...kampanjastrategiasta... ...Haavisto pyrkii esiintymään positiivisessa valossa kuten teki myös 2012. Negatiivista kampanjaa ei varmaan tulla sitten näkemään.
Vihreät ovat harjoittaneet jo monissa vaaleissa samaa peruskaavaa:
Virallisen organisaation kampanja on posiitiivis-kivailevan-pullahalaavan-terävän-sympaattinen.
Virallisen organisaation ulkopuolella toimii erilaisten maineenhalinta-, maine-, julkisuudenhallinta-, viestintä- jne. toimistojen verkosto. Sen duunina on tuottaa 24/7 someen, toreille ja muuhun julkiseen keskusteluun aivan järjetön määrä kaikenlaista kompromettointimateriaalia joka kohdistuu päävastustajaan.
Päävastustaja voi olla se, jonka kanssa käydään kovinta kisaa (kuten Sale edellisissä pressanvaaleissa) tai se, jonka vahingoittumisesta tulee suurin taktinen hyöty (kuten Kepu kunnallisvaaleissa).
Todella isolla osalla näistä julkisuudenhallinnan saastaisimpien pohjamutien syvänteissä toimivista pikkutoimistoissa on erittäin kiinteä suhde yhteen tai useampaan toimittajaan. Ja juuri nämä samat toimittajat taitavat osallistua hienovaraisesti ja epäsuorasti pikkutoimistojen loanheittokampanjoihin.
Nämä toimittajat eivät syytä - kuten ne mainetoimistot somessa - vaan... luovat epäilystä tai mielikuvaa.
Osalla näistä toimistoista on läheinen suhde vassareihin, osalla vihreisiin. Ymmärtääkseni se, että kumpaan, ei kai ole kovin oleellinen asia kun toimistoja mobilisoidaan.
Ymmärtääkseni rahaliikenne noihin toimistoihin päin ei kulje suoraan puolueelta toimistolle vaan peruskaavaan kuuluu mutka tai kaksi - esim. järjestö-, kulttuuri- tai viihdetoiminnan kautta. Tästä en kuitenkaan ole kovin varma. Sekin on mahdollista/todennäköistä, että raha ei liiku kuitilla ja siksikin tarvitaan välikäsi häivyttämään yhteys.
Ison osan näistä tunnistaa siten, että esim. eri keskustelupalstoille on aiemmin rekisteröitynyt joku kirjoittaja, jolla on niukasti tyhjänpäiväisiä kommentteja. Sitten kun vaalit lähestyvät, niin alkaa järjetön rummuttaminen.
Rummuttamisessa on kaksi keskeistä ulottuvuutta.
1. Mustamaalaaminen.
2. Agendan hallinta.
Jälkimmäinen toteutetaan niin, että kiskotaan loputtomiin jankkaamisiin sellaisia kirjoittajia, joilla on pohjaton halu "korjata faktat" ja "voittaa" keskustelu. Tuloksena on jankkaaminen, jossa samat negatiiviset jutut kiertävät kehää eikä millekään muulle ole keskustelussa tilaa kun nämä "oikaisijat" eivät kertakaikkiaan voi lopettaa ennen kuin saavat viimeisen sanan.