Suomalainen talouspropaganda

[scip10]

Yhteisöveron alennuksen piti tuoda DYNAAMISIA VAIKUTUKSIA. Viime vuoden alussa voimaan tullut yhteisöveron alennus ei ole tuottanut valtiolle tuloja.

Veronalennuksen dynaamisten vaikutusten piti piristää taloutta, mutta teho jäi olemattomaksi. Yhteisöverotulot laskivat viime vuonna noin 800 miljoonaa euroa.

Ministereillä oli merkittävää kerrottavaa maaliskuussa 2013. Hallitus oli nimittäin päättänyt laskea yhteisöveroa kerralla roimasti, 20 prosenttiin, alle Ruotsin tason. Eduskuntaakin informoitiin kädenojennuksesta yrityksille.

Tuolloinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ilmoitti, että hallitus uskoo uudistuksen synnyttävän sellaisen ilmapiirin, että yritykset haluavat kasvaa ja ennen kaikkea luoda uusia työpaikkoja.

– Työllä tämä maa joko nousee tai kaatuu.

Pelkoon verotulojen romahduksesta hallitus vastasi maagisella sanaparilla, dynaamisilla vaikutuksilla. Yhteisöveron alentamisen laskettiin vievän verotuloja 900 miljoonaa euroa, mutta dynaamisten vaikutusten oli määrä tuoda tästä puolet takaisin.

Verottajan tuoreen arvion mukaan yhteisöverotulot laskivat viime vuonna noin 800 miljoonaa euroa. Dynaamiset vaikutukset jäivät olemattomiin.


http://yle.fi/uutiset/hallitus_usko...naamisiin_vaikutuksiin__haaveeksi_jai/7773569

Yhteisöveron alennus matalan kasvun ja negatiivisen reaalikoron maailmassa oli suora tulonsiirto valtion alijäämäisestä budjetista osakkeenomistajille.

http://www.nordnetblogi.fi/miellyttava-osinkokevat-lamasta-huolimatta/14/02/2015/

Myönteisten osinkopäätösten taustalla on lähinnä kolme tekijää: useimpien yritysten tulokset ovat olosuhteisiin nähden melko hyvät jatkuvien kululeikkausten ansiosta, investointitoiminta on enemmän tai vähemmän jäässä ja osakkeenomistajille kuuluvia voittovaroja ei kannata makuuttaa nollakorolla yritysten tileillä. Luovuttamalla näitä varoja omistajille ja siirtämällä tuottojen etsimisen vaiva heille yrityksen johto saa samalla siistittyä yhtiön omia tunnuslukuja.

Miksi kululeikkausten nimiin vannova hallitus sitten teki jotain näin älytöntä?

Ville Niinistön kommentteja hesarista. Piileekö vaalipuheen keskellä totuuden siemen?

Ville Niinistö syytti kokoomusta lobbareiden kynsissä olemisesta

Niinistön mukaan kokoomus on "pro bisnes, pro lobbarit ja pro etujärjestöjen jarrumiehet".

http://www.hs.fi/politiikka/a1427253393494

 

[Tetra]

Verotuksen alentaminen on moraalisesti kestävä ratkaisu.

 

[scip10]

Verotuksen alentaminen on moraalisesti kestävä ratkaisu.

Niin on kehitysapukin, mutta ei me silläkään laskuja makseta. Onko alijäämäinen valtiontalous moraalisesti kestävä ratkaisu?

Vastaavalla veronalennuksella tuloveroon olisi voitu ostaa kustannuskilpailukykyä vientiteollisuudelle ja saatu oikeita dynaamisia vaikutuksia. Elvyttääkin olisi voinut. MP-aiheisella foorumilla voi miettiä mitä saataisiin 800 milj euron vuotuisella korotuksella puolustusmäärärahoihin.

 

[Tetra]

Toki olen siitä samaa mieltä, että tulovero olisi se vero jota ensisijaisesti tulisi laskea.

 

[YliKoo]

Toki olen siitä samaa mieltä, että tulovero olisi se vero jota ensisijaisesti tulisi laskea.

Eikö tuloveron vastapainoksi ole suunnitteilla lähtövero

Wahlroosia sinänsä ei tule ikävä ja aina olisi parempi, jos hänen kuvaansa ei räntättäisi joka lehteen, monen palstan levyisenä. Televisiossa esiintyessään käsi käy kuin turkkilaisella vitunsuolaajalla ja ilme kertoo myös paljon.

Mutta olisin mielelläni nähnyt, että hän olisi lähtiäisikseen palauttanut oligarkin lailla kovhoijaamansa sadat miljoonat valtiolle. Ja eikös 2000-luvun alun markat voi jo pyöristää euroiksi

http://www.hs.fi/talous/a1379299672347

 

[Minuteman]

Korkea veroaste on itse itsensä syy ja seuraus: Koska julkisen sektorin ostamien tavaroiden ja palveluiden hinta on veroista johtuen korkea, veroasteen on oltava korkea että julkisella sektorilla olisi varaa hankkia tarvitsemiaan tuotteita ja palveluita. (SIC!)

Ainoa järkevä teko on alentaa kaikin mahdollisin keinoin työn verotusta niin että työn ostaminen tulee mahdolliseksi entistä useammalle.

Verkosta löytyy laskureita joilla jokainen voi laskea kuinka monta päivää joutuisi tekemään duunia sen eteen että voisi ostaa itse itseltään yhden duunipäivän työpanoksen.

Sieltä se syy kilpailukyvyn katoamiseen löytyy: Ei duunarin vaan verottajan ahneudesta.

Veronalennuksista puhuttaessa alkaa aina hysteerinen vinkuna siitä että mistä palveluista leikataan. Toivottavasti joku vihdoin oivaltaa ettei välttämättä tarvitse leikata mistään koska ne samat palvelut voidaan tuottaa halvemmalla kun veronalennukset kohdistetaan niin että palveluiden tuottaminen muuttuu edullisemmaksi.

 

[hwyl]

Jaaha, täällähän tämä tuttu talousvääntö on eli laitan viestini tuosta väärästä ketjusta tänne:

Taloudelliset ongelmamme eivät johdu kestävyysvajeesta (mikä toki on korjattava) vaan kysynnän ja sitä kautta investointien vähyydestä. Meidän tulee korjata kestävyysvaje, mutta kysyntätaantumassa ei missään tapauksessa tule leikata julkista kokonaiskysyntää (ja siten entisestään syventää taantumaa) vaan vajeen eliminoinnista saatu lisätila on käytettävä merkittäviin julkisiin investointeihin. Tämä opittiin jo 1930-luvulla, mutta nyt on retro muotia vähän joka paikassa, eli ollaan päätetty, etteivät makrotalouden lainalaisuudet enää ole voimassa, ja ettei tarvitse enää perustella kansantaloustieteen metodein vaan mutun ja anekdoottien varassa. Näissä vaaleissakin käydään keskustelua lähinnä vain siitä kuinka tyhmää politiikkaa halutaan harrastaa, ei siitä että harrastettaisiinko järkevää tai tyhmää talouspolitiikkaa. Tässä tulee menemään pitkähkö aika ennenkuin empiria taas voittaa ideologian. Historiasta emme näköjään kovin pitkäksi aikaa opi yhtään mitään.

Nykyään näkee myös paljon sellaisia käsityksiä, että ensinnäkin vain yksityisen sektorin työ, ja joillekin vain yksityisen sektorin vientiin suuntautuva työ, on merkityksellistä kansantalouden kannalta. Tätä näkemys on täysin kestämätön, anti-empiirinen: yksityistä ja julkista sektoria on mahdotonta erottaa toisistaan. Toisaalta julkinen sektori luo infrastruktuurin yksityiselle sektorille: oikeuslaitoksen, sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden, sairaanhoidon, koululaitoksen jne. jne. Ilman näitä yksityinen sektori ei tulisi toimeen päivääkään. Voi olla, että kaikki nämä olisi tehokkaampi järjestää yksityisen sektorin puitteissa, joskin tätä voi epäillä: esim. yksityinen oikeuslaitos, armeija tai sairaanhoito eivät hyvin todennäköisesti pystyisi järkevästi toimimaan yksityisinä.

Toiseksi julkisessa sektorissa maksetut palkat pitävät osaltaan yllä yksityistä kulutusta: niillä ostetaan asuntoja, palveluita, tavaroita yksityiseltä sektorilta, niistä maksetaan veroja takaisin hallinnolle. Jos radikaalisti ja nopeasti karsisimme julkista sektoria tämä johtaisi kysynnän vähentymiseen, verotulojen vähentymiseen ja työttömyysturvan ja muiden sosiaalitukien kasvuun, mikä heijastuisi välittömästi myös yksityiselle sektorille.

Sitten on niitä - lähinnä netissä ja ehkä korkeintaan valtiovarainministeriössä - jotka näkevät, että vain vientisektorin tuottamat tulot ovat "oikeata" kasvua ja varallisuutta kansantaloudessa. Näin ei kuitenkaan ole, merkantilismi meni jo: sisäisellä kulutuskysynnällä on valtava merkitys kansantalouden kasvussa. Vienti on toki erittäin tärkeätä: valtavasti karkeistaen voi sanoa, että viennillä - noin hyvin yksinkertaistettuna - katamme tuonnin, mutta pelkästään vienti ei elättäisi meitä vaan meillä täytyy olla elinvoimaiset ja toimivat sisämarkkinat (esim. jossain USA:ssa nämä ovat vieläkin tärkeämmät kuin meillä).

Meidän täytyy tietysti päästä eroon rakenteellisesta vajeesta - syömävelkaa on tyhmä ottaa. Mutta kärsimme siis kysyntätaantumasta - olemme jo vuosia kärsineet - mikä ilmenee heikkona työllisyytenä ja suurina sosiaalimenoina. Tässä tilanteessa olisi tuhoisaa karsia kokonaiskysyntää vaan julkisen sektorin täytyy toimia investointi-veturina ja johtaa maa uuteen talouskasvuun: vähentää työttömyyttä, lisätä kysyntää, mikä heijastuu yksityiselle sektorilla, lisätä siten verotuloja ja parantaa valtiontalouden tilaa.

Tämä yhtälö toimii edelleenkin eikä sen vastustajilla ole mitään kansantaloudellista hypoteesia tai empiirisesti tuettua teoriaa, mikä kiistäisi tämän.

 

[hwyl]

Miksi sitten olemme tässä surkeassa tilanteessa? 80- ja 90-luvuilla enimmäkseen ihan hyvistä syistä vapautettiin pääomaliikkeet lähes täysin. Tuloksena oli valtava pääomien määrän kasvu ja etenkin yksityisen velan räjähdysmäinen lisääntyminen. Jonkun velka on luonnollisesti jonkun toisen pääomaa ja sijoitusta. Pääoma tietysti tapansa mukaan myös keskittyy ja syntyneet valtaiset omaisuuden keskittymät johtavat myös poliittisen vaikutusvallan keskittymiseen pääomalle. Selvimmin tämä näkyy USA:n nykyisessä korruptoituneessa poliittisessa järjestelmässä, joka on semi- tai täysplutokratia. Eli lyhyesti: pääoman asema on vahvistunut ja työn asema on heikentynyt, mikä vähitellen heikentää tervettä yhteiskunnallista kilpailua ja johtaa yhteiskuntaluokkien jähmettymiseen ja etenkin keskiluokan aseman vaikeutumiseen. Minkä nyt siis näemme selkeästi USA:ssa ja hieman epäselvemmin ja hitaammin myös Suomessa. Tietenkään tälläinen kehitys ei voi jatkua loputtomiin ja jossain vaiheessa varmasti on odotettavissa korjausliike, mikä toivottavasti on maltillinen ja rationaalinen.

 

[krd]

Jaaha, täällähän tämä tuttu talousvääntö on eli laitan viestini tuosta väärästä ketjusta tänne:

Taloudelliset ongelmamme eivät johdu kestävyysvajeesta (mikä toki on korjattava) vaan kysynnän ja sitä kautta investointien vähyydestä. Meidän tulee korjata kestävyysvaje, mutta kysyntätaantumassa ei missään tapauksessa tule leikata julkista kokonaiskysyntää (ja siten entisestään syventää taantumaa) vaan vajeen eliminoinnista saatu lisätila on käytettävä merkittäviin julkisiin investointeihin. Tämä opittiin jo 1930-luvulla, mutta nyt on retro muotia vähän joka paikassa, eli ollaan päätetty, etteivät makrotalouden lainalaisuudet enää ole voimassa, ja ettei tarvitse enää perustella kansantaloustieteen metodein vaan mutun ja anekdoottien varassa. Näissä vaaleissakin käydään keskustelua lähinnä vain siitä kuinka tyhmää politiikkaa halutaan harrastaa, ei siitä että harrastettaisiinko järkevää tai tyhmää talouspolitiikkaa. Tässä tulee menemään pitkähkö aika ennenkuin empiria taas voittaa ideologian. Historiasta emme näköjään kovin pitkäksi aikaa opi yhtään mitään.

Nykyään näkee myös paljon sellaisia käsityksiä, että ensinnäkin vain yksityisen sektorin työ, ja joillekin vain yksityisen sektorin vientiin suuntautuva työ, on merkityksellistä kansantalouden kannalta. Tätä näkemys on täysin kestämätön, anti-empiirinen: yksityistä ja julkista sektoria on mahdotonta erottaa toisistaan. Toisaalta julkinen sektori luo infrastruktuurin yksityiselle sektorille: oikeuslaitoksen, sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden, sairaanhoidon, koululaitoksen jne. jne. Ilman näitä yksityinen sektori ei tulisi toimeen päivääkään. Voi olla, että kaikki nämä olisi tehokkaampi järjestää yksityisen sektorin puitteissa, joskin tätä voi epäillä: esim. yksityinen oikeuslaitos, armeija tai sairaanhoito eivät hyvin todennäköisesti pystyisi järkevästi toimimaan yksityisinä.

Toiseksi julkisessa sektorissa maksetut palkat pitävät osaltaan yllä yksityistä kulutusta: niillä ostetaan asuntoja, palveluita, tavaroita yksityiseltä sektorilta, niistä maksetaan veroja takaisin hallinnolle. Jos radikaalisti ja nopeasti karsisimme julkista sektoria tämä johtaisi kysynnän vähentymiseen, verotulojen vähentymiseen ja työttömyysturvan ja muiden sosiaalitukien kasvuun, mikä heijastuisi välittömästi myös yksityiselle sektorille.

Sitten on niitä - lähinnä netissä ja ehkä korkeintaan valtiovarainministeriössä - jotka näkevät, että vain vientisektorin tuottamat tulot ovat "oikeata" kasvua ja varallisuutta kansantaloudessa. Näin ei kuitenkaan ole, merkantilismi meni jo: sisäisellä kulutuskysynnällä on valtava merkitys kansantalouden kasvussa. Vienti on toki erittäin tärkeätä: valtavasti karkeistaen voi sanoa, että viennillä - noin hyvin yksinkertaistettuna - katamme tuonnin, mutta pelkästään vienti ei elättäisi meitä vaan meillä täytyy olla elinvoimaiset ja toimivat sisämarkkinat (esim. jossain USA:ssa nämä ovat vieläkin tärkeämmät kuin meillä).

Meidän täytyy tietysti päästä eroon rakenteellisesta vajeesta - syömävelkaa on tyhmä ottaa. Mutta kärsimme siis kysyntätaantumasta - olemme jo vuosia kärsineet - mikä ilmenee heikkona työllisyytenä ja suurina sosiaalimenoina. Tässä tilanteessa olisi tuhoisaa karsia kokonaiskysyntää vaan julkisen sektorin täytyy toimia investointi-veturina ja johtaa maa uuteen talouskasvuun: vähentää työttömyyttä, lisätä kysyntää, mikä heijastuu yksityiselle sektorilla, lisätä siten verotuloja ja parantaa valtiontalouden tilaa.

Tämä yhtälö toimii edelleenkin eikä sen vastustajilla ole mitään kansantaloudellista hypoteesia tai empiirisesti tuettua teoriaa, mikä kiistäisi tämän.

Täydennän tätä hieman tilastokeskuksen ja kuntaliiton sivuilta poimituilla tiedoilla. Tilastokeskus kertoo seuraavaa, henkeä kohti laskettuja tunnuslukuja (=helpompi hahmottaa):

Investoinneista toteaisin, että julkisen puolen investoinnit ovat merkittävä osa (n.20%) kaikista Suomen investoinneista (2013 tiedoilla, kaikki investoinnit yhteensä 7820 euroa/asukas).

Kuvassa Valtionhallinnon (722 euroa/as) ja paikallishallinnon (808 euroa/as) investoinnit on eriytetty omanaan. Yritysten investoinneista teollisuuden investoinnit olivat 1660 euroa/as. Lisäksi huomioisin kotitalouksien investoinnit, jotka ovat n. 90% asumiseen liittyviä (tästä 10% on asuntojen vuokrausta).
Kansantalous saisi kummasti vauhtia, jos kotitalouden investoisivat enemmän muualle kuin asuntoihin. Jo 10% lasku asuntojen hinnassa antaa kotitalouksille investointipotentiaalin, joka on yli yhteenlasketun puolustushallinnon sekä metsäteollisuuden investointitason (2013), tai koko SOTE-investointitaso. Kotitaloudet saattaisivat kuitenkin preferoida "investointina" uutta/uudempaa autoa tai etelänmatkaa. Saksa ja Kreikka kiittäisivät.
Investoinnit tulisi saada liikkeelle hyviin kohteisiin. Investoijina kaikki.

2014 lukuja:
Kulutusmenot, käypiin hintoihin, euroa 29961, kulutusmenojen käsite kuvaa sitä, kuka tavarat ja palvelut maksaa
Yksityiset kulutusmenot, käypiin hintoihin, euroa 20631
Julkiset kulutusmenot, käypiin hintoihin, euroa 9330

Kotitalouksien todellinen yksilöllinen kulutus, käypiin hintoihin 26891, todellisessa kulutuksessa kyse on siitä, kuka tavarat ja palvelut käyttää
julksisista kulutusmenoista (9330) käyttö jakautuus seuraavasti:
Yksilölliset kulutusmenot, käypiin hintoihin, euroa 6261
Kollektiiviset kulutusmenot, käypiin hintoihin, euroa 3070

Julkisen puolen kulutusmenoista kotitaloudet käyttävät 6261 euroa, siis 2/3. Julkisen puolen kollektiiviset menot ovat 1/3 (3070 euroa) julkisista menoista.
Kuntapuolen tilastoista voi hieman avata kulurakennetta esimerkiksi SOTE-puolella, joka on nyt niin kovasti tapetilla. Manner-Suomen SOTE-palvelut olivat (vuonna 2013) 3208 euroa/asukas. Sosiaalitoimi 1378 euroa ja terveys 1830 euroa. Siis karkeasti noin puolet yksilöllisistä kulutusmenoista.

Julkisiin kulutusmenoihin luetaan:
01 Yleinen julkishallinto
02 Puolustus
03 Yleinen järjestys ja turvallisuus
04 Elinkeinoelämään liittyvät asiat
05 Ympäristönsuojelu
06 Asuminen ja yhdyskuntapalvelut
07 Terveydenhuolto
08 Virkistys- ja kulttuuritoiminta sekä uskonnollinen toiminta
09 Koulutus
10 Sosiaaliturva

Listalta alkupää on pääosin kollektiivisia menoja ja loppupää yksilöllistä.

Muita, jos mielenkiinto riitti katsoa tänne asti:
Bruttokansantuote käypiin hintoihin, euroa 37351
Bruttokansantulo käypiin hintoihin, euroa 37344
Nettokansantuote 30210
Nettokansantulo 30203
Käytettävissä oleva tulo, netto 29696
Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo, käypiin hintoihin 19819
Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo, käypiin hintoihin 27077

Sen verran vapautan vastuusta, että luvut eivät välttämättä ole aivan tarkkoja, sillä käytin kaikille väestöjakajana 54621000 asukasta kummallekin vuodelle.

Lähdesivut:
http://tilastokeskus.fi/
ja Kuntaliitto

 

[Tetra]

Nalle on tosin ollut varsin tuottoisa henkilö valtiollemme. Nallen "ongelma" lienee se, että hän on rikastunut jollain muulla tavalla kuin urheilemalla tai lottoamalla. Siihen päälle vielä itsevarma ja karismaattinen esiintyminen, niin avot, kyllä kansan syvistä riveistä kumpuaa vihaa. Mitä tulee Nallen rikastumiseen, niin ei se ole tyhmä joka pyytää.

 

[Paavo]

Uusi Suomi -lehdestä löytyi linkki Matti Vanhasen FB-tekstiin, mielenkiintoinen havainto joka koskee siis vain valtion kantamaa palkansaajien tuloverotusta:

"Valtion tuloverotuksessa jo nyt 8,5 prosenttia tulonsaajista maksaa jo nyt 68 prosenttia kaikista valtion tuloveroista. Ja vastaavasti 74 prosenttia maksaa vain 3 prosenttia valtion tuloveroista. Kaksi johtopäätöstä. Tuloverotuksen kevennykset eivät auta pienituloisimpia lainkaan ja toisaalta tuloverotuksen kiristykset iskevät vain pieneen vähemmistöön, joiden verorasitus jo nyt on korkea"

https://www.facebook.com/photo.php?....296052007182130.71112.100003319988047&type=1

 

[crane]

Uusi Suomi -lehdestä löytyi linkki Matti Vanhasen FB-tekstiin, mielenkiintoinen havainto joka koskee siis vain valtion kantamaa palkansaajien tuloverotusta:

"Valtion tuloverotuksessa jo nyt 8,5 prosenttia tulonsaajista maksaa jo nyt 68 prosenttia kaikista valtion tuloveroista. Ja vastaavasti 74 prosenttia maksaa vain 3 prosenttia valtion tuloveroista. Kaksi johtopäätöstä. Tuloverotuksen kevennykset eivät auta pienituloisimpia lainkaan ja toisaalta tuloverotuksen kiristykset iskevät vain pieneen vähemmistöön, joiden verorasitus jo nyt on korkea"

https://www.facebook.com/photo.php?....296052007182130.71112.100003319988047&type=1

Keskiluokkaa ei nyt ainakaan saa verottaa yhtään enempää se on ihan selvä. Koitat töitä tehä minkä pystyt ja silti käteen ei jää ko känsät

 

[Vonka]

Emme kaipaa lisää veroja ainakaan pieni- ja keskituloisille. Ketjun alkuperäistarkoitus oli kuitenkin osoittaa, miten sitä propagandaa tehdään.

Selvitän vaikkapa hiukan "temppugallupin tekemistä". Verkkouutiset näyttää mallia:

Gallupin mukaan 33% on sitä mieltä, että julkiset investoinnit ovat paras tapa kohentaa taloutta, 30 prosentin mielestä paras tapa on yritysverojen alentaminen ja 22 % pitää tuloverojen alentamista parhaana keinona. Siitä on sitten päätelty, että "verojen alentaminen on suomalaisten enemmistön mielestä parempi konsti taloustilanteen kohentamiseksi kuin julkisten investointien lisääminen".

Tässä on siis laskettu luokat 2-3 yhteen. Temppugallup: kolme optiota, joista kaksi osoittaa toivottuun suuntaan.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/verot_gallup-35517

 

[STI_Tactical9mm]

33% on siis sitä mieltä, että veroja pitää nostaa että valtio voi tehdä julkisia investointeja? Toisin sanoen, kaikille lisää veroja, jotta voidaan työllistää muutama sata työntekijää valtion "luotto-alihankkijoilta".

Jees. Soumi verot nousuun ja silleen. Tai lopetetaan vaikka joku varuskunta vielä, niin saadaan vaikka rahoitettua julkisena investointina ratikka-pysäkki HELLsinkiin ... jonka sit käy Latvialaiset ja Liettualaiset Skanska-amattilaiset rakentamassa ...





edit. luikhäriö, lisätty k-kirjain.

 

[Tetra]

http://www.hs.fi/politiikka/a1432267881026

Professoreilta laaja vetoomus perintöveron säilyttämiseksi
POLITIIKKA 22.5.2015 18:40 Päivitetty: 22.5.2015 18:51
Juha Roppola

HELSINGIN SANOMAT

Tunnetut taloustieteen professorit ja joukko muita ekonomisteja vetoavat hallitusneuvottelijoihin, jotta perintö- ja lahjavero säilytettäisiin.

Neuvotteluihin osallistuvat keskusta ja kokoomus suhtautuvat perintöverosta luopumiseen tai siihen tehtäviin muutoksiin myönteisesti.

Tuoreen vetoomuksen allekirjoittajat kuitenkin muistuttavat, että yhteiskunnan "terve" veropohja olisi syytä säilyttää.

"Perintö- ja lahjavero on oikeudenmukainen, toimiva ja tarpeellinen tulonlähde valtiolle, joka kattaa alijäämäänsä ulkomaisella velalla", vetoomuksessa todetaan.

Sen allekirjoittajien mukaan olisi väärin, jos "ansaitsematonta" perintö- ja lahjatuloa verotettaisiin kevyesti tai ei ollenkaan. Kantaansa he perustelevatkin työn korkealla verotuksella.

"Perintöverotuksen tulee olla tuntuvaa ja työn verotuksen kohtuullista, jotta kansalaisilla on kannustin toteuttaa koko oma potentiaalinsa ja pyrkiä elämässä eteenpäin."

Vetoomuksen mukaan myös kasvaneet varallisuuserot puoltavat perintöveron säilyttämistä.

Julkisuudessa esiintyy asiasta allekirjoittajien mukaan osin vääriä väittämiä. Erityisen paljon on keskusteltu tarpeesta helpottaa yritysten sukupolvenvaihdoksia.

"Yritysten sukupolvenvaihdosta on huojennettu merkittävästi sekä laeissa että veronmaksussa. Huojennuksen ansiosta yritysvarallisuuden efektiivinen [todellinen] veroprosentti on ollut 2,8. Korotonta maksuaikaa pidennettiin juuri 10 vuoteen, jolloin normaalioloissa inflaatiokin auttaa huomattavasti veronmaksussa", vetoomuksessa kirjoitetaan.

Inflaatio tarkoittaa hintatason yleistä kohoamista.

Vetoomuksessa huomautetaan myös, että "yksityisten edunsaajien painostus on kovaa". Osa elinkeinoelämän edustajista ajaa perintöverosta luopumista voimakkaasti.

Erityisesti voimakkaasti ajatusta pitää esillä Perheyritysten liitto, jonka edellinen toimitusjohtaja Matti Vanhanen ja entinen puheenjohtaja Anne Bernerosallistuvat hallitusneuvotteluihin keskustan kansanedustajina.

Perintö- ja lahjaveron tuotto on vuosittain noin puoli miljardia euroa.

Vetoomuksen allekirjoittajat:

Markus Jäntti, kansantaloustieteen professori

Mika Pantzar, tutkimusjohtaja

Seija Ilmakunnas, johtaja

Heikki Niskakangas, vero-oikeuden professori

Mika Maliranta, taloustieteen professori ja tutkimusjohtaja

Matti Tuomala, taloustieteen professori

 

[Tetra]

http://yle.fi/uutiset/yhdysvaltalai...ssa_tarve_palkkakulujen_alentamiselle/8032994

Ulkomaat 31.5.2015 klo 21:12 | päivitetty 31.5.2015 klo 21:12
Yhdysvaltalainen taloustieteilijä: Suomessa tarve palkkakulujen alentamiselle
Paul Krugmanin mukaan eri tahtiin muun euroalueen kanssa talouskasvussa kulkeva Suomi on klassinen esimerkki epäsymmetrisestä šokista.

Talousnobelisti Paul Krugman Kuva: Antonio Cotrm / EPA

Tunnetun yhdysvaltalaisen taloustieteilijän Paul Krugmanin mukaan Suomessa on kova tarve niin sanotulle sisäiselle devalvaatiolle, eli palkkakulujen alentamiselle. Krugman kirjoittaa blogissaan New York Times -lehden internetsivuilla, ettei Suomella yhteisvaluutta euroa käyttävänä maana ole muuta mahdollisuutta kuin painaa palkkakuluja alemmalle tasolle.

Hänen mukaansa Suomen tapaus on klassinen esimerkki epäsymmetrisestä šokista eli tilanteesta, jossa Suomen taloudella menee huonosti samaan aikaan, kun muissa euromaissa talous kasvaa.

– Näemme kasvavassa määrin kuinka euron ongelmat ulottuvat muuallekin kuin eteläisen Euroopan velkamaihin. Myös useiden hyvän luottoluokituksen omaavien pohjoisten maiden talouksilla menee huonosti, Krugman kirjoittaa ja nostaa esille Suomen lisäksi Tanskan ja Hollannin.

Krugman muistuttaa, että Suomen vaikeuksien taustalla ovat kahden kivijalan, metsäteollisuuden ja Nokian, ongelmat.

Paul Krugman sai vuonna 2008 taloustieteen Nobel-palkinnon.

 

[Vonka]

Pitäisi keksiä jotain myytävää, jota joku haluaisi maailmalla ostaa ja toisekseen työn hintaa on saatava alemmaksi ensisijaisesti palkan sivukuluja poistamalla. Muutenhan nollalinja tai miltei nollalinja ainakin minun alallani tulee olemaan seuraavien neuvottelujen sekä lähtökohta että päätepiste.

Tähän hupipalaksi kuvaus, miten senaatti toimi Roomassa 507 eaa, kun valtiolla (lat. res publica, suom. yhteiset asiat) oli vaikeaa mutta virtus (suom. miehuus) voimissaan.

 

[jurppi]

Niin on kehitysapukin, mutta ei me silläkään laskuja makseta. Onko alijäämäinen valtiontalous moraalisesti kestävä ratkaisu?

Vastaavalla veronalennuksella tuloveroon olisi voitu ostaa kustannuskilpailukykyä vientiteollisuudelle ja saatu oikeita dynaamisia vaikutuksia. Elvyttääkin olisi voinut. MP-aiheisella foorumilla voi miettiä mitä saataisiin 800 milj euron vuotuisella korotuksella puolustusmäärärahoihin.

Mitäpä jos palkkaveron alennus johtaa siihen että entistä enemmän ihmisiä työllistyy jolloin samalla veronmaksajien määrä lisääntyy..ja samalla tietenkin sosiaaliturvaa tarvitsevien määrä vähenee?

Ja nyt niitä tärkeitä kysymyksiä:

Mitä vaikutusta tällaisella kehityksellä on valtion taloudelle?
Mitä (palkka)verojen alentuminen vaikuttaa yritysten kilpailukyvylle?

Kehitysapu on täysin hukkaan heitettyä rahaa. Tai oikeastaan se on vielä pahempaa kuin hukkaanheittäminen, koska se toteutetaan meillä velkarahalla. Se lisää valtion tarvetta verottaa kansalaisia ja heikentää loppuviimeksi suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyä. Kehitysapuun käytetty reilu miljardi vuodessa tarkoittaa käytännössä n. 10-15%:in osuutta julkishallinnon velanotosta/vuosi. On erinomainen asia että hallitus on päättänyt vähentää kehitysapua lähes puoleen entisestään (ilmeisesti n.400 mijoonan säästö). Jatkossa sen voi lopettaa kokonaan. Tai vaihtoehtoisesti Suomen osuus ns. kehitysavusta maksetaan EU:n toimesta ja sen pitää sisältyä jo nykyisin maksettuun ns. jäsenmaksuun.

 

[jurppi]

Uusi Suomi -lehdestä löytyi linkki Matti Vanhasen FB-tekstiin, mielenkiintoinen havainto joka koskee siis vain valtion kantamaa palkansaajien tuloverotusta:

"Valtion tuloverotuksessa jo nyt 8,5 prosenttia tulonsaajista maksaa jo nyt 68 prosenttia kaikista valtion tuloveroista. Ja vastaavasti 74 prosenttia maksaa vain 3 prosenttia valtion tuloveroista. Kaksi johtopäätöstä. Tuloverotuksen kevennykset eivät auta pienituloisimpia lainkaan ja toisaalta tuloverotuksen kiristykset iskevät vain pieneen vähemmistöön, joiden verorasitus jo nyt on korkea"

https://www.facebook.com/photo.php?....296052007182130.71112.100003319988047&type=1

Juuri näin asiat ovat, lisäksi tarkentaisin samalla työlliyyden merkitystä. Yhdenkin henkilön työllistyminen auttaa yhteiskuntaa kaksivaikutteisesti = "ns. kaksi kärpästä yhdellä iskulla". Kun työtön saadaan työllistymään hän a) ryhtyy tienaamaan raha yhteiskunnalle ja b) lakkaa tarvitsemasta/käyttämästä suoraista sosiaalitukea. Työtulon verotuksella on merkitystä työvaimakustannuksiin ja yritysten kilpailukykyyn. Siksi juuri tätä verotusta tulisi ensisijaisesti alentaa.

 

[Vonka]

Hieno kirjoitus ennaltaehkäisyn hyödyistä:

Helsingin Sanomat kirjoitti keskiviikkona kuinka esimerkiksi Oulu on saanut vuositasolla säästöä päivähoidossa kaksi miljoonaa euroa ja vantaa 1,4 miljoonaa euroa. Oliko tehty leikkauksia? Oliko lisätty byrokratiaa ja tehty rajoituksia? Ei. Oli satsattu ilmaiseen avoimeen varhaiskasvatukseen ja tarjottu sitä perheille. Perheet olivat saaneet valita itse heille parhaimman vaihtoehdon.

Viime viikolla uutisoitiin Vaasan kaupungin säästäneen 10 kuukauden aikana noin 500 000 euroa siirryttyään vastuulääkäripalveluun vanhusten hoidossa. Ei oltu leikattu, vaan panostettu lääkäripalveluihin. Säästöt Vaasassa olivat tulleet suurelta osin ambulanssikuljetusten ja päivystyskäyntien vähentymisen seurauksena.

30 000 asukkaan Imatra säästi miljoonia euroja lastensuojelussa. Imatralla ei oltu lähdetty leikkaamisen ja nopeiden näennäisten säästöjen tielle, vaan kaupunki oli palkannut lisää perhetyöntekijöitä. Budjettiin lisätty 200 000 euron raha pantiin ennaltaehkäisyyn.

Raisio puolestaan säästi miljoona euroa parissa vuodessa tarjoamalla perheille matalan kynnyksen palveluita ilmaiseksi. Tämäkin säästö ilman leikkauksia ja rajoituksia Yksi esimerkki tästä on uusi mahdollisuus saada perhevalmennusta kirjastosta.

http://elinajamsa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196005-mista-sitten-olisi-pitanyt-leikata