Pohjoismainen Mini-Nato on perusteilla - hyvä niin

Rajajääkäri kirjoitti:
Kyllä niitä repsottavia paikkoja Ruotsistakin löytyy, kun malttaa ajaa vähän pääteiltä syrjemmälle, aivan varmasti, ihan omin silmin nähtynä, kuin venäjältä, harvemmassa, mutta on. Ei kaikki ole kultaa, mikä kiiltää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Juu, näissä on vähän tuollaita urbaania legendaakin.
Pieneen eroon Suomen sisällä uskon kyllä, pihan laittamiset puutarhoineen ja ulkosivuremontit on virtaus joka on opittu imitoimalla kartanoita.
Siellä missä talonpojat oli vauraimpia, osahan oli kuin kartanoita, niin tällaiset hifistelyt ovat kulkeneet suvussa.
 
Juuri eilen juttelin erään vanhemman Suomalaisen ystäväni kanssa,joka on myös asunut Ruotsissa lähes 50 vuotta ja joka usein vierailee kotiseudullaan etelä-pohjanmaalla, sanoi: kumma käsitys Suomessa suomalaisilla, että täällä Ruotsissa muka kaikki asiat paremmin, kuin Suomessa. Todettiin yhdessä
etteivät tunne asioita pintaa syvemmältä.
 
Talvela kirjoitti:
Juu, näissä on vähän tuollaita urbaania legendaakin.
Pieneen eroon Suomen sisällä uskon kyllä, pihan laittamiset puutarhoineen ja ulkosivuremontit on virtaus joka on opittu imitoimalla kartanoita.
Siellä missä talonpojat oli vauraimpia, osahan oli kuin kartanoita, niin tällaiset hifistelyt ovat kulkeneet suvussa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tähän haluan toistaa: ei kaikki ole kultaa, mikä kiiltää. Ruotsalainen luonne on sellainen, että julkisivu on tärkeää, sama mitä paskaa sisällä.

Tähän lisäys: kumpi onpi ihmiselle tärkeämpää, julkisivun ja pinnan kiilto vai aito sisältörikas tyytyväisyys?

Siis älkää hyvät heimoveljeni tähänkään propagandaan menkö halpaan.
 
Rajajääkäri kirjoitti:
Tähän haluan toistaa: ei kaikki ole kultaa, mikä kiiltää. Ruotsalainen luonne on sellainen, että julkisivu on tärkeää, sama mitä paskaa sisällä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näinhän se on, Länsi-Suomessa on kaikki pihaan ja taloon liittyvät sanat väännetty suoraan ruotsista, ei ole epäselvyyttä mistä uusin muoti on tullut.

Joskun mietin onko Ruotsissa suoritettu joku salainen ihmiskoe, kaikki muuttuvat pikkuhiljaa transsukupuolisiksi Lillemoreiksi.

Jos siellä on viikikinkejä vielä niin turvapaikka hakemusta Suomeen, täällä saa olla paikat rempallaankin ja miehen ei tarvitse ruusuja trimmailla.

stick20143.jpg
 
Rajajääkäri kirjoitti:
Tähän haluan toistaa: ei kaikki ole kultaa, mikä kiiltää. Ruotsalainen luonne on sellainen, että julkisivu on tärkeää, sama mitä paskaa sisällä.

Tähän lisäys: kumpi onpi ihmiselle tärkeämpää, julkisivun ja pinnan kiilto vai aito sisältörikas tyytyväisyys?

Siis älkää hyvät heimoveljeni tähänkään propagandaan menkö halpaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos hienoinen off-topic vielä sallitaan, niin tähän tartun ja jatkan, että Venäjällä näyttää olevan tärkeää se, että kirkoissa on kullatut kupolit, vaikka kylän pääväylä muistuttaisikin lähinnä rytöistä pottupeltoa - sillä erotuksella, että siinä ei voi kasvattaa perunoita. Suomalaisen harmaakivikirkon tervattu paanukatto ei ehkä häily kultaa ja hopeaa, mutta tiet ovat pääosin melko hyvässä kunnossa. Siinä se ero.
 
Rajajääkäri kirjoitti:
Tähän haluan toistaa: ei kaikki ole kultaa, mikä kiiltää. Ruotsalainen luonne on sellainen, että julkisivu on tärkeää, sama mitä paskaa sisällä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Pohjoisessa tämä on nähtävissä vaikka Tornionjoen rantojen eri puolella asuukin miltei samaa kansaa: Ruotsin puolella talot on vähän fiinimmän näköisiä, paremmissa ja värikkäämmissä maaleissa, ikkunoissa kartiinit, pihat ja istutukset yleensä vähän parempia. Myös autot ovat yleensä vähän uudempia ja paremmin pidetyn näköisiä, ruotsalaiset pesevät autojaan paljon useammin kuin Suomessa. Mutta tiet ovat surkeassa kunnossa.

Suomalaiseen kulttuuriin liittyy vahva käytännönläheisyys, jos joku härpäke tai systeemi toimii niin ei se niin nuukaa ole, miltä se näyttää.
 
Harjoitusyhteistyö, kyberuhkiin varautuminen jne. on hyvä asia näinä aikoina, mutta kaipaan edelleen konkreettista mallia: mitä, koska ja millä tavoin, jos kosahtaa. Pitää olla suunnitelmat, kyky ja valmius.

Tämä ei ole minkäänlainen sotilas- tai puolustusliitto. Se ei myöskään suuntaudu Venäjää vastaan. Siksi se ei Venäjän näkövinkkelistä ole mitään erityistä, toisin kuin Aftenpostenissa esiintynyt professori antoi ymmärtää. Ainoa asia, mikä Venäjää kiinnostaa, on tulkinta maiden liukumisesta kohti NATOA, lähinnä Arktisen alueen vuoksi.

Sitten pieni huumoripala. En tiedä, miten tiedustelutietoa voi jakaa viiden pohjoismaan kesken. Ensimmäisen kerran viiden puolustusministerin ja viiden maan yhteistyötä koeteltiin jo tämän julkilausuman kanssa. Se piti kaikkien julkaista osapuilleen yhtaikaa varteenotettavassa lehdissä. Norjassa puolustusministerin esikunta sai tekstin iltapäivälehteen heti, kun oli saatu takit päälle ja taksi.
 
Aika itkettävää, saat turpiisi jos edes yrität puolustautua tehokkaasti!

Venäjä vastaisi Suomen Nato-jäsenyyteen hyvin ikävillä tavoilla, Haukkala uskoo.
Haukkalan mukaan Venäjä voisi puuttua halutessaan monin tavoin myös Suomen sisäiseen turvallisuuteen.


http://www.hs.fi/kotimaa/a1428727352483
HS-haastattelu
Nato-hakemusta seuraisi kriisi Venäjän kanssa
Suomen pitää suojautua Venäjän hybridiuhkalta, sanoo ulkopolitiikan asiantuntija Hiski Haukkala
Kotimaa 12.4.2015 7:19


Anna-Liina Kauhanen




Helsingin Sanomat
 
Jos Haukkalan käsitys yleistyy, lopputulema on jotta Venäjä saavuttaa tavoitteensa ilman konkreettisia toimia. Ruuvia osataan kyllä kiristää, Nato-jäsenyyden torppaamisen jälkeen vaatimukset kasvavat.

Tää asja on näi. Jos sie lähet juoksemaa, nii sie saat juossa Pohjalahel saakka. Kyl hää tulloo peräs, älä yhtää eppäile.
 
Päällimäiseksi jää ajatus, että turvallisuutemme perustuu uskoon, että pärjäämme jos Venäjä ei uhkaa Suomea, emmekä itse ärsytä maata ja jos uhkaisi olisimme kuitenkin hyvä kakkonen. Tämä toimii niin pitkään kun rauhallisia päiviä riittää, mutta siinä on riskinsä.

Lienee käynyt selväksi, että olen Nato-jäsenyyden kannatta, mutta yhtä lailla on selvää, että näköalattomat poliittiset päättäjämme eivät uskalla ottaa tätä askelta, jolloin "uskottavan itsenäisen puolustuksen" mantran hokeminen tulee ohjaamaan seuraavaakin hallitustamme. Jos Venäjä kuitenkin hyökkää Ukrainassa, pakka menee sekaisin, mutta silloinkin pelkään Mustan Pekan jäävän puolustusvoimiemme käteen.

Tässä tilanteessa viittaan ketjun ensimmäiseen kirjoitukseen; kaikki sellainen yhteistyö Naton, EU:n, Pohjoismaiden ja muiden läntisten maiden kanssa, joka parantaa turvallisuuttamme, on kotiin päin. Joskus paras on hyvän vihollinen, meillä ei ole varaa mollata muita yhteistyömuotoja, vaikka emme juuri nyt pääsisikään varsinaiseen tavoitteeseen, eli Naton jäseneksi. Kyllä se päivä vielä tulee!
 
fulcrum kirjoitti:
Pohjoisessa tämä on nähtävissä vaikka Tornionjoen rantojen eri puolella asuukin miltei samaa kansaa: Ruotsin puolella talot on vähän fiinimmän näköisiä, paremmissa ja värikkäämmissä maaleissa, ikkunoissa kartiinit, pihat ja istutukset yleensä vähän parempia. Myös autot ovat yleensä vähän uudempia ja paremmin pidetyn näköisiä, ruotsalaiset pesevät autojaan paljon useammin kuin Suomessa. Mutta tiet ovat surkeassa kunnossa.

Suomalaiseen kulttuuriin liittyy vahva käytännönläheisyys, jos joku härpäke tai systeemi toimii niin ei se niin nuukaa ole, miltä se näyttää.
Klikkaa laajentaaksesi...
Täällä ei varmaan vieläkään olisi maatalon seiniä maalattu, ellei Ruotsin kruunu olisi aikoinaan määrännyt punavalkoista väriä pakolliseksi. ;)

Ikävä kyllä täytyy todeta, että kyllä ne tiet täälläkin alkaa lohduttomassa kunnossa olemaan. 90-luvun laman jälkeen kunnossapito ajettiin alas eikä sitä koskaan kunnolla palautettu samalle tasolle. Poliitikkojen on niin paljon helmpompi käyttää rahat johonkin näkyvään infraan, jotta saataisiin ihmiset uskomaan, että jotain uutta ja hyvää tapahtuu. Yhteiskunnan perustarpeiden infraa laiminlyödään tällaisina aikoina aivan liikaa.
 
Benelli kirjoitti:
Saksa ostaa Ranskalta yhden 210 miljoonan euron vakoilusatelliitin jonka pitäisi pystyä erottamaan alle puolen metrin kokoisia kohteita. Kuvia pitäisi alkaa tulemaan 2018.
Jotkut haluavat että Saksa rakentaa oman vakoilusatelliitin:
http://www.welt.de/politik/deutschl...er-Leyens-katastrophaler-Satelliten-Deal.html
Klikkaa laajentaaksesi...

Olisiko kellään muuten tietoa tai heitää mitään linkkiä Saksan asevoimien hankinnoista lähiaikoina ja suhteessa vaikka noin viiden vuoden takaiseen? Olisi kyllä mielenkiintoista tietää miten siellä oikeasti taustalla reagoidaan Venäjän aktivoitumiseen. Ymmärtääkseni Saksakin kuitenkin ajanut aika hyvin asevoimiaan alas NL:n romahtamisen jälkeen?

Entä tietääkö kukaan mitään siitä, onko Saksalla käytössä ydinaseita? Virallisestihan tietysti ei, mutta NATO maana voi sinnekkin olla sijoitettuna ydinaseita liittouman puolesta. Näin olen ainakin ymmärtänyt. Venäjä tuskin ottaisi Saksaa koskaan todesta jos heillä ei olisi tarjota edes jonkinlaista ydinaseuhkaa?

Tällaisen tekstin löysin googlettamalla:

"Maailman sotilasliitoista Naton käyttöön on alistettu suuri osa USA:n taktisista lentokonepommeista ja osa Britannian sukellusveneohjuksista. USA on osoittanut viiden eurooppalaisen Nato-maan ilmavoimien käyttöön 150-250 lentopommia. Maat ovat Saksa, Hollanti, Belgia, Italia ja Turkki. USA:n Euroopan-ilmavoimat (USAFE) toimii Naton jäsenmaissa. Naton toimialue on globaali.

Ydinaseista vaietaan. Niiden sijoittamista esimerkiksi johonkin Naton jäsenmaahan ei myönnetä mutta ei myöskään kielletä virallisesti. Edes parlamenteille tietoa ei anneta julkisesti. Venäjä ei anna mitään tietoa muista kuin suurista strategisista ydinaseistaan. Varmaa tietoa ydinkärkien olemassaolosta, tyypistä, lukumäärästä ja laukaisualustoista (esim. lentokone) saadaan kuitenkin välillisesti."

Lähteen varmuudesta en kuitenkaan tiedä ;D: http://www.rauhanliitto.fi/järjestö

pahoittelut OT:sta...
 

Ruotsi haluaa Suomen kanssa sotilaallista yhteistyötä, kunhan sen ulkopuolelle rajataan varsinainen sotilaallinen yhteistyö.

30.3.2015 klo 6:21 | päivitetty 30.3.2015 klo 6:21
Jari Tervo: Suomi ja Ruotsi sotivat rinnakkain vain rauhan aikana
Suomen ja Ruotsin puolustusliitto näyttää tällä hetkellä yhtä todennäköiseltä kuin maailmanrauha. Euroopan unionin armeija ei ole aivan yhtä todennäköinen, kirjoittaa Jari Tervo blogissaan.



Yleisradion vaaligallerian katsotuimmassa videossa Piraattipuolueen Hansi Harjunharja polttohautaa vanutupolta näyttävän lemmikkigerbiilinsä. Toimittaja kysyy häneltä Nato-kantaa: ”Nato, kyllä vai ei?”

"Nato… Nato… kyllä vai ei. Toistatko kysymyksen?" Harjunharja pyysi, muttei vastannut.

Näin lappilainen kansanedustajaehdokas tuli määritelleeksi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan. Nato-kysymys ei ole nyt ajankohtainen, koska se ei ole koskaan ajankohtainen. Euroopan unionin oma armeija on taas polttavan ajankohtainen ja vaatii välitöntä vastausta. Sehän on perustamista vaille valmis.

Suomen ulkopoliittiselle johdolle kelpaa linjaratkaisuksi vain sellainen turvajärjestelmä, jota ei ole olemassa. Mitä epätodennäköisempi järjestelmän synty on, sitä lämpimämmin Suomi sitä kannattaa.

Suomen ja Ruotsin puolustusministerit julkistivat viime kuussa suunnitelman maitten puolustusvoimien yhteistyön tiivistämiseksi. Puhuttiin yhteisestä turvallisesta tietoverkosta, yhteisistä meri- ja ilmavoimien osastoista ja yhteisistä meri- ja ilmavoimien tukikohdista.

Ainakin suomalaisten silmissä siinsi yhteinen puolustusliitto. Hattuja rutisteltiin jo. Kohta ne heitettäisiin riemusta ilmaan.

Ruotsin demaripääministeri Stefan Löfvén kävi Suomessa kuoppaamassa nämä haaveet. Ruotsia ei kiinnosta sotilasliitto Suomen kanssa. Ja miksi kiinnostaisi? Miksi mikään järkeä polttoaineenaan käyttävä Ruotsin hallitus haluaisi vastuulleen tuhatkolmesataa kilometriä maarajaa Venäjän kanssa?


Ruotsin linja pitää. Se haluaa harrastaa Suomen kanssa sotilaallista yhteistyötä vain rauhan aikana. Tiivistäen se tarkoittaa tätä: Ruotsi haluaa Suomen kanssa sotilaallista yhteistyötä, kunhan sen ulkopuolelle rajataan varsinainen sotilaallinen yhteistyö.

Käteen jää siis molempien armeijoitten kumisaapastilausten satuttaminen yhtäaikaisiksi, luultavasti ruotsalaiselta toimittajalta. Näin saadaan tukkualennus, mitä ei kannata tiukkoina taloudellisina aikoina väheksyä.

Ruotsin pääministeriä ei voi hänen linjauksestaan moittia. Hänen tehtävänsä on ajaa Ruotsin etua. Löfvénin tyrmäys sotilasliitolle sai Suomessa murto-osan siitä julkisuudesta, mikä uhrattiin unelmalle Suomen ja Ruotsin välisestä puolustusliitosta. Niin väkevä on toiveajattelun voima.

Euroopan unionin komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ehdotti jokin aika sitten Welt am Sonntag -lehdessä Euroopan unionille omaa armeijaa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kannatti ajatusta muutama tunti sen julkistamisen jälkeen. En ole huomannut kenenkään muun valtionpäämiehen lämmenneen ajatukselle.

Lämpenemistä odotellessa saattaakin aika tulla pitkäksi. Euroopan unionin kahdestakymmenestäkahdeksasta jäsenestä kaksikymmentäkaksi kuuluu Natoon. Ne eivät tarvitse Natolle oheis-, päällekkäis- tai rinnakkaisjärjestöä. Britannia on jo ampunut ehdotuksen alas. Tanskaa se ei kiinnosta.

Ruotsi ei edes kuulu Natoon, mutta sekään ei kannata Euroopan unionin armeijaa. Pääministeri Löfvénin mukaan Ruotsi ei tarvitse sitä.

Suomen ja Ruotsin puolustusliitto näyttää tällä hetkellä yhtä todennäköiseltä kuin maailmanrauha. Euroopan unionin armeija ei ole aivan yhtä todennäköinen.

Naapurusten yhteistyön syventäminen ja EU-armeijasta haaveileminen eivät ole isänmaan kannalta vahingollista toimintaa. Siksi ne muuttuvat, jos niitä kuvitellaan turvallisuuspoliittiseksi ratkaisuksi. Ne eivät Suomea turvaa.
 
kaislajääkäri kirjoitti:
Jos Haukkalan käsitys yleistyy, lopputulema on jotta Venäjä saavuttaa tavoitteensa ilman konkreettisia toimia. Ruuvia osataan kyllä kiristää, Nato-jäsenyyden torppaamisen jälkeen vaatimukset kasvavat.

Tää asja on näi. Jos sie lähet juoksemaa, nii sie saat juossa Pohjalahel saakka. Kyl hää tulloo peräs, älä yhtää eppäile.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämän näen aitona ongelma Suomessa, aivan liian moni poliitikko - etenkin YYA-sukupolveen kuuluva - ajattelee vähintäänkin lähtökohtaisesti siten, että "Venäjän etu on myös Suomen etu" - ajatus joka on aikoinaan pitänyt tavallaan paikkansa mutta ei sitä voi siirtää sellaisenaan tähän päivään. Mutta tämän ajatuksen seuraus voi olla - ja todennäköisesti onkin - se, että tehdään sellaisia päätöksiä joissa Suomen etu ei tule korostumaan vaan miehitään sitä kuinka olla ärsyttämättä Moskovaa ja kuinka saada Venäjä lepytettyä.

Vuosikymmenet ovat vaihtuneet mutta monilla on tilanne päivittämättä ja operoidaan menneisyyden ehtojen mukaisella tavalla (eikä välttämättä edes haluta tunnustaa Venäjän lisääntynyttä aggressiivisuutta tai jos se tunnustetaan sitä pidetään hyväksyttävänä toimintana ja Venäjän defenssinä - vaikka kokolailla aloitteentekijänä on toiminut juuri Venäjä).

vlad.
 
Lepukki kirjoitti:
Olisiko kellään muuten tietoa tai heitää mitään linkkiä Saksan asevoimien hankinnoista lähiaikoina ja suhteessa vaikka noin viiden vuoden takaiseen? Olisi kyllä mielenkiintoista tietää miten siellä oikeasti taustalla reagoidaan Venäjän aktivoitumiseen. Ymmärtääkseni Saksakin kuitenkin ajanut aika hyvin asevoimiaan alas NL:n romahtamisen jälkeen?

Entä tietääkö kukaan mitään siitä, onko Saksalla käytössä ydinaseita? Virallisestihan tietysti ei, mutta NATO maana voi sinnekkin olla sijoitettuna ydinaseita liittouman puolesta. Näin olen ainakin ymmärtänyt. Venäjä tuskin ottaisi Saksaa koskaan todesta jos heillä ei olisi tarjota edes jonkinlaista ydinaseuhkaa?

Tällaisen tekstin löysin googlettamalla:

"Maailman sotilasliitoista Naton käyttöön on alistettu suuri osa USA:n taktisista lentokonepommeista ja osa Britannian sukellusveneohjuksista. USA on osoittanut viiden eurooppalaisen Nato-maan ilmavoimien käyttöön 150-250 lentopommia. Maat ovat Saksa, Hollanti, Belgia, Italia ja Turkki. USA:n Euroopan-ilmavoimat (USAFE) toimii Naton jäsenmaissa. Naton toimialue on globaali.

Ydinaseista vaietaan. Niiden sijoittamista esimerkiksi johonkin Naton jäsenmaahan ei myönnetä mutta ei myöskään kielletä virallisesti. Edes parlamenteille tietoa ei anneta julkisesti. Venäjä ei anna mitään tietoa muista kuin suurista strategisista ydinaseistaan. Varmaa tietoa ydinkärkien olemassaolosta, tyypistä, lukumäärästä ja laukaisualustoista (esim. lentokone) saadaan kuitenkin välillisesti."

Lähteen varmuudesta en kuitenkaan tiedä ;D: http://www.rauhanliitto.fi/järjestö

pahoittelut OT:sta...
Klikkaa laajentaaksesi...

Saksan Bundeswehrin tilasta Suomen Sotilas -lehti kirjoitti oivallisesti viime vuoden puolella nro. 5/2014 artikkelissa Bunderswehrin KAPUTT, samaisessa lehdessä oli myös lyhyt uutinen bunderswehrin tilanteesta ja sen suurista miehistöongelmista (halukkaita on aivan liian vähän).

Artikkelin johdanto:

"Venäjä panostaa asevoimiinsa. Saksa ei. Saksan maa-, ilma. ja merivoimien tarkastajat esittivät Saksan puolustusvaliokunnalle kymmenensivuisen raportin, jossa todettiin vakavia puutteita Saksan armeijan kaluston käytettävyydessä. Hävittäjä-, helikopteri- ja kuljetusyksiköt ovat miltei toimintakyvyttömiä. Harvat käytössä olevat lentokoneet ja helikopterit ovat kovassa käytössä. Tilanteeseen ei ole näkyvissä parannusta. Todellisuus on nyt esille tuotuakin synkempi". (Suomen Sotilas 5/2014 s. 44).

Saksan ydinaseista - Rauhanliiton tieto on sikäli paikkansapitävä, että Saksan alueelle on sijoitettuna ilmakuljetteisia ydinaseita mutta siinäpä se sitten onkin. Ydinaseet ovat teknisesti Yhdysvaltojen omistamia mutta kylmän sodan aikana laaditun sopimuksen nojalla ne voidaan kriisin aikana siirtää sijoitusmaan hallintaan - eri asia sitten on se, että tekisikö 2000-luvun Yhdysvallat enää näin.

Obaman hallinnon aikana on ollut puhetta järjestelyn lopettamisesta (mutta en nyt muista mikä tämän hetkinen tilanne on - ymmärrykseni mukaan ydinpommeja on edelleen sijoitettuna Belgiaan, Alankomaihin, Saksaan ja Italiaan sekä Turkkiin mutta ne ovat vanhenevaa kalustoa ja tultaneen käyttöikänsä päässä poistamaan käytöstä siten ettei korvaavia ydinaseita enää sijoiteta alueelle).

Omaa ydinaseohjelmaa Saksalla ei ole.

vlad.
 
vlad kirjoitti:
Tämän näen aitona ongelma Suomessa, aivan liian moni poliitikko - etenkin YYA-sukupolveen kuuluva - ajattelee vähintäänkin lähtökohtaisesti siten, että "Venäjän etu on myös Suomen etu" - ajatus joka on aikoinaan pitänyt tavallaan paikkansa mutta ei sitä voi siirtää sellaisenaan tähän päivään. Mutta tämän ajatuksen seuraus voi olla - ja todennäköisesti onkin - se, että tehdään sellaisia päätöksiä joissa Suomen etu ei tule korostumaan vaan miehitään sitä kuinka olla ärsyttämättä Moskovaa ja kuinka saada Venäjä lepytettyä.

Vuosikymmenet ovat vaihtuneet mutta monilla on tilanne päivittämättä ja operoidaan menneisyyden ehtojen mukaisella tavalla (eikä välttämättä edes haluta tunnustaa Venäjän lisääntynyttä aggressiivisuutta tai jos se tunnustetaan sitä pidetään hyväksyttävänä toimintana ja Venäjän defenssinä - vaikka kokolailla aloitteentekijänä on toiminut juuri Venäjä).

vlad.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tilanne on karu, jos asia on noin, kuten esität. Minä taas oletan, että eduskuntavaalit plus pari kuukautta ja meillä käynnistyy hyvin haihattelematon linja turpo-asioissa. Mulla on se kuuluisa kutina vasemmassa kannikassa. Nyt pelataan vaalit ja hirmu määrä äänestäjiä on tietyllä tapaa Nato-vastaista, nyt keskitytään keräämään vaalikarja aitauksiin ja annetaan laumalle sitä, mitä kukin haluaa kuulla. Tahti muuttuu. Huomaa, miten tiukasti kukin puolue tällä kertaa keskittyy keräämään "varmat kannattajat" kotipesään. Ei ole paljon irtiottoja tai rönsyjä. Odotahan, kun uurnat on paketissa.

Jos näin ei tapahdu, se on alkusoitto sellaiselle cresendolle, joka on päättyvä Surumarssiin, sanokaa sanoneen.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top