Panssarivaunut

SJ kirjoitti:
Kapiainen kirjoitti:
kimmo.j kirjoitti:
Vastauksena kysymyksesi miksi vastustaja toisi omat rynnäkkövanut eteen tapetaviksi.
Vastustajan on tuotava omat rynnäkkövaununsa eteen koska taisteluvanut tarvisevat niiden jalkaväkeä suojakseen.

Niinhän se on..ja vastustajan aseistus viime kädessä sanelee millaisella kokoonpanolla hyökkääjän kannattaa tulla.
Jos puolustajan PST on heikohkoa, perustuen esim kertasinkoihin, kannattaa nykypäivänä tulla hyvin vahvasti taistelupanssarivaunuihin perustuvalla kärjellä, jolla on vain heikohko jalkaväen suojaus..jopa metsämaastossa. Jos taas puolustajan PST rakentuu NLAW:n kaltaisen asejärjestelmän varaan, ei ole päätä eikä häntää tulla metsämaastossa paksuilla vaunuilla kärjessä suht kevyellä jalkaväen suojalla..vaan silloin kärki pitää rakentaa jalkaväen ympärille.

Miten tuo olisi käytännössä mahdollista? Siis eihän kukaan pysty saamaan mitään aikaan, jos hyökkäys etenee kävelyvauhtia? Pakkohan niiden on laittaa jokin ajoneuvo etummaiseksi ja katsoa, että milloin PST käy sietämättömäksi? Ja uskoisin, että meillä on rahkeita tehdä se siettämättömäksi jo ensimmäisen kymmenen kilsan matkalla ja tarvittaessa jatkaa sitä sillä matkalla vielä senkin jälkeen kun kärki on mennyt ohi? Riippuen tietenkin siitä, että miten pitkälle PST kalustoa riittää.

Vai oikein kymmenen kilometrin matkalla??? Minkä ajoneuvon sitä nyt laittaisi ensimmäiseksi tunnustelemaan, jos käytössä on suurvallan resurssit? Ehkä tiedustelukoneen joka pyyhkäisee yliäänilentona matalalla etenemissuunnan päätien suunnassa (SU-24 tiedusteluversio). Sen jälkeen olisi ehkä lennokkien vuoro. Perään laittaisin, ehkä Mi-24:t tiedustelemaan ja lastina olisi myös divisioonan/prikaatin kaukotiedusteluun erikoistuneita miehiä.

Tuossa vaiheessa olisi ehkä jo jonkinlainen kuva suomalaisten sijoittumisesta. Sen jälkeen voisivat tiedustelukomppaniat aloittaa väkivaltaisen tiedustelun. Se tiedustelu sujuisi varmaankin ns. virtaavan veden periaatteella - etsittäisiin helpointa reittiä hyökkäyksen läpipääsylle ja samalla osoitettaisiin maaleja tykistölle, ilmavoimille ja tykistöohjuksille (prosessi joka alkoi viikkoja ennen sotaa).

Se mikä Suomen ainoan mekansoidun prikaatin rooli on tulevassa sodassa jää luonnollisesti auki. Vastustajastahan sen toiminta riippuu. Haluaako vihollinen edes ryhtyä kohtaamistaisteluun sen kanssa? Ainakin jos itse toimisin vaikka motorisoidun jv-prikaatin komentajana ja alkaisi tulla raporttia, että CV:tä ja Leopardia tulee vastaan niin todennäköisesti käskisin pysäyttää hyökkäyksen ja siirtyä puolustukseen. Tykistö ja heittimistö alkaisivat välittömästi miinoittaa hyökkäysuria ja aukeita. Pst-pataljoona laitettaisiin välittömästi tulppaamaan todennäköisiä hyökkäysreittejä. Se mitä psv-pataljoonasta olisi jäljellä saisi roolin vastaiskun tekijänä jos ja kun suomalaiset iskisivät voimakkaasti.

Toki jos suomalaiset osaavat asiansa kärsii jv-prikaati tappioita. Pystytäänkö vihollinen lyömään ja miten se reagoi tappioihin jää kyllä auki. Ainakin neukkujen rykmentin komentajat harjoittelivat 80-luvulla jatkuvasti sitä, että yksi pataljoona on haihtunut vesihöyrynä ilmaan ja siihen olisi pitänyt reagoida järkevästi. Georgiassa pataljoonat jatkoivat tehtäviensä suorittamista jopa 40 % tappioiden jälkeen.

Se taas mitä armeijakunnan komentaja tekisi jää arveluiden varaan. Todennäköisesti lento- ja satelliittitiedustelua alueella lisättäisiin. Ilmavoimat saisivat tehtäväkseen tuottaa tappiota mek.prikaatille ja alueelle siirrettäisiin pst-kykyisiä koptereita. Melko varmaa olisi myös se, että mek.prikaatin kaltainen yksikkö yritettäisiin tuhota jos siihen vähänkään aukeaisi mahdollisuus. Tuonkaltaisen yksikön tuhoamiseen voitaisiin jopa käyttä "vertikaalista saarrostusta" ja reserviksi jätetty maahanlaskudivisioona saisi tehtäväkseen tulpata vetäytymisen.

Kerrottakoon, että venäläiset eivät ole Suomen suunnalla edes erityisen kiintyneitä ryntövaunuihin ja entisen Leningradin sotilaspiirin aluellla ne eivät edes kuulu motorisoitujen jv-prikaatien kalustoon. Toki noihin prikaateihin kuuluu se psv-pataljoona jossa on 30-40 T-80 tai T-72 vaunua. Toki jonkun mielestä voi olla typerää pitää psv pataljoonaa ilman voimakasta ryntövaunujen tukea - no venäläiset ovat erimieltä.

Ps. Tähän loppuun sopii hyvin hiljentyä ja miettiä uutta suomalaista taktiikkaa. Ei jäykkää puolustusta vaan tappioiden aiheuttamista ja tavoitteena on jatkaa taistelua ns. seuraavana päivänä. Virtaava vesi ei kohtaa patoa vaan hyökkäyksen voima viedään vähitellen ja säästetään myös omia voimia.
 
kunnas kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Onko länsimaiden panssareilla myös 4-8 laukasta minuuti.

Mutta miten voisi länsimaiden panssarit niin helposti lyödä ulos ne irakilaiset panssarit jos niilä on melkein sama tulinopeus?

Onko/oliko se parempi ammos, yötähtäin, elektrooniika ??
Irakilaiset käytti BM-15 ammusta jonka läpäisykyky on 340 mm/2 km. Irakilaiset olivat ampuneet lähes kaikki BM-15 ammukset Irania vastaan joten heidän piti kopioida itse BM-15 ammuksia joita käytettiin sitten jenkkejä vastaan.
Eivät välttämättä olleet yhtä laadukkaita.
Myös Suomi käytti T-72 vaunuissaan BM-15 ammusta jotka eivät kokeissa läpäisseet edes toista T-72 vaunua edestä. Parolan panssarimuseossa on siitä todiste.

BM-15 oli pahasti vanhentunut A-tarvike modernimpia vaunuja vastaan, mutta esim. tuossa museon koetornissa kolmesta ammutusta kuulasta kaksi ensimmäistä meni heittämällä sisään ja vielä uloskin toiselta puolelta. Vasta viimeinen joka osui tornin vahvimpaa kohtaan ei läpäissyt. Maalina ollut T-72 olisi siis tuhoutunut heti ensimmäisestä osumasta, vaunussa kun on noita heikkojakin kohtia...

kunnas kirjoitti:
Toinen vakava puute oli pimeänäkölaitteiden puute.

Kyllä ja tämä yhdistettynä maastoon joka ei antanut juuri mitään suojaa oli tappava yhdistelmä teknisesti alivoimaiselle.

kunnas kirjoitti:
Kolmas ja pahin puute oli miehistö ja sen koulutuksen puute.
Panssarilehdessä oli juttua eräästä hyökkäyksesta jossa liittouma hyökkäsi Irakilaisten kimppuun. Liittouma huomasi että paikanpäällä oli paljon liikkumattomia tankkeja ja arveltiin että ne oli tuhottu ilmahyökkäyksessä. Mutta osoittautuikin että niiden miehistö oli nukkumassa bunkkerissa. :lanssi:

Täydellinen tilannetietoisuuden puute, luulivat olevansa turvallisesti ns.reservissä!
Oli siellä tapauksia jossa esim. jenkkien kärkivaunu ajoi ensimmäisenä dyynin yli ja törmäsi viiteen T-72:seen, ampuja tuhosi pikavauhtia kolme vaunua joista yksi kerkesi ampumaan takaisia, mutta ohi. Perässä seuranneet tuhosivat kaksi muuta. Eli miehistön osaamisen taso oli tosiaan jenkeillä ihan eri luokassa.
 
baikal kirjoitti:
Kapiainen kirjoitti:
kimmo.j kirjoitti:
Vastauksena kysymyksesi miksi vastustaja toisi omat rynnäkkövanut eteen tapetaviksi.
Vastustajan on tuotava omat rynnäkkövaununsa eteen koska taisteluvanut tarvisevat niiden jalkaväkeä suojakseen.

Niinhän se on..ja vastustajan aseistus viime kädessä sanelee millaisella kokoonpanolla hyökkääjän kannattaa tulla.
Jos puolustajan PST on heikohkoa, perustuen esim kertasinkoihin, kannattaa nykypäivänä tulla hyvin vahvasti taistelupanssarivaunuihin perustuvalla kärjellä, jolla on vain heikohko jalkaväen suojaus..jopa metsämaastossa. Jos taas puolustajan PST rakentuu NLAW:n kaltaisen asejärjestelmän varaan, ei ole päätä eikä häntää tulla metsämaastossa paksuilla vaunuilla kärjessä suht kevyellä jalkaväen suojalla..vaan silloin kärki pitää rakentaa jalkaväen ympärille.

Ja tuossa tilanteessa puntit tasoittuvat lujasti, jopa niin, että aloite siirtyy toiselle. Jalkaväki kietoutuu helposti otteluihin yhä laajemmilla alueilla ja aikaresurssi alkaa paukuttamaan hyökkääjäkomentajien takaraivossa.

Ei tarvi ihmetellä miksi ihmeessä kevyttä jalkaväkeä katsotaan tarvittavan edelleen ja paljon. Tappioita nimittäin alkaisi syntymään puolin ja toisin aika reippaasti.

Meillähän ei olisi mitään ongelmaa jos koko itäinen puoli suomesta olisi metsäistä korpea harvoilla pikkuteillä varustettuna ylhäältä alas, ikävä kyllä etelässä asiat ovat vähän toisia. Nähtiinhän se molemissa viime sodissakin kuinka hyvin pärjättiin tälläisissä ns. korvissa jossa kevyt jalkaväki oli tosiaan vahvimmillaan. Ja sitten siellä etelän peltokannaksilla oltiin helisemässä kun hyökkääjä saisi mekaanisen voiman liikkeelle.

Ikävä kyllä ne "eteleläiset" maastot eivät ole sitten kesän -44 kasvaneet metsiä täyteen & tiestö harventunut... Päinvastoin...
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Meillähän ei olisi mitään ongelmaa jos koko itäinen puoli suomesta olisi metsäistä korpea harvoilla pikkuteillä varustettuna ylhäältä alas, ikävä kyllä etelässä asiat ovat vähän toisia. Nähtiinhän se molemissa viime sodissakin kuinka hyvin pärjättiin tälläisissä ns. korvissa jossa kevyt jalkaväki oli tosiaan vahvimmillaan. Ja sitten siellä etelän peltokannaksilla oltiin helisemässä kun hyökkääjä saisi mekaanisen voiman liikkeelle.

Ikävä kyllä ne "eteleläiset" maastot eivät ole sitten kesän -44 kasvaneet metsiä täyteen & tiestö harventunut... Päinvastoin...

Totta kyllä...mutta sellainen ero kuitenkin on vuoteen 1944 että tuolloin tehokas lähi-PST:n toimintaetäisyys oli 30m (kärjistäen), nykyisin se on jo jotakin ihan muuta. Se taas muuttaa tilannetta melkoisesti myös siellä Kaakkois-Suomalaisessa metsäsaarekemaastossa. Ne pienet pellot kun eivät enää ole vapaasti ajeltavissa, kuten ne käytännössä olivat 1944..nyt niistä on tullut hyvin hankalaa maastoa käyttää liikkuvuutta. Toki meilläkin ne panssaripellot alkavat jossain kohtaa eteläistä rantamaata..mutta onneksi ei sentään ihan heti rajalta.

Mutta kyllähän se silti fakta on, että Kannakselta me tilaa tarvittaisiin..koska siellä sitä edullista maastoa olisi..
 
Kapiainen kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Meillähän ei olisi mitään ongelmaa jos koko itäinen puoli suomesta olisi metsäistä korpea harvoilla pikkuteillä varustettuna ylhäältä alas, ikävä kyllä etelässä asiat ovat vähän toisia. Nähtiinhän se molemissa viime sodissakin kuinka hyvin pärjättiin tälläisissä ns. korvissa jossa kevyt jalkaväki oli tosiaan vahvimmillaan. Ja sitten siellä etelän peltokannaksilla oltiin helisemässä kun hyökkääjä saisi mekaanisen voiman liikkeelle.

Ikävä kyllä ne "eteleläiset" maastot eivät ole sitten kesän -44 kasvaneet metsiä täyteen & tiestö harventunut... Päinvastoin...

Totta kyllä...mutta sellainen ero kuitenkin on vuoteen 1944 että tuolloin tehokas lähi-PST:n toimintaetäisyys oli 30m (kärjistäen), nykyisin se on jo jotakin ihan muuta. Se taas muuttaa tilannetta melkoisesti myös siellä Kaakkois-Suomalaisessa metsäsaarekemaastossa. Ne pienet pellot kun eivät enää ole vapaasti ajeltavissa, kuten ne käytännössä olivat 1944..nyt niistä on tullut hyvin hankalaa maastoa käyttää liikkuvuutta. Toki meilläkin ne panssaripellot alkavat jossain kohtaa eteläistä rantamaata..mutta onneksi ei sentään ihan heti rajalta.

Mutta kyllähän se silti fakta on, että Kannakselta me tilaa tarvittaisiin..koska siellä sitä edullista maastoa olisi..

Totta tuokin, eikä tarvi edes kärjistää, esim. nyrkeillä ammuttiin käytännössä suurin osa muistaakseni vieläkin lähempää... Täytyy kuitenkin muistaa että oli sielä silloinkin ihan mojova määrä pst-tykkejä operoimassa siellä 500m metrin etäisyyksillä/aukeilla, eikä homma ollut siis aukeillakaan mitään läpi ajelua. Suurin pelastus taisi kuitenkin olla harva tieverkko jonka ansiosta hyökkäyksen suunnat/painopisteet oli aika hyvin ennakoitavissa ja isot määrät joukkoja joutui pakkautumaan pieneen tilaan tarjoten todella meheviä maaleja tykistölle&ilmatuelle.

Minulle on jäännyt sellainen kuva kannakselta että kovin usein tst-vaunut ajoivat puolustuksesta läpi niitä harvoja teitä pitkin, mutta jv ei kyennyt niitä seuraamaan ja vaunut tuhottiin sitten ilman jv suojaa omassa syvyydessä jos oma linja ei vaan panikoitunut läpi ajaneista vaunuista. Miten käy nyt kun jv kulkee panssarin suojassa ja teitä joita pitkin ajaa ns. läpi on aivan helvetisti enemmän kuin silloin joskus?
Silloin ennen porukkaa oli miesmääräisestikkin aika rapsakoita määriä ja silti meinattiin tulla läpi...

Teitä joita pitkin hakea ns. läpiajo mahdollisuutta on entiseen verrattuna paljon enemmän ja matka oikeasti avoimille aukeilla ei ole kovinkaan pitkä... Miten tälläisessä tilanteessa kyetään operoimaan tst-osastoilla joiden kalusto on lähempänä JvPr kuin Jpr90:jä ja tulppana olevien miesten määrä jotain ihan muuta kuin kesällä -44. Miten entistä vähempiä miehiä ja vähiä kuranteja pst-aseita kyetään heittelemään sinne missä niitä tarvitaan ilman sirpaleita kestäviä ajoneuvoja ja niiden ilmasuojaa? Tälläiset asiat minua arveluttavat.

Vähiä operatiivisia joukkoja on jossain mittakaavassa pakko säästellä siihen jos vihollinen pääsee kiinni oikeisiin peltoaukeisiin ja olisi hyvin toivottavaa että osa alueellisistakin joukoista olisi kykeneviä toimimaan pidemmillä A-etäisyyksillä.
 
kunnas Wrote:
Kolmas ja pahin puute oli miehistö ja sen koulutuksen puute.

Koulutus puute?

Ihme jos ne oli 10 vuotta sodineet Iraania vastaan.....kyllä ne sieltä pitäisi saada kokemuksia??
 
Hejsan kirjoitti:
kunnas Wrote:
Kolmas ja pahin puute oli miehistö ja sen koulutuksen puute.

Koulutus puute?

Ihme jos ne oli 10 vuotta sodineet Iraania vastaan.....kyllä ne sieltä pitäisi saada kokemuksia??

Tuskin oli samat ukot enää vaunujen puikoissa :sleepy: Eikä se osaaminen edellisessäkään sodassa kait mitään ablodeja ansainnut...
 
A Comparison Between Remote Weapon Stations, Remote Turrets, and Conventional Turrets

http://pubs.drdc.gc.ca/PDFS/unc92/p532783.pdf
 
Kauankohan T-55:n pohjautuvat evakuointipanssarivaunut VT-55 ja JBVT-55 mahtavat olla rivissä? Joku büffel-tyylinen Leo2-alustainen evakuointivaunu voisi olla aika asiallinen, tosin ei taida semmoisten hankkimiseen rahaa.
 
kimmo.j kirjoitti:
Mikä lienee noiden vanhojen vaunujen kyky pelastaa Leopardeja?
Jollain kokemuksia?

Leopard 2:n paino taitaa olla ainoa ongelma
 
kimmo.j kirjoitti:
Mikä lienee noiden vanhojen vaunujen kyky pelastaa Leopardeja?
Jollain kokemuksia?

Taisivat hankkia hommaan taannoin erillisen ajoneuvon. Valitettavasti se oli tehty KA -alustalle, joten voivat olla vaan rauhanajan käyttöä varten.
 
PJ85 kirjoitti:
Kauankohan T-55:n pohjautuvat evakuointipanssarivaunut VT-55 ja JBVT-55 mahtavat olla rivissä? Joku büffel-tyylinen Leo2-alustainen evakuointivaunu voisi olla aika asiallinen, tosin ei taida semmoisten hankkimiseen rahaa.

Siellä ne Vekarallakin edelleen porskuttavat, korvaavasta kalustosta ei kaiketi ole tietoa.
 
Katsoiko joku tankkispesialisti eilien elokuvan "Sodan peto" TV:stä ?
Kuinka tarkoin tuo tankki oli oikea sisältä ?
Iipoissahan tuo oli kait tehty, joten kai siellä oikeaa kalustoa oli saatavilla.

Helikoptereissa ei näemmä venäläiskalustoa ollut....
 
sinko kirjoitti:
Katsoiko joku tankkispesialisti eilien elokuvan "Sodan peto" TV:stä ?
Kuinka tarkoin tuo tankki oli oikea sisältä ?
Iipoissahan tuo oli kait tehty, joten kai siellä oikeaa kalustoa oli saatavilla.

Helikoptereissa ei näemmä venäläiskalustoa ollut....

Eikös kopteri ollut super frelon ja tankki joku tiran. Mahdollisesti tiran-6 ?
 
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Beast_%281988_film%29

HEko AS321 Super Felon ja Tankki Ti67 (T-55) + 105mm putki. Yritetty matkia T-62.
 
Saksalainen Leopard 2 Kiinassa, mitä se siellä tekee??

leopard+ii+tank%252Cking+leopard+ii%252Csamick+leopard+ii%252Cleopard+ii+pictures.jpg


http://wuxinghongqi.blogspot.com/2011/12/german-leopard-ii-tank-appeared-on.html
 
Hejsan kirjoitti:
Saksalainen Leopard 2 Kiinassa, mitä se siellä tekee??

leopard+ii+tank%252Cking+leopard+ii%252Csamick+leopard+ii%252Cleopard+ii+pictures.jpg


http://wuxinghongqi.blogspot.com/2011/12/german-leopard-ii-tank-appeared-on.html

Joku kreikkalainen eversti tienasi eläkerahat... :dodgy:
 
JOKO kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Saksalainen Leopard 2 Kiinassa, mitä se siellä tekee??

leopard+ii+tank%252Cking+leopard+ii%252Csamick+leopard+ii%252Cleopard+ii+pictures.jpg


http://wuxinghongqi.blogspot.com/2011/12/german-leopard-ii-tank-appeared-on.html

Joku kreikkalainen eversti tienasi eläkerahat... :dodgy:
Toivotaan että tienasi samalla myös eläkemajoituksen

...tai sitten se on pelkkä mokuppi
 
Lujin yks kirjasta että venäläisten T-72:ssa oli joku lyijymassa sekoitettu panssarin kanssa ja se pitäis suja ydinaseissäteilyä jos muista oikein.

Sitä ei ollut viesti T-72 (ne jotka myytiin ulkomaille)

Yks toinen asia, silloin kun suomi pääti ostaa Leo2 niin ensin sanotiin että suomen sillat ei kestää sitä painoa (55 ton) ja nyt jos ne turkkilaiset voitta sen päivistysohjelman niin se painoo tulee huikeat 65 tonnia, miten suomen sillat kestää sitä painoa??
 
Back
Top