Suomalainen talouspropaganda

TBman

Ylipäällikkö
Tässä eräs aiheeseen liittyvä kirjoitus:
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002916997.html


Tähän tulee loppu vasta sitten kun kaikki mahdolliset lainahanat on käytetty tappiinsa asti..Samalla tavalla kuin Kreikalle on käynyt. Käytännössä Suomessa ei ole enää mahdollista saada valtiolle lisätuloja verotusta kiristämällä..

Mutta vielä on aikaa.. Julkishallinnon velka on vasta n. 100 miljardia..sitä voidaan ottaa lisää ehkä 10-20 miljardia ennen kuin reaalimaailma tulee vastaan. Mitä suuremmaksi velkamäärä kasvaa sitä korkeampaa korkoa edellytetään velallisen maksettavaksi..Ongelmaa pahentaa se että uusilla lainoilla joudutaan kattamaan sekä vanhojen velkojen lyhennyksiä että yhä suurempia korkosuorituksia.

Eikä tämä asumistuki ole julkishallinnon ainoa sektori jota pyöritetään velanotolla. Sama koskee myös maataloustukia, muuta sosiaaliturvaa jne. Huonoa tässä on se että em. yhteiskunnan tukirahat menevät kaikenlaisille gryndereille, AY-liikkeelle (suurin vuokra-asuntojen omistaja) ja osittain myös asuntosijoittajille. Varsinkin kun joutuu osaltaan kustantamaan tätä poliitikkojen johtamaa tulonjakoa. Mutta tällaista on suomalainen verososialistinen järjestelmä. Lisää on tulossa mm. SOTE-uudistuksien muodossa.

Varsinaiseen asiaan ei yksityisellä ihmisellä ole mahdollisuuksia vaikuttaa..kuin välillisesti. Säästämällä ja sijoittamalla varojaan sopiviin kohteisiin voi ehkä saada takaisin pienen osan maksamistaan veroista, erilaisina osinkoina, myyntituottoina jne. Siinä vaiheessa jos/kun sijoituksen kasvavat merkittäviksi kannattaa harkita myös verosuunnittelua..
Ei lopu sittenkään.
Niin kauan, kun AY-liike saa omistaa vuokra-asuntoa ja heidän toimintansa on verovapaata, niin koko ajan tämä asuntomarkkinoiden tukikierre jatkuu.
Miten niin? Siten niin, että kautta vuosien on AYveljet nousseet politiikkaan mukaan ja ministeriksi, jopa presidentiksi asti päättämään näistäkin asioista, niin emme tule näkemään tilannetta, jolloin korppi nokkisi toista korppia silmään.
Teoreettinen mahdottomuus, että tuet pienenisi ja sitäkautta AY-liikkeen tulospörssi ja -johtajien palkkiopörssi pysähtyisi.
Muistakaa, nyt puhutaan hyvistä-, uskon-, arvon-, aatteen VELJISTÄ.
 

Teräsmies

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Tässä eräs aiheeseen liittyvä kirjoitus:
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002916997.html


Tähän tulee loppu vasta sitten kun kaikki mahdolliset lainahanat on käytetty tappiinsa asti..Samalla tavalla kuin Kreikalle on käynyt. Käytännössä Suomessa ei ole enää mahdollista saada valtiolle lisätuloja verotusta kiristämällä..

Mutta vielä on aikaa.. Julkishallinnon velka on vasta n. 100 miljardia..sitä voidaan ottaa lisää ehkä 10-20 miljardia ennen kuin reaalimaailma tulee vastaan. Mitä suuremmaksi velkamäärä kasvaa sitä korkeampaa korkoa edellytetään velallisen maksettavaksi..Ongelmaa pahentaa se että uusilla lainoilla joudutaan kattamaan sekä vanhojen velkojen lyhennyksiä että yhä suurempia korkosuorituksia.

Eikä tämä asumistuki ole julkishallinnon ainoa sektori jota pyöritetään velanotolla. Sama koskee myös maataloustukia, muuta sosiaaliturvaa jne. Huonoa tässä on se että em. yhteiskunnan tukirahat menevät kaikenlaisille gryndereille, AY-liikkeelle (suurin vuokra-asuntojen omistaja) ja osittain myös asuntosijoittajille. Varsinkin kun joutuu osaltaan kustantamaan tätä poliitikkojen johtamaa tulonjakoa. Mutta tällaista on suomalainen verososialistinen järjestelmä. Lisää on tulossa mm. SOTE-uudistuksien muodossa.

Varsinaiseen asiaan ei yksityisellä ihmisellä ole mahdollisuuksia vaikuttaa..kuin välillisesti. Säästämällä ja sijoittamalla varojaan sopiviin kohteisiin voi ehkä saada takaisin pienen osan maksamistaan veroista, erilaisina osinkoina, myyntituottoina jne. Siinä vaiheessa jos/kun sijoituksen kasvavat merkittäviksi kannattaa harkita myös verosuunnittelua..
Irwiniä on mukava kuunnella samalla kun lukee näitä uutisia.
 

fulcrum

Ylipäällikkö
Sitä on mahdoton todentaa. En ole nyt varma, ymmärrätkö, että noita muuttujia on aika monta. Se vaatisi niiden eristämistä ja tilastollista analyysiä kunkin vaikuttimen arvioimiseksi. Eristäminen on hankalaa, kun moni muuttuja on keskenään korreloiva. Ja sitten pitäisi vielä arvioida todellinen selitysvoima. Good luck, jos haluat tehdä siitä analyysiä. Varmaan joku on jo toki tehnytkin.

En ole myöskään varma, että ymmärrätkö, että tuki vaikuttaa hintoihin. Kyllä asuntojen kysyntä ja tarjonta kohtaavat aina. Sekä nyt, että asumistuen kanssa tai ilman. Kyse on siitä, missä hintapisteessä ne kohtaavat, ja paljonko siihen käytetään julkisia tukia.
Muuttujia on monia, mutta kyllä nollahypoteesi pitää olla että asumistuki ei vaikuta Helsingissä eri tavalla kuin muualla Suomessa. Edelleen, miksi koko maassa voimassa oleva asumistuki - jota ei ole viime vuosina pahemmin edes nostettu - olisi syypää Helsingin asuntojen hintakehitykseen? Tuossa linkkaamassasi käppyrässä näkyy että vuokrakehitys meni rinta rinnan kuluttajahintakehityksen kanssa vuoteen 2012, jolloin ne erkanivat toisistaan ja pääkaupunkiseudun vuokrataso nousi vieläpä enemmän. Suoralta kädeltä en osaa heittää syypäätä tähän, mutta sen tiedän ettei se voi olla asumistuki, koska sitä ei keksitty vuonna 2012 vaan se on ollut suurinpiirtein sama koko tarkasteluajanjaksolla.

Helsinki on eurooppalaiseksi suurkaupungiksi poikkeuksellisen väljästi rakennettu. Siitä huolimatta uusia asuntoalueita hankitaan kauempaa joltisenkin älyttömillä hankkeilla (Sipoon ryöstö, Malmin kentän rakennus yms.)
 

TBman

Ylipäällikkö
Muuttujia on monia, mutta kyllä nollahypoteesi pitää olla että asumistuki ei vaikuta Helsingissä eri tavalla kuin muualla Suomessa. Edelleen, miksi koko maassa voimassa oleva asumistuki - jota ei ole viime vuosina pahemmin edes nostettu - olisi syypää Helsingin asuntojen hintakehitykseen? Tuossa linkkaamassasi käppyrässä näkyy että vuokrakehitys meni rinta rinnan kuluttajahintakehityksen kanssa vuoteen 2012, jolloin ne erkanivat toisistaan ja pääkaupunkiseudun vuokrataso nousi vieläpä enemmän. Suoralta kädeltä en osaa heittää syypäätä tähän, mutta sen tiedän ettei se voi olla asumistuki, koska sitä ei keksitty vuonna 2012 vaan se on ollut suurinpiirtein sama koko tarkasteluajanjaksolla.

Helsinki on eurooppalaiseksi suurkaupungiksi poikkeuksellisen väljästi rakennettu. Siitä huolimatta uusia asuntoalueita hankitaan kauempaa joltisenkin älyttömillä hankkeilla (Sipoon ryöstö, Malmin kentän rakennus yms.)
Muuttoliike, se määrittää hintatasot ja hintatasoja seuraa tuet. Hesassa on paikoin niin arvokasta asuskella, että palkka ei riitä vuokraan.
Noh, entäs jospa pienpalkkainen sitten muuttaa kehyskuntaan?
Nojoo, kyllä vaan, MUTTA nyt astuu kuvaan se, että useat sinkkuna asuvat nuoret aikuiset eivät lämpiä ajatukselle, että pitäisi lähteä perjantaina illalla "pintapaikkaan" jonnekin Järvenpään casinolle, kun "ei siellä oo ketään" ... Olisi pakko hypätä junaan ja hankkiutua "isollekirkolle" jotta pääsee sopiviin discoihin, jossa saa kaljan lisäksi vihnettä poltettavaksi ja samanikäisiä seuraa joiden kanssa naidaan aamuun asti niin lujaa, kuin me taisimme tehdä silloin nuorena (naipoteltiin niin rajusti, että persesilmät suutelivat)...

Eli kulkeminen maksaa, asuminen maksaa, palkka ei riitä, kalliit vuokrat...
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 1.0
Muuttujia on monia, mutta kyllä nollahypoteesi pitää olla että asumistuki ei vaikuta Helsingissä eri tavalla kuin muualla Suomessa. Edelleen, miksi koko maassa voimassa oleva asumistuki - jota ei ole viime vuosina pahemmin edes nostettu - olisi syypää Helsingin asuntojen hintakehitykseen? Tuossa linkkaamassasi käppyrässä näkyy että vuokrakehitys meni rinta rinnan kuluttajahintakehityksen kanssa vuoteen 2012, jolloin ne erkanivat toisistaan ja pääkaupunkiseudun vuokrataso nousi vieläpä enemmän. Suoralta kädeltä en osaa heittää syypäätä tähän, mutta sen tiedän ettei se voi olla asumistuki, koska sitä ei keksitty vuonna 2012 vaan se on ollut suurinpiirtein sama koko tarkasteluajanjaksolla.
En oikein ymmärrä, että mistä oikein puhut. Mistä olet vetänyt tuon ajatuksen siitä, että asumistuki vaikuttaisi eri tavoin eri puolilla Suomea? Minä en ainakaan ole niin kirjoittanut.

Mutta, kun asiaan takerruit, niin ihan mielenkiinnosta tarkistin asian. Itse asiassa pätee, että asumistuki vaikuttaa eri tavoin eri puolilla Suomea. Ja nimenomaan Helsingissä enemmän hintoja nostavasti.
  1. Helsingissä suurempi osa ihmisistä asuu vuokralla (vaikka ilmeisesti myös omistusasumiseen voi kai saada tukea?)
  2. Suurempi osa Helsingissä asuvista saa asumistukea verrattuna muualla maassa asuviin
  3. Helsingissä asumistuki on selkeästi korkeampi kuin muualla maassa.

Lähteet:

http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/tietokeskus/yha-useampi-helsinkilainen-saa-yleista-asumistukea

Joka neljäs yleistä asumistukea saavista ruokakunnista asuu pääkaupunkiseudulla. Helsingissä ja Vantaalla tukea saatiin useammin kuin koko maassa keskimäärin, kun taas Espoossa asumistuen käyttö oli samalla tasolla koko maan tilanteen kanssa.

http://www.kela.fi/kenelle_enimmaisasumismenot

Esim. yksin asuva, enimmäisasumismeno Helsingissä 508 e/kk, Tampere 390 e/kk
 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Onneksi BKT kasvaa! :)

Teollisuuden suhdanteet
Päivitetty: 10.3.2017 - Seuraava päivitys: 10.4.2017 http://www.findikaattori.fi/fi/48

Teollisuustuotanto oli tammikuussa vuodentakaisella tasolla
Koko teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2017 tammikuussa samalla tasolla kuin vuoden 2016 tammikuussa. Tänä vuonna tammikuussa oli kaksi työpäivää enemmän kuin viime vuonna. Alkuperäinen tuotanto kasvoi tammikuussa 4,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Kausitasoitettu tuotanto väheni tammi- ja joulukuussa 0,9 prosenttia edellisistä kuukausista. Marraskuussa tuotanto väheni 0,4 prosenttia.

Tammikuussa tuotanto kasvoi useilla päätoimialoilla. Eniten tuotanto kasvoi kaivostoiminnassa lähes 28 prosenttia. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto kasvoi 9,6 prosenttia. Kemianteollisuudessa tuotanto kasvoi tammikuussa 3,9 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Eniten väheni sähköntuotanto, 7,8 prosenttia. Elintarviketeollisuuden tuotanto väheni tammikuussa 1,4 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Tammikuussa teollisuuden (C) kapasiteetin käyttöaste oli 84,6 prosenttia, joka oli 5,7 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Metsäteollisuuden kapasiteetista oli tammikuussa käytössä 88,6 prosenttia eli 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2016 tammikuussa. Metalliteollisuuden kapasiteetin käyttöaste oli tammikuussa 86,8 prosenttia, joka oli 9,1 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin.

Tilastojulkistus



Lähde:
Tilastokeskus / Teollisuustuotannon volyymi-indeksi

Indikaattorin kuvaus


Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa teollisuuden kiinteähintaisen tuotoksen suhteellista muutosta verrattuna tiettyyn perusajankohtaan (2010=100). Teollisuustuotannon volyymi-indeksi perustuu yrityksille ja toimipaikoille lähetettyyn kyselyyn, jossa tiedustellaan tuotannon määrä- tai arvotietoja kuukausittain.

Työpäiväkorjattu indeksi huomioi arkipäivien lukumäärän vaihtelusta aiheutuvat tekijät. Teollisuuden suhdanteet vaikuttavat laajasti yhteiskunnan kasvuun ja talouden tasapainoon. Teollisuuden suhdannevaihtelut näkyvät työmarkkinoiden toimialakohtaisessa kehityksessä ja elinkeinorakenteen monipuolisuudessa, mikä puolestaan heijastuu investointien, rakentamisen ja työpaikkojen määrässä. Yleisen talouskehityksen lisäksi teollisuuden suhdanteet kuvastavat osaltaan myös työmarkkinoiden toimintaympäristön elinvoimaisuutta ja kilpailukykyisyyttä.

Tämän lisäksi teollisuuden kehityssuunnalla on heijastusvaikutuksia teollisuuden toimialakohtaiseen kasvuun, mikä näkyy muun muassa energian kulutuksen kehityksessä etenkin teollisuuden energiaintensiivisillä aloilla. Julkisen hallinnon tehtävänä on kannustaa kestävään ja energiatehokkaaseen yritystoimintaan sekä samalla taata yrityksille hyvät toimintaedellytykset kohtuullisen verotuksen sekä elinkeinoelämää aktivoivan ja kilpailukykyä edistävän poliittisen toiminnan avulla.
 
Hyvin demari-tyyppistä Talouspropagandaa: (Etuuksiin ja palveluihin tehtyjen leikkausten kautta työttömät ovat jo osallistuneet säästötalkoisiin suuremmalla osuudella kuin hyväosaiset.)

Vaan kuinka mahtaa olla, onko työtön osallistunut talkoisiin suuremmalla osuudella kuin hyväosainen? En tiedä, mutta ainakin Nordean Olli Kärkkäisen aineiston mukaan talouspolitiikan voittajia näyttäisivät olevan naiset ja työttömät:
https://www.slideshare.net/ollika/kenen-talkoot-talouspolitiikan-tulonjakovaikutuksia-20112017

 

fulcrum

Ylipäällikkö
En oikein ymmärrä, että mistä oikein puhut. Mistä olet vetänyt tuon ajatuksen siitä, että asumistuki vaikuttaisi eri tavoin eri puolilla Suomea? Minä en ainakaan ole niin kirjoittanut.
Miksi sitten laitat "todisteita" jotka osoittavat että Helsingin ja muun maan vuokrakehitys on täysin toisenlainen ja selität sitä asumistuella?
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 1.0
Miksi sitten laitat "todisteita" jotka osoittavat että Helsingin ja muun maan vuokrakehitys on täysin toisenlainen ja selität sitä asumistuella?
???

Kuten jo aikaisemmin todettua, on tullut vaikutelma, että luet muiden viestejä jotenkin todella erikoisella tavalla.

En siis valitettavasti ymmärrä, mitä tarkoitat.

Mutta, jos voit ystävällisesti osoittaa, mihin viittaat, niin koetetaan selvittää ja selventää asiaa.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 1.0
Siilasmaa on fiksu mies. Tämän soisi yleistyvän. Suomessa on edelleen ihan liikaa turhaa vastakkainasettelua.

(muokkasin otsikkoa selkeämmäksi)

F-Securen Siilasmaa: Työntekijöiden joukosta valittu hallituksen jäsen lisää luottamusta yrityksessä
http://yle.fi/uutiset/3-9506497
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Siilasmaa on fiksu mies. Tämän soisi yleistyvän. Suomessa on edelleen ihan liikaa turhaa vastakkainasettelua.

(muokkasin otsikkoa selkeämmäksi)

F-Securen Siilasmaa: Työntekijöiden joukosta valittu hallituksen jäsen lisää luottamusta yrityksessä
http://yle.fi/uutiset/3-9506497
Joo, ja mikäli sopivia kandidaatteja löytyy tarpeeksi, niin tuota paikkaa tulisi kierrättää, jotta on tuoretta näkemystä löytyy jatkuvasti.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 1.0
Joo, ja mikäli sopivia kandidaatteja löytyy tarpeeksi, niin tuota paikkaa tulisi kierrättää, jotta on tuoretta näkemystä löytyy jatkuvasti.
Jep. Juuri näin siinä toimitaan.
 

Teräsmies

Ylipäällikkö
Lahjoittaja

TBman

Ylipäällikkö

fulcrum

Ylipäällikkö
???

Kuten jo aikaisemmin todettua, on tullut vaikutelma, että luet muiden viestejä jotenkin todella erikoisella tavalla.

En siis valitettavasti ymmärrä, mitä tarkoitat.

Mutta, jos voit ystävällisesti osoittaa, mihin viittaat, niin koetetaan selvittää ja selventää asiaa.
No yritetään. Tässä alkuperäinen viestisi:
Mutta tuo asuntotukiruletti on monessa mielessä epäterve. Sen kyllä ymmärtää, että monia on tarpeen tukea. Mutta laajemmassa mitassa se vain sitten nostaa vuokria ja asuntojen hintoja. Voisi ajatella, että kannusteita voisi pyrkiä jollain tavoin suuntaamaan asuntorakentamiseen, jolloin vuokrat ja hinnat voisivat laskea.

Tämähän se vielä on mielenkiintoinen tilanne. Helsingissä asuntojen hinnat nousee ja muualla laskee. Tiedän eläkkeelle siirtyneitä, jotka ovat myyneet asunnon Helsingistä ja muuttaneet esim. Lahteen ja Hämeenlinnaan. Sehän onkin fiksua tehdä näin tilaa niille, joiden on pakko päästä Helsinkiin.


Olen tulkinnut tuon niin että mielestäsi asumistuki on syypää siihen että Helsingin vuokrat nousee. Myöhemmät viestisi tukivat tätä käsitystä mutta kannattaa toki kertoa jos tulkintani onkin väärä.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 1.0
No yritetään. Tässä alkuperäinen viestisi:
Mutta tuo asuntotukiruletti on monessa mielessä epäterve. Sen kyllä ymmärtää, että monia on tarpeen tukea. Mutta laajemmassa mitassa se vain sitten nostaa vuokria ja asuntojen hintoja. Voisi ajatella, että kannusteita voisi pyrkiä jollain tavoin suuntaamaan asuntorakentamiseen, jolloin vuokrat ja hinnat voisivat laskea.

Tämähän se vielä on mielenkiintoinen tilanne. Helsingissä asuntojen hinnat nousee ja muualla laskee. Tiedän eläkkeelle siirtyneitä, jotka ovat myyneet asunnon Helsingistä ja muuttaneet esim. Lahteen ja Hämeenlinnaan. Sehän onkin fiksua tehdä näin tilaa niille, joiden on pakko päästä Helsinkiin.


Olen tulkinnut tuon niin että mielestäsi asumistuki on syypää siihen että Helsingin vuokrat nousee. Myöhemmät viestisi tukivat tätä käsitystä mutta kannattaa toki kertoa jos tulkintani onkin väärä.
Tuo ei ollut alkuperäinen viestini. Tuo oli vastaus tähän viestiin, jossa puitiin tuota problematiikkaa Helsingissä vs. "taka-hikiällä" asumisesta.

http://maanpuolustus.net/threads/suomalainen-talouspropaganda.3509/page-93#post-454198

Jätit tämän lainauksen pois. Sekin kertonee, että tuossa oli kyse laajemmasta pohdiskelusta kuin pelkästään asumistuesta?

Suurin osa varmaan ostaa ensin valmiiksi rakennetun talon? Maaseudulla toki saatetaan omakotitalo rakentaa hyvinkin aikaisin.
Alkuperäinen viesti oli tässä: http://maanpuolustus.net/threads/suomalainen-talouspropaganda.3509/page-93#post-454066

Ja sitä olen yrittänyt koko ajan kertoa. Nuo ovat kaksi eri asiaa.

1) huolimatta siitä, että asumistuki nostaa vuokria ja hintoja kaikkialla
2) muuttoliikkeen johdosta Helsingin hinnat nousee, taka-hikiällä laskee.

Kuitenkin, kiitos sen että kiinnitit asiaan erityistä huomiota, tarkistin lisäksi faktat, ja asumistuki nimenomaan nostaa enemmän Helsingin hintoja. Mutta alunperin en ottanut siihen mitään kantaa.

Eli, pahoittelut jos viestintäni oli epäselvää tuossa viestissä, jolla vastasin toisen foorumilaisen pohdiskeluihin. Mutta olisit ehkä voinut jo aikaisemmin kysyä, että mitä oikein tarkoitin, kun olen yrittänyt kertoa, että olet selkeästi lukenut jotain toisin kuin oli tarkoitettu.
 
Euroopan suuri litium-esiintymä Pohjanmaalla (ja maailman suurin Boliviassa).

Nordic Mining aikoo Keliberin kautta saada jalansijaa Suomen voimakkaasti kehittymässä olevasta kaivosteollisuudesta. Kaustisen litium-kemikaalituotanto vastaisi viittä prosenttia maailman tämän hetkistä kysynnästä. Määrällä se kiilaa Euroopan ykköseksi. Sirén arvelee litiumin kysynnän kymmenkertaistuvan ensi vuosikymmen aikana. Se nostanee myös hintaa, joka laman aikana on polkenut paikallaan. Kokkolan lisäksi suuria kaivoshankkeita on vireillä kuudessa paikassa eri puolilla maailmaa.

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metalli/2009-10-02/Pohjanmaalla-muhii-j%C3%A4ttipotti---Suomesta-Euroopan-suurin-litiumin-tuottaja-3279562.html

Patterinvalmistajat kilpasilla:

FT (5.3.2017): CATL, which had capacity to produce 7.6 gigawatt hours of batteries last year according to Goldman Sachs, says that by 2020 it plans to produce more than the gigafactory, the Tesla Motors and Panasonic joint venture that opened in Nevada in January and is expected to be the largest producer in the US. That would potentially make it the biggest battery factory in the world.

upload_2017-4-6_15-56-49.jpg

Yet CATL cannot hide its global ambitions. Mr Yang concedes the company hopes to work with Tesla, has been in contact with General Motors and its current clients include Volkswagen and BMW. In January it bought a 22 per cent stake in Finnish auto supplier Valmet Automotive. It also has an eye on building a factory in Europe. That’s “not a distant prospect,” Mr Yang says. https://www.ft.com/content/8c94a2f6-fdcd-11e6-8d8e-a5e3738f9ae4?desktop=true&segmentId=dd5c99e9-30be-ddd0-c634-ff3a0c2b738f&hash=myft:notification:daily-email:content:headline:html

Jos Teslan Giga-tehdasta ei tule Vaasaan, CATL etsii tehtaalleen sopivaa sijaintipaikkaa Euroopasta.
 

TBman

Ylipäällikkö
http://yle.fi/uutiset/3-9552565

Ulosottovelallisten määrässä valtava muutos. +7%
Eikä lehdistö noteeraa asiaa juurikaan. Miksi ei, no siksi ei, kun tämän on kultapojujen aikaansaamaa ja sluibareiden selkänahakaa piätoimittelijat suojelee.
Suoraa seurausta harjoittelusta politiikasta...