Suomalainen talouspropaganda

[TBman]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000005023242.html
Nämä 40 asiaa muuttuvat ensi vuonna: Lapsilisiä ja takuueläkkeitä leikataan, bensa kallistuu, työttömille tiukemmat ukaasit...

Lista keskeisimmistä kansalaisen lompakkoon vaikuttavista muutoksista vuodenvaihteessa ja ensi vuonna.
1. Ansiotuloihin 515 miljoonan euron kevennys.

2. Kunnallisveron perusvähennys kohenee 3 020 eurosta 3 060 euroon.

3. Työtulovähennys nousee 1 260 eurosta 1 420 euroon.

4. Tulonhankkimisvähennys paranee 620 eurosta 750 euroon.

5. Verokevennysten vastineeksi tilinauhassa näkyvät palkansaajien maksut nousevat sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua lukuun ottamatta.

6. Työntekijöiden eläkevakuutusmaksu nousee 0,45 prosenttia ja on ensi vuonna 6,15 prosenttia, ja 53–62 -vuotiailla maksu on 7,65 prosenttia.

7. Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu nousee 0,45 prosenttiyksikköä, työnantajalla pienenee saman verran. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 1,60 prosenttia palkasta.

8. Eläkeläisten verotukseen 135 miljoonan euron kevennys.

9. Eläkeläisten raippaveroon huojennus. Lisäveroa on joutunut maksamaan 45 000 euron vuosieläkkeestä, ensi vuonna raja on 47 000 euroa. Raippaveron prosentti on ollut kuusi, ensi vuonna 5,85.

10. Kotitalousvähennys paranee, 45 prosentista 50 prosenttiin.

11. Asuntolainan korkovähennys pienenee edelleen, vaalikaudessa vähennystä leikataan 10 prosenttiyksiköllä vuodessa. Ensi vuonna vähennyskelpoista on 45 prosenttia.

12. Perintö- ja lahjavero kevenee kaikissa veroasteikoissa.

13 Yrittäjille yrittäjävähennys. Yhteisöveron piiriin kuulumattomat henkilöyhtiöt saavat vähentää tuloksestaan viisi prosenttia, eli saavat tuloksestaan viisi prosenttia verotta.

14. Pienyrittäjille helpotus arvolisäveron tilittämiseen. Nyt yrittäjän pitää maksaa arvonlisävero etukäteen siltä kuukaudelta, milloin tavara tai palvelu on laskutettu asiakkaalta. Uudessa maksuperusteisessa arvonlisäverossa yritys maksaa arvolisäveron vasta, kun asiakas on maksanut laskun yritykselle. Tämä koskee yrityksiä, joiden liikevaihto on alle puoli miljoonaa euroa.

15. Uusista autoista maksettava autovero kevenee hallituskauden aikana 180 miljoonaa euroa, ensi vuonna 36 miljoonaa.

16. Autoista vuosittain maksettava ajoneuvoveroon lisämaksua 36,50 euroa.

17. Autojen polttoaineisiin lisää veroa. Lisää veroa bensalitraan 2,12 senttiä ja dieseliin 2,41 senttiä.

18. Myös lämmityspolttoaineisiin lisää veroa. Öljylämmitteisen omakotitalon lämpölaskuun lisää 42 euroa vuodessa ja kaukolämmitteisen omakotitalon lämpölaskuun 11 euroa.

19. Kiinteistöveron ylärajat nousevat, mikä kiristää kiinteistöveroa lukuisissa kunnissa.

20. Lisää tupakkaveroa. Tupakka-aski kallistuu noin 50 senttiä.

21. Niin sanottu sokerivero loppuu, makeisten ja jäätelön valmisteverosta luovutaan.

22. Eläkeuudistus tulee voimaan. Eläkeikä nousee asteittain 63 vuodesta 65 vuoteen.

23. Perustoimeentulo siirtyy kunnilta Kelalle. Toimeentulotuki siis haetaan Kelasta, joka myös maksaa tuen.

24. Toimeentulotuen perusosa paranee yksin asuvalla 485,50 eurosta 487,89 euroon kuukaudessa.

25. Kansaneläkeindeksiä leikataan 0,85 prosenttia. Muutos pienentää etuuksia, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin. Veteraani- ja rintamalisät jäävät leikkauksen ulkopuolelle.

26. Takuueläke pienenee 766,85 eurosta 760,26 euroon kuukaudessa.

27. Työmarkkinatuki pienenee 32,68 eurosta 32,40 euroon päivässä.

28. Lapsilisiä leikataan 0,91 prosentilla. Ensimmäisestä ja toisesta lapsettavat lapsilisät pienenevät noin eurolla. Ensimmäisestä lapsesta maksettava lapsilisä on 94,88 euroa ja toisesta lapsesta maksettava lapsilisä 104,84 euroa.

29. Työttömyysturvan kesto lyhenee. Ansiosidonnaista on voinut aiemmin saada 500 päivää, jatkossa enää 400 päivää. Alle kolmen vuoden työhistorialla ansiosidonnainen lyhenee 300 päivään.

30. Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan omavastuuaika pitenee 5 päivästä 7 päivään.

31. Työttömille tiukempi velvollisuus hakea töitä ja osallistua aktiivitoimenpiteisiin. Esimerkiksi työttömän on käytävä haastatteluissa kolmen kuukauden välein.

32. Pitempi karenssi työstä kieltäytymiselle. Jos työtön on valittu työpaikkaan ja kieltäytyy tästä, seurauksena on 90 päivän karenssi.

33. Työttömille velvollisuus hakea ja ottaa vastaan kolmen kuukauden ammattisuojan jälkeen kokoaikatöitä, josta saatu palkka on työhön liittyvien kustannusten jälkeen pienempi kuin maksettu työttömyysturva.

34. Työssäkäyntimatkaa koskevat rajoitukset tiukentuvat nykyisestä 80 kilometristä. Jos henkilöllä on oma auto käytettävissään, hänen edellytetään käyttävän sitä työmatkoihin myös 80 kilometrin työssäkäyntialueen ulkopuolella.

35. Työkokeilu alkaa. Työkokeilua voi käyttää työntekijän soveltuvuuden arvioimiseksi ennen työsopimuksen tekemistä. Työkokeilu voi kestää korkeintaan kuukauden ja kokeilu perustuu vapaaehtoisuuteen.

36. Lääkkeiden Kela-korvauksiin 150 miljoonan säästötavoite ja paljon muutoksia. Esimerkiksi omavastuu pienenee 605,13 euroon. Jos omavastuuraja ylittyy, asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta lääkkeestä 2,50 euron omavastuun.

37. Perustulokokeilu alkaa. Kokeilussa on mukana 2 000 työtöntä, jotka saavat kahden vuoden kokeilujakson aikana perustuloa 560 euroa kuukaudessa.

38. Veneille ja moottoripyörille tuleva uusi vero tulee voimaan toukokuun alussa.

39. Lex Lindström voimaan kesäkuussa. Yli 60-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille mahdollisuus päästä eläkkeelle kertaluonteisesti tänä vuonna, eläke olisi takuueläkkeen suuruinen.

40. Opintotuen muutokset tulevat voimaan elokuun alussa.

41. http://yle.fi/uutiset/3-9374197

42. http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000004998204.html

43. http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000005023245.html



Näin suomi nousuun! Hyvä tulee!
Tietysti muutos on tarpeen...

 

[TBman]

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000005023355.html
Suomen metsät ja suot ovat köyhtyneet selvästi itsenäisyyden aikana
Soiden ja metsien hävitys on ollut lähes vertaansa vailla, sanoo Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola.

Suomen ympäristö on köyhtynyt kovasti itsenäisyyden satavuotisen taipaleen aikana, harmittelee ympäristömuutoksen professori Atte Korhola Helsingin yliopistosta. Professorin mukaan Suomessa on kunnostauduttu erityisesti monipuolisen metsäluonnon ja soiden tuhoamisessa.

Tämä talouden osa on todellakin menetetty ja ennallistaminen on satojen vuosien työ. Jää meiltä tekemättä se homma!

 

[miheikki]

Kannattaa Atte Korholan tutustua historiaan.

Suomen metsien tila 1730-luvulla ruotsalaisen geologin ja vuorimiehen, Daniel Tilas’in kuvaamana.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/14275/115_2.pdf?sequence=1

 

[TBman]

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000005023403.html
Tutkimus: Neljännes yksinyrittäjistä tienaa alle 1000 euroa kuussa.

Suomen Yrittäjien yrittäjäkyselyn mukaan moni yksinyrittäjä on hyvin pienituloinen.

Lähes joka toinen yksinyrittäjäkyselyyn vastanneista arvioi saavansa alle 2 000 euron kuukausittaiset bruttotulot yritystoiminnastaan. Neljänneksellä yksinyrittäjistä tulot jäävät alle tuhannen euron kuukaudessa, Suomen Yrittäjät kertoo.

Tämä on huolestuttavaa. Yrittäjät ovat köyhyysrajalla eläjiä. Miten he voivat sitten työllistää ketään mitenkään!!! Erittäin huolestuttavaa..

 

[Umkhonto]

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000005023403.html
Tutkimus: Neljännes yksinyrittäjistä tienaa alle 1000 euroa kuussa.

Tämä on huolestuttavaa. Yrittäjät ovat köyhyysrajalla eläjiä. Miten he voivat sitten työllistää ketään mitenkään!!! Erittäin huolestuttavaa..

Vähintäänkin huolestuttavaa. Lisäksi kun miettii, että yrittäjän työviikko on usein 7-päiväinen ja päivät 12-tuntisia.
Entäpä miten tuossa tilanteessa lähdetään kasvu-uralle ja palkkaamaan työntekijöitä jos 2000 € bruttopalkkaa saavan työntekijän aiheuttama kustannus työnantajamaksuineen on luokkaa 3200-3400 € (1,6-1,7 kertaa bruttopalkka)?

 

[Umkhonto]

Yle samasta aiheesta hieman eri otsikolla:

Suomen yrittäjien kysely: Yksinyrittäjien koulutustausta muuttunut – puolet tienaa alle 2 000 euroa kuussa
Entistä useammalla yksinyrittäjällä on korkeakoulututkinto.

28.12.2016 klo 09:10

Yle
Suomalainen yksinyrittäjä toimii yleensä palvelualalla, pyörittää toimintaansa toiminimellä eikä tienaa jättimäisiä summia. Tällainen kuva piirtyy

julkaisemasta yksinyrittäjäkyselystä.

Kyselyyn vastanneista yrittäjistä noin puolet arvioi tienaavansa alle 2 000 euroa kuussa bruttona eli ennen veroja. Noin joka viides yksinyrittäjistä arvioi tienaavansa kahdesta-kolmeentuhanteen euroa kuukaudessa, mikä sekin on alle palkansaajien viime vuoden nimellisen keskiansion.

Suurta muutosta yksinyrittäjien tulotasossa ei ole tapahtunut kolmessa vuodessa. Suomen yrittäjät teki edellisen kyselyn kolme vuotta sitten, jolloin noin 40 prosenttia vastaajista arvioi tienaavansa alle 2 000 euroa kuukaudessa.

Yksi suurimmista muutoksista kolmessa vuodessa on tapahtunut yrittäjien koulutustaustassa. Tämän vuoden kyselyyn vastanneista noin puolella oli joko ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto. Vielä kolme vuotta sitten ammatillisen tutkinnon suorittaneet olivat selvä enemmistö, nyt heitä oli vastaajista 40 prosenttia.

Valtaosa ei ole palkannut
Valtaosa kyselyyn vastanneista yrittäjistä kertoi, ettei ole palkannut työntekijöitä. Lähes 40 prosenttia mainiti syyksi sen, että yrityksessä ei riitä töitä useammalle kuin yhdelle henkilölle. Toiseksi yleisin syy oli yrittäjän näkemys, että yrityksen toimintaa ei ole tarvetta tai halua kasvattaa.

Selvä enemmistö kyselyyn vastanneista kuitenkin kertoi tavoittelevansa kasvua. Yli kuusikymmentä prosenttia haluaa kasvaa mahdollisuuksien mukaan.

Suomen yrittäjien mukaan kasvuhalukkuus on lisääntynyt 12 prosenttiyksiköllä kolmen vuoden takaisesta kyselystä.

Suomen yrittäjien yksinyrittäjäkyselyyn vastasi 2 215 yksinyrittäjää. Kysely lähetettiin 12 600 järjestön yksinyrittäjäjäsenelle.

Suomessa toimii kaikkiaan lähes 180 000 yhden hengen yritystä, Suomen yrittäjät kertoo.
http://yle.fi/uutiset/3-9375425

 

[TBman]

Yle samasta aiheesta hieman eri otsikolla:

Suomen yrittäjien kysely: Yksinyrittäjien koulutustausta muuttunut – puolet tienaa alle 2 000 euroa kuussa
Entistä useammalla yksinyrittäjällä on korkeakoulututkinto.

Tämä koulutustaustan muuttuminen lienee johtuu siitä, kun TIETO yms. nettisäätäjien hommat ulkoistetaan ja kundi tekee kuitenkin kuin duunari samalle firmalle hommia, mutta toiminimellä/tms. järjestelyllä saadaan mies pois emofirman pääluvusta...

 

[Nenialas Idook]

Kannattaa Atte Korholan tutustua historiaan.

Suomen metsien tila 1730-luvulla ruotsalaisen geologin ja vuorimiehen, Daniel Tilas’in kuvaamana.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/14275/115_2.pdf?sequence=1

Olettaisin, että 1730-luvulla "järeä puu" on tarkoittanut aivan muuta kuin nykyisin.
Toisaalta luin juuri Krimin sodan Itämeren toiminnasta kertovan kirjan The British assault on Finland 1854-1855, jossa esimerkiksi Bomarsundista mainittiin, että eräskin nykyisin umpeen metsittynyt alue oli tuolloin aivan paljas, ja kauppamerenkulun vapauduttua tapulipakon poistamisen jälkeen rannikon laivanrakentajat joutuivat hakemaan mastopuunsa kaukaa sisämaasta, esimerkiksi Kuortaneelta.
Sama ilmiö on havaittavissa esimerkiksi Saksassa; käykääpä ajamassa Reinin laaksossa nyt ja menkää sitten museoon katsomaan maalauksia samoista paikoista 1800-luvulla. Vanhojen maalausten paljaat paikat ovat nyt kasvillisuuden peitossa.

 

[StepanRudanskij]

Olettaisin, että 1730-luvulla "järeä puu" on tarkoittanut aivan muuta kuin nykyisin.
Toisaalta luin juuri Krimin sodan Itämeren toiminnasta kertovan kirjan The British assault on Finland 1854-1855, jossa esimerkiksi Bomarsundista mainittiin, että eräskin nykyisin umpeen metsittynyt alue oli tuolloin aivan paljas, ja kauppamerenkulun vapauduttua tapulipakon poistamisen jälkeen rannikon laivanrakentajat joutuivat hakemaan mastopuunsa kaukaa sisämaasta, esimerkiksi Kuortaneelta.
Sama ilmiö on havaittavissa esimerkiksi Saksassa; käykääpä ajamassa Reinin laaksossa nyt ja menkää sitten museoon katsomaan maalauksia samoista paikoista 1800-luvulla. Vanhojen maalausten paljaat paikat ovat nyt kasvillisuuden peitossa.

Tuohon aikaan järeä puu tarkoitti todella tukevaa tavaraa. Suomesta vietiin palkkeina Eurooppaan tavaraa, joka on edelleen käytössä siellä, missä rakennukset eivät ole palaneet. Hollannissa ym, on vanhoja taloja, joiden rakenteet ovat suomalaisesta ikihongasta.

 

[JR49]

Olettaisin, että 1730-luvulla "järeä puu" on tarkoittanut aivan muuta kuin nykyisin.
Toisaalta luin juuri Krimin sodan Itämeren toiminnasta kertovan kirjan The British assault on Finland 1854-1855, jossa esimerkiksi Bomarsundista mainittiin, että eräskin nykyisin umpeen metsittynyt alue oli tuolloin aivan paljas, ja kauppamerenkulun vapauduttua tapulipakon poistamisen jälkeen rannikon laivanrakentajat joutuivat hakemaan mastopuunsa kaukaa sisämaasta, esimerkiksi Kuortaneelta.
Sama ilmiö on havaittavissa esimerkiksi Saksassa; käykääpä ajamassa Reinin laaksossa nyt ja menkää sitten museoon katsomaan maalauksia samoista paikoista 1800-luvulla. Vanhojen maalausten paljaat paikat ovat nyt kasvillisuuden peitossa.

Tuossa puhutaan "ylettömästä kaskeamisesta". Käsittääkseni mm. Savossa ja Keski-Suomen tietyillä alueilla puusto on ollut hyvinkin pienirunkoista 1800-luvulla.

 

[Umkhonto]

Eipä tuohon oikein voi vastaankaan sanoa...

Hätähuuto kireästä verotuksesta – "2 400 euron tuloilla 300 euron korotuksesta jää puolet käteen"
Kasperi Summanen

Akavan Sture Fjäderin mukaan palkkatulojen verotus on keskituloisista alkaen liian kireää.

• 
  
  

Sture Fjäderin mukaan palkkaverotus tasaa tuloja Suomessa nyt niin paljon, että paremman koulutuksen, osaamisen, vastuun ja lisätyötuntien jälkeen palkka jää lähes samalle tasolle, jonka saisi ilman koulutusta, vastuuta ja pitkiä työpäiviä.

– Puhun sairaanhoitajista, insinööreistä, ekonomeista, en kansainvälisten pörssiyritysten palkkajohtajista, Akavan puheenjohtaja kirjoittaa Verkkouutisten blogissaan.

– Fakta on, että meitä suomalaisia ja erityisesti keskiluokkaa verotetaan liian raskaasti ja vähän paremmin tienaavia enemmän kun raskaasti. Sanotaan nyt sitten vaikka populistisesti, että veropolitiikallamme me imemme kuiviin Suomen parhaan kantakirjahiehon, Fjäder sanoo.

Hän muistuttaa, että tiukka progressiivinen verotus vähentää lisäksi kannustimia kouluttautua lisää ja edetä työuralla.

– Tämän on todennut muun muassa valtiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmä. Jo pelkällä logiikalla tajuaa, ettei verotus kannusta ahkeroimaan enemmän ja tekemään pitempää päivää, jos jo 2 400 euron kuukausituloilla 300 euron palkankorotuksesta jää käteen noin 50 prosenttia mutta työmäärästä 100 prosenttia, Fjäder sanoo.

Työnantajalle 300 euron korotus maksaa hänen mukaansa vielä enemmän, joten verotus ei kannusta häntäkään palkitsemaan työntekijöitä hyvästä työstä.

Fjäder huomauttaa valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtaja Terhi Järvikareen sanoneen, että liian kova palkkaverotus alkaa olla tasolla, joka haittaa talouskasvua.

– Vuoden sisällä tutuksi on kuitenkin tullut hokema, jonka mukaan suurituloiset eivät osallistu taloustalkoisiin. Kuten yllä on jo todettu, tämä ei todellakaan pidä paikkaansa, Fjäder sanoo.

Hän viittaa Nordean yksityistalouden ekonomistin Olli Kärkkäisen talouspolitiikan tulonjakovaikutuksista tekemiin arvioihin. Verkkouutiset on kertonut niistä tässä. Lukujen perusteella vuoden 2011 jälkeen harjoitettu politiikka on kasvattanut pienituloisten tuloja ja leikannut muilta.

Sture Fjäderin mukaan tämän seurauksena on kuitenkin ollut työn vastaanottamisen kannustimien heikentyminen. Hänen mukaansa Suomi on viime vuosina yleisesti ottaen köyhtynyt sekä absoluuttisesti että suhteessa Ruotsiin, vaikka suhteellinen köyhyys ja tuloerot ovatkin vähentyneet. Fjäder muistuttaa BKT:n olevan yhä noin 5 prosenttia alle 2008 tason.

– Sanotaan nyt suoraan, että Akava ei halua lisätä tuloeroja, mutta puolustamme terveitä, työn vaativuuteen ja vastuuseen perustuvia palkkaeroja. Emme vaadi yritysjohtajille ja miljonääreille yhtään enempää palkkaa tai palkkioita. Vaadimme, että koulutuksella ja työuralla hankitusta osaamisesta sekä työssä otetusta vastuusta maksettavaa lisäarvoa ei syödä liian kireällä verotuksella.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/fjader_verotus-59550

 

[StmSvejk]

Eipä tuohon oikein voi vastaankaan sanoa...

Hätähuuto kireästä verotuksesta – "2 400 euron tuloilla 300 euron korotuksesta jää puolet käteen"
Kasperi Summanen

Akavan Sture Fjäderin mukaan palkkatulojen verotus on keskituloisista alkaen liian kireää.

Eli fiksumpaa olisi jos vaikka ALV olisi 50% kun palkasta jäisi enemmän käteen

 

[Umkhonto]

Montako menee pilkkahinnalla vuositasolla? Onhan se 10 miljoonaa iso raha aika monelle meistä. Keskituloiselle noin 230 vuoden palkka, joten ei ihme jos suhteellisuudentaju häviää.

Suomalaiset yritykset myydään liian halvalla - "kolmikymppiselle riittää 10 miljoonaa, mutta jenkki myy yrityksen seuraavana vuonna 150 miljoonalla"

- Startupin perustamistilanteessa pitäisi jo miettiä exit-hetkeä eli sitä, mitä minä haluan, kun myyn yrityksen, lakimies Kimmo Oila sanoo.

Asianajotoimisto Evershedsissä työskentelevä varatuomari Oila on myös Otaniemessä opiskellut diplomi-insinööri. Hän on seurannut teknologia-alan kauppoja työnsä puolesta ja sanoo, että monet suomalaiset startupit myydään aivan liian halvalla.

- Pitäisi tavoitella riittävän suurta summaa: hirveän monelle alle kolmekymppiselle se 10 miljoonan tarjous jo tuo tarpeeksi turvaa talon ostamiseen, mutta seuraavana vuonna jenkit myy sen yrityksen sitten 150 miljoonalla, Oila kuvailee.

- Suomalaiset järjestään hankkivat liian pienen rahoituksen tavoitteisiin ja mahdollisuuksiin nähden, Oila sanoo. Hän haluaisi Suomeen lisää menestyneitä startupeja ja miljonäärejä sekä yritysten tuomia työpaikkoja.

Rahoitusmarkkinoilla toimitaan globaalein säännöin: kun suomalaiset eivät uskalla myydä lähes valmista, niin joku muu saattaa ehtiä kopioida sovelluksen idean ja kiilata ohi.

- Rahoittajat eivät arvosta epäammattimaista toimintaa, vaan edellyttävät suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta. Esimerkiksi juuri huonot osakassopimukset saattavat olla este rahoituksen saamiselle, jos yrityksen tuleva tuotto-odotus on osakkaiden henkisen pääoman varassa.

Rahoitustavoitteet pitäisi asettaa korkealle ja osakkaiden kesken pitäisi olla selvät säännöt mitä tapahtuu, jos joku hyppää pois ennen aikojaan. Pienellä virheellä osakassopimuksessa voidaan menettää kymmeniä miljoonia exit-vaiheessa.

- Suomen rahoitusmarkkinat ovat pienet ja täällä ollaan riskinkarttajia. Aasiassa ja Yhdysvalloissa on kohdetta etsivää rahaa, mutta sen saamiseksi tarvitaan todella tarkka suunnitelma. Monesti edellytetään ensimmäisiä kauppoja tai lanseerattua tuotetta. Silloin on pakko myydä keskeneräistä ja se kirpaisee suomalaista, kun pitää puoli vuotta ennen valmistumista uskaltaa myydä tuote. Mutta digipohjaisissa tuotteissa se kehityssykli on nopea ja tuote on helppoa ja nopeaa imitoida, Oila sanoo.

Aloitteleva yritys tarvitsisi Oilan mukaan käyttöönsä parhaat neuvonantajat, mutta silloin niihin ei ole vielä varaa. Nuoren startupin-perustajan aikaa hukkaantuu helposti kirjanpitäjän ja laki-, patentti- ja tavaramerkkitoimiston etsimiseen juuri silloin, kun kaikki paukut tarvittaisiin oman tuotteen kehittämiseen.

http://www.tekniikkatalous.fi/talou...sen-seuraavana-vuonna-150-miljoonalla-6610794

 

[Umkhonto]

Eli fiksumpaa olisi jos vaikka ALV olisi 50% kun palkasta jäisi enemmän käteen

Tapauskohtaisesti voisi ollakin. Riippuu mm. kulutustottumuksista

 

[Umkhonto]

Ennen, sanotaan nyt vaikka vielä viisi-kuusi vuotta sitten, rahakirstun pohja alkoi näkyä viikkoa ennen seuraavaa tilipäivää, nykyään jo puolessa välissä kuuta. Olen usein miettinyt että mistä tämä johtuu koska kuitenkin yleinen talouspropaganda väittää että hinnat eivät juuri ole nousseet. Pienistä puroista kasvaa kuitenkin iso virta eikä aina niin pienistäkään. Ja sitä paitsi palkat eivät ole nousseet käytännössä lainkaan, minun palkkani ainakaan.

- "Viimeisen viiden vuoden aikana eläinlääkärimaksut ovat tuplaantuneet koko Suomessa." yle.fi/uutiset/3-9375693
- Asumisen kulut ovan ainakin nousseet reippaasti, mm. jätehuolto, vesimaksut ja kiinteistövero http://www.stat.fi/til/kyki/2016/03/kyki_2016_03_2016-11-18_tie_001_fi.html
- Kuluttajahinnat ovat nousseet vajaat 10 % http://www.stat.fi/til/khi/2016/11/khi_2016_11_2016-12-14_tau_005_fi.html
- Vuokrat ovat nousseet yli 20 % http://www.stat.fi/til/asvu/2016/03/asvu_2016_03_2016-11-07_tie_001_fi.html

+ Onneksi edes viinan hintakehitys on pysynyt maltillisena. Tissuttelu on kohta ainut harrastus johon on pilkkimisen ja mato-onkimisen ohella varaa

Tuolta voi sitten kukin itse katsoa erilaisia kustannusten muutoksia ja miettiä kohdaltaan onko kyseessä emävale vai tilasto? http://www.stat.fi/til/hin.html

 

[Umkhonto]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000005023242.html
Nämä 40 asiaa muuttuvat ensi vuonna: Lapsilisiä ja takuueläkkeitä leikataan, bensa kallistuu, työttömille tiukemmat ukaasit...
Näin suomi nousuun! Hyvä tulee!
Tietysti muutos on tarpeen...

Kuka saa ja kuka ei, kun valtio ottaa ja antaa – tässä vuodenvaihteen voittajat ja menettäjät
Ensi vuoden veromuutokset ja leikkaukset osuvat kaikkiin.

28.12.2016 klo 18:02

Ismo Pekkarinen / AOP
12
Vuodenvaihde tuntuu lompakossa muutenkin kuin kuohuviiniin ja ilotulitteisiin törsättyinä rahoina. Valtio ottaa ja valtio antaa, kun useat uudet säädökset, hallituksen päätökset ja verolait astuvat voimaan.

Veromuutokset ovat yleensä hiuksenhienoa nollasummapeliä, jossa toinen käsi antaa ja toinen ottaa. Minkälaiseen myllytykseen kansalaisen talous oikein joutuu ja millaisiin ihmisiin muutokset osuvat?

Selvitimme saamapuolelle lukeutuvien ja menettäjien profiileja ensi vuoden veromuutosten perusteella. Nauraako joku matkalla pankkiin ja viedäänkö joltain tuhkatkin pesästä?

Timo Kallio / Yle Uutisgrafiikka
Voittajat
Ensi vuoden voittajat ovat palkansaajia, jotka syövät makeaa. He eivät polta ja asuvat vuokralla. Heillä ei myöskään ole moottoripyörää tai venettä.

Nämä kevenevät

• Palkkaverotus kevenee 515 miljoonaa euroa
• Eläkkeiden verotusta kevennetään vähennyksiä muuttamalla 135 miljoonalla eurolla
• Toimeentulotuen perusosa nousee 0,5 prosentilla
• Uusi yrittäjävähennys keventää yrittäjien tuloverotusta 128 miljoonalla eurolla
• Makeisten valmistevero poistuu
• Perintö- ja lahjaverotus kevenee veroasteikkojen alentumisen myötä
• Pienipäästöisten autojen autovero vähenee 180 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä
• Kotitalousvähennyksen korvaukset nousevat 5 prosenttiyksikköä

He voivat olla myös yrittäjiä, sillä heidän tuloverotuksensa kevenee 128 miljoonalla eurolla.

He saavat perinnön. Sillä he hankkivat pienipäästöisen auton, jolla eivät kuitenkaan aja nousevan bensaveron takia. Osan rahoistaan he lahjoittavat. Lisäksi he teettävät siivoustöitä ja remontteja ulkopuolisilla.

Voittaja voi olla myös yksin asuva työtön, sillä toimeentulotuen perusosa nousee 2,39 euroa kuussa. Tosi voittaja saa postissa vielä tällä viikolla ilmoituksen hyväksymisestä perustulokokeiluun. Heitä on 2 000.

Jos voittajamme on ehtinyt jo eläkkeelle, elämä hymyilee – siinä tapauksessa, että eläke on jo ennestään hyvä. Eläkeläisten raippavero helpottuu, kun lisäveron raja nousee 45 000 eurosta 47 000 euroon ja raippaprosentti laskee kuudesta 5,85 prosenttiin.

Timo Kallio / Yle Uutisgrafiikka
Menettäjät
Varmin menettäjä on velaksi ostetussa omakotitalossa asuva, kessutteleva ja diabetestä sairastava kansaneläkeläinen, jolla on nuoria lapsia.

Nämä kiristyvät

• Asuntolainan korkovähennys pienenee 10 prosenttiyksikköä
• Kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajat nousevat
• Tupakkavero nostaa askin hintaa n. 50 senttiä
• Kela-korvattavien diabeteslääkkeiden korvaustaso laskee
• Kansaneläkkeen indeksikorotukset jätetään tekemättä
• Lapsilisiä alennetaan 0,91 prosentilla
• Polttoaineisiin ja lämmitysöljyyn lisää veroa
• Ajoneuvovero nousee 36,50 euroa
• Veneille ja moottoripyörille uusi vero

Asuntolainan korkovähennys hupenee 10 prosenttiyksikköä vuodessa ja kiinteistövero nousee. Kansaneläkeindeksiä ja lapsilisiä leikataan kumpaakin hieman alle prosentilla. Tupakka-askin hinta nousee.

Autotallissa nököttävät Harley-Davidson ja moottorivene. Niille suunnitellaan ihan omaa veroa. Pihalla ruostuva bensasyöppö kartanoauto ei tilannetta paranna, sillä ajoneuvovero nousee ja bensalitran hintaan tulee 2,5 senttiä lisää veronkorotuksesta.

Menettäjän pannuhuoneessa puhiseva öljylämmitin käy kierroksilla pitäessään hukkaneliöitä plussan puolella. Myös lämmitysöljyyn lyödään lisää veroa.

Menettäjämme voi olla myös parisuhteessa oleva monilapsinen työtön, joka ei ole voittanut perustuloarpajaisissa.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksimikesto lyhenee sadalla päivällä. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen omavastuuaika pitenee parilla päivällä ja lisäksi työmarkkinatuki pienenee.

Ensi vuonna hän jää kaiken kukkuraksi leskeksi. Kuoleman perusteella maksettavat vakuutuskorvaukset aiotaan panna verollisiksi.

Tiedot perustuvat Veronmaksajain Keskusliitto ry:n, kansaneläkelaitoksen, valtioneuvoston ja sosiaali- ja terveysministeriön antamiin tietoihin vuodenvaihteen muutoksista.
http://yle.fi/uutiset/3-9375687

 

[Vonka]

Ennen, sanotaan nyt vaikka vielä viisi-kuusi vuotta sitten, rahakirstun pohja alkoi näkyä viikkoa ennen seuraavaa tilipäivää, nykyään jo puolessa välissä kuuta. Olen usein miettinyt että mistä tämä johtuu koska kuitenkin yleinen talouspropaganda väittää että hinnat eivät juuri ole nousseet. Pienistä puroista kasvaa kuitenkin iso virta eikä aina niin pienistäkään. Ja sitä paitsi palkat eivät ole nousseet käytännössä lainkaan, minun palkkani ainakaan.
l

Sama huomio. Olen paperilla karsinut turhuuksia, mutta asumismenot ovat pakolliset, nousussa, ja huomasin juuri, kun ajattelin tehdä vähän muutoksia, että viranomainen on keksinyt uuden rahastuskeinon pikkuremontteihinkin. On tehtävä asbestikartoitus.

Lasten mobiilipaketit (mitäs tein niin monta kläppiä) lienevät aika pakolliset, muuten tulee vielä kalliimmaksi, mutta viideltä perheenjäseneltä tuokin homma alkaa olla aika paljon kuussa jne.

Ruoka suunnitellaan viisaasti. Kun Lidl tuli, ajattelin, että menköön prole sinne. Nyt käyn kerran viikossa ostamassa kärryllisen.

Keskiluokka on ikään kuin proletarisoitunut. Minun ammatissani monilla oli aikanaan perheessä oma kotipalvelijatar. Tosin minun on myönnettävä, että kunhan olen velaton mies (parin vuoden sisään), pärjään hävettävän hyvin. Olen tehnyt elintasohankintoja turhan paljon, siinä voi katsoa peiliinkin. Onpahan myös realisoitavaa, jos tarvitsee.

 

[JR49]

Ennen, sanotaan nyt vaikka vielä viisi-kuusi vuotta sitten, rahakirstun pohja alkoi näkyä viikkoa ennen seuraavaa tilipäivää, nykyään jo puolessa välissä kuuta. Olen usein miettinyt että mistä tämä johtuu koska kuitenkin yleinen talouspropaganda väittää että hinnat eivät juuri ole nousseet. Pienistä puroista kasvaa kuitenkin iso virta eikä aina niin pienistäkään. Ja sitä paitsi palkat eivät ole nousseet käytännössä lainkaan, minun palkkani ainakaan.

- "Viimeisen viiden vuoden aikana eläinlääkärimaksut ovat tuplaantuneet koko Suomessa." yle.fi/uutiset/3-9375693
- Asumisen kulut ovan ainakin nousseet reippaasti, mm. jätehuolto, vesi- ja kiinteistövero http://www.stat.fi/til/kyki/2016/03/kyki_2016_03_2016-11-18_tie_001_fi.html
- Kuluttajahinnat ovat nousseet vajaat 10 % http://www.stat.fi/til/khi/2016/11/khi_2016_11_2016-12-14_tau_005_fi.html
- Vuokrat ovat nousseet yli 20 % http://www.stat.fi/til/asvu/2016/03/asvu_2016_03_2016-11-07_tie_001_fi.html

+ Onneksi edes viinan hintakehitys on pysynyt maltillisena. Tissuttelu on kohta ainut harrastus johon on pilkkimisen ja mato-onkimisen ohessa varaa

Tuolta voi sitten kukin itse katsoa erilaisia kustannusten muutoksia ja miettiä kohdaltaan onko kyseessä emävale vai tilasto? http://www.stat.fi/til/hin.html

Vesi- ja jätevesimaksut ovat ainakin nousseet kautta linjan lakimuutoksen vuoksi. Vesilaitosten pitää kattaa menonsa tuloillaan, poistot jne. Aikaisemmin monissa kunnissa vesimaksut olivat halpoja nykyiseen verrattuna. Tämä siksi, että kunnat ikään kuin sponssasivat, eivätkä perineet oikeita hintoja. Nyt tämä on kielletty lailla. Eli alhainen veden hinta sisältyi kuin kunnallisveroon. No, kunnallisveroa ei kuitenkaan ole alennettu useimmissa paikoissa, vaikkei sitä nykyään saakaan käyttää kunnallisten vesihuoltolaitosten toiminnan tukemiseen.

 

[yrjö]

http://www.vihrealanka.fi/reportaasit/nyt-tiedän-miksi-puolustusvoimille-riittää-aina-rahaa

Kommentoin ilkikurisesti.


Nyt tiedän miksi puolustusvoimille riittää aina rahaa
26.12.2016 20.40
RIIKKA SUOMINEN

Nyt tiedän miksi puolustusvoimille riittää aina rahaa Puolustusvoimat kutsui Vihreän Langan päätoimittajan kolmen ja puolen viikon maanpuolustuskurssille. Sen sisällöstä ei saa kirjoittaa. Mutta sen voi sanoa, että kurssi on Suomen paras lobbauskoneisto.

KEVÄÄLLÄ SAIN postissa puolustusvoimain komentajan allekirjoittaman juhlallisen kirjeen. Siinä kutsuttiin puolustusvoimien järjestämälle lähes kuukauden kestävälle kurssille, jossa päättäjät perehdytetään maan turvallisuuteen.

Valtakunnallinen maanpuolustuskurssi on suomalainen erikoisuus. Monet pitävät kutsua kunnianosoituksena. ”Sieltä saat kavereita loppuelämäksi!” iloitsi kurssin käynyt isäni. (voi miten konservatiivinen näkemys, muistahan valistaa taantunutta isääsi)

Kurssin yksi julkilausuttu tavoite on lisätä osallistujien verkostoitumista. (kuitenkin lausuttu julki, ei huono?) Voi hyvällä syyllä sanoa, että kurssi on hyväveli-verkoston yhteinen rippileiri. Viime vuonna viestinnän ammattilaisten yhdistys ProCom valitsi maanpuolustuskurssit vuoden viestintäteoksi.

Pohdin, voinko toimittajana osallistua. Verkostoituisinko päättäjien kanssa tavalla, joka on työssäni hankalaa? Halusin kuitenkin nähdä instituution sisältä päin. Näkemys turvallisuustilanteestakin kiinnosti, vaikka minua huolestutti. (huoli olisikin hyvä syy kieltäytyä tiedosta)

Suurin huoleni oli, että minut aivopestään. (voi vittu LOL! aivopesujoukot...) Yritin varautua mahdolliseen sotapropagandaan (käykö Suomi sotaa?) ja kutsuin itseni aamuteelle Rauhanasemalle Helsingin Pasilaan. Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius kertoi, että kurssi on ammattimainen ja puolustusvoimien henkilökunta skarppia. Kukaan opettajista ei vaatisi rautaa rajalle tai maamiinoja metsiin.

Sen sijaan rivien välissä meidät todennäköisesti onnistuttaisiin vakuuttamaan puolustusvoimien korvaamattomasta roolista yhteiskunnassa. (sehän onkin ihan turha, nähtiin esim. talvi- ja jatkosodassa) Helpotti, kun kuulin, että jos hurahtaisinkin maanpuolustukseen, niin en olisi ainoa. Lodeniuksen mukaan jotkut vahvatahtoiset vasemmistolaiset pasifistitkin ovat olleet kurssista myytyjä. (sehän näkyykin esim. vasemmistoliiton maanpuolustusmyönteisissä ajatuksissa...)

Näillä eväillä silitin paitapuseroni, (hauskaa, että paita on miehellä paita, mutta naisella se on paitapusero, mikä tämän etymologia on?) laitoin työsähköpostiin poissaoloviestin ja lähdin, kun isänmaa kutsui.


Traktorin renkaan kokoinen kristallikruunu keikkuu korkealla katossa. Säätytalo Helsingin Kruununhaassa on juhlavimpia paikkoja, jossa olen koskaan ollut. Kaartin orkesteri soittaa, ja nousemme seisomaan. (hyi miten porvarillista) Tv-kamerat kuvaavat puolustusministeri Jussi Niinistöä (ps) (paha). Avajaispuheessaan hän kaipailee maamiinoja ja puolustusvoimain komentaja lisää rahaa aseostoihin.

Minä olen harmissani. (kerro lisää, kiinnostaa) Olemme aamulla riidelleet mieheni kanssa. (kuinka harvinaista) On nimittäin selvinnyt, että kurssipäivät ovat usein kymmentuntisia. (peräti!) Vastuu lapsen vienneistä ja hakemisista, koirien hoidosta ja kotitöistä lankeaa viikoiksi hänelle. (ajattelehan jos joku olisi töissä lentokoneessa, vuorotöissä tai laivassa), Mies joutuu tekemään kurssikuukauden lyhennettyä työaikaa. Hänen maanpuolustustahtonsa on pahasti koetuksella. (varmasti olikin tosi korkea)

Tuijotan juhlasalissa istuvia harmaita topattuja olkapäitä. (natural shoulder antaa odotuttaa) Monella on päällään puolustusvoimien univormu (hyh, natsit), meillä siviileillä vakavat puvuntakit (vai pikkutakit? Tosi vakavaa anyway) ja jakkupuvut. Yhdellä osallistujalla on kukkamekko. Hänestä tulee heti suosikkini. (judging book by the cover jne.)

Kurssilla on 18 naista ja 27 miestä. (tietenkin!!) Myöhemmin selviää, että naisia osallistuu kurssille enemmän kuin koskaan aikaisemmin. (pelkkää vaikutusyritystä, jos ei olisi, se olisi entistäkin pahempaa epätasa-arvoa)


Pohdin etukäteen, olemmeko kurssilla puolustusvoimien vieraina, koulutettavina vai peräti osallistujina turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Voiko kurssilla olla kriittinen? (varmasti sinulle hirveän vaikeaa) Käydäänkö siellä vuoropuhelua? (Vuoropuhelua vai saatko vastustaa argumenetteja subjektiivisin arvoperustein?)

Vastaus selviää, kun puolustusvoimien komentaja toivottaa meidät tervetulleiksi puolustusvoimien vieraiksi. Vieraan rooli tuntuu toimittajana hankalalta. (tuntuiko Lodeniuksenkin vieraana eli ylipäätään, vaiko vain maanpuolustuskurssilla? Ei mitään biasoitumista, ehei!) Vieraan tulee olla kiitollinen ja sopuisa. (mielestäsi)

En muutenkaan osallistu kurssille avoimin mielin. (no shit) Minua ärsyttää sen erikoisasema. (tarpeetonta toistoa, se on jo selvä) Mikä toinen organisaatio saisi päättäjät jättämään työnsä melkein kuukaudeksi?

Minusta Suomi ei puolustaudu oikeita uhkia vastaan. Meidän turvallisuuttamme uhkaa yksi asia ylitse muiden: ilmastonmuutos. (Kyllä, mutta se ei ole maanpuolustuksen vastakohta) Se on nopeasti etenevä katastrofi, joka vaarantaa elämän maapallolla. Eri alojen päättäjät eivät kuitenkaan istu viikkoja pohtimassa ilmastonmuutosta. (pitäisi istua, ottaisivat maanpuolustuksesta mallia!) Eikä valtio käytä ilmastonmuutoksen uhista valistamiseen puolta miljoonaa euroa vuosittain.

Sen verran maanpuolustuskurssit maksavat. (koulutus kannattaa aina) Kursseja järjestetään neljä joka vuosi, ja lisäksi järjestetään alueellisia lyhyempiä kursseja.

Yhteiskunnan suurin investointi kurssiin on kuitenkin se, että vuodessa sadat päättäjät käyttävät siihen viikkoja työaikaansa. Minunkin kurssilleni osallistuu muun muassa tusina virkamiestä, yliopiston rehtori, miljoonien liikevaihtoa pyörittäviä konsernien johtajia ja neljä kansanedustajaa.


En ole koskaan mieltänyt itseäni erityisesti pasifistiksi, vaikka vastustan sotia ja asekauppaa (me maanpuolustusväki vasta sotia haluammekin, jep, jep) ja minusta yleinen asevelvollisuus on miehiä syrjivä muinaisjäänne. (totta, mutta eipä ole parempaakaan konstia saada riittävästi miehiä riviin kun naisetkin ovat niin helvetin laiskoja tässä)

Arjessa kaikki ihmiset ympärilläni jakavat nämä arvot. (varo vieraita näkemyksiä, muistahan olla ennakkoluuloinen! ne kuplat, ne kuplat), Minulle valkenee nopeasti, että kurssilla ne edustavat äärimmäistä pasifismia. Kurssilaisista kukaan ei ainakaan ääneen kyseenalaista asevarustelua, puolustusvoimien roolia tai luennoitsijoiden näkemyksiä siitä, että maahanmuutto uhkaa Suomen turvallisuutta. (maahanmuutto varmaan on ollutkin keskeinen luentoteema)

Vierailuilla kaikki ottavat itsestään selfieitä panssarivaunujen päällä. (how shallow) Minua tappamiseen ja tuhoamiseen tarkoitetun kaluston kanssa poseeraus puistattaa. (heti näkee, että olet hyvä ihminen, muita parempi)

Lähetän lapselle kännykkäkuvan trukista, vaikka tiedän, että hän kyllä innostuisi panssarivaunuista. (muista pitää linja, muuten lapsestasi ei ehkä tulekaan nössöä)

Näemme myös miinalaivan, hävittäjiä, taisteluharjoituksen, ohjuksen laukaisun ja poliisin mellakkavarusteita. Se tuntuu painostavalta (pahaa tietoa?), vaikka termistö on täynnä kiertoilmaisuja. (Armeijan erityislaatuisuus, muilla osa-alueillahan yhteiuskunnassa eufenismit ovat tuntemattomia) Ase on suorituskyky, armeijan vahvuus on operaatiokyky, sodan uhka on jännitteinen toimintaympäristö ja hyökkäys on voimankäyttöä.

Eniten minua häiritsee kaksi varusmiesten tekemää (selvä orjatyö, epäreilu asetelma, eivät varmasti aidosti olisi halunneet tehdä niitä) puolustus voimista (=puolustusvoimista) kertovaa videota. Niissä ihannoidaan tulivoimaa. (hyh, hyh, voisiko nuorille miehille suunnatut videot jotekin kyllästää esim. feminismillä?) Mukaansatempaavan musiikki (voisiko musiikin vaihtaa epämiellyttävään?) tahdittaa räjähdyksiä. Julkkikset kertovat, miten hienoa työtä armeija tekee. (tekeekö se paskaa duunia? Oikeesti?)

Videoita katsellessani mietin, että mitä jos ihmiskunta keskittyisi rakentamaan, kasvattamaan ja parantamaan. (0,08% osuudella saamme muutoksen nopeasti!) Haluan kääntää toisen posken. (minä en) Haluan heiluttaa valkoista lippua. (ymmärrätkö, että sinut ehkä raiskataan, sun mies ehkä ammutaan, lapset viedään pois, sota on sellaista. Mieti vielä sitä lippua, me ollaan kuitenkin hyvän puolella.) Haluan olla se muutos, jonka maailma tarvitsee. (tyhmän eväät syödään ensin)

On raskasta kuulla uhista ja aseellisista konflikteista. (pitäiskö korvat vain sulkea epämiellyttävältä totuudelta?) Tuntuu, että ympärillä tapahtuu outoja, mutta kukaan muu ei huomaa sitä. Ristiriita on raastava. Jos nyökyttelen ja pidän suuni kiinni, sulaudun joukkoon, mutta vihaan itseäni. (varmasti, koska olet noin lapsellinen) Jos puolustan ihanteitani, pelkään, että muut pitävät minua rasittavana teinihippinä. (onko kyseessä edes aito vakaumus vai vaan erottuminen "junteista" halu kuulua omaan kuplaan?)


Toisen päivän iltana olen ristiriidasta niin sekaisin, että minun on pakko soittaa terapiapuhelu (tuttu juttu) Lontooseen. Siellä asuu kaverini ja pitkän linjan rauhanjärjestövaikuttaja Johanna Sumuvuori. (en olisi arvannut) Tiedän hänen käyneen lyhyemmän maanpuolustuksen erikoiskurssin kaksi vuotta sitten. ”Miten selvisit järjissäsi?” parun puhelimeen, kun kävelen pimeässä kotiin yli kolmetoistatuntisen kurssipäivän päätteeksi. Koen olevani yksin väkivallattoman maailmankatsomukseni kanssa. (ei moni noin uuno tuossa suhteessa olekaan)

Sumuvuori lupaa, etten sekoa vajaan kuukauden kurssilla ja vakuuttaa, etten ole selkärangaton mato, vaikken jaksaisikaan jatkuvasti puolustaa rauhaa. (sitä kaikki haluavat puolustaa, se ei ole sinun erikoisoikeus) ”Mene virran mukana ja nauti siitä, mikä kurssilla on hyödyllistä ja hauskaa”, hän rohkaisee.

Kun pääsen kotiin, lapseni on nukkumassa. En näe häntä hereillä yli kahteen vuorokauteen. (huh, ajatteles jos jollakin muullakin olisi noin rankkaa)


Pitkät kurssipäivät ärsyttävät. Mielestäni ne ovat osa ihmiskoetta. (onko tässä mitään alarajaa?) Meidät eristetään normaaliarjesta. (=en voinut somettaa kuplassani kuin 11h vuorokaudessa) Epäilen, että tarkoitus on sama kuin varusmiespalveluksessa, josta ei omassa nuoruudessani päässyt ensimmäisinä viikkoina lomille. Niin oppii talon tavoille. (talon tavoille ei kuulukaan oppia?)

Meille luodaan tunne erityislaatuisuudesta. (kuulun eliittiin, mutta näyttelen, että en mukamas kuulu...) Pääsemme salaisiin paikkoihin, eikä kurssin sisällöstä saa puhua ulkopuolisille. Tässä kertomani asiat ovat julkisuudessa jo aiemmin kerrottuja faktoja maanpuolustuskurssista tai omia kokemuksiani siitä.

Minusta salailun tarkoitus on luoda ryhmähenkeä. (tuskin mitään tekemistä sen kanssa, että mahdollinen vihollinen ei hyötyisi) Osallistujalistat ovat julkisia, Maanpuolustus-lehdestä voi lukea, mitä kursseilla tehdään, ja valtaosa luennoitsijoiden esittelemästä materiaalista löytyy organisaatioiden kotisivuilta.

Myöhemmin saan huomata, miten tehokkaasti sitouttaminen toimii. Myös omalla kohdallani. (pysy lujana! maanpuolustus on pahojen asia!)


Yöllä en saa unta. (jaksuhali!) Minua valvottaa ryhmätyö, jossa harjoittelemme keksityssä kriisitilanteessa toimimista. Jo ennen kuin harjoitus alkaa ja jo ennen kuin tiedämme, mitä kriisi koskee, pienryhmämme puuhaa uusien aseiden hankintaa. Päätösten tueksi saamme kurssin opettajalta asehinnaston.

Kurssi on vasta alussa, mutta se ohjaa jo ajatuksiamme. Suljemme silmämme siltä, missä määrin sota vaikuttaa ihmisten arkeen ja ympäristöön. Näemme vain tilanteen, jossa aseet auttavat. (sitähän se sota on, ratkaisehan esim. Syyria aseettomasti kun kerran osaat)

Taas ärsyynnyn. (varmasti tuttu tunne) Vaikka harjoitus on monella tapaa todenmukainen, diplomatialla tai sovittelulla ei ole siinä mitään roolia. Tapahtumien kulku on määrätty ennalta. Kriisi pahenee, vaikka ryhmämme tekisi mitä. (onneksi niin ei tosielämässä tapahdu)

Vaatii rohkeutta uskaltaa (ainahan se on niin) olla eri mieltä kuin muut (me muut emme ole mikään monoliitti, meilläkin on eri mielipiteet) etenkin, kun ilmapiiri on konservatiivinen ja tukee aseellista maanpuolustusta. (BTW, on erhe, esittää koko maanpuolustuksen kenttä konsuina) Myöhemmin tosin tajuan, että osa kurssilaisista suhtautuu kriittisesti kerrottuun. He eivät vain sano sitä ääneen. (koska heillä on käytöstavat?)

Pyydän sydän pamppaillen puheenvuoroa. Esitän harjoituksessa puolustusministeriön viestintäpäällikköä. Sanon siis hänen suullaan: ”Ihmiskunta ja jopa ihmisyys kohtaa tällä hetkellä monia kriisejä. En jaa hallinnonalani näkemystä siitä, että kokonaisturvallisuutta lisää parhaiten asevarustelu ja henkisten resurssien laittaminen kriisien sotilaalliseen ratkaisuun.” Minua jännittää niin paljon, että ääneni värisee. (varmaan tosi harvinaista)

Kommenttini ei herätä näkyvää huomioita. Kuten ei sekään, että pyydän jatkossa lähes jokaisen esityksen jälkeen puheenvuoroa. Niissä pikemminkin kysyn kuin väitän. En nimittäin ennen kurssia tiedä puolustuspolitiikasta juuri mitään. (mikä ei luonnollisesti ole estänyt ollenkaan suprjyrkkiä kantojasi) Pasifismini perustuu arvoille, ei tiedolle. (Vai kenties tyhmyydelle, naivismille ja toiveajattelulle? Meidänkin arvot välttää sotaa aja väkivaltaa, mutta mitäs tosiseikoista)

Ja vaikka tietäisinkin, niin esimerkiksi asevarustelusta on mahdoton väitellä. (eihän siitä olekaan väittelyä näkynyt...) Sotilaallisen uhan arviointi nojaa salaisiin tietoihin. (kuten: Venäjä, Venäjä ja Venäjä) Puolustusvoimien ihmisillä on aina tiedollinen yliote. (Tampereen tiedostusopin laitoksella onneksi ei ole mitään vaikutusta julkiseen keskustelun...)

Puolustusvoimat suhtautuu kyseenalaistaviin kysymyksiini esimerkillisesti. Mitä kriittisemmän kysymyksen olen luennolla esittänyt, sitä varmemmin jompikumpi kurssin johtajista tulee tauolla kehumaan kysymystäni. ”On hienoa, että kaikki näkemykset tulevat esiin.”


Tulen hulluksi, jos näen vielä yhdenkin organisaatiokaavion. (jaamme tämän näkemyksen yleisesti) Kurssin oppimäärä on 116 tuntia. Siitä noin neljännes käsittelee puolustusvoimien asiaa. Muut luennoitsijat ovat virkamiehiä ja tutkijoita kuten maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja.

Kurssin aikana meille puhuu 81 miestä ja 16 naista. (kuinkas muuten) Esiintyjät ovat omien alojensa huippuasiantuntijoita, mutta harva heistä on hyvä esiintyjä. (Parhaat esiintyjät on onneksi teatterissa) Diaesitykset ovat täynnä organisaation kotisivulta kopioituja pitkiä lauseita. Opetusmenetelmä muistuttaa 60-luvun oppikoulua: maisteri puhuu, ja oppilaat kuuntelevat. (ja sillä konstilla luotiin hyvinvointivaltio ja pisa-menestys, väärin voitettu. Mediaseksikyys on olennaista kuplassasi, tietty voisihan noita varmasti päivittää)

Tauot ovat parasta. Ensimmäisten päivien varautuneisuus sulaa nopeasti. Lounailla aletaan puhua muustakin kuin urheiluharrastuksista ja säästä.

Löydän joukosta samanmieliset (hyvä, että muistat pysyä omassa kuplassa silloinkin kun harvinaisia muita mahdollisuuksia tarjotaan!), ne, jotka kyseenalaistavat luennoilla esitetyt asiat. Bussimatkoilla hakeudun heidän viereensä. Kahvitauoilla päivittelemme hallituksen toilailuja tai haukumme rasisteja. (Niin mekin, niin mekin)

Viimeistään ryhmäytyminen tapahtuu kolmannella kurssiviikolla, kun vietämme kaksi yötä Upinniemen varuskunnassa. Kukkamekossa ensimmäisenä päivänä esiintynyt rouva paljastuu hulvattomaksi tyypiksi.

Kuljemme aamusta iltaan armeijan maastovaatteissa. Nukumme tuvissa vierekkäisissä sängyissä. Illalla kreisibailaamme varusmiesbändin tahdissa. Laulan mukana Anssi Kelan 1972:ta. Minulla on tosi kivaa.


Kavereille yritän peitellä innostustani. Tunnen oloni maanpetturiksi. (ei varmaan kovin kaukaa haettu tuntemus) Onko armeija aivopessyt minut? (ehkä kuplasi on?)
Soitan Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian dosentti Jukka Lipposelle ja kysyn, mitä minulle tapahtui.

Lipponen kertoo, että ihminen haluaa olla samaa mieltä ryhmänsä kanssa. Ryhmä voi olla jäsenelleen tärkeä, vaikka se olisi väliaikainenkin. Valikoituun joukkoon kuuluminen ja yhteiset salaisuudet luovat ryhmähenkeä. Ihminen sisäistää ryhmän arvoja ja ajatuksia, koska muuten hän erottautuu porukasta. Se tekisi olemisesta hankalaa.

Lipponen ei ole tutkinut juuri maanpuolustuskursseja, mutta hän innostuu kertomastani.

”Moni yhteisö voisi ottaa kurssista oppia ryhmähengen luomiseen”, hän sanoo. (mutta se on silti niin väärin)

Lipposesta vakuuttavaa on erityisesti, että ryhmätyössä vastuutehtävät annetaan potentiaalisesti kriittisille kurssilaisille. (mutta hetkinen, eikös armeijan johtamisopin ja pedagogiikan pitänytkin olla "pelkkää huutamista"?)

”Kun vedät ryhmää, joudut puhumaan niidenkin juttujen puolesta, joiden takana et ihan ole.” (tosi vierasta esim. työelämässä) Hänestä konseptissa ei ole mitään epäeettistä. Osallistujat eivät ole niin höpsöjä, etteivät tiedostaisi, että heihin yritetään vaikuttaa.

”Mutta pystyvätkö he silti vastustamaan sitä? Toimintaan voi mennä mukaan, vaikkei haluaisi.”

Lipponen kertoo kokeista, joissa ihmiset on keinotekoisesti jaettu kahteen ryhmään. Tutkittavat alkavat nopeasti suosia omaa ryhmäänsä, vaikka heillä ei etukäteen olisi mitään historiaa tai kontaktia sen jäseniin. Tulokset osoittavat, että niin kutsutun sisäryhmän suosiminen on erittäin selkeää. (inhimillisyys olisi jotenkin saatava kitkettyä pois tästäkin ja feminismi-oppia tilalle?)

Onko minun sisäryhmäni nyt ne reilut 40 suomalaista päättäjää, joiden kanssa lusin (menit vapaaehtoisesti "avartamaan näkemystäsi") maanpuolustuksen lyhyen oppimäärän? Vai onko sisäryhmäni peräti puolustusvoimat? (tiedämme kaikki, että ei ole)


Ylen A-Studio kartoitti vuonna 2014 kurssin käyneitä kansanedustajia. Selvisi että ne puolueet, joissa moni kansanedustaja oli käynyt kurssin, olivat myönteisimpiä puolustusmäärärahoille. (syy/seuraus? Vai niistä jotka olivat valmiita muutenkin asialle tulee sekä rahaa, että aikaa, onko tuossa uutinenkin jossain?) Puolustusmäärärahojen nosto on politiikassa yleensä (laajempikin tutkimus taustalla?) onnistunut. Vain vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat ovat olleet eri mieltä. (petturit tiedetään) Tällä hallituskaudella maanpuolustus on lähes ainoa asia, josta ei leikata. (kiitos maanpuolustuskurssin, Ukraina, Krim, ISIS ja Syyria ei tietenkään vaikuta mitenkään)

Lähivuosina puolustusvoimat mittaavat kurssitetut luottojoukkonsa. Armeija nimittäin tarvitsee poikkeuksellisen paljon rahaa. Laivasto haluaa modernimpia aluksia (uusia aluksia vanhojen tilalle. Uusi on automaattisesti moderni luovutushetkellä), ja hävittäjätkin pitäisi uusia. Niiden hinta ja käyttökulut ovat kymmeniä miljardeja euroja. Kymmeniä miljardeja! (Jep, kallista asua Putinin naapurina) Se on aika paljon rahaa aikana, (eihän) jolloin Suomen talous on niin tiukka, (ahaa) että uuteen lastensairaalaan ei löydy 30:tä miljoonaa euroa, vaan rahat pitää kerätä kansalaistalkoilla. (pohjanoteeraus?)


Kurssin päätyttyä tarkistan, onko asenteeni maanpuolustusta kohtaan muuttunut myönteisemmäksi.
Ennen kurssin alkua etsin vaalikoneista kaikki maanpuolustusta käsittelevät kysymykset ja vastasin niihin. Vastaan nyt samoihin kysymyksiin uudestaan. Vaalikonevastausten perusteella muutuin kolmessa ja puolessa viikossa 17 prosenttia maanpuolustushenkisemmäksi.

En ylläty. Kurssi ei käsittele pelkkää armeijaa vaan Suomen kokonaisturvallisuutta eli myös esimerkiksi sähkökatkoja, pandemioita, ääriliikkeitä ja hiukan myös ilmastonmuutosta. Mutta kun turvallisuudesta puhutaan univormupukuisten miesten (nii-in, missä univormu-naiset!? Eipä kiinnosta vastuun kantaminen!) vieraina puolustusvoimien tiloissa, se ohjaa ajattelemaan turvallisuutta juuri asevoimat edellä. (Tosi yllättävää maanpuolutuskurssilla)

Ohjelmassa on hämmästyttävän vähän asiaa diplomatiasta, sovittelusta ja konfliktinratkaisusta. (koska siihen ei tarvita sua? Sinähän luot konfliktia! Kyllä sitä silti ihan varmasti yritetään) Kehitysyhteistyötä ei mainita turvallisuustoimena lainkaan. (melkoinen vääryys) Nämä asiat olisivat minusta Suomen, ja maailman, turvallisuudelle ratkaisevan tärkeitä. (Ovatkin. Ymmärsithän, että osallistuit maanpuolustuskurssille)

Mitä jos sosiaaliala saisi kertoa päättäjille 116 tuntia syrjäytymisen ehkäisystä? (ei olisi huono peliliike sekään) Kävisimme tutustumassa päihdeasuntolaan panssarivaunujen sijaan? (panssarivaunut ei ole päihdesairaalan vastakohta) Pohtisimme, millaisilla lisäpanostuksilla asunnottomuus saataisiin kitkettyä, (kyl toi tiedetään, edut kyseessä) ja tekisimme ryhmätyön pakolaisuuden ehkäisystä? (Ryhmätyö on varmasti kipeästi odotettu ratkaisu)


Kun kurssi päättyy, emme sentään halaile itkuisina, (poikkeuspäivä?) mutta päätöskahveilla kertaamme hienoja kokemuksia.

Muut kurssilaiset liittyvät jäseniksi maanpuolustuskurssiyhdistykseen. He saavat jäsenyydestä kertovat pinssin. Minä en kaipaa pinssiä, (tämä oli hyvin tärkeää kertoa, sillä kysehän on itsekorostuksesta, keskiössä olen MINÄ, oikeassa oleva, toisia parempi minä) mutta tuntuu haikealta, että muut kivat osallistujat tapaavat tästä lähtien säännöllisesti, enkä minä ole mukana.

He matkailevat, urheilevat ja metsästävät (hyi, hyi) yhdessä, ajavat rallia (kuinka junttia!), käyvät raveissa (kuten esim. Soini), kuuntelevat luentoja (eivät ainakaan taiteesta tai mistään herkästä), syövät (luultavasti lihaa) ja juovat (kaljaa tai kirkasta viinaa?). Minä en periaatteesta liity yhdistykseen. (emme olisi ikinä voineet arvata) Olen saanut oman osani puolustusvoimien lobbauksesta. (osallistuit sentään "avoimin" mielin esimerkillinen uudelle avoin vihreä... )

Olen silti iloinen, että viiden vuoden kuluttua puolustusvoimat kutsuu meidät taas kahden päivän jatkokurssille kertaamaan. Odotan kukkamekkorouvan tapaamista.

 

[VUps]

Tämä koulutustaustan muuttuminen lienee johtuu siitä, kun TIETO yms. nettisäätäjien hommat ulkoistetaan ja kundi tekee kuitenkin kuin duunari samalle firmalle hommia, mutta toiminimellä/tms. järjestelyllä saadaan mies pois emofirman pääluvusta...

IT-ala ei ole kuitenkaan mikään kurjistuneen pakkoyrittäjyyden tyyssija, sillä työn kysyntä ja tarjonta alkavat olla nykyään melko hyvin tasapainossa, ja vaihtoehtoisia työnantajia tai toimeksiantajia on paljon. Paljon ikävämmässä asemassa ovat esimerkiksi kielenkääntäjät, valokuvaajat, toimittajat, graafikot, sisustussuunnittelijat, parturi-kampaajat jne.