Suomalainen talouspropaganda

[Beerfect]

Juuri näin asiat ovat, lisäksi tarkentaisin samalla työlliyyden merkitystä. Yhdenkin henkilön työllistyminen auttaa yhteiskuntaa kaksivaikutteisesti = "ns. kaksi kärpästä yhdellä iskulla". Kun työtön saadaan työllistymään hän a) ryhtyy tienaamaan raha yhteiskunnalle ja b) lakkaa tarvitsemasta/käyttämästä suoraista sosiaalitukea. Työtulon verotuksella on merkitystä työvaimakustannuksiin ja yritysten kilpailukykyyn. Siksi juuri tätä verotusta tulisi ensisijaisesti alentaa.

Vain jos suomalaisesta työttömästä tulee kansainvälinen toimija, ja hän saa työllään tuloja ulkomailta, ja jos hän käyttää rahansa Suomessa kotimaisiin tuotteisiin, vasta silloin saavutetaan rahan sisäänvirtaus. Toinen vaihtoehto on, että työtön työllistyy suomalaiselle firmalle, joka myy paljon (tuotteitaan tai palveluitaan) ulkomaille. Kolmas vaihtoehto on työllistyä siten, että jollekin muulle avautuu tilaisuus astua kansainväliseksi toimijaksi. Suomalaisen työttömän työllistymisellä suomalaisille markkinoille on vain työttömyyttä neutraloiva vaikutus... Eikä työttömän työllistymisen taloudellinen kokonaisvaikutus ole aina positiivinen, vaan se voi olla ihan yhtä vahingollinen kuin työttömyydenkin, tai vahingollisempi.

Maailmassa on kahdenlaisia töitä - tarvittuja ja tarpeettomia. Se, että työttömästä tulee kahvilamyyjä, ei tarkoita sitä että hänen työpanoksellaan olisi positiivinen vaikutus. Kahvilamyyjiä tai torimyyjiä ei tarvita. Jokainen voi keittää kupillisen kotonaan. Asia olisi eri jos kahvinkeittimet olisivat harvinaisuuksia. Torimyyjät voitaisiin korvata kahvinkeittimellä ja munkkiautomaatilla. Asia on myös eri jos 500 ihmistä sattuu pitämään torikahvihetkestään, ja heitä yhteisesti harmittaa ettei myyjää löydy. Silloin torikahvilan myyjä on haluttu ja tarpeellinen ihminen. Oikeuttaako se siihen, että joku työtön pitäisi vastentahtoisesti tuupata torikahvinkeittimen sijaiseksi? Ei helvetissä. Ei ikinä. Silloin on niiden 500:n ihmisen katsottava peiliin ja kysyttävä josko olisi aika jättäytyä nykyisestä työstä ja omaksua torikahvilamyyjän toimi, tai vaikka yhteisesti jakaa se työ 500:n ihmisen kesken.

Itse asiassa 'työtön' on sanana vinoutunut ja aikansa elänyt. Sanana se on lyhyt, ja siten tehokas, mikä on ainoa syy miksi itse suostun käyttämään sitä. Tunnen itseni siten ruojaksi, sillä en tiedä olenko laiska vai tehokas. Työllisyyden ja taloudellisen voitonteon välinen yhteys on määritelty väärin kaiken länsimaisen liiketalouden tasolla, osittain tarkoituksellakin (mutta se on toinen oma kirjansa). Yhteys on kuitenkin silti vahva mutta se on siis määritelty väärin. Talouden maksimointia ei saavuteta täystyöllisyydellä. Pitää myös miettiä miten kunkin ihmisen energia käytetään, eli päädytään ikivanhaan sanontaan "ei se määrä vaan se laatu". 100%:n työllisyys on utopiaa. 100%:n työllisyys siten, että jokaisen työllä on tärkeä merkitys, on vielä epärealistisempi utopia. 100%:n työllisyyteen pyrkiminen on väkisintyöllistämiseen pyrkimistä, mikä lähentelee dystopiaa ja orjuutta. Jos puhutaan 10% työttömyydestä, tarkoittaa se sitä, että meillä on 90% työllisyys, mikä on minusta vähän vielä hivenen suuri luku ollakseen optimaalinen. Jokainen voi pohtia hiljaa mielessään kenen etu se olisi, jos 100% ihmisistä olisi palkkatöissä. Maailmassa raha virtaa ylöspäin, ja jokainen rikastuttaa työpanoksellaan ylempiään useiden askelien kautta, ainakin jos sitä ei osaa varoa. Venäläismäisiä ja suomalaisina itseään pitäviä hyväksikäyttäjiä on kaikkialla. Jokainen voi myös miettiä mikä on ihanteellinen työllisyysprosentti, jos siis on liian hullua miettiä mikä olisi ihanteellinen työttömyysprosentti.

Ei pidä siis ajatella kuinka paljon työllistetään mutta myös että millä tavalla työllistetään, ja kenen alaisuuteen työllistetään.

 

[Vonka]

Onko tämä vain propagandistista vassaripuhetta vai onko tässä totuuden jyviä joukossa? Aika tiukkaa settiä. Patomäki on täysin ja Sixten Korkman osittain tätä mieltä. Mikä on totuus?

On hyvä kerrata hieman asian taustoja. Raimo Sailakselta kysyttäessä julkisen talouden kestävyysvaje on seurausta milloin silmittömästä tuhlaamisesta, milloin suurten ikäluokkien vanhenemisesta, milloin suomalaisten työläisten liian korkeista palkoista. Totuus on kuitenkin hieman toinen. Ensinnäkin työn teettäminen Suomessa on Pohjoismaihin ja muuhun Eurooppaan verrattuna huomattavan halpaa, ja jopa halvempaa kuin kotimaisen elinkeinoelämän mallimaassa Saksassa. Työn sivukulut ovat alle EU:n keskiarvon ja työläisten irtisanomissuoja OECD-maiden heikoimpia. Kaiken lisäksi kotimaiselle teollisuudelle tarjottava, tavallisista kuluttajahinnoista poiketen täysin verovapaa sähkö on Balkania lukuunottamatta Euroopan halvinta. Puitteet ovat siis erinomaisessa kunnossa teollisuuden näkökulmasta katsottuna. Eikä sovi myöskään unohtaa 170 miljardiin euroon kasvaneita työeläkevarojamme, joista useimmat EU-maat voivat vain haaveilla.

Entä mistä kumpuavat puheet "rapakuntoisesta Suomen taloudesta"? Suomen velanmaksukyky ja valtiontalous on koko maailman viidenneksi parhaalla tolalla. Suomi on vuodesta toiseen maailman kilpailukykyisimpiä maita, sekä EU:n kilpailukykyisin maa - toisin kuin meille syötetyistä uhkakuvista voisi päätellä. Suomen nettovelka on OECD:n tilastojen mukaan nolla euroa, tarkemmin sanoen - 62,5 % BKT:sta, ollen samalla yksi harvoista maailman velattomista valtioista. Suomen talous kasvoi vuodesta toiseen - kunnes aloitimme nykyisen "sopeutuspolitiikan". Suomen julkisen velan osuus BKT:sta oli vuoden 2013 lopussa maltillinen 57 %, eli alle EU:n asettaman, käytännössä täysin hatusta vedetyn 60 % rajan, jota yksikään länsieurooppalainen EU-valtio ei kykene noudattamaan. Esimerkiksi korkeimman AAA-luottoluokituksen omaavalla Saksalla vastaava lukema oli 78,4 %, Kreikalla 175,1 %, ja vahvan aa2-luottoluokituksen Japanillakin peräti 218,9 % (2012). Lisäksi suomalaisen julkisen sektorin varat ylittävät selvästi itse velan. Suomen talous sekä julkinen sektori ovat siis (länsi)eurooppalaisittain ja maailmanlaajuisestikin aivan poikkeuksellisen hyvällä tolalla. Esimerkiksi Nobel- palkittu taloustieteen professori Joseph Stiglitz on maininnut Suomen kaltaisten maiden olevan käytännössä maailman viimeisiä maita, joissa on tarvetta mittaville julkisen sektorin leikkauksille. Saman ovat todenneet lukuisat muutkin talousoppineet. Leikkausten sijaan meitä kehoitetaan elvyttämään. Taloutemme tilaa kuvaa hyvin se, että sijoittajat ovat käytännössä jopa valmiita maksamaan, jotta voisivat lainata Suomelle.

http://pahamaa.info/index/mika_ihmeen_kestavyysvaje/0-7

 

[Vonka]

Sixten Korkmanin kansantajuisempi artikkeli samasta asiasta:

http://www.hs.fi/politiikka/a1393814294045

 

[YliKoo]

Sixten Korkmanin kansantajuisempi artikkeli samasta asiasta:

http://www.hs.fi/politiikka/a1393814294045

En kykene arvioimaan uuden hallituksen toimien laatua ja toimivuutta, mutta eikö pääpaino ole juuri rakenteellisissa uudistuksissa.

Jonkunlainen sote tulee, onko siitä mihinkään niin on varmaan epäselvää itseni lisäksi muutamalle muullekin. Yhteiskuntasopimukselle AY-liike ja Rinne toteavat että No way Josè. Paperimies hämmentää parhaansa mukaan ja tuloksena tullee ainakin sellunkeiton hajua. Osanneeko muuta

 

[late347]

Vain jos suomalaisesta työttömästä tulee kansainvälinen toimija, ja hän saa työllään tuloja ulkomailta, ja jos hän käyttää rahansa Suomessa kotimaisiin tuotteisiin, vasta silloin saavutetaan rahan sisäänvirtaus. Toinen vaihtoehto on, että työtön työllistyy suomalaiselle firmalle, joka myy paljon (tuotteitaan tai palveluitaan) ulkomaille. Kolmas vaihtoehto on työllistyä siten, että jollekin muulle avautuu tilaisuus astua kansainväliseksi toimijaksi. Suomalaisen työttömän työllistymisellä suomalaisille markkinoille on vain työttömyyttä neutraloiva vaikutus... Eikä työttömän työllistymisen taloudellinen kokonaisvaikutus ole aina positiivinen, vaan se voi olla ihan yhtä vahingollinen kuin työttömyydenkin, tai vahingollisempi.

Duoda noinn... Kyllähän hyödyllistä työtä tehdään Suomessa kotimarkkinoilla ihan normaalisti. esim. roskakuskit, hoitajat, opettajat, poliisit, lääkärit yms tuottavat palveluja pääasiassa kotimarkkinoille, elikkä kyse on hyödyllisistä palveluista suomalaisille kuluttajille. Kyllä noista on aika vitusti hyötyä yleisesti ottaen vaikkeivat edistäkään ulkomaanvientiä suoranaisesti...

Kahvinkeittäjä / torimyyjä oikeastaan säästää sinun aikaasi ja vaivaasi, se on se idea. Aika on rahaa, myös kapitalismin lakien mukaan. Yleensä myös ihmiset ovat perus laiskoja elikkä ärsyttäviä hommia yleensä ei tehdä itse. Kyllähän kuka tahansa voisi oppia esim vaihtamaan omat autonrenkaat, mutta silti hommasta on tehty sesonkibisnestä kun tulee renkaanvaihtojen aika. En nyt osaa sanoa kuinka moni vaihdattaa, eikä vaihda itse renkaita. Mutta lienee kuitenkin isohko prosentti esim. kaupungeissa.

Toki täytyy pitää mielessä, että tuollaisessa tapauksessa jossa kotimaan sisäinen talous kasvaa, niin silloin inflaatio kasvaisi normaalisti. Ilmeisesti tarkoititkin että juuri tätä inflaatio näkökulmaa itsekin?

Hyvä esimerkki lienee Norja. Elikkä he joutuvat sijoittamaan rahoja muihin valuuttoihin, suojaamaan kruunun inflaatiota vastaan. Näin se niiden norskien öljyrahasto tekee. Noh... onhan se ollut heillä ihan fiksua sijoittamista, ideana on ostaa ulkomailta tuottavia sijoituksia. Sijoittamisen suosiminen kulutuksen sijasta hidastaa sitä inflaatiota ainakin vähän.

 

[Vonka]

Monesta asiasta en ole lainkaan varma, mutta tästä olen. Olen ollut ostajana Saksassa. Suomi ei pääse rajojen ulkopuolelle myymään niin kauan kuin hinnoittelemme itsemme ulos kaikilta markkinoilta. Siinä olemme nimittäin mestareita.

Verkkokauppiaiden mielestä Postin ylihinnoittelu estää kotimaisten verkkokauppojen kansainvälistymisen, koska korkeat postituskulut ovat ostamisen suurin este ulkomaisille asiakkaille.

Tämä näkyy myös ulkomailta tulevissa palautteissa, joissa ihmetellään, kuinka hillopurkin postituskulut Singaporeen voivat olla 33 euroa. 'Oletteko tosissanne, yritättekö pissata asiakkaitanne linssiin', Peltola kertoo erään asiakkaan lähettämästä palautteesta.

Ja Posti kiistää. Sen mukaan Suomen postikuluja ei voi verrata esimerkiksi Saksaan. Ja Posti kuulemma haluaa tukea verkkokauppaa. Scheisse.

Suklaamunan postikulut 16,50 euroa – verkkokauppoja suututtaa

http://www.taloussanomat.fi/yrittaj...0-euroa-verkkokauppoja-suututtaa/20157359/137

 

[Vonka]

Elinkeinoelämä kokoaa joukkonsa kohtuullisuustalkoisiin.

Talouselämän raskas sarja, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) puheenjohtaja Matti Alahuhta, Finanssialan keskusliiton (FK) hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen sekä Koneen ja Sanoman hallituksen puheenjohtaja Antti Herlinkehottavat yritysjohtajia pudottamaan palkkaansa tai antamaan lahjoituksen valitsemalleen kohteelle.

He itse lupaavat neljän vuoden aikana leikata tuloistaan viisi prosenttia ja ohjata rahat yhteiskunnalliseen hyvään.

Vetoomuksella he haluavat vauhdittaa yhteiskuntasopimusta ja tukea pääministeri Juha Sipilää (kesk) Suomen palauttamiseksi kasvuraiteille. Jos yhteiskuntasopimusta ei synny, vaihtoehdot Suomelle ovat vain huonoja, kolmikko varoittaa.

http://www.hs.fi/talous/a1433736280729?jako=91b21640363d25f789346e30c836829b&ref=og-url

 

[fulcrum]

shItella, öh siis Posti on aivan järkyttävä rahastaja. Heidän bisnesmallinsa on "veren puristaminen kivestä" eli palvelut hinnoitellaan niin korkealle kunnes absoluuttinen kipuraja saavutetaan ja siitä sitten pikkuhiljaa tiristetään vielä ylöspäin. Tämä malli on erittäin huono minkäänlaiselle pitkän aikavälin kasvulle tai kehitykselle, mutta lyhyemmällä aikajaksolla sillä toki saa hyvät katteet. Ja sehän se on tärkeintä.

 

[Mustaruuti]

shItella, öh siis Posti on aivan järkyttävä rahastaja. Heidän bisnesmallinsa on "veren puristaminen kivestä" eli palvelut hinnoitellaan niin korkealle kunnes absoluuttinen kipuraja saavutetaan ja siitä sitten pikkuhiljaa tiristetään vielä ylöspäin. Tämä malli on erittäin huono minkäänlaiselle pitkän aikavälin kasvulle tai kehitykselle, mutta lyhyemmällä aikajaksolla sillä toki saa hyvät katteet. Ja sehän se on tärkeintä.

Postin ongelma on, että se joutuu hoitamaan yleispalveluvelvoitetta perinteisessä postinkannossa, samaan aikaan kun volyymit laskevat ja toiminta muuttuu kannattamattomaksi. Samaan aikaan ulkomaiset ja globaalit pikarahti ja lähettiyhtiöt ovat tulleet puristamaan paketti ja logistiikkapuolta.

Mikään ei estä suomalaisia verkkokauppoja käyttämästä myöskään näitä globaaleja kuriireja.

 

[scip10]

Postin ongelma on, että se joutuu hoitamaan yleispalveluvelvoitetta perinteisessä postinkannossa, samaan aikaan kun volyymit laskevat ja toiminta muuttuu kannattamattomaksi. Samaan aikaan ulkomaiset ja globaalit pikarahti ja lähettiyhtiöt ovat tulleet puristamaan paketti ja logistiikkapuolta.

Mikään ei estä suomalaisia verkkokauppoja käyttämästä myöskään näitä globaaleja kuriireja.

Postin ongelma on, että se on ylimielinen, kilpailukyvytön ja kankea entinen monopoli. Postinkannossa luodulla asiakasrajapinnalla pitäisi dominoida pakettimarkkinaa, mutta on vaikea toimia asiakaslähtöisesti kun asiakas on perinteisesti koettu välttämättömänä pahana.

Postnord ja muut kansainväliset kilpailijat vievät Postin markkinaosuutta vasemmalta ja oikealta, ja samalla Matkahuolto kiilaa kasvavalle kuluttajamarkkinalle tulemalla lähemmäs asiakkaita Siwoihin jne. Postin vastaus on ollut sulkea omaa konttoriverkostoa ja vähentää asiamiesposteja.

 

[Mustaruuti]

Postin ongelma on, että se on ylimielinen, kilpailukyvytön ja kankea entinen monopoli. Postinkannossa luodulla asiakasrajapinnalla pitäisi dominoida pakettimarkkinaa, mutta on vaikea toimia asiakaslähtöisesti kun asiakas on perinteisesti koettu välttämättömänä pahana.

Postnord ja muut kansainväliset kilpailijat vievät Postin markkinaosuutta vasemmalta ja oikealta, ja samalla Matkahuolto kiilaa kasvavalle kuluttajamarkkinalle tulemalla lähemmäs asiakkaita Siwoihin jne. Postin vastaus on ollut sulkea omaa konttoriverkostoa ja vähentää asiamiesposteja.

Jep, postilla on vanhat rakenteet ja toisaalta vanhat rasitteet. Aika kovaan kisaan on joutunut. Transformaatio ollut käynnissä jo vuosikausia, mutta tulee jatkumaan.

Verkkokauppiaiden ei ole pakko käyttää Postia, jos eivät halua. Ongelma on, että logistiikkakulut Suomesta ovat ylipäänsä kalliimmat kuin esim. Saksasta tai Englannista. Pätee vielä molempiin suuntiin.

 

[scip10]

Jep, postilla on vanhat rakenteet ja toisaalta vanhat rasitteet. Aika kovaan kisaan on joutunut. Transformaatio ollut käynnissä jo vuosikausia, mutta tulee jatkumaan.

Verkkokauppiaiden ei ole pakko käyttää Postia, jos eivät halua. Ongelma on, että logistiikkakulut Suomesta ovat ylipäänsä kalliimmat kuin esim. Saksasta tai Englannista. Pätee vielä molempiin suuntiin.

Ero on kuitenkin pienempi kuin mitä voisi pelkästään karttaa katsomalla päätellä. Tähän vaikuttaa mm Venäjän transitoliikenne.

 

[s91]

Vain jos suomalaisesta työttömästä tulee kansainvälinen toimija, ja hän saa työllään tuloja ulkomailta, ja jos hän käyttää rahansa Suomessa kotimaisiin tuotteisiin, vasta silloin saavutetaan rahan sisäänvirtaus. Toinen vaihtoehto on, että työtön työllistyy suomalaiselle firmalle, joka myy paljon (tuotteitaan tai palveluitaan) ulkomaille. Kolmas vaihtoehto on työllistyä siten, että jollekin muulle avautuu tilaisuus astua kansainväliseksi toimijaksi. Suomalaisen työttömän työllistymisellä suomalaisille markkinoille on vain työttömyyttä neutraloiva vaikutus... Eikä työttömän työllistymisen taloudellinen kokonaisvaikutus ole aina positiivinen, vaan se voi olla ihan yhtä vahingollinen kuin työttömyydenkin, tai vahingollisempi.

Mitä tarkalleen tarkoitat "työttömyyttä neutraloivalla vaikutuksella"? Jos suomalainen työtön työllistyy suomalaisille työmarkkinoille, ja hänen työpanoksensa tuottaa hyvinvointia, jolla on kysyntää, niin kyllä tämä on "tuloja" suomalaisille.

Maailmassa on kahdenlaisia töitä - tarvittuja ja tarpeettomia. Se, että työttömästä tulee kahvilamyyjä, ei tarkoita sitä että hänen työpanoksellaan olisi positiivinen vaikutus. Kahvilamyyjiä tai torimyyjiä ei tarvita. Jokainen voi keittää kupillisen kotonaan.

No, tämä on aika kummallinen tarpeellisen ja tarpeettoman määritelmä. Melkein kaiken voi periaatteessa tehdä itse (elimmehän joskus kauan sitten lähes omavaraistaloudessa), mutta kyllä sillä, että voi ostaa muiden työpanosta myymällä omaansa, on nettomääräisesti positiivinen arvo. Jos sattuu olemaan torilla ja haluaa kupin kahvia, niin se on ihmiselle ihan oikea arvo, että hän voi sen kahvin ostaa siellä, sen sijaan, että joutuisi kävelemään kotiin ja keittämään kahvin itse. Tämän vuoksi hän on siitä kahvistaan valmis maksamaan korkeamman hinnan kuin kotona keittämästään. Tämä hintaero on sen kahvilanpitäjän työn lisäarvo.

Asia olisi eri jos kahvinkeittimet olisivat harvinaisuuksia. Torimyyjät voitaisiin korvata kahvinkeittimellä ja munkkiautomaatilla.

Niin, robotit ovat tosiaan korvaamassa ihmistyötä, mutta tämä on täysin eri kysymys. Jos kahviautomaatti pystyisi tarjoamaan saman palvelun kuin ihminen kahvinmyyjänä halvempaan hintaan, niin kahvilat olisivat kadonneet ja korvautuneet automaateilla.

Asia on myös eri jos 500 ihmistä sattuu pitämään torikahvihetkestään, ja heitä yhteisesti harmittaa ettei myyjää löydy. Silloin torikahvilan myyjä on haluttu ja tarpeellinen ihminen. Oikeuttaako se siihen, että joku työtön pitäisi vastentahtoisesti tuupata torikahvinkeittimen sijaiseksi? Ei helvetissä. Ei ikinä. Silloin on niiden 500:n ihmisen katsottava peiliin ja kysyttävä josko olisi aika jättäytyä nykyisestä työstä ja omaksua torikahvilamyyjän toimi, tai vaikka yhteisesti jakaa se työ 500:n ihmisen kesken.

No, ei työtöntä tietenkään siihen tule pakottaa, mutta työttömän määritelmä on henkilö, joka hakee työtä ja tällainen henkilö määritelmällisesti haluaa, että hänelle tarjotaan työpaikka. Esim. kotona lapsia hoitava kotiäiti tai opiskelija eivät ole työttömiä, vaikka he eivät töissä käykään. Työttömän koko nimitys on siis "työtön työnhakija" eikä vain "henkilö, joka ei käy palkkatyössä".

Itse asiassa 'työtön' on sanana vinoutunut ja aikansa elänyt. Sanana se on lyhyt, ja siten tehokas, mikä on ainoa syy miksi itse suostun käyttämään sitä. Tunnen itseni siten ruojaksi, sillä en tiedä olenko laiska vai tehokas. Työllisyyden ja taloudellisen voitonteon välinen yhteys on määritelty väärin kaiken länsimaisen liiketalouden tasolla, osittain tarkoituksellakin (mutta se on toinen oma kirjansa). Yhteys on kuitenkin silti vahva mutta se on siis määritelty väärin. Talouden maksimointia ei saavuteta täystyöllisyydellä. Pitää myös miettiä miten kunkin ihmisen energia käytetään, eli päädytään ikivanhaan sanontaan "ei se määrä vaan se laatu". 100%:n työllisyys on utopiaa. 100%:n työllisyys siten, että jokaisen työllä on tärkeä merkitys, on vielä epärealistisempi utopia. 100%:n työllisyyteen pyrkiminen on väkisintyöllistämiseen pyrkimistä, mikä lähentelee dystopiaa ja orjuutta. Jos puhutaan 10% työttömyydestä, tarkoittaa se sitä, että meillä on 90% työllisyys, mikä on minusta vähän vielä hivenen suuri luku ollakseen optimaalinen. Jokainen voi pohtia hiljaa mielessään kenen etu se olisi, jos 100% ihmisistä olisi palkkatöissä. Maailmassa raha virtaa ylöspäin, ja jokainen rikastuttaa työpanoksellaan ylempiään useiden askelien kautta, ainakin jos sitä ei osaa varoa. Venäläismäisiä ja suomalaisina itseään pitäviä hyväksikäyttäjiä on kaikkialla. Jokainen voi myös miettiä mikä on ihanteellinen työllisyysprosentti, jos siis on liian hullua miettiä mikä olisi ihanteellinen työttömyysprosentti.

Sinulla menee jälleen termit sekaisin. 10%:n työttömyys tarkoittaa sitä, että 10% ihmisistä, jotka haluavat tehdä töitä, ei ole töissä. Se ei suinkaan tarkoita, että 90% kaikista ihmisistä on töissä. Täystyöllisyys on tilanne, jossa jokainen, joka haluaa tehdä töitä, on töissä, ei se, että jokainen ihminen on töissä. On syitä, miksi täystyöllisyyteen ei ole mahdollista päästä, mutta nämä liittyvät inflaatioon yms., ei niinkään siihen, että tämä tilanne olisi jotenkin kategorisesti "dystopiaa tai orjuutta".

Raha virtaa moneenkin suuntaan. Kun Warren Buffet istuutuu sinne kahvilaan, niin rhaa virtaa häneltä sille kahvilanpitäjälle. Oikeastaan olisi aivan kauhea tilanne rikkaiden itsensä kannalta, jos raha ei voisi virrata heiltä alaspäin, koska tämä tarkoittaisi sitä, että he eivät voisi vaihtaa rahaa (joka nyt on kuitenkin vain värikkäitä paperinpalasia tai bittejä) mihinkään konkreettiseen. Se ovatko tuloerot kasvamassa ja jos ovat, niin kuinka paha asia tämä on, on tietenkin keskustelunarvoinen juttu, mutta se alkaa mennä jo aika lailla sivuun aiheesta.

 

[Lunni]

mutta eikö pääpaino ole juuri rakenteellisissa uudistuksissa.

Suurin rakenteellinen uudistus ja työttömyyden vähentäminen olisi perua Lipposen ajan muutokset työttömyysturvaan. Silloin muinoin sai palkan työpäiviltä ja työttömyyskorvauksen niiltä päiviltä kun oli työtön. Nyt sovitellaan päivärahoja niin kauan että se työtön joka ottaa parin viikon työpestin huomaa olevansa asunnoton, luottotiedoton ja nälkäinen ennen päätösten saamista. Ja oikea vastaus tähän ei ole lisätä hakemuskäsittelijöitä vaan vähentää byrokratiaa. Samalla voitaisiin poistaa "demariorjuus", eli se 9€:n päiväkorvauksella + työttömyskorvauksella työskenteleminen, ja käyttää se raha palkkatuettuun työllistämiseen, tai vaikka PK yritysten työllistämiskustannuksien helpottamiseen.

 

[Tetra]

Tuli tuosta tarpeettomasta työstä mieleen, että monilla tuntuu olevan sellainen luulo, että kun kerran joku ihminen on palkattu yritykseen, niin sitten hän on tästä ikuisuuteen aina tarpeellinen työntekijä eikä häntä saisi irtisanoa. Sen huomaa varsinkin kun lukee jotain iltapaskojen toimittajien ihmettelyä siitä, miten voi olla mahdollista että voittoa tekevä yritys irtisanoo väkeä. Niin mitenköhän... Vastaava ajattelu taisi olla erityisen vahvaa Japanissa aikoinaan, mutta siellä on siitäkin luovuttu.

Vielä tuohon kahvinkeitto-caseen, niin ihmisten mieltymykset on henkilökohtaisia. Torilla tai kahvilassa nautittu kahvi on monelle ihmiselle sen verta arvokas kokemus, että maksavat siitä mielellään, vaikka halvemmaksi tulisi juoda kotona itse keitettyä kahvia. Ei kai se sen vaikeampi asia ole? Ei taloudessa ole tarkoituksena tuottaa mahdollisimman halvalla jotain geneeristä hyödykettä (kuten vaikka kahvia). Ilmeisestikin moni ihminen kokee baristat tarpeelliseksi. Ei livemusiikkikaan ole sama asia kuin kotona kuunneltu, vaikka ne voi typistää samaksi asiaksi (musiikkia).

Suurin rakenteellinen uudistus ja työttömyyden vähentäminen olisi perua Lipposen ajan muutokset työttömyysturvaan. Silloin muinoin sai palkan työpäiviltä ja työttömyyskorvauksen niiltä päiviltä kun oli työtön. Nyt sovitellaan päivärahoja niin kauan että se työtön joka ottaa parin viikon työpestin huomaa olevansa asunnoton, luottotiedoton ja nälkäinen ennen päätösten saamista. Ja oikea vastaus tähän ei ole lisätä hakemuskäsittelijöitä vaan vähentää byrokratiaa. Samalla voitaisiin poistaa "demariorjuus", eli se 9€:n päiväkorvauksella + työttömyskorvauksella työskenteleminen, ja käyttää se raha palkkatuettuun työllistämiseen, tai vaikka PK yritysten työllistämiskustannuksien helpottamiseen.

Kannattaisi harkita jonkin sortin perustulomallia. Jotkut kepulitkin kannattavat sitä, mutta en tiedä tarkalleen mikä on heidän käsityksensä perustulosta. Joka tapauksessa työnteon tulisi olla kannattavaa aina. Demarithan tietenkin vastustaa perustuloa...

 

[Vonka]

Työn kysyntää on vähän ja työn tarjoaminen kallista. Hyvin yksinkertaista.

Työtä sinänsä on paljon tekemättä. Ei tarvitse kuin vähän ulkona katsella ympärilleen, niin aina on jotain rempallaan. Ja työtön porukka makaa sohvalla (ja korjaamattomat rangat metsässä, tienvierustat puskittuvat ja mummot eivät saa ruokaa) tai istuu baarissa menemässä romuksi.

En silti oikein lämpene sille, että peruspäivärahalla pitäisi lähteä lapiohommiin. Mietitään tilannetta, jossa joutuu tähän kurjuuteen. Täysimääräisen työmarkkinatuen määrä lapsettomalle oli vuonna 2014 bruttona 32,66 e/pv euroa päivässä eli noin 702 euroa kuussa. Työmarkkinatuki on veronalaista tuloa, josta tehdään 20 %:n ennakonpidätys, jonka jälkeen siitä jää noin 562 euroa kuussa käteen. Ei sillä maksa Helsingissä edes yhden huoneen vuokraa saati, että söisi jotain. Asumistuki on enintään 80 % kohtuullisista asumismenoista, mutta tuskin sitä kukaan enimmäismäärällä kovin helposti saa - ainakaan kantasuomalainen. Parhaassakin tapauksessa yksinäisen työttömän pitää pärjätä muutamalla satalappusella koko kuukausi.

Sitten on tietysti toimeentulotuki, joka on ihan viimesijainen tuki eli kaikki mahdollinen varallisuus on käytettävä ensin ennen kuin sitä saa. Sosiaali ja terveysministeriö on kuitenkin todennut, ettei toimeentulotuki riitä kattamaan edes kohtuullista minimikulutusta. Suomalaiset eivät muuten edes hae sitä sosiaaliluukulta helposti, 50% oikeutetuista jättää käyttämättä eli siitä tulee vuosittain 600 miljoonan euron säästöt.

Pakolaisten kohdalla kunnat ovat avokätisempiä, sillä valtio korvaa kunnalle kaikki toimeentulotukikulut kolmen vuoden ajalta ja paluumuuttajille (kuten inkeriläiset, joilla on joku sukujuuri Suomessa) viiden ensi maassaolovuoden ajalta. Lapsista tulee sitten lisäystä aika mukavasti sekä työmarkkinatukeen että toimeentulotuen muodossa.

Tässä tarkastelussa ainakin yksinäiselle kantasuomalaiselle pitkäaikaistyöttömälle työ on kannattavaa aina, jos sitä vain saa. Tunnen yhden viime laman aikana nurin menneen kauppiaan, joka tekee nyt töitä rakennuksilla. Erokin tuli silloin. Ei valita mies, pystyssä on pää. Respect. Totesi kyllä, että virolaiset ovat valloittaneet miltei kaikki mestat.

 

[Maidan]

shItella, öh siis Posti on aivan järkyttävä rahastaja. Heidän bisnesmallinsa on "veren puristaminen kivestä" eli palvelut hinnoitellaan niin korkealle kunnes absoluuttinen kipuraja saavutetaan ja siitä sitten pikkuhiljaa tiristetään vielä ylöspäin. Tämä malli on erittäin huono minkäänlaiselle pitkän aikavälin kasvulle tai kehitykselle, mutta lyhyemmällä aikajaksolla sillä toki saa hyvät katteet. Ja sehän se on tärkeintä.

Aivan järkyttävät hinnat ovat Suomesta Ukrainaan. 10 kg paketti maksaa 64 Euroa, viimeinen oli muistaakseni jopa 66 euroa. Lähetän vielä viimeisen paketin nyt syksyllä, ja sitten haistakoon pitkät p. Ryöstäjät!

 

[Beerfect]

Sitten on tietysti toimeentulotuki, joka on ihan viimesijainen tuki eli kaikki mahdollinen varallisuus on käytettävä ensin ennen kuin sitä saa. Sosiaali ja terveysministeriö on kuitenkin todennut, ettei toimeentulotuki riitä kattamaan edes kohtuullista minimikulutusta. Suomalaiset eivät muuten edes hae sitä sosiaaliluukulta helposti, 50% oikeutetuista jättää käyttämättä eli siitä tulee vuosittain 600 miljoonan euron säästöt.

Vau. Jeesus kristus. Ei se ole ihmekään että osa kansasta saattaa elää kurjuudessa. Ihmiset ovat liian ylpeitä ottamaan vastaan löysää rahaa, ja valtiolta vieläpä! Ehkäpä näille tukeen oikeutetuille olisi aihetta lähettää massakirje muistutukseksi? Ei voi olla miettimättä minne se kaikki raha sitten jää tai menee, jos ihmiset eivät sitä käytä. Maahanmuuttajille? Rikkaiden taskuun muutaman mutkan kautta? Tai vastaavasti, romuttuisiko talous totaalisesti jos nuo loputkin tukeen oikeutetut alkaisivat hakemaan toimeentulotukea joukolla. Ja siitäkin eteenpäin, ehkä on kysyttävä mitkä ovat tuon tuen hakemattomuuden kustannukset! Kuinka paljon maksaa ylpeyttä tai tietämättömyyttä sairastava kansalainen yhteiskunnalle? Vai tuottaako hän hyvinvointia tai taloudellista voittoa, kun hänelle tarkoitettu tuki ei saavuta häntä, ja hän sitten esim. idästä tuodun pirtun humaloittamana pahoinpitelee kanssaryyppääjänsä ja päätyy oikeuslaitoksen kiemuroihin? Eikö Suomi ole osoittanut moneen otteeseen, että se ei osaa käyttää rahaa vastuullisesti? Eikö se ole vastuullista ottaa rahat pois niiltä tahoilta, jotka eivät sitä osaa vastuullisesti käyttää? Kyllä minusta jokaisen täytyisi tehdä vastuullinen teko, kantaa osaltaan kortensa kekoon, ja ottaa valtiolta rahaa pois, ja sitten käyttää se joko oman tai jonkun toisen hyvinvoinnin edistämiseen.

Itsekin elin noin 3v toimeentulotuella aikanaan, ja podin hieman syyllisyyttä siitä, koska ihan joka kuukausi en etsinyt töitä... Mutta en enää. Nyt kaduttaa etten lorvinut pidempään!

 

[Vonka]

Sitralta juttu:

Suurituloisin 11 prosenttia tulonsaajista maksoi toissa vuonna 45 prosenttia Suomen suorista veroista. Tuohon ryhmään ylsi 50 000 euron vuotuisilla bruttotuloilla. Kyseiset tulot ja niistä maksetut verot perustuvat ennen kaikkea osaamiseen. Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa menettää korkean lisäarvon töitä, eikä niiden tekijöitä.

(oma lisäys: koulutusleikkaukset johtavat tuohon menetykseen)

https://www.sitra.fi/blogi/talous/ketka-maksavat-suomessa-veroja

 

[Myrskyhiiri]

Onko tämä vain propagandistista vassaripuhetta vai onko tässä totuuden jyviä joukossa? Aika tiukkaa settiä. Patomäki on täysin ja Sixten Korkman osittain tätä mieltä. Mikä on totuus?

On hyvä kerrata hieman asian taustoja. Raimo Sailakselta kysyttäessä julkisen talouden kestävyysvaje on seurausta milloin silmittömästä tuhlaamisesta, milloin suurten ikäluokkien vanhenemisesta, milloin suomalaisten työläisten liian korkeista palkoista. Totuus on kuitenkin hieman toinen. Ensinnäkin työn teettäminen Suomessa on Pohjoismaihin ja muuhun Eurooppaan verrattuna huomattavan halpaa, ja jopa halvempaa kuin kotimaisen elinkeinoelämän mallimaassa Saksassa. Työn sivukulut ovat alle EU:n keskiarvon ja työläisten irtisanomissuoja OECD-maiden heikoimpia. Kaiken lisäksi kotimaiselle teollisuudelle tarjottava, tavallisista kuluttajahinnoista poiketen täysin verovapaa sähkö on Balkania lukuunottamatta Euroopan halvinta. Puitteet ovat siis erinomaisessa kunnossa teollisuuden näkökulmasta katsottuna. Eikä sovi myöskään unohtaa 170 miljardiin euroon kasvaneita työeläkevarojamme, joista useimmat EU-maat voivat vain haaveilla.

Entä mistä kumpuavat puheet "rapakuntoisesta Suomen taloudesta"? Suomen velanmaksukyky ja valtiontalous on koko maailman viidenneksi parhaalla tolalla. Suomi on vuodesta toiseen maailman kilpailukykyisimpiä maita, sekä EU:n kilpailukykyisin maa - toisin kuin meille syötetyistä uhkakuvista voisi päätellä. Suomen nettovelka on OECD:n tilastojen mukaan nolla euroa, tarkemmin sanoen - 62,5 % BKT:sta, ollen samalla yksi harvoista maailman velattomista valtioista. Suomen talous kasvoi vuodesta toiseen - kunnes aloitimme nykyisen "sopeutuspolitiikan". Suomen julkisen velan osuus BKT:sta oli vuoden 2013 lopussa maltillinen 57 %, eli alle EU:n asettaman, käytännössä täysin hatusta vedetyn 60 % rajan, jota yksikään länsieurooppalainen EU-valtio ei kykene noudattamaan. Esimerkiksi korkeimman AAA-luottoluokituksen omaavalla Saksalla vastaava lukema oli 78,4 %, Kreikalla 175,1 %, ja vahvan aa2-luottoluokituksen Japanillakin peräti 218,9 % (2012). Lisäksi suomalaisen julkisen sektorin varat ylittävät selvästi itse velan. Suomen talous sekä julkinen sektori ovat siis (länsi)eurooppalaisittain ja maailmanlaajuisestikin aivan poikkeuksellisen hyvällä tolalla. Esimerkiksi Nobel- palkittu taloustieteen professori Joseph Stiglitz on maininnut Suomen kaltaisten maiden olevan käytännössä maailman viimeisiä maita, joissa on tarvetta mittaville julkisen sektorin leikkauksille. Saman ovat todenneet lukuisat muutkin talousoppineet. Leikkausten sijaan meitä kehoitetaan elvyttämään. Taloutemme tilaa kuvaa hyvin se, että sijoittajat ovat käytännössä jopa valmiita maksamaan, jotta voisivat lainata Suomelle.

http://pahamaa.info/index/mika_ihmeen_kestavyysvaje/0-7

Olipa räväkkä esitys. Ja Lontoon New Economics Foundationissa on havaittu, että valtion menojen kasvattaminen vähentääkin valtion velkaantumista ja päinvastoin. Jumpe. Tämähän on niinkuin yhtäkkiä julistettaisiin että evoluutio on huijausta ja mahdotonta ja kreationismi on totta. Mikä oli tarinan opetus? Älä usko kaikkea mitä kioskilla kerrotaan. Pitääpä alkaa lukemaan tuota pahaa maata.