Meistähän se on kiinni, miten meille täällä käy. Esimerkiksi ranskalaiset ovat aika protektionistisia. Pariisista löytää McDonaldsin, mutta kuka siellä söisi? He suojelevat kieltään ja kulttuuriaan.
Meillä Suomessa tuntuu nimenomaan englanti muuttavan nuorisokieltä mutta ei se kielen rakenteisiin ole erityisemmin tunkenut. Lainasanoja tulee tasaisesti, mutta niitäkin tarvitaan, jos ei ole omaa parempaa tilalle. Vanha slangikin alkoi työväen nuorisopuhekielenä, jossa taas vaikuttajina olivat ruotsi ja venäjä. Nykyään vanhaa Valkan tai Rööperin slangia ei puhu kuin pari vanhaa gubbea.
Lönnrot oli niin kekseliäs, että hänellä oli usein ehdottaa toimiva suomen sana. Ajatelkaa nyt vaikkapa sanaa
solu. Nykyisin sanasta tehtäisiin vain celli. Kielitoimistolla menee aina vuosia ehdottaa jollekin käyttöön jo kovaa vauhtia tulevalle vierassanalle vastinetta ja yleensä se on jotain toimimatonta, kuten
paukkumaissi (popkorni) tai
kolopallo (golf).
Hyvät lainat sopivat hienosti suomeen niin, ettei huomaakaan: viulu, historia, komppania...
Kari Suomalainen ehdotti huumorimielessä seuraavia sanoja:
meniö automobiilille eli autolle,
kimppameniö linja-autolle,
haarasoipio sellolle,
jättisahio sellolle ja
täpö kaupunkiliikenteen bussille ja
nenästin nenäliinalle.
Entäpä sanat sätiö, kärkky, äänikkö tai joukkoistuin? Entä näköradio tai kaukoääni? Varhaiselta 1960-luvulta löytyvät myös ehdotelmat hyrysysy ja menolainen. Tiedättekö, mitä on
ummenajokas?
Ummenajokas on raumalaisen Matti Lohen neronleimaus vuodelta 1926 eli maailman ensimmäinen moottorikelkka. Siinäpä mainio tynnyristä, polkupyörän DKW-merkkisestä apumoottorista ja puutavarasta rakennettu menopeli.