Presidentinvaalit 2018

Tulee mälsät vaalit, koska Sauli on niin ylivoimainen. Samalla hän on todella etevä ottamaan kantaa mihinkään, joten häntä on vaikea saada kiinni mistään virheestä. Kaltaiseni kristitty maahanmuuttokriittinen nato-kiihkoilija ei lämpene mistään ehdokkaasta. Vaalien ainut mielenkiintoinen homma on seurata kuinka pihalla kaikesta ehdokkaat ovat. Paavo on ehkä kaikkein huvittavin hahmo, Laura kaunein ja Nils mysteeri.

Totta. Nämä vaalit on turhat. Ainoa mielenkiintoinen on kapinaäänten osuus kokonaispotista. Se on sellainen vähän jännitystä lisäävä. Ennen vaaleja sitä lapsekkaasti odotti mielenkiintoista Turpokeskustelua,mutta ei sellaista tule. Nämä vaalit poikivat jonninjoutavaa lätinää sivukaupalla ja sitten Sauli valitaan eikä kukaan ole viisaampi.
Olisi ohitse jo,että päästäisiin itse asiaan. Se on mitä Sauli tekee,mihin se reissaa ja ketä tapaa. Vaaleissa ei salainen agenda avaudu jos sellaista edes on.
 
Olisi ohitse jo,että päästäisiin itse asiaan.
No täytyy sanoa, että onneksi emme asu Amerikassa, jossa jo vaalit käynnistyvät nykyään tyyliin presidentinkausien puolivälissä jo. Muistan kuinka nuo 2016 vaalit Amerikassa alkoi jo tuottaa otsikoita, yms... vuoden 2014 loppupuolella. Huh huh... onneksi asutaan pienessä Suomessa, jossa tällaiset osataan taputella parissa kolmessa kuukaudessa läpi ja sillä hyvä. Ei iske election fatigue.
 

Se että Ruotsin tilanne muuttuisi nykyisestä olennaisesti vaatisi todennäköisesti porvareiden vaalivoiton. Ja siltikin sossujen rooli olisi erittäin merkittävä. Ilmeisesti siellä on vaikuttamassa ainakin kaksi erilaista linjaa. Puolustusministeri Hultqvist ajaa NATO-yhteistyötä. Ulkoministeri Margot Wallström puolestaan vaikuttaa tuomiojalaiselta änkyrältä, joka feministisellä ulkopolitiikallaan polttaa siltoja vähän joka suuntaan.

Suomen johtohan on puolestaan vakuutellut, että välit pääministeri Löfveniin ovat kunnossa ja että Tukholma on luvannut pitää Suomen kärryillä ratkaisuistaan. Silti, en yllättyisi jos Ruotsin mahdollinen linjan muutos tulisi meille yllätyksenä.
 
Se että Ruotsin tilanne muuttuisi nykyisestä olennaisesti vaatisi todennäköisesti porvareiden vaalivoiton. Ja siltikin sossujen rooli olisi erittäin merkittävä. Ilmeisesti siellä on vaikuttamassa ainakin kaksi erilaista linjaa. Puolustusministeri Hultqvist ajaa NATO-yhteistyötä. Ulkoministeri Margot Wallström puolestaan vaikuttaa tuomiojalaiselta änkyrältä, joka feministisellä ulkopolitiikallaan polttaa siltoja vähän joka suuntaan.

Suomen johtohan on puolestaan vakuutellut, että välit pääministeri Löfveniin ovat kunnossa ja että Tukholma on luvannut pitää Suomen kärryillä ratkaisuistaan. Silti, en yllättyisi jos Ruotsin mahdollinen linjan muutos tulisi meille yllätyksenä.

Eipä tuo vaadi kuin yhteistyötä SD:n kanssa niin enemmistö on selvä, mutta tuskin tapahtuu...
 
Eipä tuo vaadi kuin yhteistyötä SD:n kanssa niin enemmistö on selvä, mutta tuskin tapahtuu...

Ruotsidemokraatit eivät ainakaan puolueen virallisen kannan mukaan ole viemässä Ruotsia NATO:n jäseneksi. Täällä puhutaan vain yhteistyöstä.

https://sd.se/var-politik/forsvarspolitik/

Sen sijaan puolueen sisällä on haluja luopua sotilaallisesta liittoutumattomuudesta. Tämä on kesältä 2016.

http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&artikel=6444290
 
Eipä tuo vaadi kuin yhteistyötä SD:n kanssa niin enemmistö on selvä, mutta tuskin tapahtuu...
SD:n kannattajista melko suuri osuus on suoranaisia putinisteja jotka ihailevat Putinin "maahanmuuttokriittisyyttä" ja "konservatiivisten arvojen kannatusta" sekä pitävät tätä monikulttuurihenkisen lännen vastavoimana. Tätä asennetta lietsoo vielä se, että kun Ruotsi sijaitsee kauempana Venäjästä kuin Suomi niin siellä ei myöskään ole ihmisillä samanlaista kokemusta Venäjästä uhkana kuin mitä Suomessa on.

Toisin sanoen vaikka SD korostaa maanpuolustusta niin Nato-kannasta lienee puolueen sisällä tiedossa vähintäänkin lihava riita.
 
Kosolti realismia..

10 kysymystä Haataiselle: Niinistöstä paljastui ”vaarallinen ominaisuus poliitikolle” – tieto Putinista yllätti
KUVA: JARI SOINI
haatainen-run-1200x675.jpg

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatai
  • 14.01.2018
  • 16:32
  • (Päivitetty: 14.01. 16:42)

Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkaa 17.1. ja varsinainen äänestyspäivä 28.1. on sekin jo aivan pian käsillä.
Demokraatti kysyi tänään SDP:n presidenttiehdokkaalta Tuula Haataiselta 10 kysymystä viime päivinä puhuttaneista teemoista.
Näin Haatainen vastasi sähköpostitse Kotkasta, jossa muun muassa hän on ollut tänään tapaamassa äänestäjiä:
1. Mitä mieltä olette Sauli Niinistön ”leukailusta”, jonka mukaan toista kierrosta presidentinvaalissa ei tule?
– Vielä ei ole yhtään ääntä annettu. Ei vaalitulosta Niinistö päätä, sen päättää Suomen kansalaiset. Pieni nöyryys ei tekisi pahaa. Ylimielisyys on poliitikolle vaarallinen ominaisuus.
2. Tuleeko toinen kierros?
– Tilaisuuksissani on paljon väkeä ja ihmiset ovat selvästi liikkeellä. Uskon, että toinen kierros tulee.
3. Jos olette toisella kierroksella Niinistön kanssa, mitkä ovat ne linjaerot, joilla presidenttiys tuolloin ratkaistaan?
– Minä puhun ja toimin eriarvoistumiskehitystä vastaan ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta. Nyt ei ole jäähdyttelyn aika vaan meidän on palautettava Suomi aktiiviseksi kansainväliseksi toimijaksi, joka työskentelee sen puolesta, että äärilikkeiden, konfliktien ja sotien juurisyyt voidaan poistaa.
4. Niinistöllä ei ole Vladimir Putinin puhelinnumeroa (kännykkä), yllättikö tieto teidät ja mistä numerottomuus kertoo?
– Onpas erikoista, minä vaihtaisin Putinin kanssa heti numeroita!
5. Niinistö vahvisti presidentin esittelyssä lain päivystysuudistuksesta, mutta liitti siihen lausuman, jossa hän painotti kielellisten oikeuksien toteutumista. Kun aktiivimalli hyväksyttiin, lausumia ei nähty, mistä tämä toiminta ja priorisointi viestii teille?
– Se kertoo siitä, että Niinistö sulkee silmät ja korvat siltä, että aktiivimalli rikkoo kansalaisten yhdenvertaisuutta, johon jo perustuslakivaliokunnassa kiinnitettiin huomiota.
6. Saksan hallitustunnusteluissa on tehty sopimuspaperi, joka saattaa tarkoittaa yhteisvastuun lisäämistä EU:ssa ja euroalueella. Jos Saksan linja muuttuu, onko Suomen seurattava perässä?
– Tässä paperissa on yleislinjaukset ja ensi viikolla Saksan SPD järjestää puoluekokouksensa, jossa päätös hallitusyhteistyöstä tehdään.
– Tässä vaiheessa Saksan tilanne on vielä auki, ja pitkälle menevien tulkintojen tekeminen on ennenaikaista. Yhteisvastuu-asiassa on hyvä pitää mielessä, että jokainen maa vastaa omista veloistaan.
– EU:ssa pitää edistää sosiaalisen Euroopan vahvistumista, ihmisten työelämäoikeuksien parantumista ja helpottaa esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamista.
7. Miten arvioitte tähänastista presidentinvaalien keskustelua, onko jokin tärkeä aihe jäänyt liian vähälle huomiolle tai kokonaan keskustelematta? Mistä vielä pitäisi puhua?
– Politiikan kommentoijat ovat sanoneet, että olen onnistunut sinnikkyydellä tuomaan vaalikeskusteluun mukaan laajan turvallisuuden käsitteen, eli sen mistä minun mielestäni pitäisi puhua enemmän. Kysymys on siitä miten voimme ennaltaehkäistä terrorismia, kriisejä ja sotia. Riittävästi ei ole perätty ehdokkaiden mielipiteitä siihen, miten he näkevät rauhan ja tasa-arvon edistämisen maailmalla.
8. Elämme sisällissodan muistovuotta. Onko sisällissodassa vielä jokin käsittelemätön asia, joka erityisesti pitäisi tänä vuonna nostaa esiin?
– Kun sodasta on kulunut sata vuotta, on tätä hyvä käydä läpi siitä näkökulmasta, mitä voidaan oppia. Toivoisin, että nyt keskustelisimme siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan niin, että emme koskaan ajaudu tilanteeseen, jossa osa ihmisistä ajautuu yhteiskunnan ulkopuolelle ja jossa kansakunta jakaantuu.
9. Kuka kilpailevista presidenttiehdokkaista on yllättänyt teidät positiivisesti, miksi?
Merja Kyllösen kanssa meillä oli erittäin hyvä yhteinen tilaisuus viime viikolla, jossa keskustelimme yhdessä presidentti Tarja Halosen kanssa. Tilaisuuteen jonotettiin ja KokoTeatterin sali oli ääriään myöten täynnä. Kaikki eivät edes mahtuneet saliin.
10. Mikä on keskeinen teemanne ja loppukirin siivittäjä ennen kuin kansalaiset pääsevät uurnille?
– Aion pitää esillä samoja teemoja kuin olen pitänyt tähänkin asti, eli eriarvoistumisen ehkäisyä, ilmastonmuutoksen torjuntaa, kestävää kehitystä ja naisten ja tyttöjen aseman parantamista.
https://demokraatti.fi/10-kysymysta...naisuus-poliitikolle-tieto-putinista-yllatti/
 
Melkoista avautumista ja mielensäpahoittamista liberaaliälykkönä itseään pitävältä mielipidevaikuttaja Arno Kotrolta. Tälle ei tunnu kelpaavan yksikään ehdokas. Eivät ole tarpeeksi NATO-myönteisiä, tai sitten kannattavat "vanhanaikaista" asevelvollisuusarmeijaa.

Tämä Kotro on kyllä omaksunut jonkinlaisen ihmeellisen kieroutuneen logiikan, jonka mukaan Suomen tulisi ilmeisesti heittäytyä NATO:n vapaamatkustajaksi lakkauttamalla koko asevelvollisuusjärjestelmä ja laaja reservi. Tämä ei tunnu ymmärtävän lainkaan, että tuskin tällaista riippakiveä edes NATO haluaisi jäseneksi tai edes kumppaniksi. Kotro ei päättelyssään pane myöskään lainkaan painoarvoa kansalaisten maanpuolustustahdolle. Ihme ukkeli. o_O

http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249150-en-voi-aanestaa
 
Nuorisovaalit 600 oppilaitoksessa 65000 äänellä:

Sauli Niinistö 44 963 (68,75 %)

Pekka Haavisto 6 391 (9,77 %)

Laura Huhtasaari 4 631 (7,08 %)

Paavo Väyrynen 3 217 (4,92 %)

Tuula Haatainen 1 985 (3,04 %)

Nils Torvalds 1 754 (2,68 %)

Matti Vanhanen 1 574 (2,41 %)

Merja Kyllönen 882 (1,35 %)
 
Ylen pohjustusjuttu illan tv-tenttiin jossa vuorossa Niinistö.

https://yle.fi/uutiset/3-10011485


Nykyisen Niinistön ulkopoliitiset tiedot ja taidot ovat hänet pitkään tunteneille yllätys, sillä kansainväliset asiat eivät kiinnostaneet häntä ministeri- tai puhemiesvuosina. Niinistö näyttääkin innostuneen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vasta presidenttinä.

Innostusta lisäsi vuoden 2015 hallituksen vaihdos, koska Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella Niinistön ulkopoliittinen liikkumatila on laajentunut.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei kuulu Sipilän ykkösasioihin. Saman kiinnostuksen puutteen kerrotaan vaivaavan myös ulkoministeri Timo Soinia (sin.). Hän kyllä kiertää mielellään kansainvälisissä kokouksissa, mutta on niissä harvasanainen.

Yhden selityksen mukaan Soinin vaisuus johtuu siitä, että Suomen EU-politiikka on pitkälti vastakkainen kuin Soinin oma EU-kriittinen näkemys. Toisen mukaan Soinilta puuttuu ulkoministerinä poliittinen kunnianhimo.

Niinistön aloittaessa "presidentin ministerinä" eli ulkoministerinä oli Erkki Tuomioja (sd.). Eri puoluetaustoista huolimatta yhteistyön arvioidaan toimineen hyvin.



Jotenkin noin minäkin olen asiaa tulkinnut. Sipilä on keskittynyt kotimaan asioihin ja EU-politiikkaan. Soini on sitten puuhaillut jotakin siellä taustalla melko näkymättömissä. Hieman yllättävästi Örkki Tuomioja ulkoministerinä ollessaan tuli näemmä toimeen Saulin kanssa.

Lisäksi Ylen jutussa myönnetään, että maailmanpoliittinen tilanne on mitä on ja että tässä suhteessa Halonen pääsi kyllä vähällä Niinistöön verrattuna.
 
Salen grilli alkoi.

"Huimaa väestönlisäys on erityisesti kehitysmaissa. Se voi johtaa kansanvaelluksiin. Naisten asemaa täytyy parantaa tämän vuoksi. Nostetaan naiset kehitysmaissa eturiviin."
 
Niinistö toppuuttelee arvojohtaja-käsitettä. Arvojohtaja ei sano olevansa arvojohtaja. Arvojohtaja tekee itsestään arvojohtajan näyttämällä omassa elämässään esimerkkiä.

"Olen viehättynyt sellaiseen käsitteeseen kuin `omiensa ojentajat´. Esimerkiksi Svinhufvud ja Tanner aikanaan hoitivat omansa ruotuun suuremman hyvän vuoksi."
 
Minusta tähän mennessä Sale ei ole ainakaan kompastellut. Puhe tolkun ihmisistä upposi varmasti moniin suomalaisiin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa mies on minusta nyt elementissään. Tuntuu hallitsevan suuret linjat ja kokonaisuudet, mikä on hyvä. Ehkä esiintymisessä ajoittain vähän kärsimättömyyttä.
 
Back
Top