Puolustuspoliittinen selonteko 2017

[StmSvejk]

Olet toki osittain oikeassa, täällä lasketun perusteella ilmoitettu 50 000 taistelijan vahvuuden kasvu on maksimissaan noin 30 000:n osalta kirjanpitokikka ja varusmiesten toteamista taistelukelpoisiksi tietyn koulutuksen jälkeen.
....
Suomen sodanajan puolustusvoimien vahvuutta suunnitellaan kasvatettavan. Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä vuonna 2012 vahvuutta pienennettiin 230 000:een sotilaaseen. Nyt vahvuutta on tarkoitus nostaa 280 000:een. Joukkojen perustamisorganisaatioiden olisi tarkoitus tulla osaksi paikallisjoukkoja. Vahvuuteen lisätään myös riittävän koulutustason saavuttaneita varusmiehiä. Määrään lasketaan myös sotatilanteessa puolustusvoimiin liitettävät rajajoukot.

Rajavartiolaitos SA-vahvuus 11600
Varusmiehet n. 23000
Perustamisorganisaatio - loput.

Uusia paikallisjoukkoja ei ole tulossa. Toki jotain alueellisia joukkoja voidaan muuttaa paikallisjoukkoja sitä mukaa kun huomataan että resursseja niiden varustamiseksi alueellisiksi joukoiksi ei ole, ts. ajoneuvokalusto (ps/teka) puuttuu, viestikalustoa ei ole siinä määrin kun tavoiteltu ja panssarin- ja ilmatorjunta jää pahasti jälkeen tavoitteista. Näin ollen uusittu taistelutapa ei onnistu, joten syntyy uusia paikallisjoukkoja vähemmällä ambitiotasolla. Selonteossahan todetaan kevyesti aseistettujen joukkojen suhteellisen osuuden kasvavan.

Kuten selonteossakin selvästi todetaan s.21

Suomi parantaa koko maan puolustuskykyä tehostamalla nykyiseen 230 000 sotilaan vahvuuteen kuulumattomien joukkojen käyttöä. Sodan ajan perustamisorganisaatio liitetään osaksi paikallisjoukkoja ja riittävän koulutustason saavuttaneita varusmiehiä käytetään valmiuden kohottamisen ja kriisiajan tehtäviin. Vahvuuteen sisällytetään myös kriisitilanteessa tarvittaessa puolustusvoimiin liitettävät rajajoukot. Näin ollen sodan ajan joukkojen määrä on noin 280 000 sotilasta.

Missään ei mainita uusia joukkoja. Jos uusia joukkoja oltaisiin perustamassa, se olisi selonteossa eittämättä mainittu.

 

[PSS]

Näin minäkin selonteosta suurempia asioita ymmärtämättömänä laskeskelin. Meillä on aseita ja maastopukuja jakaa tuhansien uusien ryhmien tarpeisiin. Ehkä jopa joukkueiden. Radioita jo kerkesin epäilemään, mutta kai luottavat ihmisten omiin kännyihin. Tämä on poliittista kikkailua. Siltavahteja tässä saatiin. Muutama vuosi sitten nämä karsittiin, nyt otettiin takaisin.
Toki näillä Soome kodukaidse (lihtne) -joukoilla voidaan toimia nopeasti vihreitä miehiä vastaan, en minä sitä väheksy, mutta nämä eivät ole pataljoonia - eivät edes komppanioita.

 

[Myrskyhiiri]

Rajavartiolaitos SA-vahvuus 11600
Varusmiehet n. 23000
Perustamisorganisaatio - loput.

Uusia paikallisjoukkoja ei ole tulossa. Toki jotain alueellisia joukkoja voidaan muuttaa paikallisjoukkoja sitä mukaa kun huomataan että resursseja niiden varustamiseksi alueellisiksi joukoiksi ei ole, ts. ajoneuvokalusto (ps/teka) puuttuu, viestikalustoa ei ole siinä määrin kun tavoiteltu ja panssarin- ja ilmatorjunta jää pahasti jälkeen tavoitteista. Näin ollen uusittu taistelutapa ei onnistu, joten syntyy uusia paikallisjoukkoja vähemmällä ambitiotasolla. Selonteossahan todetaan kevyesti aseistettujen joukkojen suhteellisen osuuden kasvavan.

Kuten selonteossakin selvästi todetaan s.21

Suomi parantaa koko maan puolustuskykyä tehostamalla nykyiseen 230 000 sotilaan vahvuuteen kuulumattomien joukkojen käyttöä. Sodan ajan perustamisorganisaatio liitetään osaksi paikallisjoukkoja ja riittävän koulutustason saavuttaneita varusmiehiä käytetään valmiuden kohottamisen ja kriisiajan tehtäviin. Vahvuuteen sisällytetään myös kriisitilanteessa tarvittaessa puolustusvoimiin liitettävät rajajoukot. Näin ollen sodan ajan joukkojen määrä on noin 280 000 sotilasta.

Missään ei mainita uusia joukkoja. Jos uusia joukkoja oltaisiin perustamassa, se olisi selonteossa eittämättä mainittu.

Jos varusmiespalveluksen aloittaa vuodessa n. 25 000 nuorta, niin miten ne voi olla kaikki SA-vahvuudessa kun ne ei saavuta vaadittavaa koulutustasoaan kun vasta jossain vaiheessa? Sanotaan että otetaan tuosta vaikka puolet eli 12 500, lisätään rajan vahvuus 11 600, ollaan lukemassa 24 100.

Siis ihan oikeastiko meillä olisi yksinomaan perustamiseen keskittyviä joukkoja noin 26 000 henkilöä?

 

[StmSvejk]

Jos varusmiespalveluksen aloittaa vuodessa n. 25 000 nuorta, niin miten ne voi olla kaikki SA-vahvuudessa kun ne ei saavuta vaadittavaa koulutustasoaan kun vasta jossain vaiheessa? Sanotaan että otetaan tuosta vaikka puolet eli 12 500, lisätään rajan vahvuus 11 600, ollaan lukemassa 24 100.

Siis ihan oikeastiko meillä olisi yksinomaan perustamiseen keskittyviä joukkoja noin 26 000 henkilöä?

Miksi ei, mukanahan voi olla mitä erilaisimpia koulutus- ja huoltoyksikköjä jne.

 

[Old Boy]

Siis ihan oikeastiko meillä olisi yksinomaan perustamiseen keskittyviä joukkoja noin 26 000 henkilöä?

Joukkojen perustamiseen liittyvät asiat ovat aina olleet niiden salaisimpien joukossa. Mutta tuollaista määrää ei kyllä ole, koska sa-joukkojen määrän laskiessa väheni myös suoritusorganisaatio. Eli tämä Niinisto-matematiikka ei täsmää. Ehkä sen ei tarvi-
kaan koska kesä tulee aikanaan ja vaalit ovat silloin ohi.

 

[StmSvejk]

Joukkojen perustamiseen liittyvät asiat ovat aina olleet niiden salaisimpien joukossa. Mutta tuollaista määrää ei kyllä ole, koska sa-joukkojen määrän laskiessa väheni myös suoritusorganisaatio. Eli tämä Niinisto-matematiikka ei täsmää. Ehkä sen ei tarvi-
kaan koska kesä tulee aikanaan ja vaalit ovat silloin ohi.

Mieleen tulevat myös erilaiset täydennys- / koulutusyksiköt joita nykyreserviläismäärällä voitaneen arvioida olevan reilusti. Mutta mene tiedä kun näistä ei toki organisaatiokaavioita julkaista, eikä sellaista tohdi kaipaillakaan. Sen sijaan voisi olla omia kansalaisia kohtaan reilua tuoda esille paljonko meillä on a) operatiivisia joukkoja b) alueellisia joukkoja c) paikallisjoukkoja vaikkapa pataljoonatasolla eroteltuna. Itänaapuri tietää nämä asiat kumminkin.

 

[Old Boy]

Mieleen tulevat myös erilaiset täydennys- / koulutusyksiköt joita nykyreserviläismäärällä voitaneen arvioida olevan reilusti. Mutta mene tiedä kun näistä ei toki organisaatiokaavioita julkaista

No ei enkä itekään enää nykymenoa tunne. Mutta ilmoitettua määrää ei saa mitenkään kasaan kokonaan uusia yksiköitä perustamatta. Tai muuta luovaa toimintaa jakamalla kiinarynkkyjä vaikka vss -organisaatioille.

 

[Myrskyhiiri]

Mieleen tulevat myös erilaiset täydennys- / koulutusyksiköt joita nykyreserviläismäärällä voitaneen arvioida olevan reilusti. Mutta mene tiedä kun näistä ei toki organisaatiokaavioita julkaista, eikä sellaista tohdi kaipaillakaan. Sen sijaan voisi olla omia kansalaisia kohtaan reilua tuoda esille paljonko meillä on a) operatiivisia joukkoja b) alueellisia joukkoja c) paikallisjoukkoja vaikkapa pataljoonatasolla eroteltuna. Itänaapuri tietää nämä asiat kumminkin.

Noh, taistelukoulutusyksiköt ovat olleet olemassa jo yli kymmenen vuotta ja tasan tarkkaan on laskettu aina mukaan SA-vahvuuteen. Vai onko niin, että SA-vahvuuteen lasketaan vain ainoastaan ne joukot, joille riittää sirpaleliiviin ne ballistisen suojan antavat levyt?

Eikö muka perustamisorganisaatiota ole sitten aiemmin laskettu edes SA-vahvuuteen mukaan?

Pysyn edelleen väitteessäni että nyt SA-joukkojen vahvuutta kasvatetaan absoluuttisena lukumääränä, siis sijoittamattomia reserviläisiä sijoitetaan uusina paikallisjoukkoihin about se 20 000 tapausta.

Vasta sitten kun PV tiedottaa toisin, olen valmis antamaan periksi. Ja tiedottajan täytyy olla vähintään kenraali, jolla on moitteeton tausta ja tahraton maine. Ja miehekkään uskottava ulkonäkö, kuitenkin niin, että kovan ulkokuoren alta löytyy joukkojaan ymmärtävä isällinen ulottuvuus.

Vielä sitten tiedoksi että n. 25 000 vm-palveluksen aloittavasta vieläpä keskeyttää vuosittain noin 4000, joten taistelukelpoisista voitte vähentää suoraan sen määrän ja pohtia sitten, mikä osuus on kerrallaan riittävästi koulutettua rintamaille lähetettäväksi.

 

[Old Boy]

Eikö muka perustamisorganisaatiota ole sitten aiemmin laskettu edes SA-vahvuuteen mukaan?

Ennen tosiaan oli ajatus, että jaetaan kaikki mahdolliset kamat taistelemaan lähteville joukoille eikä itelle jää mitään. Sitten mennään kotiin eli ylläpitämään siviiliyhteiskunnan toimintoja.

 

[Myrskyhiiri]

Ennen tosiaan oli ajatus, että jaetaan kaikki mahdolliset kamat taistelemaan lähteville joukoille eikä itelle jää mitään. Sitten mennään kotiin eli ylläpitämään siviiliyhteiskunnan toimintoja.

Ok. I did not know that.

 

[tiedotusosasto]

Mutta näköjään Ruotsi kuvittelee että kyllä NATO auttaa vaikkeivät ole jäsen.

Ruotsi myös kuvittelee, että se auttaa Nato-Baltiaa, kunhan sen ei itse tarvitse liittyä sotaan ja Nato huomioi ettei Ruotsi pysty puolustamaan itseään.

 

[tulikomento]

– Suomen doktriinissa mitään tällaista ei sanota, vaan presidenttinne on nimenomaisesti todennut, että Suomen tehtävä ei ole puolustaa Baltiaa.

Sen takia liittyivätkin NATO;n koska omat voimat eivät riitä. Suomi ei ole NATO;ssa. Miksi Suomella pitäisi olla velvollisuus rientää NATO-maan avuksi mutta NATO:lla ei ole velvollisuutta avustaa Suomi. Järjestön pääsihteeri suoraan sanonut että jos ei ole jäsen niin ei ole odotettavissa apua.
Mutta näköjään Ruotsi kuvittelee että kyllä NATO auttaa vaikkeivät ole jäsen.

Keskeistähän tuossa taitaa olla se, että Baltian puolustuksen kannalta NATO:n tulisi saada käyttöönsä Ruotsin lentokenttiä ja muuta infraa. Uskallan veikata, että Ruotsi nojaa puolustussuunnitelmissaan USA:n suoraan tukeen. Isäntämaasopimus on tehty ja tiettävästi tulossa on Aurora 17 -sotaharjoitus. Ennakkotietojen mukaan siinä tarkastellaan mm. Ruotsin puolustuksen heikkouksia ja puutteita. Yhtenä merkittävänä seikkana mukana on ainakin ilmatorjunta. Amerikkalaiset ovat kuulemma tuomassa harjoitukseen Patriot -järjestelmän ja Ranska SAMP/T Aster -järjestelmän.

 

[tiedotusosasto]

Jos varusmiespalveluksen aloittaa vuodessa n. 25 000 nuorta, niin miten ne voi olla kaikki SA-vahvuudessa kun ne ei saavuta vaadittavaa koulutustasoaan kun vasta jossain vaiheessa? Sanotaan että otetaan tuosta vaikka puolet eli 12 500, lisätään rajan vahvuus 11 600, ollaan lukemassa 24 100.

Nämä vuoden alusta koulutusohjelmaan lisätyt nopean toiminnan joukot edustavat noin 2000 miestä. Toki koulutustaso hieman vaihtelee ajankohdan mukaan.

Lisäksi samat valmiudet omaavat mm erikoisjoukkojen miehet (ljk, kansainv.valm.joukot, rajajääkärit, rannikkoj.n erikoisjoukot ja sukeltajat...) ja nämäkin hieman koulutusajankohdan mukaan. Varmaankin alle tuhat miestä.

Valmiuteen on lisäksi ilmoittautuneet osa em joukkojen reservistä - ehkä näitä saisi pari tuhatta. Siis kasarmien sijasta kotoaan hälytetyt.

Vielä pieniä triviaalimpia määriä ja ryhmiä on erikoiskoulutuksessa esim kemiallisten aseiden tai cyberjoukoissa.

Tähän päälle tulevat - mitä nopeaan toimintaan tulee - sopimussotilaat (mm erkkarit) ja näiden reservi, rajan erikoisjoukot ja tietenkin meri- ja ilmavoimat sekä raja- ja merivartiosto reserveineen. Ja omana ryhmänään poliisit.

Korjatkaa jos olen laskeskellut väärin.

 

[Myrskyhiiri]

Nämä vuoden alusta koulutusohjelmaan lisätyt nopean toiminnan joukot edustavat noin 2000 miestä. Toki koulutustaso hieman vaihtelee ajankohdan mukaan.

Lisäksi samat valmiudet omaavat mm erikoisjoukkojen miehet (ljk, kansainv.valm.joukot, rajajääkärit, rannikkoj.n erikoisjoukot ja sukeltajat...) ja nämäkin hieman koulutusajankohdan mukaan. Varmaankin alle tuhat miestä.

Valmiuteen on lisäksi ilmoittautuneet osa em joukkojen reservistä - ehkä näitä saisi pari tuhatta. Siis kasarmien sijasta kotoaan hälytetyt.

Vielä pieniä triviaalimpia määriä ja ryhmiä on erikoiskoulutuksessa esim kemiallisten aseiden tai cyberjoukoissa.

Tähän päälle tulevat - mitä nopeaan toimintaan tulee - sopimussotilaat (mm erkkarit) ja näiden reservi, rajan erikoisjoukot ja tietenkin meri- ja ilmavoimat sekä raja- ja merivartiosto reserveineen. Ja omana ryhmänään poliisit.

Korjatkaa jos olen laskeskellut väärin.

Mutta kun SA-vahvuuteen kuuluu myös ne hitaistakin hitaimmat joukot ja tietysti myös ne (riittävästi koulutetut) varusveikot, joita ei luokitella valmiusjoukoiksi.

Mutta mutta. Voikos nyt olla niin, että kun perustamisesta vastaavat joukot liitetään paikallisjoukkoihin (itse luulin että ne oli siellä jo), niin se muutos tarkoittaakin sitä, että kotiin ei lähdetä perustamisen jälkeen vaan rynkky kouraan, peltipipo päähän ja baanalle rauhaa turvaamaan?

 

[Bushmaster]

Ei mikään tiikerinloikka, puolustusselonteko 2017
18.2.2017 16:05 pasi majuri
http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231721-ei-mikaan-tiikerinloikka-puolustusselonteko-2017

3 kommenttia

Suomen poliittisen Jurassic Parkin johtava dinosaurus Ilkka Kanerva piti uuden puolustusselonteon ehdotuksia tiikerinloikkana puolustuskyvylle.

Enemmänkin kyse on pitkän vapaan pudotuksen jälkeisestä tonttiin osumisesta ja normikimpoamisesta. Tai sitten kyse oli Neuvostoliiton ajoilta olevan tiikerivanhuksen hyökkäyksestä puurokupille, ei juuri muusta.

Suomi näköjään edelleen elää sarkahousuissa ja juoksuhaudoissa. Määrä ei korvaa laatua ja moderni sodankäynti vaatineekin jotain muuta puolustuksen tehostamiseksi kuin miesmäärän lisäämistä. Tosin miesmäärän lisääminen on tyhjää parempi, mutta ei ratkaise peruskysymystä. Pystyykö Suomi saamaan miesmassat reservistä nopeasti liikkeelle ja jokaiselle modernit välineet ja niihin asianmukaisen koulutuksen? Joukkojen pikakutsumista ei voida nykylakien mukaan edes harjoitella niin suurilla määrillä, että voitaisiin nähdä, miten homma toimii käytännössä.

Merivoimat ei tarvitse neljää valtamerialusta Suomen puolustamiseen "Itämeren kaikissa oloissa", kuten selonteko mainitsee. Kyse on miljardien laittamisesta Kankkulan kaivoon. Tositilanteessa neljän kelluvan hitaan purkin odotettavissa oleva elinikä lasketaan päivissä. Suomen tulee panostaa aluksissa nopeisiin ohjusveneisiin, joilla pystytään puolustamaan niin meri- kuin ilmamaaleja vastaan jo kaukaa. Ylimenevät rahat tulee laittaa liikkuvaan rannikkopuolustukseen, joilla pystytään kaukana rantaviivasta ampumaan raskailla raketeilla, ohjuksilla ja tykinammuksilla Suomenlahden ja Pohjanlahden joka sopukkaan. Niitä voi luonnollisesti käyttää nopeasti myös maavoimien tukena.

Ilmavoimat tarvitsee hävittäjänsä, mutta nopealla aikataululla myös ilmapuolustusjärjestelmän, jolla tuhotaan koneita 100-200 kilometrin säteellä. Ilmavoimat tarvitsee myös raskaammin aseistettuja helikoptereita maavoimien tueksi. Nykyiset surkeat kuljetuskopterit voi myydä vaikka Zambiaan. Puolet niistä roikkuu koko ajan varikolla, joten on aika tunnustaa ostoksen surkeus ja laittaa romut kiertoon.

Huoltovarmuudesta ei tietenkään paljon selonteossa puhuttu, koska kyse on arasta aiheesta ja pahasta ongelmasta. Herätti huomiota, että selonteossa mainittiin kuitenkin rehellisesti, että olemme puolustusmateriaalin osalta riippuvaisia ulkomaantuonnista ja että läntiset meriyhteydet ovat meille tärkeitä. Hienoa, nyt pitääkin vain ongelma ratkaista. Miten se tehdään ilman liittoutumista, jää nähtäväksi.

Kiinnitti huomiota, että puolustusvoimille tarjotaan muutama kymmenen miljoonaa vuositasolla lisää materiaalihankintoihin. Pitäisin hienona muuten mutta jos maahantulijoille löytyy vuositasolla lähes miljardi ja ilman mitään kitinöitä, kyse on pelleilystä ulkoturvallisuuden kustannuksella. Hyvä kepu, hyvä kokoomus, hyvä persut. Arvatkaa tekeekö mieli äänestää jatkossa?

Ja lopuksi, pidämme kuulemma edelleen yllä mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Hehheh, onkohan kukaan selontekoa tehneistä miettinyt, että missä vaiheessa hakemuksen voisi mahdollisesti jättää, johtaako se jäsenyyteen, milloin ja olisiko hakemuksenjättövaiheessa ehkä jo myöhäistä? Tiikerinloikkamaiääs.

 

[Bushmaster]

Edellisestä postauksta nostan tämä kappaleen erikseen luettavaksi.....

Tosin listaan olisi ollut hyvä lisätä myös entiset "vastuunkanto puolueet" eli Suomen puolustuksen alasajon vastuulliset poliitikot ja puolueet...

Kiinnitti huomiota, että puolustusvoimille tarjotaan muutama kymmenen miljoonaa vuositasolla lisää materiaalihankintoihin. Pitäisin hienona muuten mutta jos maahantulijoille löytyy vuositasolla lähes miljardi ja ilman mitään kitinöitä, kyse on pelleilystä ulkoturvallisuuden kustannuksella. Hyvä kepu, hyvä kokoomus, hyvä persut. Arvatkaa tekeekö mieli äänestää jatkossa?

 

[Soldierblue]

Pitäisin hienona muuten mutta jos maahantulijoille löytyy vuositasolla lähes miljardi ja ilman mitään kitinöitä, kyse on pelleilystä ulkoturvallisuuden kustannuksella.

justiinsa !!!! Mikä on tärkein? elintasopakolaisia tai omaan maan puolustus?

 

[Myrskyhiiri]

Edellisestä postauksta nostan tämä kappaleen erikseen luettavaksi.....

Tosin listaan olisi ollut hyvä lisätä myös entiset "vastuunkanto puolueet" eli Suomen puolustuksen alasajon vastuulliset poliitikot ja puolueet...

Kumminkin majuri Pasi on äänestänyt kokoomusta ja koittaa nyt vierittää syytä persujen niskoille. No sentään olivat syntilistan viimeisinä. Itse viitsin mennä edelleen äänestämään persuja, koska sisäministeri Urpo ei ollut kyseisestä puolueesta ja persut pitivät agendaansa sinnikkäästi esillä. Ja varsinkin jos Halla-Aho räpsähtää pj:ksi.

 

[Bushmaster]

Kumminkin majuri Pasi on äänestänyt kokoomusta ja koittaa nyt vierittää syytä persujen niskoille. Itse viitsin mennä edelleen äänestämään persuja, koska sisäministeri Urpo ei ollut kyseisestä puolueesta ja persut pitivät agendaansa sinnikkäästi esillä. Ja varsinkin jos Halla-Aho räpsähtää pj:ksi.

Jussi Niinistö on pistänyt tuulemaan

Merivoimat hakee uutta asetta, jossa ”vain mielikuvitus on rajana” – erikoinen tietopyyntö herätti kummastusta
Merivoimat antaa asevalmistajille mahdollisuuden tarjota omia ratkaisujaan

Suomen merivoimien uusi Jehu-luokan taistelu- ja maihinnousualus. (KUVA: ESA SYVÄKURU / HS)
Jarmo Huhtanen HS
Julkaistu: 19.2. 17:45

PUOLUSTUSVOIMAT suunnittelee uuden asejärjestelmän hankkimista Merivoimien rannikkojoukkojen käyttöön.

Erikoista on se, että asejärjestelmän toimintaperiaatetta ei ole vielä päätetty. Se kulkeekin tässä vaiheessa vielä englanninkielisellä nimellä: Littoral Engament Weapon System eli LEWS.

Suomalaisella merivoimaslangilla kyse on rannikolla käytettävästä ”pintavaikuttamisjärjestelmästä”. Termi rajaa hankkeen ulkopuolelle vedenalaisen torjunnan.

Käytännössä Merivoimat etsii nyt asetta, jolla voitaisiin torjua rannikolla nopeasti liikkuvat vihollisen maihinnousuveneet.

”Kysymyksessä ovat alle 100 kilometriä tunnissa kulkevat joukkojen kuljetukseen soveltuvat veneet”, sanoo hankepäällikkö Jonas CederlöfPuolustusvoimien logistiikkalaitokselta.

PUOLUSTUSVOIMIEN hankinnoista vastaava Logistiikkalaitos julkisti LEWS:stä asevalmistajille tarkoitetun tietopyynnön tammikuun lopulla.

Tietopyyntö ehti jo herättää kummastusta, koska asiakirjasta ei helposti selviä, mitä Merivoimat tarkkaan ottaen haluaa.

Cederlöf myöntää saaneensa hämmästyneitä soittoja kotimaiselta aseteollisuudelta.

”Siitä ei heti käy ilmi, että kyseessä on markkinatutkimus eikä hankinta”, hän sanoo.

Hankkeelle ei olekaan vielä myönnetty rahoitusta, vaikka sen aikataulu on kirjattu tietopyyntöön. Tietopyyntöön toivotaan vastauksia toukokuun loppuun mennessä.

Alustavan aikataulun mukaan asejärjestelmän ensimmäinen hankintasopimus voitaisiin allekirjoittaa jo ensi vuonna ja varsinaisesta sarjatuotannosta sovittaisiin 2022. Toimitusten pitäisi olla valmiita vuonna 2025.

ASIAKIRJOISTA selviää, että Puolustusvoimat hakee kypsää, valmiiksi mietittyä järjestelmää. Asetehtailijoiden ei haluta aloittavan mitään uutta projektia suomalaisten markkinakartoituksen takia, koska rahoitusta ei ole vielä myönnetty.

Jonas Cederlöf, millaista asetta nyt haetaan?

”Oikeastaan emme ole laittaneet mitään vaatimuksia siihen menetelmään. Sen pitää vain pystyä tekemään toimintakyvyttömäksi nopeita aluksia. Toimittajille (asemyyjille) menetelmä on vapaa. Oikeastaan vain mielikuvitus on rajana.”

Merivoimat on päättänyt jo luopua kiinteistä rannikkotykeistä. Tuskin tässä kuitenkaan perustykkiä etsitään?

”Jännityksellä jäämme seuraamaan vastauksia.”

Voiko kyseeseen tulla esimerkiksi kauko-ohjattavat lennokit tai veneet?

”Olisi oikein virkistävää, jos joku vastaisi sillä tavalla. Tarkka lukija huomaa, että siinä pyydetään myös konseptia ja siihen tarvittavia välineitä.”

Pitääkö aseen toimia maalta ja aluksista käsin?

”Yksikään näistä ehdoista ei ole välttämätön ehto.”

VAIKKA Merivoimat ei ole tietopyynnössä rajannut uuden asejärjestelmän toimintaperiaatetta, niin ilmeinen vaihtoehto on monikäyttöinen rannikko-ohjus.

Esimerkiksi Merivoimien uudet taistelu- ja joukkojenkuljetusveneet Jehut on suunniteltu modulaarisiksi. Niiden perään on varattu tilaa uusille asejärjestelmille, kuten ohjuksille.

Merivoimien aseistukseen kuuluvat jo nyt Eurospike-rannikko-ohjukset. Niitä käyttävät rannikkojoukkojen ohjuskomppaniat

 

[jurppi]

Meillä oli aikoinaan erinomaiset valmiusjoukot, alueelliset Suojeluskunnat ja Lottajärjestöt. Upseerien ohella lähes kaikki sodan aikaiseen alipäällystöön kuuluvat reserviläiset olivat suojeluskunnan jäseniä. Voidaan sanoa että suojeluskuntalaiset muodostivat sekä sotilastaidoiltaan että maanpuolustushengeltään sen kansallisen perustan jonka myötä koko Suomen Armeija kykeni tehokkaasti puolustautumaan Talvi- että Jatkosodan aikoina.

Myös venäläiset ymmärsivät Talvisodan alkaessa varsin nopeasti ja karulla tavalla suojeluskuntalaisten merkityksen osana puolustusvoimien miehistön taistelukykyä. Nämä sotien myötä saadut kokemukset olivat yhtenä syynä siihen ettei rauhansopimuksessa enää sallittu suomalaisten jatkaa samanlaisella pohjalla toimivaa vapaaehtoista/reserviläisorganisaatiota. Myös kapinan jälkeen Venäjälle paenneet äärivasemmistolaiset olivat omalta osaltaan vaikuttamassa venäläisten vaatimuksiin Suojeluskuntien ja Lottien toiminnan kieltämisestä.

Nyt Suomessa olisi jälleen tarvetta vastaaville vapaaehtoisuuteen perustuville alueellisille joukoille, uudelle Suojeluskunnalla ja Lottajärjestölle. Toki monin tavoin uudistuneella organisaatiomallilla. Suomi tuskin kykenee nykyaikaisessa sodankäynnissä dominoimaan kaluston ja asejärjestelmien määrällä. Mutta miehistön monipuolisella osaamisella, paikallistuntemuksella jne. voidaan monissa tapauksissa korvata teknisiä puutteita.

Itsestämme ja omista päättäjistämme riippuu miten puolustusvalmiutta halutaan kehittää. Heti alkuun on syytä lopettaa kaikenlainen typerä naivius sotilaiden ja reserviläisten henkilökohtaisen aseistuksen suhteen. Jos esimerkiksi jäädään vuosikausiksi näpertelemään lainsäädäntöä, saako erikoistehtäviin koulutettu ja sotilasvalansa vannonut reserviläinen pitää hallussaan ampuma-asetta, panoksia jne. niin voidaan todennäköisesti lopettaa valmistelut.

Suomeen kohdistuu merkittävän suuri sotilaallinen uhka Venäjän suunnalta. Jos tämä ei riitä asiallisen varustautumisen perusteeksi niin jatketaan vaan samaan malliin kuin tähänkin asti. Kansallinen typeryys maksetaan tosipaikan tullen kymmenillä, jopa sadoilla tuhansilla ylimääräisillä uhreilla. Ehkä se on sitten halvempi ja parempi vaihtoehto?