Olen oikeasti aika huono nojatuolikenralismissa, en koe pystyväni vakavalla naamalla kommentoimaan asioita, joihin minulla ei ole oikeita pohjia vastata. Jos nyt mietinnän kumminkin alottaisi, niin äkkisältään vahvuuden lisäys varmaankin kohdistuu maavoimiin, joihin edellinen leikkaus 350 000:sta 230 000:n pääasiassa osui. Tässä kohtaa mennäänkin sitten jo jonkun virkätyöhön kuuluvalle osa-alueelle.
Kokonaiskuva määrittää sen, millaisia joukkoja ja minne tarvitaan lisää. SA-joukoilla on suunnitellut sodan ajan tehtävät ja vastuualueet, joten lisäys SA-vahvuudessa väistämättä tarkoittaa näiden suunnitelmien muuttamista.
Hihalyysi ja mutu-tuntuma olisi ehkä seuraava: esim. Mekanisoitu TST-osasto ja pari alueellista taisteluosastoa painopistealueille, sekä kenties joidenkin olemassa olevien joukkojen kokoonpanojen kasvattaminen/paremmin varustaminen, sekä mahdollisesti erikoisjoukkojen lisäys, joka tosin ei miesmäärältään olisi huomattava. Elän siinä käsityksessä, että ilmavoimat tuskin tarvitsevat tuntuvaa lisäystä, mutta merivoimissa saattaisi olla tarvetta esimerkiksi rannikkojalkaväelle, tai rannikkojääkäripataljoonalle/tiedustelu- ja aselajijoukoille?
Rahaa käyttäisin kuitenkin ensisijaisesti nykyisten joukkojen suorituskyvyn parantamiseen, en pelkästään erillisten lisäjoukkojen varustamiseen. SA-vahvuudessa olevat joukot on varustettu kustannustehokkaasti, mutta ei mitenkään optimaalisen, ultimaattisen hyvin. Myöskin kertausharjoitusvuorokausia pitäisi lisätä tuntuvasti. Ja lisätä kantahenkilökunnan määrää niin, että esimerkiksi perusyksiköiden päälliköt olisivat kapiaisia, kuten muutkin sellaiset pestit organisaatiossa, jossa ammattilainen toisi huomattavaa suorituskykylisää reserviläiseen verrattuna, järjen rajoissa tietenkin.
Oma lukunsa on myös arktisten alueiden merkityksen kasvu ja sen aiheuttamat muutokset Lapin turvallisuuspoliittisessa tilanteessa tulevaisuudessa.
Yritin itsekin etsiä kuumeisesti noita Puolustusvoimauudistuksesta julkaistuja leiskoja, mutta esim. puolustusvoimien verkkosivujen uudistus on aika tehokkaasti mitätöinyt useimmat linkit niihin PVUUD-diaesityksiin, joissa oli pylväsdiagrammein esitetty vahvuuksien muutokset sekä kokonaisuutena, että eri puolustushaarojen osalta. Olen varma, että olen törmännyt samoihin diagrammeihin myös muissa yhteyksissä asiaa sivunneissa esityksissä, joten jatkan paremmalla ajalla etsiskelyä sekä omista arkistoista, että internetistä.
Kokonaiskuva määrittää sen, millaisia joukkoja ja minne tarvitaan lisää. SA-joukoilla on suunnitellut sodan ajan tehtävät ja vastuualueet, joten lisäys SA-vahvuudessa väistämättä tarkoittaa näiden suunnitelmien muuttamista.
Hihalyysi ja mutu-tuntuma olisi ehkä seuraava: esim. Mekanisoitu TST-osasto ja pari alueellista taisteluosastoa painopistealueille, sekä kenties joidenkin olemassa olevien joukkojen kokoonpanojen kasvattaminen/paremmin varustaminen, sekä mahdollisesti erikoisjoukkojen lisäys, joka tosin ei miesmäärältään olisi huomattava. Elän siinä käsityksessä, että ilmavoimat tuskin tarvitsevat tuntuvaa lisäystä, mutta merivoimissa saattaisi olla tarvetta esimerkiksi rannikkojalkaväelle, tai rannikkojääkäripataljoonalle/tiedustelu- ja aselajijoukoille?
Rahaa käyttäisin kuitenkin ensisijaisesti nykyisten joukkojen suorituskyvyn parantamiseen, en pelkästään erillisten lisäjoukkojen varustamiseen. SA-vahvuudessa olevat joukot on varustettu kustannustehokkaasti, mutta ei mitenkään optimaalisen, ultimaattisen hyvin. Myöskin kertausharjoitusvuorokausia pitäisi lisätä tuntuvasti. Ja lisätä kantahenkilökunnan määrää niin, että esimerkiksi perusyksiköiden päälliköt olisivat kapiaisia, kuten muutkin sellaiset pestit organisaatiossa, jossa ammattilainen toisi huomattavaa suorituskykylisää reserviläiseen verrattuna, järjen rajoissa tietenkin.
Oma lukunsa on myös arktisten alueiden merkityksen kasvu ja sen aiheuttamat muutokset Lapin turvallisuuspoliittisessa tilanteessa tulevaisuudessa.
Yritin itsekin etsiä kuumeisesti noita Puolustusvoimauudistuksesta julkaistuja leiskoja, mutta esim. puolustusvoimien verkkosivujen uudistus on aika tehokkaasti mitätöinyt useimmat linkit niihin PVUUD-diaesityksiin, joissa oli pylväsdiagrammein esitetty vahvuuksien muutokset sekä kokonaisuutena, että eri puolustushaarojen osalta. Olen varma, että olen törmännyt samoihin diagrammeihin myös muissa yhteyksissä asiaa sivunneissa esityksissä, joten jatkan paremmalla ajalla etsiskelyä sekä omista arkistoista, että internetistä.
