Panssarintorjunta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Second
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Miksi muuten tälläinen "yleispätevä" ase ei voisi olla erillisessä tulitukiosastossa?

Koska se yleispätevyys menee hieman hukkaan siinä, kun se annetaan erikoistuneelle joukolle. Panssaritorjuntajoukoille annetaan AINA, a-i-n-a, tuhoaa vihollisen panssarivaunut-tehtävä eikä mitään "tukee 1JK:n hyökkäystä". Joku CG on paljon parempi tavan jimmyillä, koska he taistelevat vihollisen koko kirjoa vastaan ja tappavat kaiken mikä liikkuu jaloilla, teloilla, pyörillä, roottoreilla, potkurilla, suihkumoottorilla ja tarvittaessa vaikka purjeella, jos niin vaaditaan. Panssarintorjuntajoukot taas keskittyy teloihin ja pyöriin sekä vaativat yleensä jalkaväkeä suojakseen, jotta voivat toteuttaa rauhassa tuhoaa panssarivaunut-tehtäväänsä.

EDIT. Tulitukiosastoon tottakai yleispäteviä aseita kuten itkoja, 12KES RAK, kranaattikonekivääreitä, PKMiä jne.
 
Mustiin oli joskus sirpalekranaatti. Mitään uudenaikaisia kaupunkisotaan sopivia a-tarvikkeita ei taida löytyä. Joten pidän tulituki roolia hiukan heikkona.
Mustissa on vain yksi hyvä puoli, se on olemassa ja sille löytyy osaa käyttäjiä, muuta hyvää aseessa ei juuri ole.

Jos koulutuksessa nähdään tarpeelliseksi vedättää erilaista rautaromua pitkin tantereita, se lienee täyttää tehtävänsä, mutta siihen kelpaisi mikä tahansa sopivan painoinen/kokoinen laitos.

Rannikkojoukoilla Musti oli aikanaan juuri tulitukea varten. Linnakesaarilla sun muilla ulkoluodoilla tulee harvemmin tankkeja vastaan. Kevyen singon osalta sama tarina. Molempiin löytyi aikaisemmin sirpaleammus ja ainakin kevyeen myös fosforisellainen. Nykyään on olemassa ainakin KRKK tuohon tulitukirooliin ja sinkomiehet keskittyvät panssaroituihin maaleihin.
 
Musteja kun tosiaan löytyy niin maan julmetusti niin tilanteen perkelöityessä olisi varmaan mahdollista antaa komppanian panssartorjuntaosille pikakoulutus mustille, antaa itse ase ja ampumatarvikkeita x määrä ja sanoa että pitäkää hyvänänne, enempää ei oo tulossa. Sitten niitä käytettäs just niinkuin päällikkö käskee. Jos jotain tuollaista simppeliä sotatarviketta on reippaasti yli perustettavien joukkojen vaatiman määrän ja vielä varaosien ja aseidenkin jälkeen riittää niin sama pistää jakoon.
 
Musteja kun tosiaan löytyy niin maan julmetusti niin tilanteen perkelöityessä olisi varmaan mahdollista antaa komppanian panssartorjuntaosille pikakoulutus mustille, antaa itse ase ja ampumatarvikkeita x määrä ja sanoa että pitäkää hyvänänne, enempää ei oo tulossa. Sitten niitä käytettäs just niinkuin päällikkö käskee. Jos jotain tuollaista simppeliä sotatarviketta on reippaasti yli perustettavien joukkojen vaatiman määrän ja vielä varaosien ja aseidenkin jälkeen riittää niin sama pistää jakoon.
Se nyt kyllä on täysin järjetöntä tuollaista käyttöä varten hilota vanhentunutta asejärjestelmää ja maksaa sen ylläpidosta tuollaista käyttöä varten. Kyllä se niin on että aina kun joukko jolla oli mustit aseena poistuu rosterista ja korvataan paremmin varustetulta niin aseet heilahtaa Stenalle ja A-tarvikkeet Pokkaan. Ja hyvä niin.
 
Se nyt kyllä on täysin järjetöntä tuollaista käyttöä varten hilota vanhentunutta asejärjestelmää ja maksaa sen ylläpidosta tuollaista käyttöä varten. Kyllä se niin on että aina kun joukko jolla oli mustit aseena poistuu rosterista ja korvataan paremmin varustetulta niin aseet heilahtaa Stenalle ja A-tarvikkeet Pokkaan. Ja hyvä niin.

Luulen, että tuollaisen asejärjestelmän hilloaminen maksaa olemattoman vähän niin rahasta tässä tuskin on kyse. Tietenkin jos verrataan aikasempaan ehdotukseeni kouluttaa mustikomppaniat NLAW kalustolle ja hankkia sitä lisää, niin vaikutus on totta kai ihan eri luokkaa. Ehkä suomalaiseen sotilasmielentilaan on iskostunut turhankin hyvin "miksi korjata, jos se ei ole rikki"-mentaliteetti, tai sitten se on taloudellista realismia.
 
Luulen, että tuollaisen asejärjestelmän hilloaminen maksaa olemattoman vähän niin rahasta tässä tuskin on kyse. Tietenkin jos verrataan aikasempaan ehdotukseeni kouluttaa mustikomppaniat NLAW kalustolle ja hankkia sitä lisää, niin vaikutus on totta kai ihan eri luokkaa. Ehkä suomalaiseen sotilasmielentilaan on iskostunut turhankin hyvin "miksi korjata, jos se ei ole rikki"-mentaliteetti, tai sitten se on taloudellista realismia.
Rahaa ei ole mihinkään ylimääräiseen "kiva olis" haaveiluun. Mäkeen kaikki turha ja taisteluarvonsa menettänyt/ pian menettävä tavara heti kun vain pystytään. Kun järjestelmistä luovutaan hallitusti ja suunnitelmallisesti silläkin vähällä säästyneellä rahalla voidaan ostaa joitain suorituskykyistä tilalle. Vaikka nyt sitten niitä NLAW:ja. +25v ukoista muodostettuja Musti komppanioita ei kannata enää uudelleen kouluttaa eri kalustolle, vaan suosiolla tuottaa tilalle uusi joukko suorituskykyisellä kalustolla.
 
Rahaa ei ole mihinkään ylimääräiseen "kiva olis" haaveiluun. Mäkeen kaikki turha ja taisteluarvonsa menettänyt/ pian menettävä tavara heti kun vain pystytään. Kun järjestelmistä luovutaan hallitusti ja suunnitelmallisesti silläkin vähällä säästyneellä rahalla voidaan ostaa joitain suorituskykyistä tilalle. Vaikka nyt sitten niitä NLAW:ja. +25v ukoista muodostettuja Musti komppanioita ei kannata enää uudelleen kouluttaa eri kalustolle, vaan suosiolla tuottaa tilalle uusi joukko suorituskykyisellä kalustolla.

Ei sitä nyt heti kannata heittää menemään, jollei ole jo hankittu seuraajaa. Eikä musti ole menettänyt taisteluarvoaan, sen absoluuttinen taisteluarvo on sama kuin aiemminkin, sen suhteellinen arvo vain on laskenut eikä sekään nollassa ole.
 
Ei sitä nyt heti kannata heittää menemään, jollei ole jo hankittu seuraajaa. Eikä musti ole menettänyt taisteluarvoaan, sen absoluuttinen taisteluarvo on sama kuin aiemminkin, sen suhteellinen arvo vain on laskenut eikä sekään nollassa ole.
Just. Ole sinä uskossasi vahva...ehkä tajuat kun kasvat isoksi.
 
Kertakenttään, jos jonkin joukon keskeisimmän aseen taisteluarvo lähentelee nollaa, sitä käyttävä yksikkö on taisteluarvollisesti lähellä nollaa. Rasite vaan huollolle...

Sitä paitsi, suomalaiseen järkeen ei oikein edes käy taisteluun ryhtyminen "ylivanhentuneella" kalustolle, se joukko ottaa hatkatkin aika nopeesti kun tajuaa ettei omilla vehkeillä edes kyetä mihinkään.
 
Kertakenttään, jos jonkin joukon keskeisimmän aseen taisteluarvo lähentelee nollaa, sitä käyttävä yksikkö on taisteluarvollisesti lähellä nollaa. Rasite vaan huollolle...

Sitä paitsi, suomalaiseen järkeen ei oikein edes käy taisteluun ryhtyminen "ylivanhentuneella" kalustolle, se joukko ottaa hatkatkin aika nopeesti kun tajuaa ettei omilla vehkeillä edes kyetä mihinkään.

Jaa? Onko ontelopanos jotenkin muuttunut toimimattomaksi nyt ihan yllättäen? Tietääkseni sillä aseella edelleenkin läpäistään kaikki mahdollinen pl. raskaat vaunut edestä. Käsittääkseni NLAW:eja on jakaa myös alueellisille joukoille ja yleensäkin kaikille, joilla on mahdollisuus kohdata tankkeja. Joten jos mustit lähetetään jollekin yksikölle tueksi, niin niiden maalina on lähinnä rynnäkkövaunut ja muu kevyempi kama.

Minä tiedän, että mustella on omat ongelmansa jotka rajoittavat niiden käyttöä, mutta ei se tarkoita, että ne pitäisi välittömästi poistaa käytöstä ilman korvaajaa.
 
Jaa? Onko ontelopanos jotenkin muuttunut toimimattomaksi nyt ihan yllättäen? Tietääkseni sillä aseella edelleenkin läpäistään kaikki mahdollinen pl. raskaat vaunut edestä. Käsittääkseni NLAW:eja on jakaa myös alueellisille joukoille ja yleensäkin kaikille, joilla on mahdollisuus kohdata tankkeja. Joten jos mustit lähetetään jollekin yksikölle tueksi, niin niiden maalina on lähinnä rynnäkkövaunut ja muu kevyempi kama.

Minä tiedän, että mustella on omat ongelmansa jotka rajoittavat niiden käyttöä, mutta ei se tarkoita, että ne pitäisi välittömästi poistaa käytöstä ilman korvaajaa.

Ei kai kukaan ole poistamassa raskasta sinkoa mihinkään ennen kuin ammukset vanhenevat ja aseet muuttuvat sitä myöten täydellisen hyödyttömiksi. Niin kauan kuin aseet ovat olemassa on niille myös reservissä koulutettuja miehistöjä jolloin niistä voidaan muodostaa ihan oikeita kokoonpanoja käytettäväksi tarpeen mukaan panssarintorjuntatehtävissä. Suoraa korvaajaa ei varmaankaan tule kun Mustia käyttäneet kokoonpanotkin pääosin poistuvat tai itse asiassa ovat jo poistuneet. Korvaajina ovat muuten aiemmin ( jääkäriprikaatissa ) toimineet pts-ohjus 82 ja Apilas. Raskassinkokomppania siis korvattiin jääkäripataljoonissa lisäämällä kokoonpanoon kertasinkojoukkue ja pst-ohjusjoukkue. Jatkossa korvaavana aseena voinee pitää lähinnä Nlawia jolla toisaalta korvataan myös Apilas. Nämä korvaamiset ovat aina monimutkaisempia kuvioita. Ollenkaan aina ei hankita uutta asetta täsmälleen vanhaan tehtävään ja kokoonpanoon joten loppu on katsojan korvassa.
 
@Rannari on ihan oikeassa: Ei PV enään nykypäivänä korvaa kalustoa toisella vaan suorituskykyä korvataan toisella suorituskyvyllä. NLAW-joukkueet eivät suorituskyvyllisesti korvaa Apilasta vaan nimenomaan Musti-komppaniat. Apilakselle tarvitsee hankkia korvaaja muutamien vuosien päästä - korvaaja voi olla NLAW tai joku muu. Viimeisimmillä NLAW hankinnoilla korvataan nimenomaan loput Mustit; kunhan aseet saapuvat ja korvaava suorituskyky (=joukko varusteineen) on saatu tuotettua, niin ne uudet joukot yksi kerrallaan korvaavat Musti -yksiköt. Yksi kerrallaan samalla pannaan joukkoja kalustoineen kuiskaan.
 
Sitä paitsi, suomalaiseen järkeen ei oikein edes käy taisteluun ryhtyminen "ylivanhentuneella" kalustolle, se joukko ottaa hatkatkin aika nopeesti kun tajuaa ettei omilla vehkeillä edes kyetä mihinkään.

Ennen näin kyllä toimittiin vuosikymmeniä, lähes itsenäisyyden alusta alkaen. Epäkurantteja aseita ei heitetty menemään, vaan niiden kaatopaikkoina toimivat rannkikkotykistön linnakkeet. Ehkä juurikin @Peiper in
mainitsemasta syystä!
 
Miten tälläista joukkoa vastaan tulisi järjestää PST? Käytössä olevat singot ja ohjukset puree varmasti, mutta tulisiko jotain kevyempää (ja halvempaa) olla käytössä?

Airborne Assault Troops [VDV] - Airborne Equipment
http://www.globalsecurity.org/military/world/russia/army-vdv-equipment.htm

rv-vdv-airborne.gif
The modernization program has transformed Soviet airborne divisions into mechanized infantry forces capable of seizing defended objectives and of attacking well-around enemy forces deep in the enemy rear. All combat equipment of an airborne division is airdroppable. The BMD is responsible for the greatest improvement in airborne combat capability, The BMD is an air-droppable, amphibious assault vehicle with armament similar to that of the HMY found in motorized rifle units. However, some older equipment, such as the ASU-57 assault gun and SD-44 antitank field gun, might still be found in some airhorne units.

The Soviets perceived enemy tanks and aircraft to be the two major threats to airborne units after landing. Accordingly, all airborne units contain numerous anti-tank and air defense weapons. The exceptional mobility and firepower of Soviet airborne units made them a formidable threat to an enemy's rear.

The Soviets' use of their airborne troops during the Great Patriotic War was severely restricted for lack of aviation assets. Nevertheless, more than 50 Soviet airborne operations were conducted during the war. Most of these operations were small in scale. The large- scale operations that were conductcd were marked by poor planning and execution. Questions of theory and execution concerned Soviet military planners for the next 1O years. Attention was centered on the problem of linkup between airborne units operating in rear areas and advancing ground force units.

In an effort to find solutions to the problems of employment, they switched control of the airborne forces from one command organization to another and increased the available firepower. In 1946, command of the air borne was switched from the Air Forces to the Ministry of Defense, in 1956 to the Soviet Ground Forces, and finally in 1964, back to the Ministry of Defense. The principal weapons added to the airborne inventory during the first 20 postwar years were the ASU-57 self-propelled assault gun (1955) and the ASU85 self-propelled assault gun (1960).

However, it was not until the 1960s that Soviet military began to solve the problems of force linkup. Solutions resulted primarily from the Soviet decision to deploy nonstrategic nuclear weapons. Nuclear strikes would permit large ground force formations to move rapidly into the enemy's depth. The Soviets' huge buildup of conventional weapons also made possible a massive conventional air, missile, and artillery strike to make linkup easier in a nonnuclear war.



The resolution of the linkup problem resulted in a major program to reequip airborne units. The 120-mm mortar, the 122-mm howitzer, modern antitank and air defense weapons, rocket launchers, and the airborne amphibious infantry combat vehicle (BMD) were added to equipment inventories. The BMD is of particular importance. With its deployment in the 1970s, airborne units made significant gains in mobility and firepower. Today airborne units can conduct a broad range of combat missions to include many normally associated with motorized rifle or light armor units.


The BMD was first seen in the Dvina exercises in the USSR in 1970. It was not seen again until the November 1973 Moscow Red Square parade. Since then, the Soviets used the BMD to completely mechanize the airbome regiments in each Soviet airborne division. This substantially increases the division's firepower and maneuverability. It also equips the assault companies of army-level independent air assault battalions and the assault battalions of air assault brigades. Some naval infantry units also had it.

Although originally thought to be a light tank, the BMD may more properly be considered the air-borne equivalent of the BMP-1 infantry combat vehicle. However, except for the turret and main armament, it is an entirely new design and not a modified BMP. The BMD AAICV superficially resembles the BMP-1, although it is considerably smaller. This full-tracked amphibious vehicle has a BMP-type turret. Like the BMP-1, its main armament is a 73-mm smoothbore gun with a 7.62-mm coaxial machine gun mounted on the right side of the main gun and either a SAGGER ATGM launcher mounted over the gun or a SPIGOT/SPANDREL launcher mounted on top of the turret. The airborne soldiers must dismount over the sides of the vehicles, since there is no rear door.

Like the Russian Ground Forces in general, the Airborne Troops are also experiencing problems with outdated hardware and weaponry. For instance, the BMD-1, the main armored troop carrier, entered service more than 30 years ago, and the BMD-2 more than 20 years ago. Communications and battlefield intelligence systems also needed upgrading. Airborne troops were equipped with 7% new weapons by 2010. Even so, the troops carefully maintained existing equipment and it can fulfill its objectives. A partial refit program will increase the combat potential of the troops by 10%. The VDV was purchasing automatic control systems, landing and monitoring equipment, reconnaissance, observation, navigation and communications systems. The Polyot-M automatic control system runs a continuous chain of command from central headquarters to a battalion headquarters, dramatically shortening the command cycle.

Russia's Airborne Forces received the first batch of a new armored airborne combat vehicle on 21 June 2006. The BMD-4 airborne combat vehicle is amphibious, light and well armed. Like its predecessor, BMD-3, it has a hull made of special alloys and a turret, but features many modifications. In addition, it is equipped with a 100-mm gun. The start of deliveries of the BMD-4 marked a new era in the development of the Airborne Forces and significantly raised the combat strength of Russia's most mobile units. In 2010 Anti-aircraft units of the Russian Airborne Force received new Strela-10M3 man-portable air defense systems, due to replace obsolete ZU-23 anti-aircraft guns.



Boyevaya Mashina Desanta
("Combat Vehicle of the Airborne")

bmd-1-ine1.gif

bmd-2-line1.gif

bmd-3-line1.gif

bmd-4-line1.gif





The troops are to be rearmed under a new state rearmament program. They will get BMD-4M landing fighting vehicles with twin 30mm and 100mm cannons and vehicles based on the existing Rakushka personnel armored carrier. We should also improve the aircraft defense and anti-tank capabilities of the troops. To address this, they planned to buy Sprut vehicles with a 125mm combined cannon and launcher.


The Russian Airborne Troops will be mainly equipped with domestically-designed armored vehicles, including Tigr-M, Russian Airborne Troops Commander Col. Gen. Vladimir Shamanov said 26 February 2013. “Our brigade-level air assault units will have an armored car component based on Tigr vehicles,” Shamanov said at a news conference. “The deliveries of Tigr-M will start soon, and the first recipients of these vehicles will be special forces units.” The SPM-2 GAZ-233036 Tigr (Tiger) is a high-mobility multipurpose military vehicle manufactured by MIC, a GAZ Group division, at the Arzamas machine-manufacturing plant. In addition, the Airborne Troops may order experimental Typhoon 6x6 armored personnel carriers, manufactured by Russia’s KamAZ, after the company modifies the vehicle’s design to match the demands of the Russian paratroopers, Shamanov said.

The rearmament of Russia’s paratroopers should be completed in the next three to five years, Col. Gen. Vladimir Shamanov, commander of the Airborne Forces, told journalists on 11 May 2013. Shamanov also said that Air Force command is considering options for arming reconnaissance and special operations troops and support units with light-armored vehicles. “The Tigr [high mobility multipurpose] vehicle family has proved quite good, but in order to make a final decision, it’s essential to carry out a full range of tests, including testing their capacity for being dropped from military transport planes,” said Shamanov. He also said that Russian paratrooper divisions would receive unmanned aerial vehicles (UAVs or drones) within the next three to five years.

Formations of the VDV began to receive modern armored vehicles and armament (BMD-4, armored personnel carrier BTR-D «Rakushka», motor cars KamAZ). At the end of 2009 in each airborne division on the basis of separate anti-aircraft missile artillery battalions separate anti-aircraft missile regiments were formed. At the initial stage air defence systems of the Army entered the inventory. Later they will be replaced by landed systems. By 2012 divisions are planned to form the third airborne regiments. Two airborne formations (the 98th Guards Airborne Division and the 31st Guards saabr) are part of the Collective Rapid Reaction Forces of the Collective Security Treaty Ortganization (CSTO’s CRRF).

The Soviet Air Forces Military Transport Aviation (VTA) provided airlift service for Soviet airborne units and air assault brigades. The VTA has a fleet of over 600 medium-and long-range cargo transport planes assigned full-time use. This fleet includes about 370 AN-12/CUBs (similar to the US C-130/Hercules), over 170 IL-76/CANDIDs (similar to the US C-141/Starlifter), and over 50 AN-22/COCKs (similar to the US C-5A).

The older, medium-range AN-12 was long the main stay of the VTA. This four-engine turbo-prop aircraft can airlift 90 troops or can drop 60 paratroopers from two exits. It can carry up to 20 metric tons of cargo, but some large items such as engineer equipment will not fit in its cargo area. Each AN-12 can carry two BMDs. Transporting a BMD-equipped airborne regiment requires 90 to 115 AN-12s. The AN-12 can operate on unimproved runways. Its range with maximum payload is 1400 kilometers.

Some AN-12 aircraft were replaced by IL-76 long-range, four-engine jet transports. The IL-76 can carry 120 paratroopers who can jump from four exits, one exit on each side and two exits in the rear. The IL-76, with a cargo capacity of 40 metric tons, can carry all combat equipment normally assigned to airborne forces. Each IL-76 can carry three BMDs. Transporting a BMD equipped airborne regiment requires 50 to 65 IL-76s. The IL-76 can operate from unimproved runways. Its range with maximum payload is 5300 kilometers.

The AN-22 is a long-range, turbo-prop, heavy transport aircraft used mainly for airlandings, as opposed to airdrops. The AN-22 can carry 175 troops or 80 metric tons of cargo, to a range of 4200 kilometers. Each AN-22 can carry four BMDs. This aircraft is used mainly to transport large items such as self-propelled artillery, medium tanks, surface-to-air missile (SAM) launchers, or engineer equipment. It is well suited for strategic operations.

Most VTA aircraft are based in western Russia. Some AN-12 units are based along the southern and far eastern borders. The concentration of aircraft in the west placed the main VTA assets near the airborne divisions they would support, as well as positions the force opposite NATO. Nevertheless, the VTA is capable of quickly concentrating its aircraft to support an operation anywhere along the borders.

During times of military emergency, aircraft of civil aviation, Aeroflot can augment VTA capabilities. The civil fleet is equipped with about 1,100 medium-and long-range passenger transports, about 200 AN-12s and IL-76s, and several thousand short-range transports and helicopters. Aeroflot aircraft could be used extensively for the airlanding of troops once airheads are established.

Military air transport maintained its combat readiness and at the same time has the equipment resources it needs. As of 2010 it could parachute down and support one regiment, and in the future, one division. New planes must be added. In particular, the state rearmament program provides for the purchase of 40 An-70 planes, the resumption of Ruslan aircraft production and an order for 20 such planes for Russia's Air Force. The VDV would also relocate the production facilities of one of the main workhorses, the Il-76 known as the Il-476, in its refurbished form, from Tashkent to Ulyanovsk.
 
Miten tälläista joukkoa vastaan tulisi järjestää PST? Käytössä olevat singot ja ohjukset puree varmasti, mutta tulisiko jotain kevyempää (ja halvempaa) olla käytössä?

Kalliimmaksi varmaan tulisi kehitellä/hankkia ihan erillinen PST aseistus VDV joukkoja vastaan, kun nykyiset KESsit, APILAS:t ja NLAW:it toimivat kaikki vallan mainiosti. KESsikin puree noihin kaikkiin oikein hyvin eikä siitä enään paljon kevyempää (tai halvempaa) pst-aseistusta löydy.
 
Kalliimmaksi varmaan tulisi kehitellä/hankkia ihan erillinen PST aseistus VDV joukkoja vastaan, kun nykyiset KESsit, APILAS:t ja NLAW:it toimivat kaikki vallan mainiosti. KESsikin puree noihin kaikkiin oikein hyvin eikä siitä enään paljon kevyempää (tai halvempaa) pst-aseistusta löydy.

Ja kun on kerran ollut juttua musteista, niin eikö yksi hyvä syy mustien säilyttämiselle ole juuri nuo takalinjaan ilmaantuvat tyypit, joilla ei pitäisi ainakaan ihan heti olla käytössä raskaita vaunuja? Tietenkin olisi hyvä, jos olisi myös sirpaleammus käytössä.
 
Ja kun on kerran ollut juttua musteista, niin eikö yksi hyvä syy mustien säilyttämiselle ole juuri nuo takalinjaan ilmaantuvat tyypit, joilla ei pitäisi ainakaan ihan heti olla käytössä raskaita vaunuja? Tietenkin olisi hyvä, jos olisi myös sirpaleammus käytössä.

Ei olisi sen jälkeen kun ammukset ovat morjens. Sitä ennen taas ei ole mitään poistoja joilta kalustoa pelastettaisiin.
 
Mustilla taitaa olla ainoa hyvä puoli, että tehokas ampumaetäisyys on staattiseen maaliin 1000m luokkaa, parempi kuin kertasingoilla siis.

Musti ei varmaan kauhean hyvin sovi tähän uudistettuun taistelutapaan, koska raahaaminen on työlästä, eli taistelutapa silloin olisi 'fire and forget' - nimittäin jätetään ase maastoon :D Mutta mietin että olisiko esim. hieman staattisempien MAAKK-porukoiden osalta käyttöä mustinkaltaiselle välineelle, tai voisiko sitä pitää varalta kuormurin perällä vaikkapa AKE-tilanteita varten ja käyttää ikään kuin raskasta 12KES RAK:ia silloin kun on aikaa hilata vehje asemiin.
 
Viimeksi muokattu:
Mustille ostettiin aikoinaan ns. "hard-nose" laukauksia, joihin reaktiivipanssari ei vaikuta kovin paljoa. Olikohan läpäisy 550 mm.
 
Back
Top