Panssarivaunut

Pilkun viilaamiseksi se menee, mutta muistan lukeneeni sellaista, että vaikka L/44 ja L/55 pystyvät nielemään samaa kranaattia/ammusta niin kuitenkin tuo pituusero tekisi sen verran ballistiikkaan eroa, että noille molemmille olisi ollut omat kranaattinsa, jotka olisi optimoitu kyseistä putken pituutta ajatellen.
Mutta saattaahan tuo olla, että vaikka noin olisi, niin sen ballistisen höytysuhteen laskeminen olisi lähinnä akateemista.

L/55 putki tuo lähtönopeuteen noin 10% lisää, mikä kasvattaa tietenkin läpäisyä. L/55:lle on optimoitu DM63 alikaliiperi ampumatarvike joka hyödyntää kasvanutta lähtönopeutta. Markkinoille on tulossa sitäkin tehokkaampia nuolia jolla päästään vieläkin suurempaan läpäisyyn. Paras ampumatarvike olisi todennäköisesti jenkkien kuolletetusta uraanista tehty nuoli.
 
Pilkun viilaamiseksi se menee, mutta muistan lukeneeni sellaista, että vaikka L/44 ja L/55 pystyvät nielemään samaa kranaattia/ammusta niin kuitenkin tuo pituusero tekisi sen verran ballistiikkaan eroa, että noille molemmille olisi ollut omat kranaattinsa, jotka olisi optimoitu kyseistä putken pituutta ajatellen.
Mutta saattaahan tuo olla, että vaikka noin olisi, niin sen ballistisen höytysuhteen laskeminen olisi lähinnä akateemista.

L/55 putki tuo lähtönopeuteen noin 10% lisää, mikä kasvattaa tietenkin läpäisyä. L/55:lle on optimoitu DM63 alikaliiperi ampumatarvike joka hyödyntää kasvanutta lähtönopeutta. Markkinoille on tulossa sitäkin tehokkaampia nuolia jolla päästään vieläkin suurempaan läpäisyyn. Paras ampumatarvike olisi todennäköisesti jenkkien kuolletetusta uraanista tehty nuoli.
 
Joko 2A4set on menossa pataan? Kuka päätti että ne pitää ottaa rivistä pois kun uudet vaunut saapuvat palvelukseen? Hyvinhän niillä vielä korkkaa vaikka minkälaista itävaunua jos sille päälle ryhdytään. Tulee taas mieleen t72ten stenaus, ja kuinka moni sanoi että turhuutta oli koko hemmetin käsky.

A4 lautasta pidetään kiinni. Osa käytetään pioneeri- ja it-vaunujen alustoiksi, jokunen voi mennä varaosaksi, osa pidetään ihan taisteluvaunuina.
 
A4 lautasta pidetään kiinni. Osa käytetään pioneeri- ja it-vaunujen alustoiksi, jokunen voi mennä varaosaksi, osa pidetään ihan taisteluvaunuina.
2 milliä tiskiin, niin A4:sen voi päivittää A6:seksi. A7 taasen maksaa hevosia ja lampaita. Kappalehinta on 8-9 milliä.
 
Panssarivaunuja tunnutaan usein siirtävän noin, että pääase osoittaa taaksepäin. Onko näin? Se on varmaan jotenkin tukevampi tai suojaisampi tapa kuin pitää kanuunaa eteenpäin suunnattuna. Vai vie vähemmän tilaa? Mikä on tarkka syy?

Vie vähemmän tilaa, paino jakautuu rungolle tasaisemmin ja saadaan tykin putki marssikannatukselle takakannella olevaan kannattimeen jolloin suuntauskoneisto ei pääse rasittumaan ja mahdollisesti vaurioitumaan kuljetuksen aikana.
 
Vie vähemmän tilaa, paino jakautuu rungolle tasaisemmin ja saadaan tykin putki marssikannatukselle takakannella olevaan kannattimeen jolloin suuntauskoneisto ei pääse rasittumaan ja mahdollisesti vaurioitumaan kuljetuksen aikana.
Se kerrottiin jo taaenpana stereona.
 
Suomen Sotilas näyttää nielaisseen PR-puheet sellaisenaan ilman pureskelua. Tarkoituksella tai tahattomasti. Onkohan "AK" itse Aleksei Kettunen jonka kalusto-analyysit ovat, noh... Jokainen varmasti arvaa :D

Näin on. Vielä paljon saa vettä virrata Nevassa ennen kuin T-14 on joukkojen käytössä toimivana järjestelmänä. Ensinnäkin nuo Kettusen toistamat Venäjän ilmoittamat tuotantotavoitteet... Jopa venäläisissä lähteissä kyseenalaistetaan ajatus että vaunu olisi sarjatuotantovalmis jo 2016-17. Ottaen huomioon miten pelkkää esittelyä on viivästetty lähes kolme vuotta, ei kone taida olla ihan valmis vielä vähään aikaan.

Ja sitten sellainen pieni ongelma kuin raha. Venäjän 2011-2020 hankintaohjelmassa on varattu maavoimien ja maahanlaskujoukkojen varustamiseen noin 46 miljardia euroa. Sillä hankitaan kuulemma 5000 uutta panssariajoneuvoa, modernisoidaan 6000, hankitan 10 Iskander prikaatia, 9 S-300 prikaatia, 2000 panssarihaupitsia, 30 000 ajoneuvoa, 4000 maahanlaskujoukkojen vaunua, yksittäisen sotilaan varustus, elektronisen sodankäynnin järjestelmät, johtamis- ja viestijärjestelmä sekä mittava määrä muita hankintoja. Pelkästään panssariajoneuvojen hankinta veisi reilusti yli puolet rahoista, joten ei taida rahat oikein riittää. Varsinkin kun talous mättää, EU:n ja USA:n pakotteet estävät tarvittavien komponentien hankinnat jne. Jo nyt on jouduttu supistamaan puolustusbudjettia 5%. Eräiden arvioiden mukaan hankintabudjettia joudutaan supistamaan jopa kolmanneksella lähivuosina. Taitavat vielä pitkään ajaa etupäässä T-72B3:lla.

Eikä Kettunen näytä ymmärtävän sitäkään, että panssarivaunun päätehtävä ei ole olla panssarintorjunta-alusta... paitsi jos sitä käytetään väärin. Ei Leopardeja Suomeen hankittu panssarintorjuntavälineiksi. Ja mikä h...vetti on se panssarintorjunnan suoritusperusteinen konsepti?
 
Ainakin leveys on kriittinen kun vaunua kuljetetaan junalla, tai lavetilla, joten veikkaan, että syy tuon kuljetusa-asennon löytymiseen on tuossa.

Ainakin junakuljetuksissa on määritelty tietyt ulkomitat joita ei saa ylittää. Eurooppalaiset standardit raide ja junavaunuleveydestä ovat suomalaisia kapeampia joten kaluston rautatiekuljetettavuus on varmasti otettu huomioon jo suunnittelupöydällä. Oman inttikuva-arkiston mukaan kotimaiset A4:t vietiin junalla Niinisaloon raskaat sivulevyt "normaaliasennossa".

Vertailun vuoksi kuvaa A4:n ylöskäännettävien sivulevyjen kuljetusasennosta:
4617764529_b54c5bc3f4_b.jpg


Pilkun viilaamiseksi se menee, mutta muistan lukeneeni sellaista, että vaikka L/44 ja L/55 pystyvät nielemään samaa kranaattia/ammusta niin kuitenkin tuo pituusero tekisi sen verran ballistiikkaan eroa, että noille molemmille olisi ollut omat kranaattinsa, jotka olisi optimoitu kyseistä putken pituutta ajatellen.
Mutta saattaahan tuo olla, että vaikka noin olisi, niin sen ballistisen höytysuhteen laskeminen olisi lähinnä akateemista.

Aiheeseen liittyen testiä missä L44 ja L55:llä ammutaan Jenkkien 120mm kuulaa:

http://www.dtic.mil/ndia/2008gun_missile/6526Huls.pdf

Markkinoille on tulossa sitäkin tehokkaampia nuolia jolla päästään vieläkin suurempaan läpäisyyn. Paras ampumatarvike olisi todennäköisesti jenkkien kuolletetusta uraanista tehty nuoli.

M829E4 kelpaisi kyllä. Hinta tosin on 10 000USD/kpl.

http://www.dtic.mil/procurement/Y2014/Army/stamped/P40_E22203_BSA-35_BA-1_APP-2034A_PB_2014.pdf
 
Viimeksi muokattu:
L/55 putki tuo lähtönopeuteen noin 10% lisää, mikä kasvattaa tietenkin läpäisyä. L/55:lle on optimoitu DM63 alikaliiperi ampumatarvike joka hyödyntää kasvanutta lähtönopeutta. Markkinoille on tulossa sitäkin tehokkaampia nuolia jolla päästään vieläkin suurempaan läpäisyyn. Paras ampumatarvike olisi todennäköisesti jenkkien kuolletetusta uraanista tehty nuoli.

DM63 on DM53:sen versio, joka ei vain ole niin altis lämpötilavaihteluille. Suorituskyky on sama. Suomessa on jälkimmäisenä mainittua käytössä vanhemman DM43:sen rinnalla. Köyhdytettystä uraanista valmistetulla nuolella on puolensa; suuremman massan tuoma hieman alhaisempi lähtönopeus, joka ei välttämättä riitä sytyttämään kontakt-1&5 sarjan reaktiivipanssarointia. Samoin myös osuman jälkeinen sytytysvaikutus. Heikkoutena puolestaan uraani on haurasta, ja alttiimpi katkeamaan reaktiivipanssaroinnin toimiessa. "Uusi" relikt sarjan reaktiivi syttynee myös hitaalla, 1400-1500m/s lentävästä nuolesta, mikä on hallaa uraaninuolelle. DM53/63 sarjahan on juurikin tarkoitettu läpäisemään venäläinen tupla reaktiivipanssarointi, se, että läpäiseekö se oikeasti kaksois ERA:n katkeamatta, lienee tehtaan salaisuus
 
Ainakin junakuljetuksissa on määritelty tietyt ulkomitat joita ei saa ylittää. Eurooppalaiset standardit raide ja junavaunuleveydestä ovat suomalaisia kapeampia joten kaluston rautatiekuljetettavuus on varmasti otettu huomioon jo suunnittelupöydällä. Oman inttikuva-arkiston mukaan kotimaiset A4:t vietiin junalla Niinisaloon raskaat sivulevyt "normaaliasennossa".

Taitaa olla suurin vaikuttava tekijä Keski-Euroopan (Sveitsi jne.) rautatietunnelit, vähänkään vuoristoisemmalla seudulla niitä on paljon ja ovat 1800-luvulta alkaen tietylle leveydelle tehty. Samoin tietenkin Jenkeissä on omat tunnelinsa jne. Muistelen että jo WW2 lopussa tämä oli rajoittava tekijä raskaiden tankkien leveyden suhteen. Joihinkin raskaisiin prototyyppeihin kuten Jenkkien T28 jopa suunniteltiin kahta telaa per puoli vierekkäin, mistä kuljetusta varten uloimmat voitaisiin irrottaa.
 
Muistikuvani 90-luvun junakuljetuksista T-55;lla on sellainen, ettei junavaunussa ollut sitä leveyttä yhtään liikaa, päin vastoin milli pielessä ja se on perseessä.
 
Taitaa olla suurin vaikuttava tekijä Keski-Euroopan (Sveitsi jne.) rautatietunnelit, vähänkään vuoristoisemmalla seudulla niitä on paljon ja ovat 1800-luvulta alkaen tietylle leveydelle tehty. Samoin tietenkin Jenkeissä on omat tunnelinsa jne. Muistelen että jo WW2 lopussa tämä oli rajoittava tekijä raskaiden tankkien leveyden suhteen. Joihinkin raskaisiin prototyyppeihin kuten Jenkkien T28 jopa suunniteltiin kahta telaa per puoli vierekkäin, mistä kuljetusta varten uloimmat voitaisiin irrottaa.
Tuosta syystä noi Leojen sivupanssaritkin taisivat olla käännetty, mikäli niitä on junalla kuljetettu, ennen laivaan lastaamista?

leo2a6_15.jpg
 
Leot tulevat yli junanvaunun molemmilta puolilta, mutta Leguan-silta se vasta leveä on junan kyydissä!

Junakuljetuksista puheen ollen, PSPR:n kalustoa tulossa MEKH 1:stä Niinisalosta.
tpe.jpg
 
ATU eli "Aukean Tilan Ulottuma" on se mikä määrää kuinka isoja kuormia voidaan kuljettaa. Pääraiteella leveys 5 m ja sivuraiteella 4,4 m. Tämä ei ole mikään suorakaide vaan kapenee ylhäällä päin.

Eiköhän ne Leopardin helmapanssarit ole käännettynä ihan laivakuljetuksen takia. Laivassa kuitenkin on muutakin kuormaa ja varustamo haluaa varmaankin hyödyntää joka millin.
 
Armata ketjusta:


Pomppuinen tie voi pakottaa käyttämään automaattilataajaa. Mutta ne on sitten heikompia (lyhyempiä) paukkuja.

Väärin. Automaattilataaja ei rajoita ammusten kokoa. Ihmislataaja ja tilankäyttöratkaisut rajoittaa.

Mitä väliä sillä on? Suojalaukaisun välillä on tarpeeksi pitkä viive. Eli kaksi paukkua 10 sekunnin sisällä pitäisi riittää. Laukaisu synnyttää itsessään niin paljon hiekkapölyä ja putoavia oksia, että tarvitaan luppoaika.

Tarkoitatko että suojasavujen laukaisu saa aikaan hiekkapölyä? Jos tarkoitat niin: Väärin.

Tästä kerrotaan uusimmassa Tom Clancyn kirjassakin.

567.gif
130.gif

Leopardeissahan noiden savujen kokonaismäärä on 16, mutta videoissa mitä olen katellut, niin 6 niistäkin kerralla ammutaan.

Leossa (2a4) voi ampua molemmilta puolilta yhden "kiinteän" 4-savun satsin ja toiset 4 yksittäisinä paukkuina. 04:00 eteenpäin:


Savulaukaisimen kuva joystickin yläpuolella. Muistaakseni myötäpäivään luettuna toiminnot menee about: Viuhka (4x), 8,7,6,5,0,4,3,2,1, Viuhka (4x).
502b64ccbb5ed_p.jpg


A5 ja uudemmissa savujen käyttöpaneeli on erilainen joten en lähde arvailemaan niiden osalta.
 
Onko meidän Leopardeihin hommattu sukeltamisen mahdollistavat lisäosat ja harjoitellaanko niiden käyttöä?
 
Back
Top