Liekkö tää nyt oikea palsta, mutta millaisia nuo BT 42 vaunut olivat, tarkemmin olisiko niillä kyetty epäsuoraan tuleen? Koska varisnaisina rynnäkkötykkeinähän nuo epäonnistu.
Jos jossain on paremmin sopiva ketju niin ohjaajaa sinne.
BT-42 on kummallinen suunnittelumysteeri. Jos unohdetaan vaunun operatiivinen historia, koska se vain lisää hämmennystä ja ihmetellään konseptia itseään; siinä on havaittavissa joitakin erittäin hienoja ja perusteltuja ideoita. Vaunuhan perustui BT-7:aan joita oli saatu sotasaaliina ja joka alustana ilmeisesti soveltui haluttuun ratkaisuun ... ainakin kaukaa katsottuna.
Vaunuun ympättiin briteistä saatu QF 4,5" haupitsi, joka peräytyi riittävän vähäisessä määrin, jotta se mahtui toimimaan vaunun taistelutilassa. Eli kyseinen ase oli ylipäänsä mahdollinen sijoittaa BT-7:n tornin kehän sisäpuolelle ja vielä ampua sillä.
Vaunuja tilattiin 18 kappaletta, joka vahvasti viittaa siihen että tavoitteena oli muodostaa panssaroitu tykistö, patteristo siis. Tämähän olisi ollut erittäin hyvä lisä panssariprikaatiin ja/tai panssaridivisioonaan.
Ase käytti kartussia, joten se oli hitaana ja vaikeasti ladattavana varsin sopimaton panssaritaisteluun. Lisäksi sen läpäisykyky oli huono.
Aseen korkeussuuntaus tehtiin haupitsin omalla suuntausmekanismilla. Mutta sivusuuntaan käytettiin BT-7 vaunun tornin suuntauslaitetta, oli tietenkin helppoa käyttää BT-7:n tornia uuden tornin pohjana. BT-7 tornin suuntaus oli kuitenkin tarkoitettu huomattavasti kevyemmälle aseelle ja tornille, ja niinpä vaunun ollessa vähänkään vinossa johonkin suuntaan, raskaan aseen ja tornin suuntaamiseen ei riittänyt voimat. Tietenkin yksi tapa olisi ollut tasapainottaa torni/asekonstruktio ja muuttaa ehkä välitystä/rakentaa vaihde tai lisätä sähkömoottori -- tai ehkä kaikki edellä olevat. Mutta ratkaisuksi valikoitui laittaa torniin kaksi käsipyörää -- siis kahden miehen voimin kääntää tornia. Syynä tähän lienee osittain se, että havainto asiasta tehtiin vasta kenttätesteissä - ja muutos olisi ollut liian perusteellinen (.. jätetään kommentoimatta).
Niin ja se epäsuora - jonka olisi kuvitellut olevan panssarihaupitsille hyvä juttu; johtuen BT-7 taistelutilasta ja luonnollisesti aseesta, haupitsia ei voinut suunnata riitävän korolle jotta epäsuora tuli olisi ollut tehokkaasti mahdollista.
Eli vastaus on ei - niitä ei olisi voitu käyttää panssarihauptsina, vaikka siihen tehtävään ne olisivatkin olleet muuten sopivia. Rynnäkkötykiksi ne eivät sopineet juuri enempää.
Olisiko tuossa käynyt niin että alussa on ajateltu panssarihaupitsia, ja sitten ideointivastuu on vaihtunut ja lähdetty toteuttamaan rynnäkkötykkiä. Lopulta ei ole saatu kumpaakaan.
PS. Jossain on mainittu että koska vaunuja saatiin tehtyä niin vähän, niin yhden rynnäkkötykkikomppanian kooksi tuli vain kuusi vaunua. (panssarikomppanissa on tyypillisesti 10-14 vaunua). Kuusi vaunua kuitenkin tukee ajatusta siitä että tilausvaiheessa tavoitteena oli muodostaa tykistöyksikköjä eikä panssariyksikköjä. Materiaalia olisi ollut riittävästi panssarikomppanioihinkin:Ordnance QF 4,5 haupitseja saatiin Talvisotaan 25 kpl ja 30kpl lisää heinäkuussa -40. BT-7 vaunuja oli sotasaaliina 53 kappaletta. Eli 30 vaunuisen rynnäkkötykkipataljoonan olisi, varsin helposti, noilla kalusteilla saanut koottua.