Reservin fyysinen kunto ja ikääntyminen

Lapinukko kirjoitti:
vois ne olla jossain paikoissa ihan ok, yli 70v ukot, motivaatiotahan voi olla ihan helvetisti. .
Klikkaa laajentaaksesi...
Lähipiirissä yksi tuonikäinen rekkakuski. Väittäisin että hän voisi vapauttaa yhden sotilaan rintamalle. Motivaatiokin olisi kohdillaan hankalassakin paikassa kun puolustaisi poikiaan ja lastenlapsiaan.

Samoin kuin jossain siltavahtina voisi olla osin vanhempaa porukkaa. Kärsivällisyys tiirata kiikarilla metsiä ja rantoja ihan toista kuin nettiriippuvaisella nuorella.
 
Reservin lentäjät jaksavat heilua.

Mauri Maunula kuului jatkosodan hävittäjälentäjiin ja oli tuomassa marsalkka Mannerheimin ruumista Suomeen. Hän kilpaili jo vuonna 1939 pujottelun ja syöksylaskun Suomen mestaruuksista ja pelasi tennistä 70 vuotta. 98-vuotiaana hän osallistuu bridgen SM-kisoihin, mutta parhaiten suomalaiset tuntevat hänet linnan juhlien lauluesityksestä, joka sai sosiaalisen median räjähtämään.

Lajeja Mauri Maunulalla on totisesti riittänyt. Listaus hänen urheilu-urastaan saa kovakuntoisemmankin lukijan hengästymään. Aloitetaan tenniksestä, jota hän pelasi 70 vuotta. Aloitusvuosi oli 1936, kun Maunula oli 15-vuotias koulupoika. Vuosikymmenen loppupuolella Maunula pelasi lisäksi jalka- ja jääpalloa sekä jääkiekkoa ja harrasti myös uintia. Kun vuonna 1939 Kolilla järjestettiin pujottelun ja syöksylaskun SM-kilpailut, oli mukana myös 17-vuotias nuori mies Helsingistä.

”Kadettikoulussa oli hyötyä urheilusta. Pelasin koulun koripallojoukkueessa, ja pelin jälkeen oli iltalomaa, vaikka olin poistumis- tai lomakiellossa. Ja niitähän minulla aika ajoin oli”, Maunula hymähtää.

Kadettikoulussa hän myös jatkoi esteratsastusta, joka oli alkanut tykistön suojeluskunnassa ennen sotaa. Ratsastuksesta oli lyhyt matka sotilaiden perinteisesti suosimaan lajiin, nykyaikaiseen viisiotteluun, jossa kilpaillaan ammunnassa, miekkailussa, ratsastuksessa, juoksussa ja uinnissa.

”Olin ryhmässä, jota sodan jälkeen valmennettiin Lontoon vuoden 1948 olympialaisiin. Minua ei kuitenkaan valittu joukkueeseen, kun juoksussa ja uinnissa tulokset eivät olleet riittävän hyviä”, Maunula kertoo.

Sota-aikana kylvettiin myös siemen tulevalle bridgeharrastukselle. Vänrikki Maunula sai vuonna 1942 siirron Äänislinnaan eli nykyiseen Petroskoihin.

”Voin siis sanoa tarkasti, milloin korttiurani alkoi: 3. tammikuuta vuonna 1942 kello 18. Skruuvi oli tuolloin Ilmavoimien ajanvietepeli, ja sitä pelattiin läpi sodan.”

Toki muutakin puuhaa riitti. Maunula oli ensin tiedustelu- ja myöhemmin hävittäjälentäjä ja lensi Gloster Gladiator- ja Morane Saulnier -koneita. Hän jätti Ilmavoimat kapteenin arvoisena vuonna 1948 ja siirtyi liikennelentäjäksi Aero-yhtiöön eli nykyiseen Finnairiin. Kun marsalkka Mannerheimhttps://www.hs.fi/haku/?query=mannerheim kuoli Sveitsissä, Mauri Maunula oli perämiehenä koneessa, joka haki vainajan takaisin koti-Suomeen. Risto Maunula kouluttautui diplomi-insinööriksi ja kauppatieteiden maisteriksi. Työuran viimeiset 18 vuotta kuluivat Nokian palveluksessa.

Skruuvin pelaamista Maunula ei unohtanut siviilissäkään. Pelit jatkuivat säännöllisesti reservin lentäjien porukassa.

”Sitten 1950-luvulla jotkut kaverit siirtyivät bridgeen. Innostuin pelistä itsekin ja vaimoni myös.”

Isää ja poikaa yhdistää kortinpeluun lisäksi moni muukin laji. Kun Risto ja hänen sisaruksensa kiinnostuivat laskettelusta, myös isä palasi lajin pariin. Perhe matkusti laskettelemaan myös Alpeille. Talvisin ohjelmassa oli myös murtomaahiihto.

Yksi yhteisistä lajeista on golf. Golf tuli perheeseen 1960-luvulla, kun Mauri Maunula kyllästyi työmatkoillaan frankfurtilaiseen hotelliin.

Risto Maunula puolestaan innostui aikuisena Sulkavan souduista ja ehti käydä kisaamassa soutuparinsa kanssa muutaman kerran vuorosoudussa. Sitten pari ei päässytkään Sulkavalle. Lopputulos oli, että Mauri Maunula souti Sulkavalla pienveneessä 15 kertaa – viimeisen kerran 80-vuotiaana.

”Miksi järjestetään Finlandia-hiihto, Sulkavan soutu ja Helsinki City Marathon?” kysäisee Risto Maunula viattomasti ja vastaa:

”Että saadaan hullut vuosittain numerojärjestykseen.”

Eikä tässä vielä kaikki. Mauri Maunula on edustanut Suomea viidesti myös MM-tasolla. Hän on ollut viisi kertaa perhonheiton maajoukkueessa.

”Siinä kisataan heiton pituudessa ja tarkkuudessa”, Maunula täsmentää.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.hs.fi/urheilu/art-2000006377470.html
 
Nostoväessä rauta nousee ja lentää helteelläkin.

Juustomestari Lauri Helle jäi kahdeksan sentin päähän 95-vuotiaiden painonheiton maailmanennätyksestä. Helle teki uuden Euroopan ennätyksen.
Klikkaa laajentaaksesi...
PERNIÖN Urheilijoita edustava Lauri Helle teki Turussa uuden Euroopan ennätyksen 95-vuotiaiden miesten painonheitossa. Hän paransi Helge Lönnrothin aiempaa Suomen ja Euroopan ennätystä 54 senttiä tulokseen 7,48.Asiasta kertoo Suomen urheiluliitto tiedotteessaan.

95-vuotiaiden maailmanennätystä pitää hallussaan Yhdysvaltain Trent Lane tuloksella 7,56, josta Helle jäi vain kahdeksan sentin päähän. Sotaveteraani Helle on ammatiltaan juustomestari. Hän teki suuren osan elämäntyöstään Stäuberin meijerissä Tenholassa. Painonheitossa heittoväline painaa yli 80-vuotiaissa 5,44 kiloa.

https://www.hs.fi/urheilu/art-2000006562899.html
Klikkaa laajentaaksesi...

Seuraavaksi pianonheiton pariin.
 
Viimeksi muokattu:
Mikähän on reservin kunto nyt kun NATO-hakemus lähtee? Itse olen tässä talven mittaan pyrkinyt vähentämään heikkouksia, eli kestävyyspohjilla se tarkoittaa lihaskunnon huomioimista. Nyt on vuorossa juoksunopeuden lisääminen intervalleilla. Seuraavana mukaan lisäpainoilla juoksu ja kesälomalla vaellukset. Kyseessä on siis ikääntyvän reserviläisen harjoittelusta, viiden vuoden päästä olen jo ulkona reservistä.
 
Viimeksi muokattu:
Veikkaan että porukan kuntoisuus jatkuu entisellään. Fiksut heräävät tilanteeseen ja parantavat harjoitteluaan mutta todella paljon on sellaisia jotka ei muuta omaa liikkumistaan millään tavalla.
Itse ole näillä vuosilla tyytyväinen 25 km reppumarssi-pätkiin ja lenkkareilla juoksemista olen inhonnut koko ikäni :LOL:
.
 
Minäkään en pidä juoksemista yhtään. Nuorena tuli tosin innokkaamman kaveriporukan mukana treenattua ja juostua yksi maratoni (aika 4 tuntia), tavallaan siitä jäi käteen se, että tietää että tuohonkin pystyy. Tosin huomasin myös sen että äärimmäisessä rasituksessa neste ei imeydy yhtään. Sen takia noin pitkät matkat ovat minulle ongelmallisia, kun nestettä ei pysty tankkaamaan joten loppu menee aikamoisessa nestehukassa. Maratonvuonna olin myös 2950 m cooper-kunnossa. Nyt vanhempana juoksu on kyllä jäänyt, hiihtäminen on paljon mukavampaa ja sitä tulee tehtyä talvella monta kertaa viikossa. Yksinomaisena kestävyyslajina siinä on tosin se huono puoli, että kesäkaudella ei oikein tule sitten kovan sykkeen liikuntaa. Onneksi mennyt hiihtokausi oli harvinaisen pitkä, lähes 5 kuukautta.
 
Ei juoksemisen tarvitse mukavaa olla kunhan tuntuu harjoittelulta ja voi juosta myös kumisaappaissa kuten muistelen omaa varusmiesaikaani. Kesällä voi hiihtää myös rullasuksilla, joka on leppoisampaa kuin juoksu.
 
Ajattelin että sahataan pojan kanssa 3 metriset tukit ja viedään toinen metsän toiseen päähän ja toinen torpan pihalle, kun pihasta lähdetään niin kannetaan olalla tukki metsätietä pitkin takarajalle,siellä toinen tukki olalle ja tuodaan se polkuja pitkin torpalle, kolme kertaa viikossa, ajatus että toinen tukki on painavampi, tulisi vaihtelua.
 
Justin Case kirjoitti:
Ajattelin että sahataan pojan kanssa 3 metriset tukit ja viedään toinen metsän toiseen päähän ja toinen torpan pihalle, kun pihasta lähdetään niin kannetaan olalla tukki metsätietä pitkin takarajalle,siellä toinen tukki olalle ja tuodaan se polkuja pitkin torpalle, kolme kertaa viikossa, ajatus että toinen tukki on painavampi, tulisi vaihtelua.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ajatuksestasi tuli ensin Mieleen tämä, mutta sitten näin tämän toisen. Postasin molemmat. Fyysinen työ on varmasti hyväksi, mutta säästä omaa rankaasi myös. ☝️
 

Liitteet

  • 26F2DEA4-F0E1-4C82-91BA-86549AF4111F.jpeg
    26F2DEA4-F0E1-4C82-91BA-86549AF4111F.jpeg
    66.2 KB · Luettu: 16
  • 4C791EC9-B6C2-4F57-94B7-16D30E2C57D2.jpeg
    4C791EC9-B6C2-4F57-94B7-16D30E2C57D2.jpeg
    158.5 KB · Luettu: 16
TomiDude kirjoitti:
Ajatuksestasi tuli ensin Mieleen tämä, mutta sitten näin tämän toisen. Postasin molemmat. Fyysinen työ on varmasti hyväksi, mutta säästä omaa rankaasi myös. ☝️
Klikkaa laajentaaksesi...
On noita tullu kannettua pinoihin yli 20v,pidempää matkaa tekee mieli koittaa, näin jonkun erkkari porukan jossain noita kantavan, tuossa olkapäälle nostelussa kehittyy keskivartalo oikein mukavasti.
 
Ei saatana, marssillahan näyttää olevan pääosa naisia😀missäs ne kovakuntoiset taistelija ukot nyt on?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top