Presidenttiehdokkaat haluavat kuulla Natosta kansan kannan, vaikka Haavisto pelkää vaikuttamista – Huhtasaari: ”Kyllä isiltä ja äideiltä pitää kysyä”
Presidenttiehdokkaat haluavat kuulla Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä myös kansan ääntä. Vain vihreiden Pekka Haavisto pelkää ulkovaltojen vaikuttamisyrityksiä kansanäänestyksessä niin paljon, että hän jättäisi päätöksen puhtaasti eduskunnan harteille.
Presidenttiehdokkaista kaikki Pekka Haavistoa (vihr) lukuun ottamatta ilmoittavat, että Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä pitää kuulla myös kansan ääntä.
Haavisto vastustaa kansanäänestystä Natosta, koska hän pelkää, että kansalaisiin kohdistuisi ennen äänestystä valtaisa hybridi- ja kybervaikuttamisen uhka.
”Yksikään vaikuttajataho ei pysyisi tästä äänestyksestä pois”, Haavisto sanoo.
”Olen keskustellut asiasta myös kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa. Minulta on epäuskoisesti kysytty, että ette kai ole tosissanne? Että haluatteko kansainvälisen vaikuttamisen taisteluareenaksi?”
Haavisto muistuttaa, että jo Britannian brexit-äänestyksessä ja Yhdysvaltain presidenttivaaleissa oli niin selvää piilo- ja kaukovaikuttamista mukana, että Suomikaan ei siltä säästyisi.
”Nato-äänestyksessä olisi pelkkä ”kyllä tai ei” -asetelma, jossa puolueiden kannat eivät enää ratkaise. Näkisimme vaikuttamista tavalla, jota ei ole koskaan aiemmin koettu.”
Viikko sitten järjestetyssä presidenttitentissä Haavisto kertoi, että hän on pyörtänyt kantansa kansanäänestykseen juuri vaikuttamisuhan vuoksi.
”Jos päätöstilanne Natosta tulisi eteen, eduskunnan pitäisi jäsenyys ratkaista. Tarvittaessa Nato-jäsenyys voisi olla myös eduskuntavaalien teema. Itse en Nato-jäsenyyttä kannata.”
Haavisto myöntää, että kaikissa vaaleissa vaikuttamisriski on olemassa.
”Monipuoluejärjestelmässä vaikuttaminen on kuitenkin paljon monimutkaisempaa”, Haavisto toteaa.
Istuva presidentti Sauli Niinistö pitää tärkeänä kuulla kansan ääntä tavalla tai toisella ennen varsinaista päätöstä. Myös Nato edellyttää, että jäsenyydellä on kansan tuki.
”Kansan tuki on mielestäni mitattava legitiimillä tavalla, siis niin, että hävinnytkin osapuoli joutuu myöntämään oikein menetellyn”, Niinistö toteaa presidentin kanslian välittämässä viestissä.
”Eduskunta tekee lopullisen Nato-päätöksen. Ellei kansalta ole kysytty, siitä nousee pääargumentti Natoa vastaan. Minulle sopii, jos joku kansanäänestyksen asemesta keksii täysin luotettavan ja legitiimin mittaustavan. Se ei kyllä paljoa kansanäänestyksestä varmaan poikkeaisi”, Niinistö sanoo.
Matti Vanhanen (kesk) sanoo puoltavansa kansanäänestystä.
”Haavisto on oikeassa, että kansanäänestyksessä syntyy valtava mielipidevaikuttaminen, mutta luotan kansalaisten fiksuuteen ja ajattelukykyyn.”
Vanhasen mukaan kansan mielipidettä tarvitaan siksi, että muut jäsenmaat tietävät, että on olemassa aito kansalaisten tuki Nato-jäsenyydelle ja sen velvollisuuksille, ja myös siksi, ettei Suomi tiukassa paikassa rupea estelemään sotilaiden lähettämistä johonkin operaatioon.
Jotenkin kansan mielipide täytyy saada selväksi, huomauttaa Vanhanen.
”Kansanäänestyksen sijaan voidaan jossain poikkeustilanteessa kansan tahto selvittää myös eduskuntavaaleissa, joissa Nato-jäsenyys on pääkysymys ja puolueilla olisi siihen yksiselitteiset kannat. Silloinkin pitää olla valtiojohdon selkeä ehdotus siitä, mille haetaan mandaattia.”
Tuula Haatainen (sd) pitää mahdottomana, että Nato-jäsenyydestä ei kansaa ensin kuultaisi.
Haataisen mielestä Nato-jäsenyyden esitys olisi valtiovallalta niin iso päätös, että siitä kuuluu kansanäänestys järjestää.
”Valtiovalta tekee esityksen liittymisestä, kansalaiset äänestävät kyllä tai ei ja äänestys on tietysti neuvoa-antava. Eihän se, että joku voi vaikuttaa ulkopuolelta mielipiteisiin voi lopettaa demokraatista päätöksentekoa. Silloinhan mitkä tahansa vaalit voidaan asettaa kyseenalaiseksi”, Haatainen lisää.
Merja Kyllönen (vas) pitää kansanäänestystä itsestäänselvänä.
Demokratia lähtee Kyllösen mukaan siitä, että kansalaiset pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan.
”Ehdottomasti pitää äänestys järjestää. Ja niin, että ihmisille annetaan ennen äänestystä myös tietoa, mitä turvatakuita Nato Suomelle antaisi ja mitä muita vaihtoehtoja olisi.”
”Jos maa on avoin ja opettaa ihmisiä lukemaan mediaa; ymmärtämään taustoja ja merkityksiä, paljon vaikeampi meihin on vaikuttaa. Vaikuttamista on ollut varmasti kautta aikojen. Se ei pelaa, joka pelkää”, Kyllönen lisää.
Nato-jäsenyyttä kannattava Nils Torvalds (r) arvioi, että kansanäänestys pitää järjestää, vaikka hän itse pitää sitä turhana.
”Jo näissä vaaleissa ja seuraavissa eduskuntavaaleissa pitäisi keskustella Nato-jäsenyydestä. Poliittinen eliitti ei sitä halua. He peesaavat kansanäänestystä ja johtavat siis joukkoja takaapäin, eikä edestä. Se kertoo joko pelkuruudesta, kykenemättömyydestä tai poliittisesta harkinnasta.”
Kansanäänestys pitää Torvaldsin mukaan luultavasti päätöksen legitimiteetin vuoksi järjestää, vaikka siinä olisikin omat riskinsä.
Laura Huhtasaari (ps) sanoo, että totta kai kansalta pitää kysyä, vaikkei hän Nato-jäsenyyttä kannatakaan.
”Jos normaalitilassa ollaan, pitää ehdottomasti kansanäänestys järjestää. Meillä on vielä asevelvollisuus. Kyllä isiltä ja äideiltä pitää kysyä.”
”Itse myös kannatan suoraa demokratiaa, joka on Sveitsissä erittäin toimiva järjestelmä. Mitä enemmän kansa saa itse päättää, sitä enemmän he sitoutuvat asioihin. Edustuksellinen demokratia ei ole koskaan sama asia, kuin suora demokratia”, Huhtasaari lisää.
