Suomalainen talouspropaganda

Kalpalan "vastakohta" on Wahlroos. Nyt-liite vinoilee oikein huolella:

Yksinkertaisin tapa on toimivin. Nimitä itsesi johtajaksi ja anna itsellesi pari palkankorotusta. Esimerkiksi Wahlroos toimii Nordean nimitysvaliokunnassa. Hän löysi valiokunnasta hallituksen johtoon lupaavan dynaamisen ehdokkaan - Wahlroosin. Nyt Nordea on nostamassa hallituksen palkkioita 15 prosentilla, vaikka kaavailee samaan aikaan potkuja jopa 300:lle. Seuraavaksi Wahlroos esitti Wahlroosille 7,5%:n palkankorotusta. Ja sitten Wahlroos esitti 65%:n palkkionkorotusta palkkiovaliokunnalle ja sen työteliäälle moottorille Wahlroosille.

Johan siinä potkuja pitääkin antaa.

Ai niin. Wahlroosin mielestä viime vuosien suurimpia ongelmia ovat olleet - palkankorotukset.

http://nyt.fi/a1305922998747?jako=ff53b49786041b6821554ffc9f32813c&ref=og-url
 
Viimeksi muokattu:
Nalle on kova kaveri :)

Niin siinäkin kiihkeä vasemmistonuori, taistolainen, löysi sisäisen kehityksen jälkeen itsestään kiihkeän kapitalistin :)
 
Yhteisöveron alennuksen piti tuoda DYNAAMISIA VAIKUTUKSIA. Viime vuoden alussa voimaan tullut yhteisöveron alennus ei ole tuottanut valtiolle tuloja.

Veronalennuksen dynaamisten vaikutusten piti piristää taloutta, mutta teho jäi olemattomaksi. Yhteisöverotulot laskivat viime vuonna noin 800 miljoonaa euroa.

Ministereillä oli merkittävää kerrottavaa maaliskuussa 2013. Hallitus oli nimittäin päättänyt laskea yhteisöveroa kerralla roimasti, 20 prosenttiin, alle Ruotsin tason. Eduskuntaakin informoitiin kädenojennuksesta yrityksille.

Tuolloinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ilmoitti, että hallitus uskoo uudistuksen synnyttävän sellaisen ilmapiirin, että yritykset haluavat kasvaa ja ennen kaikkea luoda uusia työpaikkoja.

– Työllä tämä maa joko nousee tai kaatuu.

Pelkoon verotulojen romahduksesta hallitus vastasi maagisella sanaparilla, dynaamisilla vaikutuksilla. Yhteisöveron alentamisen laskettiin vievän verotuloja 900 miljoonaa euroa, mutta dynaamisten vaikutusten oli määrä tuoda tästä puolet takaisin.

Verottajan tuoreen arvion mukaan yhteisöverotulot laskivat viime vuonna noin 800 miljoonaa euroa. Dynaamiset vaikutukset jäivät olemattomiin.


http://yle.fi/uutiset/hallitus_usko...naamisiin_vaikutuksiin__haaveeksi_jai/7773569
 
Vonka kirjoitti:
Demarit kaatavat vaalien alla perhepaketin eli subjektiivinen päivähoito-oikeus säilyy. Kotona oleva vanhempi voi viedä lapsensa tarhaan yhteiskunnan kustannuksella ja istua vaikka kapakassa koko päivän tai maata sohvalla lukemassa Eeva-lehteä.

http://yle.fi/uutiset/perhepaketti_kaatumassa__sdp_ei_puolla_asian_viemista_eteenpain/7773751
Klikkaa laajentaaksesi...

Pitäisi miettiä sitä subjetiivisyyttä hiukan. Ei siihen löydy ratkaisuja ehkä lainkaan kun meidän poliittinen systeemi on mitä on...
Toisaalta lapsillehan päivähoito on ilmeisen hyvä paikka, oppivat sosiaalisiksi, saavat säännöllisen ruoan jnejne.. Mutta hinta on valtava, kuten suomalaisiin valtio/kuntasysteemiin kuuluu.
 
Vonka kirjoitti:
Yhteisöveron alennuksen piti tuoda DYNAAMISIA VAIKUTUKSIA. Viime vuoden alussa voimaan tullut yhteisöveron alennus ei ole tuottanut valtiolle tuloja.

Veronalennuksen dynaamisten vaikutusten piti piristää taloutta, mutta teho jäi olemattomaksi. Yhteisöverotulot laskivat viime vuonna noin 800 miljoonaa euroa.

Ministereillä oli merkittävää kerrottavaa maaliskuussa 2013. Hallitus oli nimittäin päättänyt laskea yhteisöveroa kerralla roimasti, 20 prosenttiin, alle Ruotsin tason. Eduskuntaakin informoitiin kädenojennuksesta yrityksille.

Tuolloinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ilmoitti, että hallitus uskoo uudistuksen synnyttävän sellaisen ilmapiirin, että yritykset haluavat kasvaa ja ennen kaikkea luoda uusia työpaikkoja.

– Työllä tämä maa joko nousee tai kaatuu.

Pelkoon verotulojen romahduksesta hallitus vastasi maagisella sanaparilla, dynaamisilla vaikutuksilla. Yhteisöveron alentamisen laskettiin vievän verotuloja 900 miljoonaa euroa, mutta dynaamisten vaikutusten oli määrä tuoda tästä puolet takaisin.

Verottajan tuoreen arvion mukaan yhteisöverotulot laskivat viime vuonna noin 800 miljoonaa euroa. Dynaamiset vaikutukset jäivät olemattomiin.


http://yle.fi/uutiset/hallitus_usko...naamisiin_vaikutuksiin__haaveeksi_jai/7773569
Klikkaa laajentaaksesi...
Tai ilman alentamista tilanne olisi ollut vielä surkeampi. Kyllä niin syvällä kynnetään.

AKT tekee parhaansa, että vähäisetkin nousun merkit saadaan taas käännettyä.
 
TBman kirjoitti:
Pitäisi miettiä sitä subjetiivisyyttä hiukan. Ei siihen löydy ratkaisuja ehkä lainkaan kun meidän poliittinen systeemi on mitä on...
Toisaalta lapsillehan päivähoito on ilmeisen hyvä paikka, oppivat sosiaalisiksi, saavat säännöllisen ruoan jnejne.. Mutta hinta on valtava, kuten suomalaisiin valtio/kuntasysteemiin kuuluu.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vaalimenestyksen hintaa ei kannata laskea jos sen voi maksattaa muilla.

Vanha Kreikkalainen sananlasku.
 
Tällaista ropakantaa.

Paul Krugman moittii Suomea vakavista virheistä:

Yksi maailman tunnetuimmista ekonomisteista, amerikkalainen talouden nobelisti ja taloustieteen professori Paul Krugman on huolissaan Suomen tilanteesta. Hänen mielestään Jyrki Kataisen (kok.) hallitus on tehnyt pahoja virheitä.

– Suomi on tehnyt todella kovaa kiristyspolitiikka ilman minkäänlaista painetta markkinoilta. Poliitikot ovat olleet todella vastuuttomia, Krugman sanoi Uudelle Suomelle tänään Tukholmassa.

– Tehkää mitä tahansa, mutta älkää ainakaan kiristäkö enempää. Älkää enää pahentako tilannetta entisestään, hän jatkaa.

http://www.uusisuomi.fi/raha/65531-...omea-taysin-vastuutonta#.VM1UZY4AVT-.facebook
 
http://yle.fi/uutiset/suomen_valtio...miinukselle__tama_on_poikkeuksellista/7782342

"Suomen viiden vuoden valtionlainan korko painui tänään miinukselle. Vuonna 2020 erääntyvän lainan keskikorko oli hivenen negatiivisen puolella, - 0,017 prosenttia.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sijoittavat maksoivat Suomen valtioille enemmän kuin valtion täytyy maksaa takaisin sijoittajille."

Maallikon näkökulmasta tämä tarkoittaisi että elvytys kannattaisi jos lainaamisesta saa jopa tuottoa. Vähintään luulisi että markkinoita kannattaisi testata kuinka paljon miinuskorkoista lainaa menee kaupaksi ja maksaa sillä kalliimpia lainoja. Ihan samalla tavoin kuin kotitalous esim. asunnonvaihtotilanteessa voi maksaa halvemmalla asuntolainalla kalliimman autolainan. Mutta epäilemättä tämä olisi epäeettistä johtavien talousideologien mielestä...
 
Talousprofessorin mielestä Suomen talouspoliittinen keskustelu on muuttunut täysin epä-älylliseksi.

http://www.hs.fi/talous/a1426913818570?jako=a08974fbd3aafece4d2b92e783fbc388&ref=fb-share

Näettekö tuon pienen rimpulan Ruotsin vieressä?

1305939911347
 
Lisää toisinajattelijaa:

"Julkinen valta tulisi myös palauttaa siihen rooliin, joka sillä on ollut suomalaisen tietotekniikan kehittämisessä."

Haaparanta viittaa esimerkiksi "byrokraattien" luomaan NMT-matkapuhelinverkkoon, jonka pohjalle hän sanoo Nokian menestyksen rakentuneen.

Haaparanta mainitsee myös amerikkalaisprofessori Mariana Mazzucaton kirjanThe Entrepreneurial State, jossa käydään läpi Yhdysvaltain liittovaltion merkitys esimerkiksi elektroniikkateollisuuden ja internetin kehityksessä.

"Valtioilla on aina ollut keskeinen rooli uuden teknologian ja innovaatioiden luomisessa. Suomessa kaikki tämä on unohdettu."

Professorin mukaan yrityksillä ei ole halua kehittää uusia rakenteita, koska se on riskialtista ja hyödyttää kaikkia.

"Paljon höpistään kasvuyrittäjyydestä, mutta tosiasiassa se on hyvin pientä toimintaa. Ne ovat juttuja, jotka kehitetään jo olemassa olevien rakenteiden päälle."

Haaparanta mainitsee Suomen vahvuuksiksi uusiutuvat luonnonvarat ja valtavan tietoteknisen osaamisen. Digitalisaatio avaa hänen mukaansa valtiolle mahdollisuuksia panostaa uusien teollisuudenalojen rakentamiseen.

"Mutta se vaatii julkiselta sektorilta näkemystä, joka on nyt kokonaan hukassa. Kaikki aika käytetään kilpailuttamiseen, sääntelyn purkamiseen ja rahan työntämiseen start-upeille", professori suomii.

http://www.hs.fi/talous/a1426913774012?jako=6861ff4d5b03da6612637deb63a9a322&ref=og-url
 
Vonka kirjoitti:
Lisää toisinajattelijaa:

"Julkinen valta tulisi myös palauttaa siihen rooliin, joka sillä on ollut suomalaisen tietotekniikan kehittämisessä."

Haaparanta viittaa esimerkiksi "byrokraattien" luomaan NMT-matkapuhelinverkkoon, jonka pohjalle hän sanoo Nokian menestyksen rakentuneen.

Haaparanta mainitsee myös amerikkalaisprofessori Mariana Mazzucaton kirjanThe Entrepreneurial State, jossa käydään läpi Yhdysvaltain liittovaltion merkitys esimerkiksi elektroniikkateollisuuden ja internetin kehityksessä.

"Valtioilla on aina ollut keskeinen rooli uuden teknologian ja innovaatioiden luomisessa. Suomessa kaikki tämä on unohdettu."

Professorin mukaan yrityksillä ei ole halua kehittää uusia rakenteita, koska se on riskialtista ja hyödyttää kaikkia.

"Paljon höpistään kasvuyrittäjyydestä, mutta tosiasiassa se on hyvin pientä toimintaa. Ne ovat juttuja, jotka kehitetään jo olemassa olevien rakenteiden päälle."

Haaparanta mainitsee Suomen vahvuuksiksi uusiutuvat luonnonvarat ja valtavan tietoteknisen osaamisen. Digitalisaatio avaa hänen mukaansa valtiolle mahdollisuuksia panostaa uusien teollisuudenalojen rakentamiseen.

"Mutta se vaatii julkiselta sektorilta näkemystä, joka on nyt kokonaan hukassa. Kaikki aika käytetään kilpailuttamiseen, sääntelyn purkamiseen ja rahan työntämiseen start-upeille", professori suomii.

http://www.hs.fi/talous/a1426913774012?jako=6861ff4d5b03da6612637deb63a9a322&ref=og-url
Klikkaa laajentaaksesi...
PM sanoo, ketä saa uskoa:
"-Kaksi kynnyskysymystä: ensimmäinen on se, että meillä olisi sama tilannekuva ja sen pitää perustua valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin arvioon. "
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/79454-alexander-stubbilta-suorat-sanat-minua-ei-kiinnosta-mikaan-muu
Toistakin mieltä voi olla:
"-VM:n virkamiesraportti ei ainoastaan vaadi poliitikkojen käsien sitomista virkamiesten määräämiin kehyksiin ja tavoitteisiin. Itse raportin analyysi on älyllisesti epärehellinen. Siinä sovelletaan tietoa julkistalouden vaikutuksesta talouskehitykseen ja suhdanteisiin epäjohdonmukaisesti, Patomäki kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.
Hän puuttuu muun muassa siihen, kuinka raportissa arvioidaan julkisten menojen käytön vaikutuksia.
-Raportin mukaan veronkorotukset vaikuttavat työllisyyteen negatiivisesti, mutta julkisten menojen leikkaamisella vastaavaa vaikutusta ei näyttäisi olevan. Tosiasiassa kerroinvaikutus on karkeasti tasamukainen: verojen korotus ja menojen vähennys molemmat supistavat taloutta ja aiheuttavat työttömyyttä varsinkin taantuman oloissa eli silloin kun kerroinvaikutus on korkea. Tosin menonkäytön vaikutukset ovat arvioni mukaan suorempia ja suurempia kuin verojen vaikutukset, Patomäki sanoo.
Patomäki tarttuu myös siihen, että raportin mukaan ”talouskasvu tarvitsee käynnistyäkseen uutta kysyntää, joka kuitenkin Suomen nykyoloissa voi perustua vain kasvavaan vientiin ja yksityisiin investointeihin.” Lisäksi raportti huomauttaa, että ”julkinen sektori on kestävän kasvun mahdollistaja, muttei voi itse toimia kasvun lähteenä.” VM uskoo lisäksi, että työn kysyntä elpyy viennin ja muun yritystoiminnan vahvistuessa.
-Mikään näistä väitteistä ei ole totta, Patomäki lataa.
Hän sanoo, että puuttuvia yksityisiä investointeja voidaan korvata ja stimuloida lisäämällä julkisia investointeja.
-Investoinnit – myös inhimilliseen pääomaan, mukaan lukien sosiaalisiin tietoihin ja taitoihin – luovat tulevaisuuden tuotantopotentiaalia. Investoinneilla voidaan vaikuttaa myös vientiin luomalla uutta tuotantokapasiteettia maailmantalouden laajenevilla alueilla. Ylipäänsä pätee, että kasvu-ura ei ole annettu, vaan riippuu noudatetusta talouspolitiikasta."
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/79446-kova-vaite-ministerion-paperista-mikaan-naista-ei-ole-totta
 
Vonka kirjoitti:
Lisää toisinajattelijaa:

"Julkinen valta tulisi myös palauttaa siihen rooliin, joka sillä on ollut suomalaisen tietotekniikan kehittämisessä."

Haaparanta viittaa esimerkiksi "byrokraattien" luomaan NMT-matkapuhelinverkkoon, jonka pohjalle hän sanoo Nokian menestyksen rakentuneen.

Haaparanta mainitsee myös amerikkalaisprofessori Mariana Mazzucaton kirjanThe Entrepreneurial State, jossa käydään läpi Yhdysvaltain liittovaltion merkitys esimerkiksi elektroniikkateollisuuden ja internetin kehityksessä.

"Valtioilla on aina ollut keskeinen rooli uuden teknologian ja innovaatioiden luomisessa. Suomessa kaikki tämä on unohdettu."

Professorin mukaan yrityksillä ei ole halua kehittää uusia rakenteita, koska se on riskialtista ja hyödyttää kaikkia.

"Paljon höpistään kasvuyrittäjyydestä, mutta tosiasiassa se on hyvin pientä toimintaa. Ne ovat juttuja, jotka kehitetään jo olemassa olevien rakenteiden päälle."

Haaparanta mainitsee Suomen vahvuuksiksi uusiutuvat luonnonvarat ja valtavan tietoteknisen osaamisen. Digitalisaatio avaa hänen mukaansa valtiolle mahdollisuuksia panostaa uusien teollisuudenalojen rakentamiseen.

"Mutta se vaatii julkiselta sektorilta näkemystä, joka on nyt kokonaan hukassa. Kaikki aika käytetään kilpailuttamiseen, sääntelyn purkamiseen ja rahan työntämiseen start-upeille", professori suomii.

http://www.hs.fi/talous/a1426913774012?jako=6861ff4d5b03da6612637deb63a9a322&ref=og-url
Klikkaa laajentaaksesi...
Luin tuon aamulla ja maallikkona pohdin, että leikkaamisella rajataan julkista sektoria. Kääntäen, voiko ylisuuri julkinen sektori tuoda tuottavuutta ja kasvua? Eiköhän ne maat jotka nyt kusessa ovat, ole siellä sen vuoksi että mm. elvytyksen nimissä velkaa on otettu ja rahaa jaettu kaksin käsin nimenomaan kulutukseen, julkisen sektorin kautta.

Kyllä Suomella on varaa ottaa velkaa vaikka kuinka, mutta tuota syöpää pitää leikata ja raha ohjata tuottavaan. Ilman rajuja leikkauksia se ei onnistu. Demarit ovat olleet tämän vanhan rakenteen säilyttämisen takuumiehet ja -naiset nro 1.
 
Valtion menot ja tulot havainnollistettuna:
upload_2015-3-22_15-48-2.png
http://www.valtionbudjetti.fi/ (klikkaamalla saa paremman käsityksen kustakin komponentista, varsin havainnollinen)
Aika suurta tuo velanotto nykytasolla on, vertailutasona esim. kansaneläkkeen poistaminen ei vielä riitä.

Havainnekuvana täydentämään verorakennetta tuohon ylemmän kuvan Verot (n.40MRD€) harmaaseen nuoleen, myös kunnallisvero:
http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/kuntatalous/Sivut/default.aspx
upload_2015-3-22_15-47-30.png
Kuntien palvelut vievät osansa, oman kunnan tilanteen voi tarkastaa vaikka:
http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/kustannusrakenne/Sivut/default.aspx

Olen sitä mieltä, että lainanotto tulisi suunnata järkeviin investointeihin, eikä ottaa syömävelkaa. Se, onko investointi yksityinen vai valtion tai kunnan tekemä, ei kerro vielä investoinnin järkevyydestä. Infra (verkoista niin tiestö, sähkö, data) kuuluu ainakin pitää hyvällä tasolla, mutta mitään Portugalin kaltaista yli-investointibuumia moottoriteihin en kannata. Mainitsemani infraomistukset jakautuvat jo yksityisille, valtiolle ja kunnille. Ehkä tiestön osalta sivuhuomiona edullinen öljyn hinta ja siitä seuraava bitumin hinnanlasku mahdollistaisi hieman ketterämmin toimien suuremman päivityksen juuri nyt, ennenkuin etsikkoaika menee ohi.
 
Tietyillä tahoilla tuntuu olevan hirveä hinku jatkaa, ja jopa kasvattaa, velanottoa tässä vaalien alla. Tämän tueksi esitetään kaikenlaista propagandaa Suomen valtionvelan pienuudesta suhteessa asukaslukuun ja muuta vastaavaa.

Tässä kuitenkin unohtuu sellainen pieni tosiseikka, että kaikki velka on yleensä maksettava takaisin.

Merkitystä ei myöskään ole loppujen lopuksi velan määrällä suhteessa asukaslukuun, vaan velan määrällä suhteessa valtion maksukykyyn, toisin sanoen kyetäänkö velka maksamaan takaisin, ja mitkä ovat velanhoitokustannukset suhteessa valtion budjettiin.

Holtitonta velanottoa perustellaan usein "elvytyksellä", minä en moiseen vasemmistopoliitikkojen humpuukiin usko. Näyttäkää minulle historiasta yksikin esimerkki, jossa valtio on noussut lamasta velkaelvytyksen ansiosta. Nousiko Suomi muka 1990-luvun lamasta velanoton ansiosta?

Paljon suurempi merkitys taisi olla silloisen valtiovarainministeri Iiro Viinasen johtamilla leikkaustoimenpiteillä, joilla valtion menot saatiin sopeutettua tuloja vastaaviksi. Tässä Kataisen ja Stubbin hallitukset ovat totaalisesti epäonnistuneet.

Ei yksityistaloudessakaan tulojen laskiessa ongelmaa korjata ottamalla lisää velkaa kulutusmenojen kattamiseen. Ongelmaan on oikeastaan vain kaksi ratkaisua; joka menoja pienennetään tuloja vastaavaksi tai sitten jostain löydetään uusia tulonlähteitä.

Aivan samat perusperiaatteet pätevät myös yritys- ja valtiontalouteen. Velanotto kannattaa vain, jos sillä saadaa rahoitettua investointeja, joiden tuotto kattaa velanotosta aiheutuvat kustannukset. Suomen valtion kohdalla näin on vain erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa.

Tietyt infrahankkeet voisivat sellaisia olla, muutoin yksityiset yritykset olisivat kyllä jo lähteneet toteuttamaan erilaisia hankkeita, jos niitä vain olisi helposti löydettävissä. Jos maan kilpailukyvystä ei pidetä huolta, on ihan sama miten paljon me otamme velkaa, talous ei lähde muuta kuin hetkelliseen kasvuun kuitenkaan, ja valtion rahat loppuvat ennen pitkää.
 
Tähystäjä kirjoitti:
Holtitonta velanottoa perustellaan usein "elvytyksellä", minä en moiseen vasemmistopoliitikkojen humpuukiin usko. Näyttäkää minulle historiasta yksikin esimerkki, jossa valtio on noussut lamasta velkaelvytyksen ansiosta. Nousiko Suomi muka 1990-luvun lamasta velanoton ansiosta?
.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ruotsi valitsi 1990-luvulla toisen tien ja elvytti muskelinsa kuntoon. Myöhemmin Islanti antoi holtittomien pankkien mennä konkkaan ja pärjää helkkarin hyvin. Me suomalaiset uskomme austerityyn ja EU:n kuristuslinjaan.

Itsekin olen huolissani, en velan määrästä, vaan kasvuvauhdista.

Peusjuttu kuitenkin on se, että meidän täytyy vahvistaa vientiyritystemme kustannuskilpailukykyä. Tämä voidaan toteuttaa palkkaverotusta keventämällä, jos vientialojen palkankorotukset pysyvät maltillisina.

Toiseksi työntekijän palkkaamista pitää helpottaa.

Kolmanneksi, kaupan esteet tulee poistaa Euroopasta.
 
http://www.uusisuomi.fi/raha/79535-synkka-arvio-suomen-talouslaake-onkin-paha-virhe

"Tervalan mielestä olisi reilua, että velkakellon rinnalla ilmoitettaisiin myös Suomen nettovelka, joka on tällä hetkellä miinuksella 55 miljardia euroa bruttokansantuotteeseen verrattuna. Luku perustuu OECD:n laskelmiin, ja pitää sisällään valtion ja kuntien velat.

–Suomessa velkasumma on negatiivinen eli on paljon nettovarallisuutta. Tämä selittyy eläkerahastoilla. Ne lasketaan Suomessa mukaan julkiseen sektoriin, ja sen takia Suomessa ei julkista velkaa ei sinänsä ole, Tervala kertoo.

–Jos olisi mahdollisuus myydä ne [eläkevarat], niin kaikki velat voitaisiin maksaa, ja rahaa jäisi vielä jaettavaksi kaikille kansalaisille, hän lisää.

Hänen mielestään Suomessa on lietsottu liikaakin valtion velan suuruutta. Hän ei pidä Suomen valtion velan kasvun määrää tai nopeutta huolestuttavana.

–En ole ollenkaan huolissani nykyisestä velkataakasta. Olen vain huolissani väestön ikääntymisen aiheuttamasta kestävyysvajeesta parin vuosikymmenen aikana, Tervala sanoo."

Jutussa on linkki Tervalan hyvin tehtyyn powerpoint-esitykseen.

Velan ottamatta jättäminen kun korkotaso on matala eikä Suomi edes ole velkaantunut ja infra rapistuu käsiin on kotitaloustermein yhtä fiksua kuin maksaa korkeaa vuokraa asuntolainan sijaan.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top