Panssarintorjunta

Tuossa oli muuten mielenkiintoinen tieto tuo ontelon vaikutustapa läpäisyn jälkeen, elikkä se on lähes yksinomaan sirpalevaikutus. Minä tiesin jo ennestään, että painevaikutus ei ole pääasiallinen vaikutus, mutta mitä tuo teksti antaa ymmärää, niin sillä ei ole juuri mitään vaikutusta.

Paineen vaikutus varmaan riippuu ihan aseesta ja yliläpäisystä? (en tiedä, kunhan arvelen)
 
Se riippuu ihan suoraan siitä paljonko r-ainetta taistelukärjessä on ja käytännössä kaikki paine menee muualle kuin vaunun sisälle siitä sentin reiästä.

Ja karkaa ulos jos vaunussa on mikään luukku auki. Jos luukkuja ei ole auki, niin paine helposti nostaa kantta auki ja sitten paine karkaa taas. Minulla ei ole oikein kosketusta noihin Pascal yksikön paineisiin, mutta jos 100 KPa tarvitaan lieviin vammoihin ja sitä on vaikea saavuttaa, niin missä vaiheessa sitten se luukku nousee? Muistaakseni se ei paljoa vaatinut, jos luukun kansi oli kylliksi iso.
 
Se riippuu ihan suoraan siitä paljonko r-ainetta taistelukärjessä on ja käytännössä kaikki paine menee muualle kuin vaunun sisälle siitä sentin reiästä.
Muistan varusmiespalveluksessa esitellyn sliden missä oli eri sinkojen ja ohjusten aiheuttamia paineita vaunun sisällä, AT4 esimerkiksi oli Apilasta korkeammalla listassa, eli sen aiheuttama paine oli aika paljonkin suurempi.
 
Muistan varusmiespalveluksessa esitellyn sliden missä oli eri sinkojen ja ohjusten aiheuttamia paineita vaunun sisällä, AT4 esimerkiksi oli Apilasta korkeammalla listassa, eli sen aiheuttama paine oli aika paljonkin suurempi.

Kummasta AT4:stä nyt puhutaan? Tai onko oikeastaan väliä. Ainakin tuo ryssien valmistama AT-4 kuskaa hieman isompaa taistelukärkeä, mutta läpäisee vähemmän. Tästä voinee päätellä, että se reikä minkä se tekee on kohtuupaljon isompi.
 
Ja karkaa ulos jos vaunussa on mikään luukku auki. Jos luukkuja ei ole auki, niin paine helposti nostaa kantta auki ja sitten paine karkaa taas. Minulla ei ole oikein kosketusta noihin Pascal yksikön paineisiin, mutta jos 100 KPa tarvitaan lieviin vammoihin ja sitä on vaikea saavuttaa, niin missä vaiheessa sitten se luukku nousee? Muistaakseni se ei paljoa vaatinut, jos luukun kansi oli kylliksi iso.

Ei pitäisi yleistää, mutta luukut jotka ovat kiinni, eivät makaa kiinni oman painonsa varassa, vaan ne on salvattu sisältä. Kukaan ei halua vaununsa kannelle vastustajan jv-mistä joka nakkaa sisään käsikranaatin:
 
Ei pitäisi yleistää, mutta luukut jotka ovat kiinni, eivät makaa kiinni oman painonsa varassa, vaan ne on salvattu sisältä. Kukaan ei halua vaununsa kannelle vastustajan jv-mistä joka nakkaa sisään käsikranaatin:

Tästä on ollut puhetta. Kuulemma ne salvat ovat suunniteltu vastustamaan avausyrityksiä, mutta silti antamaan periksi, jos maine nostaa niitä sisältä.

Sikäli kun muistan, niin se teksti puhui, että vasta 100 KPa:n paine aiheuttaisi lieviä vammoja. 1 Pa on yksi newton neliämetriä kohti, joten jos saan desimaalit oikein, niin 10 KPa tarkoittaa newtonia per neliösentti, ja 100KPa on sitten muistaakseni kilon per neliösentti. Tämä tarkoittaa 10 cm x 10 cm alue olisi sata kiloa ja se luukku on vissiin yli puoli metriä kanttiinsa. Eli ei pitäisi olla liian vaikea suunnitella niitä salpoja pettämään ennen kuin paine nousee liikaa.
 
Kummasta AT4:stä nyt puhutaan? Tai onko oikeastaan väliä. Ainakin tuo ryssien valmistama AT-4 kuskaa hieman isompaa taistelukärkeä, mutta läpäisee vähemmän. Tästä voinee päätellä, että se reikä minkä se tekee on kohtuupaljon isompi.
Ruotsalaisesta.
 
Tästä on ollut puhetta. Kuulemma ne salvat ovat suunniteltu vastustamaan avausyrityksiä, mutta silti antamaan periksi, jos maine nostaa niitä sisältä.

Sikäli kun muistan, niin se teksti puhui, että vasta 100 KPa:n paine aiheuttaisi lieviä vammoja. 1 Pa on yksi newton neliämetriä kohti, joten jos saan desimaalit oikein, niin 10 KPa tarkoittaa newtonia per neliösentti, ja 100KPa on sitten muistaakseni kilon per neliösentti. Tämä tarkoittaa 10 cm x 10 cm alue olisi sata kiloa ja se luukku on vissiin yli puoli metriä kanttiinsa. Eli ei pitäisi olla liian vaikea suunnitella niitä salpoja pettämään ennen kuin paine nousee liikaa.
Saatat olla oikeassa, meidän idän ihmeessä ei moisia hienouksia ollutkaan.
Moderneissa vaunuissa varmaan hyvä ominaisuus.
 
Saatat olla oikeassa, meidän idän ihmeessä ei moisia hienouksia ollutkaan.
Moderneissa vaunuissa varmaan hyvä ominaisuus.

Jaa? Hyvin näyttää toimivan. Huomaa luukut tornin etupuolella ja takaovet. Ne eivät auenneet, joskin tuo voisi selittyä sillä, että miehistötilan luukut olivat lähimpänä.

 

Ja siinä v.2008 KOTOssahan on sitten se virhe/väärinymmärrys juuri pst:n tuhoamistodennäköisyyksiin liittyen, eli niitä KOTOn luettelemia tuhoamistodennäköisyyksiä ei kannata ruveta ulkoa opettelmaan.
 
Viimeksi muokattu:
Ja siinä v.2008 KOTOssahan on sitten se virhe/väärinymmärrys juuri pst:n tuhoamistodennäköisyyksiin liittyen, eli niitä KOTOn luettelemia tuhoamistodennäköisyyksiä ei kannata ruveta ulkoa opettelmaan.
Muistatko, miten se virhe oli siinä? Olen juuri lukemassa sattumoisin sillä kohdalla.
Ei nyt maailmaa toki kaada, mutta akateemisestä mielenkiinnosta. Meikäläiselle riittää ensisijassa se KES:in tuhoamistodennäköisyys. 1-4 per ryntövaunu mitatulta etäisyydeltä tuntuu realismilta.
 
En tiedä miten nuo tuhoamistodennäköisyydet on määritelty, mutta yleisesti ottaen se että todennäköisyys on 0,25 ei tarkoita että viimeistään 4. kerralla niin kävisi.
 
Muistatko, miten se virhe oli siinä? Olen juuri lukemassa sattumoisin sillä kohdalla.
Ei nyt maailmaa toki kaada, mutta akateemisestä mielenkiinnosta. Meikäläiselle riittää ensisijassa se KES:in tuhoamistodennäköisyys. 1-4 per ryntövaunu mitatulta etäisyydeltä tuntuu realismilta.

Viittaan sivuun 190. Asioista perillä olevan lähteen mukaan sivun 190 luvut eivät ole oikeasti tuhoamistodennäköisyyksiä per osunut laukaus, vaan laskennallinen arvo siitä paljonko kalustoa pitää olla joukon mukana, kun otetaan huomioon ohi menevät laukaukset, ennen käyttöä tuhoutuvat aseet, toimimattomat aseet yms. Ts. taulukon selitetekstin laatija on ymmärtänyt taulukon sisällön väärin. Jos siis taulukko listaa esim. "25%", se tarkoittaa oikeasti, että jokaista neljää asetta kohden on yksi, joka päästään käyttämään, osuu, ja läpäisee. 3/4 joko ei tule käytetyiksi eri syistä, menee ohi, tai osuu mutta ei penetroi. Se nimenomaan EI tarkoita, että niistä laukauksista jotka osuvat, vain 1/4 penetroi vaan oikeasti läpäisyprosentti on isompi niiden laukausten osalta jotka vaunun kylkeen asti kosahtavat.

Näin siis asioista perillä oleva lähde. Tämä tullaan ilmeisesti korjaamaan seuraavaan versioon.

Kadettikoulun matikan oppikirjassa on näistä kuulemma runsaasti laskuesimerkkejä.
 
Viimeksi muokattu:
Viittaan sivuun 190. Asioista perillä olevan lähteen mukaan sivun 190 luvut eivät ole oikeasti tuhoamistodennäköisyyksiä per laukaus, vaan laskennallinen arvo siitä paljonko kalustoa pitää olla joukon mukana, kun otetaan huomioon ennen käyttöä tuhoutuvat aseet, toimimattomat aseet yms. Ts. taulukon laatija on ymmärtänyt taulukon sisällön väärin.
Kappas. Kysyin tuota asiaa NLAWin osalta ja sen todettiin olevan punaleimattua kamaa.
 
Kappas. Kysyin tuota asiaa NLAWin osalta ja sen todettiin olevan punaleimattua kamaa.

Se osuvien laukausten läpäisyprosentti (koeammuntojen perusteella) hyvin todennäköisesti ON punaleimattua kamaa. Onneksi en tiedä sitä niin ei tule lipsautettua. Valmistajan ilmoittama läpäisyprosentti, jos sellainen tieto esim. Saabin sivuilta löytyy, taas on markkinointia.
 
Minä en ole kysynyt osuvien laukausten läpäisyprosenttia, vaan kuinka monta NLAWia on arvioitu vaadittavan yhden tstpsv:n tuhoamiseksi... http://maanpuolustus.net/threads/nlaw.1534/page-20#post-273363

Totta.

NLAW:n osalta tuota lukua ei ole julkisessa KOTOssa (eikä tietysti voikaan olla kun KOTO on vuodelta 2008). Eli jos joku sen luvun tietää, niin eipä tosiaan huudella sitä vielä, kun ei ole tietoa onko julkinen. Kertasinkojen sekä TOW:n ja Spiken osalta luvut ovat KOTOssa joka on downloadattavissa intin nettisivuilta, eli se tieto on julkista.

Ja tosiaan niitä osuneen laukauksen läpäisylukuja ei nykyään käytössä olevan kaluston osalta kannata varsinkaan hirveästi huudella, jos joku on nähnyt jotain koeammuntapöytäkirjoja.
 
NLAW:n osalta tuota lukua ei ole julkisessa KOTOssa (eikä tietysti voikaan olla kun KOTO on vuodelta 2008). Eli jos joku sen luvun tietää, niin eipä tosiaan huudella sitä vielä, kun ei ole tietoa onko julkinen. Kertasinkojen sekä TOW:n ja Spiken osalta luvut ovat KOTOssa joka on downloadattavissa intin nettisivuilta, eli se tieto on julkista.
Sinänsä en usko että tuo NLAWin osalta voisi olla mitenkään erityinen salainen, jos muistakin pst-aseista on vastaava tieto julkisesti saatavilla. Kenenkään ei kuitenkaan pidä nyt huudella sitä jos sitä ei julkisista lähteistä ole saatavissa, mutta kunhan siis mietin sitä miten suuri sotasalaisuus se on. Ei siis yllättäisi jos tulevaan versioon lisättäisiin tämä kaipaamani luku NLAWin osalta.
 
Mutta jos tulkitsen oikein Samsesin viestiä, niin tästähän voi kivasti arvioida paljonko meidän pst-kalustolla voi ajatella tuhottavan tst- ja rynnäkköpanssarivaunuja, jos on edes sinnepäin arvioita määristä.
 
Back
Top