Eerikainen
Eversti
Tulospalkkiot ovat yleisellä tasolla hyvä tapa kannustaa niihin tavoitteisiin. Siitä on ihan aitoa tutkimustietoa, että suorituspalkkiot nostavat tuottavuutta, eli työn tulos palkkiolla korotettunakin jää edullisemmaksi kuin pelkällä aikapalkalla. Tämä siis työn taloudellista tulosta mitattaessa.HVA on vakavassa rahoituskriisissä, toiminta on miinusmerkkistä ja ihmisiä suunnitellaan irtisanottavan koska rahat on loppu.
Mutta...
Hyvä esimerkki siitä mihin raha palaa.
Tietenkään tämä summa ei muuta mitään, mutta jos ollaan kaulaa myöden siinä itsessään, ei tulospalkkioiden maksaminen vaikuta oikeudenmukaiselta. Onneksi julkinen terveydenhuolto on pyyteetöntä, eikä veronmaksajien rahat päädy harvojen tilille, eiku...
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/25063b11-9bcf-4e20-ad83-5ef220e41dd9
Hus maksoi johtajilleen 454 000 euroa kertapalkkioita – Kansanedustaja sai 11 000 euroa
Jättimäisiä irtisanomisia suunnitteleva Hus maksoi keväällä johtajilleen 454 000 euroa tavoite- ja tulospalkkioita. Yksi saajista oli kokoomuksen uusi kansanedustaja Maaret Castrén, jolle maksettiin yli 11 000 euroa.
Hus suunnittelee vähentävänsä henkilöstöään jopa 990 henkilötyövuoden edestä. Kuvituskuva. INKA SOVERI
Marko-Oskari Lehtonen
Eilen klo 7:03
Jättimäisiä irtisanomisia suunnitteleva Hus maksoi tänä keväänä tulosalue- ja toimialajohtajille 454 000 euroa tavoite- ja tulospalkkioita.
Iltalehti sai tiedot Husista tietopyynnöllä.
Kertaluonteisia tavoite- ja tulospalkkioita maksettiin yhteensä 26 johtajalle, joiden kiinteä kokonaispalkka on 10 000–15 000 euroa kuukaudessa.
Suurin tänä keväänä maksettu summa oli 28 019,85 euroa ja se maksettiin Naisten, lasten ja nuorten palvelut -tulosalueesta vastaavalle Matti Holille. Holin kiinteä kokonaispalkka on 14 837 euroa.
Toiseksi eniten maksettiin Medisiiniset palvelut -tulosalueen Raija Kontiolle, jolle maksettiin 27 403,20 euroa. Kontion kiinteä kokonaispalkka on 14 596 euroa.
Keskimäärin tavoite- ja tulospalkkiota maksettiin Husin johtajille 17 471 euroa.
Yksi kertapalkkion saajista oli kokoomuksen uusi kansanedustaja Maaret Castrén, joka on Hus Akuutin toimialajohtaja. Castrén sai keväällä 11 318,55 euron palkkion.
Palkkiosumma kasvoi 11,3 prosenttia
Keväällä 2023 tavoite- ja tulospalkkiota maksettiin 408 223 euroa eli maksettu summa kasvoi vuodessa 11,3 prosenttia.
Keskimäärin tavoite- ja tulospalkkiota maksettiin 15 119 euroa keväällä 2023. Palkkion piirissä oli tuolloin 27 johtajaa.
Suurin summa oli Husin Vatsakeskuksen toimialajohtaja Esko Kemppaisen saama 21 951,94 euroa. Diagnostiikkakeskuksen toimialajohtaja Lasse Lehtonen sai lähes yhtä paljon (21 338,59 euroa).
Palkkion suuruus 0–20 prosenttia
Husin mukaan osalla sen johtajista on käytössä tavoitteisiin ja tulokseen sidottu kertapalkkio, joka maksetaan johtajan kiinteän kokonaispalkan päälle riippuen siitä, miten tavoitteet ovat toteutuneet.
Muuttuvan palkanosan nimellä kulkeva tavoite- ja tulospalkkio on suuruudeltaan 0–20 prosenttia kokonaispalkasta.
– Muuttuva palkanosa perustuu etukäteen asetettuihin tavoitteisiin ja mittareihin sekä niiden tavoitearvoihin. Vuonna 2024 jokaiselle henkilölle on asetettu talous-, henkilöstö-, asiakas-, palvelut- ja esihenkilötyö/johtamisen -tavoitteet, Husin henkilöstöjohtaja Outi Sonkeri kirjoittaa vastauksessaan IL:lle.
Sonkerin mukaan muuttuvan palkanosan tarkasteluväli on kalenterivuosi, ja arviointi tulosten saavuttamisesta tehdään tilivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä.
Husin mukaan laajennetun johtoryhmän jäsenet, kuten esimerkiksi toimitusjohtaja tai talousjohtaja, eivät saa kiinteän kuukausipalkan lisäksi muita palkkioita tai bonuksia.
Hus ilmoitti 15. elokuuta aloittavansa koko henkilöstöä koskevat muutosneuvottelut, joiden piirissä on noin 28 000 henkilöä.
Vähennystarve on enimmillään jopa 990 henkilötyövuotta. Hus tavoittelee tällä 50 miljoonan euron säästöjä.
Neuvottelut on tarkoitus saada päätökseen ennen lokakuun loppua.
HUS:n johdon palkkioiden osalta epäilyttää, että mitäköhän mittareita siellä on taustalla? Ehkä jokin osa voi mitata talouttakin ("tavoitteisiin ja tulokseen sidottu kertapalkkio," €/asiakaskohtaaminen esimerkiksi), mutta arvelen että näinä "DEI-aikoina" tavoitemääritykset sisältää merkittävän määrän pehmeitä tavoitteita, joiden toteuttaminen helposti lisää kustannuksia, jolloin tavoitepalkkion jahtaaminen johtaa itse asiassa talouden huononemiseen.
Palkkioiden taso on maltillinen: Lasse Lehtosen palkkio 21 k€ ja vuosiansio kuitenkin yli 200 k€ jo vuonna 21 (Lähde), joten abt yhden kuukauden liksan on saanut palkkiona ja verottajahan sen sitten on kourinut valtaosin takaisin. Kyllä palkkion pitäisi se parin kolmen kuukauden liksa olla, että viittii alkaa repimään. Itse olen yksityisellä puolella ollut huonoimmillaan 2 kk:n ja parhaimmillaan 6 kk:n palkan suuruisen palkkiomahdollisuuden piirissä. Puolen vuoden liksa alkaa jo kiinnostaan, vaikka verottaja yli puolet korjaakin.
Pitäisi tehdä HUS:n hallinnossakin niin että puolet byrokraateista pellolle ja töihin jääville sellaiset bonarit (esim 4 kk:n liksa), että tekevät nuo potkittujen asialliset hommat omien töidensä päälle. Pitää tietysti löytää se konsensus, mitkä näistä hallintohimmelin ihmisten hommista on asiallisia.
HUS:n tapauksessa kannattaa muistaa, että bonareista noissa tuloluokissa palautuu yhteiskunnalle veroina yli 50 %. Toki sivukulutkin pitää maksaa, mutta ei se bonareiden osalta ole kuin ne lakisääteiset rapia 20 %, mitkä nekin sinne yhteiseen pottiin menevät.
