Panssarivaunut
- Viestiketjun aloittaja ctg
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- panssarivaunut
miheikki
Greatest Leader
178 257 näyttökertaa
65118JAA
Puolustusvoimat - Försvarsmakten - The Finnish Defence Forces
Julkaistu 29.3.2012
TILAA 32 T.
http://www.puolustusvoimat.fi http://www.facebook.com/puolustus Panssarintuhoajat on Maanpuolustuskorkeakoulun opetuspaketti. Opetuspaketti käsittelee laajasti panssarintorjuntataktiikkaa, taistelutekniikkaa ja panssarintorjuntavälineiden käyttöä. Opetuspaketin tekijät: Ohjaaja Irma Nyfors Kuvaajat yliluutnantti Jaakko Ala-Hiiro ja Tuukka Litmanen Äänisuunnittelu: Mikko Tontti, Jari Ikonen Kenttääänitys: Mikko Tontti Tuukka Litmanen Grafiikka ja animaatiot: Janne Kopu Formaattimuunnokset: Mikko Pohjola
Arvot
Uutiset ja politiikka
Käyttölupa
Tavallinen YouTube-käyttölupa
NÄYTÄ VÄHEMMÄN
Soldierblue
Ylipäällikkö
Moddattu T-80BVM tank , takaa kuva
Kustaanmiekka
Kenraali
Suomen Sotilas 3/2018
Jenkkitankkien synty
http://www.suomensotilas.fi/suomensotilas/suomen-sotilas-3-2018/
Panssarivaunua ei olisi syntynyt ilman amerikkalaista teknologiaa. Yhdysvallat oli jo 1800-luvulla noussut maatalouden koneellistamisen johtavaksi valtioksi, ja sodan kynnyksellä sillä oli maailman kehittynein maatalouskoneteollisuus, joka valmisti kaiken muun ohella myös telaketjuvetoisia traktoreita maatalous- ja teollisuuskäyttöön. Niin brittien kuin ranskalaisten panssariprojektien konseptuaalisena lähtökohtana oli amerikkalainen Holttelatraktori, ja amerikkalaistraktorien tekniset ratkaisut – telaketjut, telapyörästö, moottorit, vaihteistot ja ohjausjärjestelmät – toimivat brittiläisten ja ranskalaisten panssarisuunnittelijoiden esikuvina. Amerikkalaiset traktorivalmistajat yrittivät tuloksetta jo vuodesta 1915 alkaen saada sekä Yhdysvaltojen asevoimia että brittejä ja ranskalaisia kiinnostumaan traktoriensa panssaroidusta versiosta. Sitten sodan kulku muutti kaiken.
Jenkkitankkien synty
http://www.suomensotilas.fi/suomensotilas/suomen-sotilas-3-2018/
Panssarivaunua ei olisi syntynyt ilman amerikkalaista teknologiaa. Yhdysvallat oli jo 1800-luvulla noussut maatalouden koneellistamisen johtavaksi valtioksi, ja sodan kynnyksellä sillä oli maailman kehittynein maatalouskoneteollisuus, joka valmisti kaiken muun ohella myös telaketjuvetoisia traktoreita maatalous- ja teollisuuskäyttöön. Niin brittien kuin ranskalaisten panssariprojektien konseptuaalisena lähtökohtana oli amerikkalainen Holttelatraktori, ja amerikkalaistraktorien tekniset ratkaisut – telaketjut, telapyörästö, moottorit, vaihteistot ja ohjausjärjestelmät – toimivat brittiläisten ja ranskalaisten panssarisuunnittelijoiden esikuvina. Amerikkalaiset traktorivalmistajat yrittivät tuloksetta jo vuodesta 1915 alkaen saada sekä Yhdysvaltojen asevoimia että brittejä ja ranskalaisia kiinnostumaan traktoriensa panssaroidusta versiosta. Sitten sodan kulku muutti kaiken.
Leaderwolf
Respected Leader
Uutisia Saksasta, eikä taaskaan hyviä. Maavoimat ovat kai tulleet kateellisiksi ilma ja merivoimien surkuhupaisuudesta, ja virittelevät omia ongelmiaan projekteissaan.
Huomatkaa että tuo viime vuoden 43% availability rate, on sekin rankasti kaunisteltu lukema, kuten käy ilmi tekstistä.
Germany’s impending Puma Panzer problem
Integrating all required features into the Puma, made by a consortium of Rheinmetall and Krauss-Maffei Wegmann, will take until 2029 if similar efforts of the past are any guide, according to the report.
Preparations for sustaining the Marder beyond its envisioned end of life in 2025 should include ensuring that enough spare parts are available. That has been a notorious problem for the German armed forces, wreaking havoc on readiness rates across the board in recent years.
Analysts report deployment-readiness rates of 48 percent in 2016 and 43 percent in 2017 for Puma vehicles, though they acknowledge that the weapon is brand new and only now in the initial delivery phase.
At the same time, the Defence Ministry set the bar low when vehicles as usable for deployment. Simply being useful in certain training tasks means vehicles are included in the lowest availability category of “conditionally deployable.”
Additionally, the Army has reported a lack of “system stability” of the Pumas, according to auditors. The weapon is known to often malfunction during training, and the failure source remains elusive.
Meanwhile, auditors note with “grave concern” that the Marder fleet’s availability rate also is trending downward.
https://www.defensenews.com/land/2018/06/06/germanys-impending-puma-panzer-problem/
Huomatkaa että tuo viime vuoden 43% availability rate, on sekin rankasti kaunisteltu lukema, kuten käy ilmi tekstistä.
Germany’s impending Puma Panzer problem
Integrating all required features into the Puma, made by a consortium of Rheinmetall and Krauss-Maffei Wegmann, will take until 2029 if similar efforts of the past are any guide, according to the report.
Preparations for sustaining the Marder beyond its envisioned end of life in 2025 should include ensuring that enough spare parts are available. That has been a notorious problem for the German armed forces, wreaking havoc on readiness rates across the board in recent years.
Analysts report deployment-readiness rates of 48 percent in 2016 and 43 percent in 2017 for Puma vehicles, though they acknowledge that the weapon is brand new and only now in the initial delivery phase.
At the same time, the Defence Ministry set the bar low when vehicles as usable for deployment. Simply being useful in certain training tasks means vehicles are included in the lowest availability category of “conditionally deployable.”
Additionally, the Army has reported a lack of “system stability” of the Pumas, according to auditors. The weapon is known to often malfunction during training, and the failure source remains elusive.
Meanwhile, auditors note with “grave concern” that the Marder fleet’s availability rate also is trending downward.
https://www.defensenews.com/land/2018/06/06/germanys-impending-puma-panzer-problem/
Kustaanmiekka
Kenraali
Punaisten panssarijuna oli pelottava ase – sitä olisi pitänyt myös osata käyttää
Punaisilla oli sisällissodassa käytössään kuusi panssarijunaa. Niiden käyttötaidossa oli kuitenkin kosolti parannettavaa.
Karuimmin sen koki panssarijuna n:o 1:n päällikkö Armas Toivonen. Kun hän nousi tähystämään, omat tykkimiehet ampuivat päällikön pään irti.
https://yle.fi/uutiset/3-10196213
Punaisilla oli sisällissodassa käytössään kuusi panssarijunaa. Niiden käyttötaidossa oli kuitenkin kosolti parannettavaa.
Karuimmin sen koki panssarijuna n:o 1:n päällikkö Armas Toivonen. Kun hän nousi tähystämään, omat tykkimiehet ampuivat päällikön pään irti.
https://yle.fi/uutiset/3-10196213
Makkaramestari
Kapteeni
Hienosti olivat puneiset jo silloin omaksuneet neukkujen työmentaliteetin.
ak.tied
Greatest Leader
Leo A7 alusta ja Leclercin torni. Tietäjät voisivat kertoa onko Leclercin tornissa/aseistuksessa/tekniikassa jotain merkittäviä etuja suhteessa Leoon?
Eli onko tässä nyt tehty teknistä vai poliittista kehitystyötä
Leo A7 alusta ja Leclercin torni. Tietäjät voisivat kertoa onko Leclercin tornissa/aseistuksessa/tekniikassa jotain merkittäviä etuja suhteessa Leoon?
Eli onko tässä nyt tehty teknistä vai poliittista kehitystyötä
Poliittista, nyt vain tarjotaan istuttamaan ranskalainen torni jokaiselle joka sattuu omistamaan saksalaisen alustan.
Suomi saattaa siirtyä tähän välittömästi erilisrahoituksella.
Tämä juuri. Saadaan miehistön määrää pienemmäksi ja kustannuksia alas.
Samalla miesmäärällä, millä pyöritetään kolmea ihmislataajalla toimivaa tankkia pyöritetään neljää automaattilataajalla toimivaa tankkia.
Joten etu automaattilataajalla on, että saadaan samalla miesmäärällä pyöritettyä isompaa määrää panssarivaunuja.
Samaten vaunun tuhoutuessa ihmistappioita tulee yksi vähemmän.
Varmasti valtava etu että on 4 miehistön jäsentä jos toiminta on pitkäkestoista, luulisi olevan tutkimuksiakin kun aika vanha debatti jo.
kimmo.j
Respected Leader
Kun ei ole kiire, eikä toimita pitkään tilanteen mukaisesti kentällä, yhden miehen puuttuminen ei haittaa, mutta kun "käyttöaste" kasvaa ja tilanne on päällä pidempään rasittava.
Raha kuitenkin ratkaisee ja ammattijoukoissa vähennys on merkittävä.
