Reservin fyysinen kunto ja ikääntyminen

Mili

Majuri
vois ne olla jossain paikoissa ihan ok, yli 70v ukot, motivaatiotahan voi olla ihan helvetisti. .
Lähipiirissä yksi tuonikäinen rekkakuski. Väittäisin että hän voisi vapauttaa yhden sotilaan rintamalle. Motivaatiokin olisi kohdillaan hankalassakin paikassa kun puolustaisi poikiaan ja lastenlapsiaan.

Samoin kuin jossain siltavahtina voisi olla osin vanhempaa porukkaa. Kärsivällisyys tiirata kiikarilla metsiä ja rantoja ihan toista kuin nettiriippuvaisella nuorella.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Reservin lentäjät jaksavat heilua.

Mauri Maunula kuului jatkosodan hävittäjälentäjiin ja oli tuomassa marsalkka Mannerheimin ruumista Suomeen. Hän kilpaili jo vuonna 1939 pujottelun ja syöksylaskun Suomen mestaruuksista ja pelasi tennistä 70 vuotta. 98-vuotiaana hän osallistuu bridgen SM-kisoihin, mutta parhaiten suomalaiset tuntevat hänet linnan juhlien lauluesityksestä, joka sai sosiaalisen median räjähtämään.

Lajeja Mauri Maunulalla on totisesti riittänyt. Listaus hänen urheilu-urastaan saa kovakuntoisemmankin lukijan hengästymään. Aloitetaan tenniksestä, jota hän pelasi 70 vuotta. Aloitusvuosi oli 1936, kun Maunula oli 15-vuotias koulupoika. Vuosikymmenen loppupuolella Maunula pelasi lisäksi jalka- ja jääpalloa sekä jääkiekkoa ja harrasti myös uintia. Kun vuonna 1939 Kolilla järjestettiin pujottelun ja syöksylaskun SM-kilpailut, oli mukana myös 17-vuotias nuori mies Helsingistä.

”Kadettikoulussa oli hyötyä urheilusta. Pelasin koulun koripallojoukkueessa, ja pelin jälkeen oli iltalomaa, vaikka olin poistumis- tai lomakiellossa. Ja niitähän minulla aika ajoin oli”, Maunula hymähtää.

Kadettikoulussa hän myös jatkoi esteratsastusta, joka oli alkanut tykistön suojeluskunnassa ennen sotaa. Ratsastuksesta oli lyhyt matka sotilaiden perinteisesti suosimaan lajiin, nykyaikaiseen viisiotteluun, jossa kilpaillaan ammunnassa, miekkailussa, ratsastuksessa, juoksussa ja uinnissa.

”Olin ryhmässä, jota sodan jälkeen valmennettiin Lontoon vuoden 1948 olympialaisiin. Minua ei kuitenkaan valittu joukkueeseen, kun juoksussa ja uinnissa tulokset eivät olleet riittävän hyviä”, Maunula kertoo.

Sota-aikana kylvettiin myös siemen tulevalle bridgeharrastukselle. Vänrikki Maunula sai vuonna 1942 siirron Äänislinnaan eli nykyiseen Petroskoihin.

”Voin siis sanoa tarkasti, milloin korttiurani alkoi: 3. tammikuuta vuonna 1942 kello 18. Skruuvi oli tuolloin Ilmavoimien ajanvietepeli, ja sitä pelattiin läpi sodan.”

Toki muutakin puuhaa riitti. Maunula oli ensin tiedustelu- ja myöhemmin hävittäjälentäjä ja lensi Gloster Gladiator- ja Morane Saulnier -koneita. Hän jätti Ilmavoimat kapteenin arvoisena vuonna 1948 ja siirtyi liikennelentäjäksi Aero-yhtiöön eli nykyiseen Finnairiin. Kun marsalkka Mannerheimhttps://www.hs.fi/haku/?query=mannerheim kuoli Sveitsissä, Mauri Maunula oli perämiehenä koneessa, joka haki vainajan takaisin koti-Suomeen. Risto Maunula kouluttautui diplomi-insinööriksi ja kauppatieteiden maisteriksi. Työuran viimeiset 18 vuotta kuluivat Nokian palveluksessa.

Skruuvin pelaamista Maunula ei unohtanut siviilissäkään. Pelit jatkuivat säännöllisesti reservin lentäjien porukassa.

”Sitten 1950-luvulla jotkut kaverit siirtyivät bridgeen. Innostuin pelistä itsekin ja vaimoni myös.”

Isää ja poikaa yhdistää kortinpeluun lisäksi moni muukin laji. Kun Risto ja hänen sisaruksensa kiinnostuivat laskettelusta, myös isä palasi lajin pariin. Perhe matkusti laskettelemaan myös Alpeille. Talvisin ohjelmassa oli myös murtomaahiihto.

Yksi yhteisistä lajeista on golf. Golf tuli perheeseen 1960-luvulla, kun Mauri Maunula kyllästyi työmatkoillaan frankfurtilaiseen hotelliin.

Risto Maunula puolestaan innostui aikuisena Sulkavan souduista ja ehti käydä kisaamassa soutuparinsa kanssa muutaman kerran vuorosoudussa. Sitten pari ei päässytkään Sulkavalle. Lopputulos oli, että Mauri Maunula souti Sulkavalla pienveneessä 15 kertaa – viimeisen kerran 80-vuotiaana.

”Miksi järjestetään Finlandia-hiihto, Sulkavan soutu ja Helsinki City Marathon?” kysäisee Risto Maunula viattomasti ja vastaa:

”Että saadaan hullut vuosittain numerojärjestykseen.”

Eikä tässä vielä kaikki. Mauri Maunula on edustanut Suomea viidesti myös MM-tasolla. Hän on ollut viisi kertaa perhonheiton maajoukkueessa.

”Siinä kisataan heiton pituudessa ja tarkkuudessa”, Maunula täsmentää.
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000006377470.html
 
Top