Pohjoismainen Mini-Nato on perusteilla - hyvä niin

Ei näytä kovin todennäköiseltä Suomenkaan pääsy turvatakuiden piiriin ennenkuin tämä koko hässäkkä itänaapurin kanssa lientyy. Omilla ollaan.

http://yle.fi/uutiset/ruotsissa_syntyi_sopu_puolustuslinjauksista__nato-selvitysta_ei_tehda/7934818

Sinällään ei yllätä että omillamme ollaan, mutta en edelleenkään suostu pitämään tuota artikkelia elämöintinä kuten Tornado-Orava. Sävy oli aika maltillinen ja itänaapurin reaktio vaisu ja virkamiesmäinen bulkkitiedote.

Eiköhän Ruotsia koske monella tapaa ihan samat lainalaisuudet NATO-jäsenyydessä kuin meitäkin, vaikka yleinen uskomus on että se vaan kävelisi sisään NATOon halutessaan. Joten ehkä ihan hyvä että heilläkin keskitytään selvittelyn sijaan tekemään jotain omalle touhulle kun meilläkin on rivien välistä luettavissa, ettei jäsenyys ole edes mahdollinen nyt (liekö ollutkaan, ehkä).
 
Kehotan wanhan tupajäärän ominaisuudessa kutakin vetämään ihan kunnolla happea keuhkoihin. Jos ette ole huomanneet, niin Suomessa pidetään eduskuntavaalit tässä kohtsillään ja keskustelu vyöryy tiiviinä. TURPOsta on tehty jonkinlainen keskustelunaihe....jotta vältyttäisiin paljon, paljon hankalammilta aiheilta. Nyt koetut keskustelun värit muuttuvat harmaiksi, rumpujen pärinää....ehkä maanantaina, mitä arvelette.

No, viieläkö pilkkaatte noin vuoden takaista väitettäni siitä, että uusi suomettumisen aalto on alkanut jo? Ja jos joku olettaa, että vaalien tulos siihen kovinkaan paljoa mitään ihmeellistä toisi, niin olettaa sitten vaan. Onhan tämä nähty.

Kyllä se arki taas koittaa ja touhu palailee entisille turvallisille urille.
 
Suomen Sotilas somessa:

Ruotsi nostaa puolustusbudjettiaan seuraavan viiden vuoden aikana yhteensä 10,2 miljardia kruunua, eli yli miljardi euroa. Korotus on Ruotsin kokoomuksen vaatimuksen mukainen. Punavihreä hallitus olisi halunnut pienemmän korotuksen.

Ruotsin puolustusbudjetti on tänä vuonna 48,5 miljardia kruunua, eli n. 5,24 miljardia euroa.

Suomen puolustusbudjetti on tänä vuonna 2,69 miljardia euroa. Ruotsi satsaa edelleen melkein kaksi kertaa niin paljon rahaa puolustukseen kuin Suomi, vaikka Suomessa on irvailtu Ruotsin supistetuille maavoimille. Ruotsin merivoimien, ilmavoimien ja puolustusteollisuuden materiaalinen valmius on kuitenkin aivan eri planeetalla Suomeen verrattuna.

Vasemmistoa lukuunottamatta Suomen eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet Ilkka Kanervan vetämässä työryhmässä nostamaan puolustusbudjettia asteittain vuoteen 2020 mennessä vaatimattomat 150 miljoonaa euroa. Se kalpenee Ruotsin miljardin euron korotukselle.
 
Suomen Sotilas somessa:

Ruotsi nostaa puolustusbudjettiaan seuraavan viiden vuoden aikana yhteensä 10,2 miljardia kruunua, eli yli miljardi euroa. Korotus on Ruotsin kokoomuksen vaatimuksen mukainen. Punavihreä hallitus olisi halunnut pienemmän korotuksen.

Ruotsin puolustusbudjetti on tänä vuonna 48,5 miljardia kruunua, eli n. 5,24 miljardia euroa.

Suomen puolustusbudjetti on tänä vuonna 2,69 miljardia euroa. Ruotsi satsaa edelleen melkein kaksi kertaa niin paljon rahaa puolustukseen kuin Suomi, vaikka Suomessa on irvailtu Ruotsin supistetuille maavoimille. Ruotsin merivoimien, ilmavoimien ja puolustusteollisuuden materiaalinen valmius on kuitenkin aivan eri planeetalla Suomeen verrattuna.

Vasemmistoa lukuunottamatta Suomen eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet Ilkka Kanervan vetämässä työryhmässä nostamaan puolustusbudjettia asteittain vuoteen 2020 mennessä vaatimattomat 150 miljoonaa euroa. Se kalpenee Ruotsin miljardin euron korotukselle.

Onko nyt siis todella, että nostavat miljardilla eurolla PER VUOSI, vai miljardilla 5v aikana yhteensä? Olen yrittänyt tätä utsia monestakin uutislähteestä, mutta tarkkaan ei ole asiaa ilmaistu missään.
 
Suomen Sotilas somessa:

Ruotsi nostaa puolustusbudjettiaan seuraavan viiden vuoden aikana yhteensä 10,2 miljardia kruunua, eli yli miljardi euroa. Korotus on Ruotsin kokoomuksen vaatimuksen mukainen. Punavihreä hallitus olisi halunnut pienemmän korotuksen.

Ruotsin puolustusbudjetti on tänä vuonna 48,5 miljardia kruunua, eli n. 5,24 miljardia euroa.

Suomen puolustusbudjetti on tänä vuonna 2,69 miljardia euroa. Ruotsi satsaa edelleen melkein kaksi kertaa niin paljon rahaa puolustukseen kuin Suomi, vaikka Suomessa on irvailtu Ruotsin supistetuille maavoimille. Ruotsin merivoimien, ilmavoimien ja puolustusteollisuuden materiaalinen valmius on kuitenkin aivan eri planeetalla Suomeen verrattuna.

Vasemmistoa lukuunottamatta Suomen eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet Ilkka Kanervan vetämässä työryhmässä nostamaan puolustusbudjettia asteittain vuoteen 2020 mennessä vaatimattomat 150 miljoonaa euroa. Se kalpenee Ruotsin miljardin euron korotukselle.

Oliko missään täsmennettynä, että miten tai mihin tuo raha kohdennetaan ? Henkilöstön palkkamenot imaisevat tietty jonkin verran kun palkka-armeijahan heillä on. Sitten varmaan Gotlannin puolustukseen tulee jotain lisää. Ja varmaan korvamerkittynä jo nyt rahnaa uusien Gripenien kehitykseen ja hankintaan (se NG-versio).
 
Vuositasolla korotus on n. 200 miljoonaa euroa, joka porvaripuolueiden mielestä on aivan liian vähän.

Enemmän kuitenkin kuin Suomessa, jossa ei saa Venäjää kutsua edes haasteksi, saati uhaksi. En tältä istumalta usko, että omat puolustusvoimamme tulevat saamaan juuri muuta, kuin lisää juhlapuheita ja toiminnan tehostamista uusin säästöin.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/ruotsissa-sopu-puolustusmenojen-kasvattamisesta/KEBMmn3F

Ruotsissa sopu puolustusmenojen kasvattamisesta

2015043487261.jpg

Kuva: EPA
Ruotsi kasvattaa puolustusmenojaan yhteensä 10,2 miljardilla kruunulla vuosina 2016-2020.



Ruotsin punavihreä hallitus ja valtaosa oppositiopuolueista ovat päässeet sopuun puolustusmenojen kasvattamisesta vuosina 2016-2020.

Panostus on yhteensä 10,2 miljardia kruunua, noin 1,1 miljardia euroa. Tämä merkitsee puolustusbudjetin kasvattamista vuosittain noin kahdella miljardilla kruunulla.

Ruotsin puolustusvoimat ovat laskeneet, että vuosikorotuksen pitäisi olla kaksi kertaa isompi, neljä miljardia kruunua, jotta puolustusvoimat voisi toteuttaa eduskunnan puolustusvoimille asettamat tavoitteet.

Budjettisopuun ei tiettävästi sisälly porvarillisen opposition haluamaa Nato-selvitystä vaan yleisselvitys Ruotsin kansainvälisestä turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä. Tuorein tällainen selvitys valmistui kylläkin viime syksynä.

Budjettisopu oli ankaran kädenväännön takana. Hallitus esitti alunperin vain kuuden miljardin kruunun määrärahalisäystä, kun oppositiopuolueet maltillinen kokoomus, kristillisdemokraatit ja keskustapuolue vaativat 13,7 miljardin kruunun lisäpanostusta.

Porvarilliseen rintamaan kuuluva kansanpuolue jätti neuvottelut maanantaina. Puolueen mukaan puolustusbudjettia olisi pitänyt kasvattaa yhteeensä 17-18 miljardilla kruunulla.
 
Vuositasolla korotus on n. 200 miljoonaa euroa, joka porvaripuolueiden mielestä on aivan liian vähän.

Enemmän kuitenkin kuin Suomessa, jossa ei saa Venäjää kutsua edes haasteksi, saati uhaksi. En tältä istumalta usko, että omat puolustusvoimamme tulevat saamaan juuri muuta, kuin lisää juhlapuheita ja toiminnan tehostamista uusin säästöin.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/ruotsissa-sopu-puolustusmenojen-kasvattamisesta/KEBMmn3F

Ruotsissa sopu puolustusmenojen kasvattamisesta

2015043487261.jpg

Kuva: EPA
Ruotsi kasvattaa puolustusmenojaan yhteensä 10,2 miljardilla kruunulla vuosina 2016-2020.



Ruotsin punavihreä hallitus ja valtaosa oppositiopuolueista ovat päässeet sopuun puolustusmenojen kasvattamisesta vuosina 2016-2020.

Panostus on yhteensä 10,2 miljardia kruunua, noin 1,1 miljardia euroa. Tämä merkitsee puolustusbudjetin kasvattamista vuosittain noin kahdella miljardilla kruunulla.

Ruotsin puolustusvoimat ovat laskeneet, että vuosikorotuksen pitäisi olla kaksi kertaa isompi, neljä miljardia kruunua, jotta puolustusvoimat voisi toteuttaa eduskunnan puolustusvoimille asettamat tavoitteet.

Budjettisopuun ei tiettävästi sisälly porvarillisen opposition haluamaa Nato-selvitystä vaan yleisselvitys Ruotsin kansainvälisestä turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä. Tuorein tällainen selvitys valmistui kylläkin viime syksynä.

Budjettisopu oli ankaran kädenväännön takana. Hallitus esitti alunperin vain kuuden miljardin kruunun määrärahalisäystä, kun oppositiopuolueet maltillinen kokoomus, kristillisdemokraatit ja keskustapuolue vaativat 13,7 miljardin kruunun lisäpanostusta.

Porvarilliseen rintamaan kuuluva kansanpuolue jätti neuvottelut maanantaina. Puolueen mukaan puolustusbudjettia olisi pitänyt kasvattaa yhteeensä 17-18 miljardilla kruunulla.

No minä ajattelinkin ettei se ihan nyt osunut naulan kantaan tuo Suomen Sotilaan tviitti. Miljardi vuoteen olisi ollut jo miehekästä. Rehellistä vertailua olisi myös jaksottaa investoinnit kalustoon niiden käyttöajalle, esimerkiksi 15 vuoden hävittäjähankintakulut olisi tarkasteltava tasajaolla vuosien välillä ja sitten MLU olisi jaksotettava sille 15 vuodelle millä se käyttöikää pidentää. Taloushallintoihmisenä kaipaisin hieman "suoriteperusteista" näkökulmaa, mutta tuskinpa sitä ikinä näin verrataan...
 
Ruotsin puolustusmenot on noin puolet Suomalaisten summaa suurempi, mutta kun Ruotsalaisten palkkasotilaiden tilit vähennetään siitä, mikä on sitten eron suuruus?


Ruotsin puolustusbudjetti on kaksinkertainen Suomeen verrattuna, Salonius-Pasternak huomauttaa.

Mutta maan sotilaallinen puolustuskyky on vain murto-osa Suomen vastaavasta. http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288549789874.html

Eli minne ne rahat menee? Oboy-kaakaoon? hiuslaitteisiin? upseerien huvituksiin?
 
Ruotsin perinteisesti vahva puolustustarviketeollisuus on minusta maan puolustusvoimille sekä hyvä että huono asia. On varmaan selvää, että siellä valtio käytännössä määrää puolustusvoimia suorittamaan kalustohankintoja kotimaasta (esim. Saab & Bofors). Tällä tietysti tuetaan kotimaan teollisuutta. Ja onhan se hyvä myyntivaltti näyttää ulospäin, että tuotteet kelpaavat myös oman maan puolustusvoimille.

Toisaalta varmasti joissain tilanteissa pääsisivät edullisemminkin jos hankkisivat ulkomailta. Suomessakin tapahtuu varmaan pienemmässä mittakaavassa samaa. Mieleen tulee ensimmäisenä 90-luvun alun Redigo-kaupat. Tuolloinhan ilmavoimat käytännössä pakotettiin ostamaan Valmet Redigoja yhteyskoneiksi, vaikka mitään sotilaallista tarvetta tälle ei olisi ollut. Ja ulkomailta olisi saatu vastaavanlaisia koneita (ehkä myös suorituskyvyltään parempia) halvemmalla.
 
Ruotsin perinteisesti vahva puolustustarviketeollisuus on minusta maan puolustusvoimille sekä hyvä että huono asia. On varmaan selvää, että siellä valtio käytännössä määrää puolustusvoimia suorittamaan kalustohankintoja kotimaasta (esim. Saab & Bofors). Tällä tietysti tuetaan kotimaan teollisuutta. Ja onhan se hyvä myyntivaltti näyttää ulospäin, että tuotteet kelpaavat myös oman maan puolustusvoimille.

Toisaalta varmasti joissain tilanteissa pääsisivät edullisemminkin jos hankkisivat ulkomailta. Suomessakin tapahtuu varmaan pienemmässä mittakaavassa samaa. Mieleen tulee ensimmäisenä 90-luvun alun Redigo-kaupat. Tuolloinhan ilmavoimat käytännössä pakotettiin ostamaan Valmet Redigoja yhteyskoneiksi, vaikka mitään sotilaallista tarvetta tälle ei olisi ollut. Ja ulkomailta olisi saatu vastaavanlaisia koneita (ehkä myös suorituskyvyltään parempia) halvemmalla.

Näin se menee. Maissa joissa on aseteollisuutta on yleensä aika kova paine ostaa omasta maasta kaikki mitä sieltä on saatavilla. Poikkeuksena lähinnä sellaiset aseet mitä ei omalta teollisuudelta saa, esim. US Mariinien Harrierit.

Ruotsi ei oikein ole päässyt ostamaan kamaa parhaalla hinta-laatu suhteella jota Suomessa on harjoitettu vuosikausia (pl. tietyt poikkeukset). Toimittajat aivopieree kirpputoriarmeijasta mutta puolustuskyky suhteessa rahapanokseen on hyvä.

Silti ero ja epäsuhta panoksen ja tuotoksen välillä Ruotsissa on hurja. Onko siellä paljon kenuja ja amiraaleja, nielevätkö sukellusveneet niin älyttömästi rahaa ja/tai laskevatko solttujen eläkkeet puolustusmäärärahaansa?

Jokin tässä nyt kusee.
 
Näin se menee. Maissa joissa on aseteollisuutta on yleensä aika kova paine ostaa omasta maasta kaikki mitä sieltä on saatavilla. Poikkeuksena lähinnä sellaiset aseet mitä ei omalta teollisuudelta saa, esim. US Mariinien Harrierit.

Ruotsi ei oikein ole päässyt ostamaan kamaa parhaalla hinta-laatu suhteella jota Suomessa on harjoitettu vuosikausia (pl. tietyt poikkeukset). Toimittajat aivopieree kirpputoriarmeijasta mutta puolustuskyky suhteessa rahapanokseen on hyvä.

Silti ero ja epäsuhta panoksen ja tuotoksen välillä Ruotsissa on hurja. Onko siellä paljon kenuja ja amiraaleja, nielevätkö sukellusveneet niin älyttömästi rahaa ja/tai laskevatko solttujen eläkkeet puolustusmäärärahaansa?

Jokin tässä nyt kusee.

Jotain kummaa tuossa on. Toivottavasti joku keksii ja selittää...
 
Ruotsin puolustusmenot on noin puolet Suomalaisten summaa suurempi, mutta kun Ruotsalaisten palkkasotilaiden tilit vähennetään siitä, mikä on sitten eron suuruus?


Ruotsin puolustusbudjetti on kaksinkertainen Suomeen verrattuna, Salonius-Pasternak huomauttaa.

Mutta maan sotilaallinen puolustuskyky on vain murto-osa Suomen vastaavasta. http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288549789874.html

Eli minne ne rahat menee? Oboy-kaakaoon? hiuslaitteisiin? upseerien huvituksiin?
Puolustusbudjetit lasketaan eri tavalla Suomessa ja Ruotsissa ei se sen kummempaa ole. Kuten Gripenin kehitys on syönyt huomattavia raha summia joita meillä ei oltaisi laskettu tai KV-operaatioille on Suomessa oma budjetti.
 
Puolustusbudjetit lasketaan eri tavalla Suomessa ja Ruotsissa ei se sen kummempaa ole. Kuten Gripenin kehitys on syönyt huomattavia raha summia joita meillä ei oltaisi laskettu tai KV-operaatioille on Suomessa oma budjetti.

Ai että ihan laskutapa erolla selitetään tuo ihan pikkuriikkinen ero?
 
Ai että ihan laskutapa erolla selitetään tuo ihan pikkuriikkinen ero?
No onhan siihen muitakin syitä kuten asevelvollisuus mutta pointti on että Suomen ja Ruotsin puolustusbudjetit eivät ole suoraan verrannollisia.
 
Löytyykö laskukaavoista mistään tietoa?
 
Ruotsin puolustusmenot on noin puolet Suomalaisten summaa suurempi, mutta kun Ruotsalaisten palkkasotilaiden tilit vähennetään siitä, mikä on sitten eron suuruus?


Ruotsin puolustusbudjetti on kaksinkertainen Suomeen verrattuna, Salonius-Pasternak huomauttaa.

Mutta maan sotilaallinen puolustuskyky on vain murto-osa Suomen vastaavasta. http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288549789874.html

Eli minne ne rahat menee? Oboy-kaakaoon? hiuslaitteisiin? upseerien huvituksiin?

Olen työskennellut ruotsalaisten ammattiupseerien kanssa monessa maassa. Arvatkaapa kumpi porukka on tehokkaampaa, suomalaiset varusmiehet vai ruotsalaiset ammattisotilaat? On syytä myös muistaa, että ruotsalaiset ovat etenkin Afrikassa joutuneet huomattavasti suomalaisia pahempiin paikkoihin. Lähtökohtana vaikka Kongon kriisi 1960-65.

Tällä en halua mollata suomalaisia sotilaita, mutta tuo Ruotsin jatkuva nälviminen sellaisten taholta, joilla keskimäärin ei itsellään ole mitään näyttöä, alkaa kyllästyttää.
 
Toisaalta varmasti joissain tilanteissa pääsisivät edullisemminkin jos hankkisivat ulkomailta. Suomessakin tapahtuu varmaan pienemmässä mittakaavassa samaa. Mieleen tulee ensimmäisenä 90-luvun alun Redigo-kaupat. Tuolloinhan ilmavoimat käytännössä pakotettiin ostamaan Valmet Redigoja yhteyskoneiksi, vaikka mitään sotilaallista tarvetta tälle ei olisi ollut. Ja ulkomailta olisi saatu vastaavanlaisia koneita (ehkä myös suorituskyvyltään parempia) halvemmalla.

Redigo -touhussa taisi olla takana kotimaisen lentotekniikan osaamisen ylläpitoa kuten taannoisessa frankenhornet-hankkeessa. Haluttiin, että kotimaasta löytyy kykyä varaosien vaihtoa vaikeampiin korjaus- ja suunnittelutehtäviin.
 
Olen työskennellut ruotsalaisten ammattiupseerien kanssa monessa maassa. Arvatkaapa kumpi porukka on tehokkaampaa, suomalaiset varusmiehet vai ruotsalaiset ammattisotilaat? On syytä myös muistaa, että ruotsalaiset ovat etenkin Afrikassa joutuneet huomattavasti suomalaisia pahempiin paikkoihin. Lähtökohtana vaikka Kongon kriisi 1960-65.

Tällä en halua mollata suomalaisia sotilaita, mutta tuo Ruotsin jatkuva nälviminen sellaisten taholta, joilla keskimäärin ei itsellään ole mitään näyttöä, alkaa kyllästyttää.

Eiköhän baselinena MELKEIN joka hommassa ammattilainen ole parempi kuin amatööri.

Mutta johonkin tuolla Ruotsissa sitä rahaa menee, aivan helvetisti. Niitä ammattilaisia pitäisi saada tuolla jo riviin hitosti enemmän.
 
Puolustusbudjetit lasketaan eri tavalla Suomessa ja Ruotsissa ei se sen kummempaa ole. Kuten Gripenin kehitys on syönyt huomattavia raha summia joita meillä ei oltaisi laskettu tai KV-operaatioille on Suomessa oma budjetti.

Tämä pitäisi jokaisen muistaa kun ryhdytään vertailemaan puolustusbudjetteja - pelkät numerot (miljardit tai prosentit) eivät kerro kaikkea vaan pitäisi kyetä näkemään se mistä kaikesta puolustusbudjetti koostuu koska erot maiden välillä ovat todella merkittäviä ja se mitä kyseiseen budjettiin sisällytetään eroaa yllättävänkin paljon riippuen maasta.

Suomen Sotilas NATO:a käsittelevässä artikkelissa (3/2014) avasi hiukan tätä asiaa käsitellessään sitä mitä NATO maksaa, pieni lainaus:

"...Suomi käyttää tällä hetkellä noin 1,47 % (2013) puolustusmenoihin, mutta eri maiden luvut eivät ole monelta osin vertailukelpoisia, sillä eri maat kirjaavat eri asioita puolustusmenoihin. Esimerkiksi joissakin maissa puolustusmenoista maksetaan eläkkeet, tullin, rajavartioston ja miliisin menot. Suomi pystyy tarvittaessa osoittamaan laskutapojen muutoksilla (esimerkiksi eläkevastuut sekä asevelvollisuusjärjestelmän kustannusten kirjaaminen), että se käyttää puolustusmenoihin suosituksen mukaiset 2 %...".

Keskustelun kannalta se on yksinkertaista käyttää selkeitä lukemia mutta todellisuudessa niiden lukemien taakse kätkeytyy todella paljon hyvinkin merkityksellisiä eroja, joita ei tule huomioineeksi läheskään aina.

@Taitolaji :n kanssa paljolti samaa mieltä, perusteeton ruotsalaisten sotilaiden mollaaminen alkaa pidemmän päälle kyllästyttää. Sitä ei voi kieltää etteikö Ruotsissa ole ongelmia mutta harvoin ne sotilaat ovat niihin syyllisiä.

vlad.
 
Redigo -touhussa taisi olla takana kotimaisen lentotekniikan osaamisen ylläpitoa kuten taannoisessa frankenhornet-hankkeessa. Haluttiin, että kotimaasta löytyy kykyä varaosien vaihtoa vaikeampiin korjaus- ja suunnittelutehtäviin.

Minä veikkaan, että Frankenhornet-hankkeessa haluttiin myös lisää kykyä ilmavoimille. Projektin hinta oli kai jotain 15 miljoonan euron luokkaa, mikä on mielestäni halpa hinta modernista, vähän lennetystä hävittäjäkoneesta.
 
Back
Top