Laura Huhtasaari: Ottawan sopimuksesta on irtauduttava
Pekka Virkki | 09.11.2017 |
Artikkeli
Perussuomalaisten ehdokkaaksi nostettiin tehtävään aiemmin povatun, Nato-myönteisen
Jussi Halla-ahon sijaan porilainen kasvatustieteen maisteri ja erityisopettaja
Laura Huhtasaari. Suomen
Marine Le Peniksi kuvattu kansanedustaja on profiloitunut tiukkana sotilaallisen liittoutumisen vastustajana ja sotilaallisen autarkian kannattajana. Hän on muun muassa todennut, ettei kukaan – edes Nato – pysty Suomea auttamaan, jos Putin päättää tulla Suomeen. Erityisesti Huhtasaari on korostanut maamiinat kieltävän ns. Ottawan sopimuksen irtisanomisen tärkeyttä.
Laura Huhtasaari. By Soppakanuuna – Oma teos, CC BY-SA 4.0,
https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=51400803
Näin Huhtasaari vastasi esittämiimme kysymyksiin
1. Mikä on yleinen käsityksenne Suomen puolustuskyvystä, sen heikkouksista ja vahvuuksista sekä ensisijaisista kehittämistarpeista lähivuosina?
Suomen puolustuskyky perustuu asevelvollisuuteen ja vahvaan maanpuolustustahtoon. Suomi tekee myös kansainvälistä yhteistyötä. Suomella on kokoonsa nähden uskottava puolustus. Olemme rauhaa rakastava kansa ja jos on pakko, niin kaikkia uhkia vastaan maata puolustetaan.
Ensisijainen kehittämistarve on irtautua Ottawan sopimuksesta. Jalkaväkimiinojen suorituskykyä ei sellaisenaan pystytä korvaamaan. Kaikki tottelevat miinoja ja niillä on tarkoitus suojata strategisia pisteitä. Turvallisuustilanne on heikentynyt ja jalkaväkimiinat ovat halpa ja tehokas järjestelmä.
Sotilasjohdolle on turvattava riittävät resurssit tehdä jatkuvaa analyysiä, jotta pystytään arvioimaan uhkia, nopeaa teknologian kehitystä ja varmistamaan Suomen tehokas puolustus muuttuvassa maailmassa.
2. Mitä tulisitte edellä mainittujen osalta presidenttinä erityisesti painottamaan (yksi asia)?
Parasta puolustusta on hyvä ulkopolitiikka, josta vastaa presidentti. Riittävästä puolustuskyvystä vastaa puolustusvoimat. Poliitikot ja puolustusvoimat yhdessä ottavat vastuun Suomen itsenäisyydestä, turvallisuudesta ja alueellisesta koskemattomuudesta.
3. Mitä pidätte tärkeimpinä kriteereinä tulevia kalustohankintoja tehtäessä ja kuinka nämä kriteerit näkyvät käytännössä? Mikä on kantanne tuleviin hävittäjähankintoihin?
On tärkeää ottaa huomioon hankintoja tehdessä nopeasti muuttuva maailma ja erityisesti nopeasti kehittyvä teknologia. Suomen pitää pystyä puolustautumaan kaikkia uhkia vastaan. Nykyisen tiedon valossa en vastusta hävittäjähankintoja.
4. Millaisena näette Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen roolin Naton ulkopuolisena EU-jäsenvaltiona? Tulisiko Suomen liittyä Natoon? Mikäli pitäisi, milloin? Mikä olisi johtamanne Suomen linja Euroopan unionin puolustusyhteistyön kehittämisessä?
Suomi on Naton kumppani. Suomi tekee sotilaallista yhteistyötä Nato-maiden kanssa. Suomen ei tule hakea Naton jäsenyyttä tällä hetkellä. Euroopan puolustusyhteistyötä voidaan tehdä materiaalihankinnoissa. Suurin osa EU:n jäsenmaista kuuluu Natoon, siksi ei kannata luoda rinnakkaista järjestelmää.
5. Millaisena näette Suomen tiedustelutoimijoiden, vastavakoilun sekä terrorismintorjunnan tilan? Mikä on tärkein yksittäinen uhka, jota vastaan Suomen tulee näin instrumentein suojautua? Mitkä ovat tiedustelun keskeiset kehittämistarpeet?
Tiedustelutoimintaa harjoittavat lähinnä suurvallat. Supon mukaan verkkovakoilu on lisääntynyt. Verkkovakoilu on vakoilutyökaluna halpa ja kiinnijäämisen riski on pieni. Yksittäinen suurin uhka Suomelle on terrori-iskun uhka.
Verkkovakoilun torjuminen on haastavaa ja siihen pitää panostaa. Meidän tulee turvata riittävä resurssit tehdä hyvää analyysiä ja ennaltaehkäistä terroritekoja.
6. Mikä on yleinen käsityksenne maailmantilanteen kehityksestä ja Suomen kohtaamista haasteista sekä maamme asemasta lähivuosina?
Jännitteet maailmalla ovat lisääntyneet. On tärkeää pitää Suomi suurvaltojen ristiriitaisuuksien ulkopuolella. Suomen tulee tehdä parempaa maahanmuuttopolitiikkaa ja torjua EU:n liittovaltiokehitys. Suomen tulee ajaa oman kansan etua. Suomi tarvitsee oman rahapolitiikan ja päätösvalta tulee kotiuttaa takaisin Suomeen. Jokainen kansa haluaa loppujen lopuksi päätökset omiin käsiinsä.
Artikkeli on osa Suomen Sotilaan presidentinvaalikyselystä julkaistavaa artikkelisarjaa. Taustoitukset on kirjoittanut ja vastaukset toimittanut Pekka Virkki. Stilistisiä korjauksia lukuun ottamatta ehdokkaiden vastaukset on julkaistu sellaisenaan.