Panssarintorjunta
- Viestiketjun aloittaja Second
- Aloitus PVM
Victor Charlie
Kapteeni
Oisko ollu varusmiesvaraa? Tavallinen aikatulilanka palaa muistaakseni noin sentin sekunnissa, mutta varmuuden vuoksi kannattaa koepolttaa. Palonopeus voi vaihdella, riippuen säilytysolosuhteista yms. Siviilissä ei alle minuutin lankoja saanut käyttää, siis silloin kun minulla panostajan paperit oli.
Näin arvelinkin, että tuolla 15 sentin langalla saattaisivat kouluttaa varusmiehiä (ei koidu vaaraa, jos joku mokaa muutamalla sentillä). Itse olin lämärinä räjäytys koulutuksessa ja siellä määräys oli koepolttaa pätkä lankaa ja jos paloaika heitti yli puolen sekkaa, niin koko kela meni poistoon.
Sitä minä tuossa mietin, että mitä sille tulilangalle tapahtuu, jos sen kanssa paljon mylkätään? Siis oletan siellä sisällä olevan ruutia jossakin muodossa ja sitä lankaa väännellessä tämä ruuti saattaa hieman muuttaa koostumustaan ja tämä vaikuttaa paloaikaan. Luonnollisesti raekoko pienenee, mutta niiden välille saattaa tulla isompia onteloita, niin miten tämä sitten vaikuttaa palonopeuteen? Tuossa taannoin oli myytinmurtajissa jakso, jossa polttivat metaania "viemäriputkessa" ja saivat melkoisia muutoksia palonopeuteen, kun laittoivat enemmän törkyä putken sisään. Eli, jos ei samalla kouluteta tarkistamaan tuon tulilangan palonopeutta tai sytytyslangat on mitattu se mielessä, että seuraavien päivien tai viikkojen aikana niitä saatetaan tarvita ilman varoitusaikaa, niin ei tuo nyrkkisääntö välttämättä niin huono sääntö olekaan.
Ohjus-tiedustelija
Ylipäällikkö
Oma SA mukana kulkeva "tuliannos" olisi ollut kaksi kessiä selässä + rk kourassa -> en todellakaan kaipaisi toiseen käteen mitään ylimääräistä kannettavaa koska sillä rk:lla pitäisi kyetä ampumaankin + ne kaksi kessiäkin pitää kiristää huolelle selkään etteivät ne haittaa kohtuuttomasti nopeaa/tilanteen mukaista liikkumista (mistään vyön alle/tetsariin roikkumaan kiinnitetyistä tilapäisvälineistä en ala edes keskustelemaan). Edelleen vahvasti sitä mieltä että noita rakennellaan/varataan vain ja ainoastaan siinä tapauksessa että puolustaudutaan todella ahtaassa maastossa (kaupungissa) jossa on ilmeinen uhka että kessien minimi A-etäisyys ei toteudu -> miinoitetaan esim. joku kapea katu ja valmistaudutaan pudottamaan miinaan ajaneen vaunun niskaan yläkerroksista tms. lisää räjähdettä = todella harvinaisia tilanteita! Eihän telaminojakaan jalkaisin mukana raahata ympäriinsä ellei niitä ole tarkoitus kaivaa puolustuksen miinoitteeksi maahan.
Lukaiseppa joskus ps-lehden juttu: "Groznyin tankki teurastus"...
kimmo.j
Respected Leader
Eihän tuollaisessa tilanteessa ole useinkaan kiire.
Näkisin todellisen kohteen tilapäisvälineelle olevan asutuskeskusessa jumissa olevan vaunun tuhoaminen.
Tilapäisvälineet voidaan siis hakea kaikessa rauhassa. Kasapanoksien kohdalla on hyvä muistaa, etteivät nyky vaunut juuri hätkähdyttää neljän kilon paukuista. Taisteluvaunun tuhoaminen vaatii mielestäni vähintään telamiinan kokoluokan paukun. Jos taas tavaraa saa pudotettua luukusta sisään, riittää yksi fosforikranaatti paremmin kuin hyvin.
Näkisin todellisen kohteen tilapäisvälineelle olevan asutuskeskusessa jumissa olevan vaunun tuhoaminen.
Tilapäisvälineet voidaan siis hakea kaikessa rauhassa. Kasapanoksien kohdalla on hyvä muistaa, etteivät nyky vaunut juuri hätkähdyttää neljän kilon paukuista. Taisteluvaunun tuhoaminen vaatii mielestäni vähintään telamiinan kokoluokan paukun. Jos taas tavaraa saa pudotettua luukusta sisään, riittää yksi fosforikranaatti paremmin kuin hyvin.
Jos itse olisin asialla, niin käyttäisin varmaan ihan pelkkää savukranaattia, enkä fosforia. Mutta joo, tellu varmaan pitäisi olla jotta homma varmasti tulee hoidettua.
Meinasitko saada savukranaatilla vaunun syttymään?
Ei tartte. Miehistön kannalta savukranaatti on ihan yhtä tappava kuin muut vaihtoehdot, joskin hitaampi. Sitten kun miehistö on kuollut tai poistunut vaunusta voidaan miettiä mitä tehdään sille vaunun raadolle ilman, että on vaunu räjähtää naamalle. Ja tietenkin jos vaunun luukku on saatu auki, niin miksi ei ampua siitä sisään, kunhan katsoo hieman mihin sohottaa.
kimmo.j
Respected Leader
En ihan ole varma tuosta savuheitteen tehokkaasta tappavuudesta. Se voi toki olla sitä, mutta nopea se ei ole. Silloin on mahdollista, että miehistön vastatoimet ovat savun heittäjälle vaaraksi, tai miehistö voi dumpata savun pohjaluukun kautta. Vaunujen tuulettimet ovat kuitenkin kohtuullisen tehokkaita savupoistajia.
Plussana savussa olisi toki sotasaalis, sekä mahdollisesti saadut vangit.
Miksi ajattelin fosforia, eikä tavallista kranua, lähtee ajatuksesta jossa vaunun a-tarvike täyttö räjähtää/syttyy pienellä viiveellä. Silloin heittäjä ehtii karkuun.
Plussana savussa olisi toki sotasaalis, sekä mahdollisesti saadut vangit.
Miksi ajattelin fosforia, eikä tavallista kranua, lähtee ajatuksesta jossa vaunun a-tarvike täyttö räjähtää/syttyy pienellä viiveellä. Silloin heittäjä ehtii karkuun.
pstsika
Haukka
Joo. Minulla taas oli APILAS ja KES ja muut roippeet. Tiedän mistä puhut kaluston raskauden ja epäergonomisuuden osalta. Pst-miehen taisteluvarustus on ihan vitun painava ja huono kantaa - ei sitä ollut kukaan kieltämässä. Tuossa on yksi syy sille, että sinkomiehet eivät ole esimerkiksi hyökkäystaistelussa kärkimiehinä tai ylipäätään vyörytä.
Usko pois. Kyllä niitä valmistellaan ennakkoon, koska tarpeen tullessa niitä ei muuten ole. Kasapanos toimii pst-aseen lisäksi SUPER KING SIZE painekäsikranaattina. Tuolla voi heittää kaikkea mihin panoksen vain saa heitettyä olipa kyseessä sitten psv tai pesäke tai mikä tahansa missä tarvitaan jytkyä, vaikka sillä vain tehtäisiin reikä kivitalon seinään tai räjäytettäisiin joku tiellä oleva este pois.
Tellutkin kulkevat ryhmien ajoneuvoissa, joten miksei myös kasapanokset? Sieltä tarpeen mukaan kantoon ihan niinkuin sinko- ja ohjusaseetkin, jotka voidaan myös jättää ajoneuvoon jos tilanne niin sanoo tai ottaa jopa enemmän normaalisti kannettaisiin. Tuollainen 6 kilon panos saadaan M/85 tetsariin kiinnitettyä ihan siinä missä PKM:n 200 patruunan kannukin. Jopa tukevammin jos se laitetaan takalaukkujen päälle. Tai sitten tuohon tarkoitukseen varattuun pikkureppuun. Asutuskeskushan on kasapanokselle paras ympäristö, mutta kyllä se on tietyin reunaehdoin on käyttökelpoinen myös maastossa. Noita katveisia paikkoja on sielläkin ja kun huomioi naapurin mekanisoidun jv:n taistelutekniikan, niin pettereitä ja bemareita tulee varmasti olemaan m e l k o lähellä.
Jostain ihme syystä tuhoojapartion toimintaa ja tilapäisvälineiden käyttöä myös harjoitellaan jos koulutus ja tehtävä ovat pst:n matalin porras eli LÄHITORJUNTA, kuten jääkärijoukkueiden ja -komppanioiden pst-miehillä. Pst-ohjuksilla tai Mustilla kyse taas on KESKITORJUNNASTA ja KAUKOTORJUNTA koostuu pääosin pst-ohjuksista, kenttätykistöstä ja ilma-aseesta. Miinat toki kuuluvat kaikkiin noihin.
On tuttu ja tuossa ylempänä aika pitkälti kuvailit siellä käytetyn taistelutekniikan. Tshetseenit aika onnistuneesti käyttivät kasapanoksia ja polttopulloja muun aseistuksen lisänä.
Siinä toinen esimerkki panssarintorjunnasta asutuskeskuksessa... ALLAHU AKBAR!
Jatketaan tilapäisvälineistä täällä: http://maanpuolustus.net/threads/tilapäisvälineet-panssarintorjunnassa.907/
Viimeksi muokattu:
Ohjus-tiedustelija
Ylipäällikkö
Jos kasapanoksia käytettäisiin/oletetaisiin käytettävän noin yleisesti/laajalla rintamalla kuin annat ymmärtää niin miksi halvatussa pv ei olisi tuottanut siihen käyttöön valmiiksi tehtaassa kasattuja heitteitä, kuten käsikranaatteja tai vähintään esim. valmiita kahvaosia joihin tnt-palat olisi helppo/varma kiinnittään rautalangalla tms:lla kiinni?
Jos puolustaja asemoituu juuri siten että vaunuja odotetaan kaupungin ahtaille kaduille, niin on selvää että noita valmistellaan etukäteen, ei vaan taida olla kovin korkealla suunnitelmissa/koskee todella pientä osaa joukoista, jos koskeen...
Mennee samaan kategoriaan kuin normijääkäreiden lähitaistelukoulutus, kohtalaisen epätodennäköistä että sellaiseen tilanteeseen joudutaan mutta voidaan enemmän tai vähemmän muodon/kuntoilun/vaihtelun vuoksi käydä läpi jonain päivänä... Jokainen kun osaa yrittää yllättävässä tilanteessa joko väistää tai lyödä jollain käsissä olevalla iholle tulevaa vähän samaan tapaan kuin jos joku vaunu sattuu johonkin ahtaaseen paikkaan jumiin jäämään, niin sinne jokainen osaa paukun käydä pudottamassa. Luokkaa 99%:ssa tapauksista iholle pyrkivä kuitenkin pysäytetään rk luodilla ennen "lentopallomaila etäisyyttä" tai vaunu ihan oikealla pst-aseella ennen kasapanoksen heittoetäisyyttä.
Singoilla suoritettava tuhoojapartio toiminta on ihan oma lukunsa, ei liity nyt tähän käsin heitettävien räjähteiden asiaan.
Viimeksi muokattu:
pstsika
Haukka
Samaa varmaan voi kysyä muidenkin puutteiden osalta. Missä on pimeätoimintakalusto, optiset tähtäimet, suojavarusteet, varsikengät tai teollisesti valmistetut kasapanokset / pst-käsikranaatit?
Naapurin mek. jv ei vättämättä jalkauta siinä kohtaa, kun eka kessi on humautettu puolimetriä tornin yli vaan se pyrkii ajamaan murtokohtaan ja jalkauttamamaan suoraan meikäläisessä ryhmityksessä. Tuttu juttu varmasti. Tuo tarkoittaa sitä, että lähitaistelu vihollisen jalkaväen sekä panssarivaunujen kanssa on väistämätöntä jos hyökkäävää vihollista ei saada tuhottua aiemmin tai ei päästä riittävän nopeasti irti. Se, meneekö touhu käsikähmäksi on eriasia, mutta jos lähitaistelun katsotaan alkavan siitä kun toista on mahdolllista nakata käsikranaatilla niin määritelmä täyttyy.
Ero rauhan ajan harjoituksiin on varmaan melkoinen, kun psv ei pyrikään ajamaan puolustajan päälle ja murskaamaan sitä telaketjuilla ja jatkamaan siitä suoraan syvyyteen, vaan varomääräykset ja erotuomaritoiminta luovat vähän erilaiset puitteet.
Lähi-siwasta.