Panssarivaunut

The_US_Army_needs_new_Combat_Vehicles_IFV_first.jpg.jpg


The Bradley (like the Abrams) is getting older and older, hence the decision of the Army to rank its replacement as priority number 1, even if one can detect other vehicles, weapons, etc. of the armed forces that deserve this “number 1 priority” status: the NGCV is only one of the Army's six modernization priorities, which include long-range precision fires, Future Vertical Lift, a mobile network, air and missile defense, and soldier lethality, not mentioning the exoskeletons.

The first prototype of the NGCV was designed to carry a nine-soldier squad; it was powered by a hybrid drive engine for greater power, and equipped with an active protection system designed to defeat enemy missiles. It was weighed approximately 53 tons, roughly the weight of main battle tank. But once again, defense spending cuts forced the Army to cancel the GCV program in 2014. It left the Army with $100 million instead of the $592 million it had requested to continue developing the program.

Nevertheless, the Bradley remains to be replaced. This time, the Army plans to deliver the first manned and unmanned prototypes of NGCV by 2019. As expected, it will feature artificial intelligence to provide driver-assisted, 360-degree situational awareness as well as computer-assisted targeting and acquisition capabilities to help crew members make quicker decisions in combat, Army officials say.
http://www.armyrecognition.com/may_...rmy_needs_new_combat_vehicles._ifv_first.html
 
Onko tälle jatkoa?

Puolustusvoimat - Försvarsmakten - The Finnish Defence Forces
Julkaistu 29.3.2012

TILAA 32 T.
http://www.puolustusvoimat.fi http://www.facebook.com/puolustus Panssariajoneuvot on osa panssarintorjuntaopetuspakettia. Opetuspaketti käsittelee laajasti panssarintorjuntataktiikkaa, taistelutekniikkaa ja panssarintorjuntavälineiden käyttöä. Opetuspaketin tekijät: Ohjaaja Irma Nyfors Kuvaajat: yliluutnantti Jaakko Ala-Hiiro ja Tuukka Litmanen Äänisuunnittelu: Mikko Tontti, Jari Ikonen Kenttä-äänitys: Mikko Tontti ja Tuukka Litmanen Grafiikka ja animaatiot: Janne Kopu Formaattimuunnokset: Mikko Pohjola

Arvot
Uutiset ja politiikka
Käyttölupa
Tavallinen YouTube-käyttölupa


 
Panssarintuhoajat - opetuspaketti intro
178 257 näyttökertaa

65118JAA



Puolustusvoimat - Försvarsmakten - The Finnish Defence Forces
Julkaistu 29.3.2012

TILAA 32 T.
http://www.puolustusvoimat.fi http://www.facebook.com/puolustus Panssarintuhoajat on Maanpuolustuskorkeakoulun opetuspaketti. Opetuspaketti käsittelee laajasti panssarintorjuntataktiikkaa, taistelutekniikkaa ja panssarintorjuntavälineiden käyttöä. Opetuspaketin tekijät: Ohjaaja Irma Nyfors Kuvaajat yliluutnantti Jaakko Ala-Hiiro ja Tuukka Litmanen Äänisuunnittelu: Mikko Tontti, Jari Ikonen Kenttääänitys: Mikko Tontti Tuukka Litmanen Grafiikka ja animaatiot: Janne Kopu Formaattimuunnokset: Mikko Pohjola

Arvot
Uutiset ja politiikka
Käyttölupa
Tavallinen YouTube-käyttölupa
NÄYTÄ VÄHEMMÄN




 
Suomen Sotilas 3/2018
Jenkkitankkien synty

http://www.suomensotilas.fi/suomensotilas/suomen-sotilas-3-2018/

Panssarivaunua ei olisi syntynyt ilman amerikkalaista teknologiaa. Yhdysvallat oli jo 1800-luvulla noussut maatalouden koneellistamisen johtavaksi valtioksi, ja sodan kynnyksellä sillä oli maailman kehittynein maatalouskoneteollisuus, joka valmisti kaiken muun ohella myös telaketjuvetoisia traktoreita maatalous- ja teollisuuskäyttöön. Niin brittien kuin ranskalaisten panssariprojektien konseptuaalisena lähtökohtana oli amerikkalainen Holttelatraktori, ja amerikkalaistraktorien tekniset ratkaisut – telaketjut, telapyörästö, moottorit, vaihteistot ja ohjausjärjestelmät – toimivat brittiläisten ja ranskalaisten panssarisuunnittelijoiden esikuvina. Amerikkalaiset traktorivalmistajat yrittivät tuloksetta jo vuodesta 1915 alkaen saada sekä Yhdysvaltojen asevoimia että brittejä ja ranskalaisia kiinnostumaan traktoriensa panssaroidusta versiosta. Sitten sodan kulku muutti kaiken.
 
Uutisia Saksasta, eikä taaskaan hyviä. Maavoimat ovat kai tulleet kateellisiksi ilma ja merivoimien surkuhupaisuudesta, ja virittelevät omia ongelmiaan projekteissaan.

Huomatkaa että tuo viime vuoden 43% availability rate, on sekin rankasti kaunisteltu lukema, kuten käy ilmi tekstistä.

Germany’s impending Puma Panzer problem

Integrating all required features into the Puma, made by a consortium of Rheinmetall and Krauss-Maffei Wegmann, will take until 2029 if similar efforts of the past are any guide, according to the report.
Preparations for sustaining the Marder beyond its envisioned end of life in 2025 should include ensuring that enough spare parts are available. That has been a notorious problem for the German armed forces, wreaking havoc on readiness rates across the board in recent years.

Analysts report deployment-readiness rates of 48 percent in 2016 and 43 percent in 2017 for Puma vehicles, though they acknowledge that the weapon is brand new and only now in the initial delivery phase.

At the same time, the Defence Ministry set the bar low when vehicles as usable for deployment. Simply being useful in certain training tasks means vehicles are included in the lowest availability category of “conditionally deployable.”

Additionally, the Army has reported a lack of “system stability” of the Pumas, according to auditors. The weapon is known to often malfunction during training, and the failure source remains elusive.

Meanwhile, auditors note with “grave concern” that the Marder fleet’s availability rate also is trending downward.

https://www.defensenews.com/land/2018/06/06/germanys-impending-puma-panzer-problem/
 
Punaisten panssarijuna oli pelottava ase – sitä olisi pitänyt myös osata käyttää
Punaisilla oli sisällissodassa käytössään kuusi panssarijunaa. Niiden käyttötaidossa oli kuitenkin kosolti parannettavaa.
Karuimmin sen koki panssarijuna n:o 1:n päällikkö Armas Toivonen. Kun hän nousi tähystämään, omat tykkimiehet ampuivat päällikön pään irti.


https://yle.fi/uutiset/3-10196213
 
Punaisten panssarijuna oli pelottava ase – sitä olisi pitänyt myös osata käyttää
Punaisilla oli sisällissodassa käytössään kuusi panssarijunaa. Niiden käyttötaidossa oli kuitenkin kosolti parannettavaa.
Karuimmin sen koki panssarijuna n:o 1:n päällikkö Armas Toivonen. Kun hän nousi tähystämään, omat tykkimiehet ampuivat päällikön pään irti.


https://yle.fi/uutiset/3-10196213

Hienosti olivat puneiset jo silloin omaksuneet neukkujen työmentaliteetin.
 
Leo A7 alusta ja Leclercin torni. Tietäjät voisivat kertoa onko Leclercin tornissa/aseistuksessa/tekniikassa jotain merkittäviä etuja suhteessa Leoon?

Eli onko tässä nyt tehty teknistä vai poliittista kehitystyötä :)

Poliittista, nyt vain tarjotaan istuttamaan ranskalainen torni jokaiselle joka sattuu omistamaan saksalaisen alustan.
Suomi saattaa siirtyä tähän välittömästi erilisrahoituksella.
 
Onhan Leclercissä automaattilataaja, joita ei niin monessa länsivaunussa ole. Toimiessaan tarjoaa kyllä etuja "perinteiseen" Leon/Abramsin ihmislataajaan verrattuna.
Tämä juuri. Saadaan miehistön määrää pienemmäksi ja kustannuksia alas.

Samalla miesmäärällä, millä pyöritetään kolmea ihmislataajalla toimivaa tankkia pyöritetään neljää automaattilataajalla toimivaa tankkia.

Joten etu automaattilataajalla on, että saadaan samalla miesmäärällä pyöritettyä isompaa määrää panssarivaunuja.

Samaten vaunun tuhoutuessa ihmistappioita tulee yksi vähemmän.
 
Mutta kyllähän panssarimiehet tekevät muutakin kuin istuvat ja ajavat. Miten huoltotyöt, yksi mies vähemmän. Entäs leiritouhut, kipinävahdit jne. Ammusten lastauksessa. Kaikissa touhuissa yksi mies vähemmän.

Kun ei ole kiire, eikä toimita pitkään tilanteen mukaisesti kentällä, yhden miehen puuttuminen ei haittaa, mutta kun "käyttöaste" kasvaa ja tilanne on päällä pidempään rasittava.
Raha kuitenkin ratkaisee ja ammattijoukoissa vähennys on merkittävä.
 
Suuntaus taitaa olla kohti 2 miehistöä. Eli toinen on levossa ja auttaa huollossa yms. Ja vaihtoa sit 8-12tunnin välein.
Tekniikka mahdollistaa 24/7 toiminnan, niin ei onnistu enää että päivä tapellaan ja yöt nukutaan vaunun alla tai viereisessä puskassa.
 
Back
Top