kpl yhdessä patterissa ja pitääkö ne peitää vaikka Hangosta-Helsinkiin ja toinen patteri Helsinki-Kotka?

Tai onko ne 100 metrin väliin ne ampumalaiteet yhdessä patterissa?

Olettaisin niitä käytettävän paikoissa, jossa on uhka maihin nousulle ja mikäli maihinnousu on luonteeltaan sellainen, että sitä ei voi huoltaa yksistään ilmatyynyaluksilla ja koptereilla, niin paikkojen määrä jossa se on edes mahdollista vähenee ja siis tulee ennalta arvattavaksi. Jos taas maihinnousua voidaan huoltaa pelkillä ilmatyynyaluksilla ja koptereilla, niin silloin nuo ohjukset voidaan silti siirtää tulppaamaan huoltoa, jos itse maihinnousua ei keretä estämään.

Käytännössä arvaisin, että mikäli maihinnousu koettaa mihinkään Helsingin seudulle tai sitä kauemmaksi, niin sinne ei mennä pelkillä ilmatyynyveneillä tai koptereilla, vaan tarvitaan ihan kunnollisen kokoisia laivoja kuskaamaan hyökkäysjoukot.
 
Ok..ne ER:t on maihinnousulaivoijin torjunnan..minä luulin että niitä käytetään Fregatt/Corvett tai Destroyer tuhoamiseen
 
Hejsan kirjoitti:
Ok..ne ER:t on maihinnousulaivoijin torjunnan..minä luulin että niitä käytetään Fregatt/Corvett tai Destroyer tuhoamiseen

Miksi ne tulisi kantamalle? Ja nuo maihinnousulaivatkin ovat hieman epäilyksen alla, koska ranta epäilemättä koetetaan varmistaa ennen kuin mitään erityisen isoa alusta tuodaan rantaan. Eli maihinnousuveneiden ja ilmatynyalusten torjuntaan luultavimminkin. Mutta tietenkin kaikki mitä vain tulee kantamalle, ansaitsee ohjuksen komentosillalle.
 
On se kummaliksta jos 8 km ohjukset korvaavat 25 km kiinteät tornikanuunat
 
Hejsan kirjoitti:
On se kummaliksta jos 8 km ohjukset korvaavat 25 km kiinteät tornikanuunat

Rannikkotykistön poistaminen on asia, jota en hevin ymmärrä positiiviseksi ratkaisuksi. Vaikka asiaa enkelten kielillä kerrottaisiin, en ymmärrä.
 
baikal kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
On se kummaliksta jos 8 km ohjukset korvaavat 25 km kiinteät tornikanuunat

Rannikkotykistön poistaminen on asia, jota en hevin ymmärrä positiiviseksi ratkaisuksi. Vaikka asiaa enkelten kielillä kerrottaisiin, en ymmärrä.

Tuota en ymmärrä minäkään, mutta tornikanuunoiden tapauksessa selitys on se, että ohjukset ovat liikkuvampia. Vedettävien tykkien kanssa en ymmärrä ollenkaan, koska niille kyllä löytyisi muutakin tekemistä.
 
Niin liikuvuutta

Kuin katso google maps niin löytää tornikanuuneja mutta eikö ne voi olla valetykkejä?

Kylläkai ne tornikanuunat ovat suojassa vaikka tiheä mettikkö tai männikö
 
Hejsan kirjoitti:
Niin liikuvuutta

Kuin katso google maps niin löytää tornikanuuneja mutta eikö ne voi olla valetykkejä?

Kylläkai ne tornikanuunat ovat suojassa vaikka tiheä mettikkö tai männikö

Ei sillä ole väliä, tornikanuunat on nyt kaikki valetykkejä. Tai näin muistelen tiedotetun.
 
Ok

Mitä mä olen lukenut niin on ainakin kaikki 100mm tornikanuunat otettu pois mutta 130mm tornikanuunat on valmiuudessa mukana ainakin vuoteen 2020...
 
baikal kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
On se kummaliksta jos 8 km ohjukset korvaavat 25 km kiinteät tornikanuunat

Rannikkotykistön poistaminen on asia, jota en hevin ymmärrä positiiviseksi ratkaisuksi. Vaikka asiaa enkelten kielillä kerrottaisiin, en ymmärrä.

Olisiko kallioon kiinteäksi tehty tornikanuuna hiukan helppo maali? Ohjus voidaan helposti siirtää nopeasti vaikka minne ja se on helppo piilottaa saareen, se voidaan kantaa jopa luolaa suojaan asevaikutukselta. Lisäksi sillä voidaan ampua toisen saaren yli, vaatii toki yksinkertaisen tulenjohdon. Lisäksi kuten on todettu, voidaan se siirtää pst-käyttöön sisämaahan jos niin halutaan.

Miinuksena tietysti pienempi asevaikutus ja kantama. Lisäksi tornikanuuna tarjosi paremman suojan olosuhteita vastaan.
 
kimmo.j kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
On se kummaliksta jos 8 km ohjukset korvaavat 25 km kiinteät tornikanuunat

Rannikkotykistön poistaminen on asia, jota en hevin ymmärrä positiiviseksi ratkaisuksi. Vaikka asiaa enkelten kielillä kerrottaisiin, en ymmärrä.

Olisiko kallioon kiinteäksi tehty tornikanuuna hiukan helppo maali? Ohjus voidaan helposti siirtää nopeasti vaikka minne ja se on helppo piilottaa saareen, se voidaan kantaa jopa luolaa suojaan asevaikutukselta. Lisäksi sillä voidaan ampua toisen saaren yli, vaatii toki yksinkertaisen tulenjohdon. Lisäksi kuten on todettu, voidaan se siirtää pst-käyttöön sisämaahan jos niin halutaan.

Miinuksena tietysti pienempi asevaikutus ja kantama. Lisäksi tornikanuuna tarjosi paremman suojan olosuhteita vastaan.

Huomaa että Baikal tuossa ilmeisesti puhuu rannikkotykistöstä yleensä. Ja ihan syystäkin, kun 130K on selkeästi poistumassa käytöstä, vaikka sillä nyt jonkun aikaa onkin ammuksia (ne -90 luvulla hankitut merimaalikranaatit).
 
kimmo.j kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
On se kummaliksta jos 8 km ohjukset korvaavat 25 km kiinteät tornikanuunat

Rannikkotykistön poistaminen on asia, jota en hevin ymmärrä positiiviseksi ratkaisuksi. Vaikka asiaa enkelten kielillä kerrottaisiin, en ymmärrä.

Olisiko kallioon kiinteäksi tehty tornikanuuna hiukan helppo maali? Ohjus voidaan helposti siirtää nopeasti vaikka minne ja se on helppo piilottaa saareen, se voidaan kantaa jopa luolaa suojaan asevaikutukselta. Lisäksi sillä voidaan ampua toisen saaren yli, vaatii toki yksinkertaisen tulenjohdon. Lisäksi kuten on todettu, voidaan se siirtää pst-käyttöön sisämaahan jos niin halutaan.

Miinuksena tietysti pienempi asevaikutus ja kantama. Lisäksi tornikanuuna tarjosi paremman suojan olosuhteita vastaan.

Gps ja sensorit ovat kohtuullisen edullisesti harhautettavissa, joten metrien tarkkuudella on vaikea osua. Tornikanuunat ovat edelleen ihan päteviä vehkeitä, kunhan suojaus on näiltä osin kunnossa.
 
Koska vihollinen on voinut määrittää sijainnin hyvin tarkasti, luulisin, että osuminen onnistuu ilman Gosnastia. Ei ehkä yhdellä taistelukärjellä, mutta ei se torni pakoon pääse. Lisäksi sen voi kiertää. Ohjusta jonka sijaintia ei tiedä on vaikempi välttää.

Tuo sensoreiden ja paikannuksen häirintä on sellainen alue jossa on paljon mutua ja vähän faktoja. Kehitys alalla on nopeaa ja kaikkia kikkoja ei varmasti tiedetä.
Voin siis olla täysin väärässäkin.
 
tässä on lukemista,,,Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus

http://www.uudenmaanliitto.fi/files/1558/Rannikkolinnakkeiden_tulevaisuus.pdf

Käyttöön jää vielä 130mm:n kalusto, joka pannaan vasta myöhemmin mutta varmasti naftaliiniin. Sen sijaan 100 mm:n pattereista on jo tiedossa viimeinen käyttövuosi, eli 2013.

Alkaa sitten lukemaan sivulta 37 ja eteenpäin....
 
Myös tuore Rannikon Puolustaja kirjoitti 100 TK -kaluston poistosta sivulta 50 alkaen:

http://www.rannikonpuolustaja.fi/archive/2013_1.pdf

Neuvostoliiton hajoaminen 1990-luvulla, rannikkotykistön ja merivoimien yhdistäminen 1998 ja puolustusvoimien säästöpäätökset johtivat usean 100 TK-patterin hylkäämiseen 2000-luvun alussa. Monesta linnakkeesta luovuttiin kokonaan. Moni patteri jäi deaktivoituna paikoilleen.

Toinen deaktivointivaihe saatettiin loppuun vuonna 2012, jolloin ammuttiin viimeiset 100 TK-ammunnat Upinniemessä. Tykit poistettiin ja asemat peitettiin metallilevyllä. Kuivasaaressa oleva patteri säilytettiin museopatterina.

Muutama kuvakin löytyy.
 
Hejsan kirjoitti:
tässä on lukemista,,,Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus

http://www.uudenmaanliitto.fi/files/1558/Rannikkolinnakkeiden_tulevaisuus.pdf

Käyttöön jää vielä 130mm:n kalusto, joka pannaan vasta myöhemmin mutta varmasti naftaliiniin. Sen sijaan 100 mm:n pattereista on jo tiedossa viimeinen käyttövuosi, eli 2013.

Alkaa sitten lukemaan sivulta 37 ja eteenpäin....

Tuostakin julkaisusta huomaa, ettei 130-millisten patterien sijoittelu ole erityinen sotasalaisuus. Pelkästään tuon julkaisun ja pienimuotoisen verkkotiedustelun&huviveneilyn pohjalta saa ryhmityksen kattavasti selvitettyä lähes yksittäisen tykin tarkkuudella.
 
Back
Top