Panssarintorjunta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Second
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
SJ kirjoitti:
Jotenkin minä muistelen, että tuo olisi ollut kuitenkin HESH ammus, eikä DU. HESH on tunnettu siitä, että se on erityisen tarkka ja se muutenkin toimii paremmin pitkiltä kantamilta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Uskaltaisin olla erimieltä tuosta.
Alikali, oli se tehty mistä materiaalista tahansa, omaa varsin suuren lähtönopeuden ja pienen pinta-alan johon esim tuuli voi vaikuttaa.
HESH ei käsittääkseni ole erityisen tarkka pitkille etäisyyksille, mutta sen etu on riippumattomuus ammuksen iskunopeudesta.
 
SJ kirjoitti:
Jotenkin minä muistelen, että tuo olisi ollut kuitenkin HESH ammus, eikä DU. HESH on tunnettu siitä, että se on erityisen tarkka ja se muutenkin toimii paremmin pitkiltä kantamilta.
Klikkaa laajentaaksesi...


Brittitankin penetraattori ammukset ammuttiin myös rihlatusta putkesta toisin kuten leopard jossa on sileäputkinen tykki.

Vaikea tosin on sanoa onko minkälainen ulkoballistinen ero havaittavissa.

Tuskimpa kovin suuri. Taitaa sileäputkiset tykit olla parempia kestävyyden hinnan ja huollon takia. Sabot ammusten toimintatapa säilyy yksionkertaisena sileäputkisessa. Sen sijaan rihlattua varten niitä joudutaan modifioimaan hieman. Leopard myös käyttää wolframkarbidi pohjaista penetraattoria toisin kuten brittien köyhdytettu uraani.

Toisaalta juurikin erikoisammuksia kuten hesh pystytään ampumaan rihlatusta -mutta huonommin sileäputkisesta.
 
SJ kirjoitti:
Jotenkin minä muistelen, että tuo olisi ollut kuitenkin HESH ammus, eikä DU. HESH on tunnettu siitä, että se on erityisen tarkka ja se muutenkin toimii paremmin pitkiltä kantamilta.
Klikkaa laajentaaksesi...

HESH on lähtökohtaisesti tasan yhtä tarkka, kuin mikä tahansa täyskaliiperinen ampumatarvike. Nopealla wikittämisellä Challengerin L30 kanuunasta ammutun HESH ampumatarvikkeen lähtönopeus on 670m/s- kohtuu hidas jos 5km etäisyydelle haluaa ampua... Lähtökohtaisesti alikali on pitkälle ammuttaessa tarkempi. Vähänkin uudemmat (esim. DM53) alikalit hidastuvat ensimmäisillä kilometreillä n.50m/s/km, joten 5km päästä L55:lla ammuttuna nuolen nopeus on vielä n.1500m/s, eli sama kuin putken suulla L44 kanuunasta ammuttuna, eli tehoa kuitenkin löytyy.
 
scip10 kirjoitti:
Meillä pitäisi olla paljon halpoja rypäle- ja pst-aseita tykistölle. Paino sanalla paljon.
Klikkaa laajentaaksesi...
Muistaakseni täällä on usein mainittu joku maavoimiin liittyvä katsaus jossa todettiin rypäleaseiden olevan erittäin tärkeitä tykistön suorituskyvylle. Onko jollain linkkiä siihen? Bonuksia taidettiin hankkia 300 kappaletta.
 
SJ kirjoitti:
Tuo on itseasiassa tosi vaikea sanoa, koska Apilaksilta vaaditaan useampi laukaus taistelupanssarivaunua vastaan, kuin rynnäkkövaunua vastaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos nämä luvut ovat mitä @Samses kertoi niiden olevan, niin oletan tuollaisen otetun huomioon. Eikö muuten NLAWienkin määrästä ollut jotain arvioita täällä?

Ehdottamaasi taktiikkaan en osaa sanoa mitään, muuta kuin että tietenkin parempi tuhota vaunu jalkaväen kera kuin vain vaunu. Kai tuollaista tehdään sen sopiessa tilanteeseen.
 
Sivari kirjoitti:
HESH on lähtökohtaisesti tasan yhtä tarkka, kuin mikä tahansa täyskaliiperinen ampumatarvike. Nopealla wikittämisellä Challengerin L30 kanuunasta ammutun HESH ampumatarvikkeen lähtönopeus on 670m/s- kohtuu hidas jos 5km etäisyydelle haluaa ampua... Lähtökohtaisesti alikali on pitkälle ammuttaessa tarkempi. Vähänkin uudemmat (esim. DM53) alikalit hidastuvat ensimmäisillä kilometreillä n.50m/s/km, joten 5km päästä L55:lla ammuttuna nuolen nopeus on vielä n.1500m/s, eli sama kuin putken suulla L44 kanuunasta ammuttuna, eli tehoa kuitenkin löytyy.
Klikkaa laajentaaksesi...


Siitä huolimatta aina näkee mainintoja siitä, kuinka Britit pitävät HESH ammusta tarkimpana ammuksenaan. Lentorata on toki kaareva, mutta siihen on laskimet kehitetty, jotta miehistön ei tarvitse siitä huolehtia.
 
SJ kirjoitti:
Siitä huolimatta aina näkee mainintoja siitä, kuinka Britit pitävät HESH ammusta tarkimpana ammuksenaan. Lentorata on toki kaareva, mutta siihen on laskimet kehitetty, jotta miehistön ei tarvitse siitä huolehtia.
Klikkaa laajentaaksesi...

No eihän se voi enää tarkka olla jos lähtönopeus on alhainen (=pitkä lentoaika) ja kaareva lentoratakin hankaloittaa osumista (=pyyhkäisyala). Ei kai sitä voi olettaa että maali on aina paikallaan.
 
peelo kirjoitti:
No eihän se voi enää tarkka olla jos lähtönopeus on alhainen (=pitkä lentoaika) ja kaareva lentoratakin hankaloittaa osumista (=pyyhkäisyala). Ei kai sitä voi olettaa että maali on aina paikallaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos tankissa on alikali ja HESH ammukset saatavilla, niin onko väliä? HESH voidaan säästää niihin paikallaan oleviin maaleihin joihin HESH ammukset on suunnitetukin. Ja edelleenkin viittaan tuohon erittäin kaukaa ammuttuun laukaukseen! Tietääkseni se ammuttiin HESH ammuksella.
 
No kyllähän työ tiedätte mikä on kyseessä.
Tuli vain mieleen tuosta aikaisemmasta keskustelusta niin heitin. Näkee uteliaisuuttaan mitä vaunujen a tarvike on ns syönnyt

Näyttökuva 2015-12-16 kello 22.16.09.webp Näyttökuva 2015-12-16 kello 22.16.09.webpNäyttökuva 2015-12-16 kello 22.16.52.webp
 
Viimeksi muokattu:
SJ kirjoitti:
Siitä huolimatta aina näkee mainintoja siitä, kuinka Britit pitävät HESH ammusta tarkimpana ammuksenaan. Lentorata on toki kaareva, mutta siihen on laskimet kehitetty, jotta miehistön ei tarvitse siitä huolehtia.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jatkan erimielisenä:)
Joskus ehkä olikin näin. Brittien käyttämä rihlattu tykki ei ole optimoitu alikalia varten ja siksi HESH saatoi olla numero uno briteille.
Hitaus on laskimesta huolimatta kun ammutaan pitkälle.
Toinen ongelma on ammuksen teho panssaroituja maaleja vastaan. Jo T-72:n kerrospanssarointia pidettiin riittävän hyvänä HESH-kranaattia vastaan. Eli osumasta huolimatta tehoa ei olisi ollut.

SJ kirjoitti:
Jos tankissa on alikali ja HESH ammukset saatavilla, niin onko väliä? HESH voidaan säästää niihin paikallaan oleviin maaleihin joihin HESH ammukset on suunnitetukin. Ja edelleenkin viittaan tuohon erittäin kaukaa ammuttuun laukaukseen! Tietääkseni se ammuttiin HESH ammuksella.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jo 90-luvulla länsimaisissa julkaisuissa HESH:in ainoa järkevä käyttö nähtiin betonilinnoitten tuhoaminen. Ei uskottu sen tehoon.
Siksi se on jäänyt pois. Olen silti sitä mieltä, että olet saattanut lukea Chieftain ajan tekstejä jolloin HESH on ollut se tankin tappoon tarkoitettu ammus.
 
kimmo.j kirjoitti:
Jatkan erimielisenä:)
Joskus ehkä olikin näin. Brittien käyttämä rihlattu tykki ei ole optimoitu alikalia varten ja siksi HESH saatoi olla numero uno briteille.
Hitaus on laskimesta huolimatta kun ammutaan pitkälle.
Toinen ongelma on ammuksen teho panssaroituja maaleja vastaan. Jo T-72:n kerrospanssarointia pidettiin riittävän hyvänä HESH-kranaattia vastaan. Eli osumasta huolimatta tehoa ei olisi ollut.



Jo 90-luvulla länsimaisissa julkaisuissa HESH:in ainoa järkevä käyttö nähtiin betonilinnoitten tuhoaminen. Ei uskottu sen tehoon.
Siksi se on jäänyt pois. Olen silti sitä mieltä, että olet saattanut lukea Chieftain ajan tekstejä jolloin HESH on ollut se tankin tappoon tarkoitettu ammus.
Klikkaa laajentaaksesi...

No, koetin löytää googlella viittauksia tapaukseen ja löysin tämän keskustelun jossa se mainitaan:
http://www.strategypage.com/militaryforums/2-4448.aspx#startofcomments

Muita en kerennyt löytämään tähän hätään, koska olen lähdössä töihin.
 
Onkohan 86 sivun ja parin tuhannen kommentin aikana miten paljon käyty läpi kokonaistulenkäyttöä panssarintorjunnassa? Itse nostaisin tässä miinoittamisen esille. Uudessa taistelutavassa paljon riippuu jääkärijoukkueen taistelusta ja yksi tärkeä osa sen taistelua on juuri suluttaminen. Meillä myös pioneeritoiminta on muuttunut uuden taistelutavan myötä ja näkisin, että kankeista toimintatavoista ollaan pääsemässä eroon ja suluttamiseen tulossa joustavuutta. Nykyään sulutteessa voi olla vaikka vain yksi miina. Varsinkin arvaamattomat sulutteet, joissa on vaikka kolme tellua kasassa aiheuttaa paljon tappioita, epävarmuutta ja hidastaa toimintaa. Suluttamisen heikkous tietenkin on suuremmassa mittakaavassa sen helppo havaittavuus ja jossain määrin ennalta arvattavuus. Pioneerijoukkojen rakentamat satojen tai tuhansien miinojen sulutteet ovat totta kai tärkeitä, mutta se joukkue, jolle se rakennetaan on suuressa roolissa miten se hyödyntää sulutteen.
 
Myös sissit kylvää satunnaisia mm pohja miinoja vihollisen kärjen mentyä ohi eri teille. Ohjelmoidaan räjähtämään myöhemmin, eli jatkuva uhka on miinoista myös takana.
 
Normi jääkärijoukkueen kalustolla siihen maantienpintaan ei saada helpolla ja nopeasti reikää johon se miina laitettaisiin. Silti ajatuksessasi on puolensa.
 
Toimiskohan kylkipanos myös tein itse ja säästin pohjamiinana? Kyllä varmaankin. Telamiinoja itse pyrkisin käyttämään kolmea rinnan, jotta parempi osumatodennäköisyys ja kerralla lähtee vaikka T-14 voltilla kerien ojaan katolleen, kun 30kg tenttua lähtee toisen telan alla. Tekisin useita tuollaisia kolmen miinan ryppäitä per ryhmän asema. Varsinkin viivytyksessä tuollaisen pienet ryppäät on vaikea havaita ja käytännössä mahdoton raivata, koska se pitäisi tehdä tulen alla. Jos irtautumisen jälkeen jää miinoja niin ne saatetaan onnistua raivaamaan.
 
Nuo satunnaiset miinat on hyvä idea. Niillä voi saada aikaan yksittäisiä tappioita, mutta ennen kaikkea hidastaa ja aiheuttaa epävarmuutta joukossa. Voisin kuvitella että satunnaisista miinoista saadaan suuri hyöty siihen verrattuna että ne olisi osa suurempaa miinoitusta.
 
Tetra kirjoitti:
Nuo satunnaiset miinat on hyvä idea. Niillä voi saada aikaan yksittäisiä tappioita, mutta ennen kaikkea hidastaa ja aiheuttaa epävarmuutta joukossa. Voisin kuvitella että satunnaisista miinoista saadaan suuri hyöty siihen verrattuna että ne olisi osa suurempaa miinoitusta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Aina muutaman aseman välein isompi miinoite. Sellainen että pysähtynyttä kärkivaunua kiertämään lähtevä kosahtaa kans. Niin säilyy tuo pelote- ja hidastusvaikutus niillä yksittäisilläkin miinoilla.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top