Suomalainen talouspropaganda

Työpahoinvointia.

1542202295539.png

Palkansaajien 200 miljardin euron eläkevarallisuutta valvova Finanssivalvonta (Fiva) on ajautunut kummalliseen tilanteeseen. Fivalla ei ole tehokkaita keinoja estää yhteisten työeläkevarojemme käyttöä vääriin tarkoituksiin, kuten HS tiistaina kertoi.

Hätähuutona Fiva joutuu vaatimaan lakimuutosta, jolla työeläkerahojen käyttö asiakaskilpailuun saataisiin loppumaan.

Lue lisää: Finanssivalvonnalta poikkeuksellinen ulostulo: Eläkeyhtiöt ovat käyttäneet yhteisiä varojamme vuosikausia väärin, ja nyt sen on loputtavahttps://www.hs.fi/talous/art-2000005897344.html

Samaan aikaan, kun aseet isojen työeläkeyhtiöiden kurinpalautukseen puuttuvat...

Finanssivalvonnan erityisen huomion kohteeksi joutunut Ilmarinen https://www.hs.fi/talous/art-2000005897350.htmlkorotti vuoden alussa hallituksensa työmarkkinajäsenten SAK:n Jarkko Elorannan https://www.hs.fi/haku/?query=jarkko+elorannanja EK:n Jyri Häkämiehen https://www.hs.fi/haku/?query=jyri+hakamiehenperusvuosipalkkiota 1 500 eurolla 28 500 euroon vuosi. Palkkioiden ja kokouspalkkioiden päälle hallituksen jäsenet saavat erittäin harvinaista vapaaehtoista työeläkemaksuahttps://www.hs.fi/talous/art-2000004771130.html. Käytännössä se on hallituksen jäsenille myönnetty lisäeläke-etu.

Ilmarisen hallitus ei näytä huolestuneen eläkeyhtiön rajat ylittäneistä työhyvinvointihankkeista, vaikka sillä olisi täysi valta palauttaa yhtiö toimiluvan mukaisille linjoille.

Korkein hallinto-oikeus määräsi lopulta Finanssivalvonnan kertomaanhttps://www.hs.fi/talous/art-2000005581462.html, mille yrityksille työeläkeyhtiöt jakavat työhyvinvointirahoja. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös koski kuitenkin vain aikaa ennen maaliskuuta 2016, sillä Fivan uusi linjaus 2016 piilotti työhyvinvointirahat lopulta kokonaan julkisuudestahttps://www.hs.fi/talous/art-2000002922163.html eivätkä toimittajat pääse tutkimaan niitä. https://www.hs.fi/talous/art-2000005898259.html
 
Jos tukijalka pettää,

Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2030 alle 15-vuotiaita henkilöitä 760 000, mikäli syntyvyys pysyisi nykyisellä tasolla. Viimeksi Suomessa on ollut alle 15-vuotiaita näin vähän 1870-luvun lopulla, jolloin maamme väkiluku oli alle kaksi miljoonaa henkilöä. Vielä 1970-luvulla maassamme oli miljoona alle 15-vuotiasta, Tilastokeskus kertoo juuri julkaistussa väestöennusteessaan.

Vuosi 2018 tulee olemaan kolmas vuosi peräkkäin, kun Suomessa kuolee ihmisiä enemmän kuin syntyy. Syntyneiden määrä jatkaa ennusteen mukaan laskuaan ja kuolleiden määrä nousee eliniän pidentymisestä huolimatta. Ennusteen mukaan nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua vuoteen 2035 saakka, jolloin maamme väkiluku olisi 5,62 miljoonaa henkilöä. Tämän jälkeen väkiluku kääntyisi laskuun ja 2050-luvulla maamme väkiluku olisi ennusteen mukaan jo nykyistä pienempi.

Syntyvyyden lasku on nostanut suuren julkisen keskustelun jo ennakkoon. Vain yksi asia tuntuu olevan kaikille selvää: ensimmäisen lapsen hankintaa lykätään.

”Olen käynyt lukuisia keskusteluja syntyvyyttä tutkivien asiantuntijoiden kanssa. Täyttä varmuutta käänteen syistä ei kenelläkään tunnu olevan. Syitä on varmasti monia. Selvää tuntuu olevan, että ensimmäisen lapsen hankkimista siirretään aiempaa myöhempään vaiheeseen. Tämän seurauksena perheiden lapsimäärä jää yhteen, korkeintaan kahteen. Myöskin ei-toivotut lapsettomuudet lisääntyvät”, EK:n työelämäasioista vastaava johtaja Ilkka Oksala toteaa.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/264779-nyt-jysahti-karu-luku-syntyvyydesta-vain-yksi-asia-selittaa-tilannetta

… esikoisteos ei synny.
 
Isotalon Olli ja Rautalinko.

Valtion aseyhtiö Patria ilmoittaa, että yhtiön toimitusjohtaja Olli Isotalohttps://www.hs.fi/haku/?query=olli+isotalo jättää tehtävänsä välittömästi.

”Yhtiö ei ole saavuttanut taloudellisia tavoitteittaan parin vuoden aikana, vaikka Patria sinänsä on taloudellisessa vakaassa kunnossa. Tulevaisuuden kasvumahdollisuudet ovat etenkin palveluliiketoiminnassa, johon meidän on panostettava aikaisempaa enemmän”, sanoo hallituksen puheenjohtaja Esa Rautalinkohttps://www.hs.fi/haku/?query=esa+rautalinko.

”Toimitusjohtaja vaihtaminen ei liity millään tavoin alkuvuoden ikäviin uutisiin”, Rautalinko sanoo.

Viime vuoden alussa Patrian tuotteita Ugandassa markkinoinut liikemies löydettiin kuolleena hotellihuoneestaan. Kuoleman jälkeen elinkeinoministeri Mika Lintilähttps://www.hs.fi/haku/?query=mika+lintila (kesk) pyysi selvityksen Patrian toimista Ugandassa. Patrian kaksi johtaja joutui lähtemään yhtiöstä Ugandan tapahtumien takia.

https://www.hs.fi/talous/art-2000005954589.html
 
Valtio pääomasijoittajana.

Vuonna 2016 perustettu Vake ei ole toistaiseksi saanut oikeastaan mitään aikaiseksi, mutta nyt pitäisi alkaa tapahtua. Vaken päämääränä on ”tulevaisuuskestävä Suomi”.

”Tulevaisuuskestävän Suomen lopputulos on se, että syntyy majakkayritysten ympärille monien vientiyritysten osaamisalueita, jotka houkuttelevat tänne sijoituksia ja osaajia ulkomailta”, Tikka visioi.

Jotta Vake saisi tehtävänsä toteutettua, valtio on siirtänyt sen hallintaan 8,3 prosenttia Nesteen, 49,9 prosenttia Postin, 36,2 prosenttia alkoholivalmistaja Altian, 16,7 prosenttia turveyhtiö Vapon ja sata prosenttia Nordic Morning -viestintäyhtiön osakkeista. Nordic Morning oli alunperin keisarillisen senaatin julkaisutoimisto ja sittemmin Edita.

Tästä se lähtee. Ei olla nesteessä, kun turvenuijat vetää viinaa ja lähettää postia keisarillisen senaatin julkaisutoimistoon upeista start upeista.

Tikka oppi ohjelmoimaan kuuden vuoden ikäisenä äitinsä avustuksella ja teki konkurssin jo 24-vuotiaana.

Hän on myynyt useita osittain omistamiaan yrityksiä, kuten aikoinaan suositun Irc-gallerian. Hän on miljonääri, vaikka vuotuisista verotiedoista ei löydy, että hän olisi saanut pääomatuloja.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006020455.html

Tikkana näköalapaikalla.

Onnea sijoituksiin! (Toivovat veronmaksajat)
 
Samaan aikaan toisaalla.

San Francisco.
Nousevat kustannukset ja sielua murskaavat ruuhkat eivät näytä hidastavan Piilaakson taloudellista moottoria. Pääomasijoitusten määrä räjähti 50 miljardiin, talous kukoistaa ja uusia työpaikkoja syntyy, mutta innovaatiokeskus on yhä rankempi paikka elää.

”Alueen ongelmat ovat massiivisia”, vuosittaisen Silicon Valley Index -raportin julkaisseen alueellisen yhteistyöorganisaation toimitusjohtaja Russell Hancock sanoi Cnet-uutisille.

”Piilaaksossa on maan pahimmat liikenneongelmat ja korkeimmat asuinkustannukset, eikä kummallekaan asialle tehdä mitään.”

Ongelmien johdosta alueelta on kolmena viime vuonna muuttanut pois enemmän ihmisiä kuin sinne on saapunut.

Piilaakson yrityksiin sijoitetun riskipääoman määrä kasvoi viime vuonna 31 prosenttia 19 miljardiin dollariin, ja San Francisco pisti vielä paremmaksi 31 miljardilla. Perspektiiviä antaa se, että Suomeen sijoitetaan joitakin satoja miljoonia ja koko Pohjoismaihin miljardin verran vuodessa.

”Maailmassa ei ole toista vastaavaa paikkaa. Piilaakso on innovaatioiden pääkaupunki, jossa haastetaan rajoja ja mullistetaan toimialoja, eikä sille näy loppua.”

Piilaakson talousalue kattaa tuplasti Uudenmaan kokoisen alueen. Viime vuonna työpaikkoja tuli 36 000 lisää, mikä nosti kokonaismäärän 1,7 miljoonaan. Keskimääräinen vuositulo alueella on 140 000 dollaria eli yli tuplat Yhdysvaltojen 68 000 dollarin keskiansion verran.

Asuntojen hinnat nousivat viime vuonna 21 prosenttia. Asuntojen mediaanihinta on nyt 1,18 miljoonaa dollaria, kun vielä vuosituhannen vaihteessa hinnat pyörivät 700 000 dollarin kieppeillä. Vertailun vuoksi, Yhdysvalloissa asuntojen keskihinta on 221 000 dollaria.

Maahanmuuton väheneminen on erityinen huolenaihe. Viime vuonna Piilaaksoon saapui ulkomailta 20 000 ihmistä vähemmän kuin aiemmin.

”Maahanmuutto on elinehto. Jos se loppuu, Piilaaksoa ei ole”, Hancock varoittaa.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/piilaakson-kipu-ja-kasvu-paaomasijoitukset-rajahtivat-50-miljardiin-asuntojen-hinnoissa-raju-nousu/c24afb91-aac7-4510-b33f-1313f722f834
 
Vaasaa ei valittu Teslan akkutehtaan valmistuspaikkakunnaksi. Valmetin koslat saanevat akkunsa Salosta.

Valmet Automotive suunnittelee akkujen suursarjatuotannon aloittamista Salossa.

Toteutuksesta on käyty keskusteluja Salon kaupungin ja Salo IoT Campuksen kanssa, tavoitteena on käynnistää tuotanto vielä tämän vuoden aikana.

Salo tarjoaa akkutuotantoon vahvaa teknologiaosaamista ja valmista infrastruktuuria. Akkuvalmistuksen työllisyysvaikutus on useita satoja henkilöitä, todetaan Valmet Automotiven tiedotteessa.

https://autotoday.fi/saloon-tulossa-sahkoautojen-akkutehdas-tehdas-tyollistaa-useita-satoja/
 
""Maahanmuuton väheneminen on erityinen huolenaihe. Viime vuonna Piilaaksoon saapui ulkomailta 20 000 ihmistä vähemmän kuin aiemmin.

”Maahanmuutto on elinehto. Jos se loppuu, Piilaaksoa ei ole”, Hancock varoittaa.""


Piilaaksoon maahanmuuttavat on ilmeisesti tehty hieman eri puusta kuin meille Afrikasta ja Lähi-Idästä lappaava porukka. Meidän elämäntapamme säilymisen ehto pitkässä juoksussa on se, että saamme jotenkin katkaistua tänne pyrkivien kouluttamattomien tulijoiden virran.
 
""Maahanmuuton väheneminen on erityinen huolenaihe. Viime vuonna Piilaaksoon saapui ulkomailta 20 000 ihmistä vähemmän kuin aiemmin.

”Maahanmuutto on elinehto. Jos se loppuu, Piilaaksoa ei ole”, Hancock varoittaa.""

Piilaaksoon maahanmuuttavat on ilmeisesti tehty hieman eri puusta kuin meille Afrikasta ja Lähi-Idästä lappaava porukka. Meidän elämäntapamme säilymisen ehto pitkässä juoksussa on se, että saamme jotenkin katkaistua tänne pyrkivien kouluttamattomien tulijoiden virran.

Kiinasta ja Intiasta taitavat tulla Piilaakson nykyiset uudisraivaajat.

Depending on what geographic regions are included in the meaning of the term, the population of Silicon Valley is between 3.5 and 4 million.

A 1999 study by AnnaLee Saxenian for the Public Policy Institute of California reported that a third of Silicon Valley scientists and engineers were immigrants and that nearly a quarter of Silicon Valley's high-technology firms since 1980 were run by Chinese (17 percent) or Indian CEOs (7 percent).[71] https://en.wikipedia.org/wiki/Silicon_Valley

Alkuasukkaita lienee harvassa, vaikka asukkaista 2/3 ei olekaan maahanmuuttajia.
 
Alkuasukkaita lienee harvassa, vaikka asukkaista 2/3 ei olekaan maahanmuuttajia.

En nyt ihan suoraan tiedä mitä tolla tarkoitat mutta aika amerikkalaiselta mun työnantajan pääkonttori näyttää ja juuri sen likemmäksi 'piilaakson' ydintä ei pääse kun pääkonttori on Stanfordin kampusalueella.....

https://www.wired.com/story/googles-employee-diversity-numbers-havent-really-improved/

Mä en ole googlella enkä haluaisikaan olla.....

Jenkeissä on ton suhteen ihan sama meno kuin Suomessa, H1-B kikkailulla firmat polkevat palkkoja tuomalla maahan halvempaa työvoimaa ja jenkit joutavat kilometritehtaalle. Haukkaavat vaan paskaa, kuten Tieto ja Nokia aikanaan. Jos jotain positiivista pitää Trumpista sanoa niin se kait oikeasti yrittää rajottaa H1-B ja L-1 väärinkäytöksiä vaikka se voi koitua mun kohtaloksi.
 
Viimeksi muokattu:
Attendo potki suomalaisia työntekijöitä pihalle - tilalle tuli filippiiniläisiä

Tänään klo 6:02

Hoivayhtiö Attendossa työskennelleet kertovat, että yhtiö on irtisanonut suomalaisia ja tuonut filippiiniläisiä tekemään samaa työtä.

Hoivayhtiö Attendo on kahden yrityksessä työskennelleen suomalaisen mukaan korvannut suomalaista työvoimaa filippiiniläisillä.

Näin yhtiö toimi lähteiden mukaan ainakin Pirkanmaalla, jossa se kävi suomalaisten hoiva-avustajien suhteen yt-neuvotteluja vuosien 2015–2016 taitteessa. Iltalehden saamien tietojen perusteella ainakin kolme suomalaista irtisanottiin hoiva-avustajan töistä. Tilalle tuli filippiiniläisiä tekemään samoja töitä Silkkitie Oy:n palveluksessa.

Mitään laitonta tilanteessa ei tapahtunut, sillä yhteistoimintaneuvottelut käytiin pelisääntöjen mukaan ja toiminta ulkoistettiin.
5a99bc6a80708fe8f7e8a0111229dff1bfd876342f43a615ed0adb9688989858.jpg

5a99bc6a80708fe8f7e8a0111229dff1bfd876342f43a615ed0adb9688989858.jpg

Attendon toimitusjohtaja on Pertti Karjalainen OUTI JÄRVINEN/KL

Riitoja liiton kanssa

Superin sopimusneuvottelija Jukka Parkkola ei löytänyt kyseistä tapausta liiton arkistoista, mutta se voi johtua siitä, että tapaus ei edennyt riidaksi asti.

Paraikaa hoitajia edustavalla ammattiliitolla on useampi riitatapaus vireillä Attendon kanssa. Osa näistä liittyy filippiiniläisiin.
–Vireillä on palkkaan liittyviä tapauksia Attendon kanssa, Parkkola sanoo.

Parkkolan mukaan näyttää siltä, että Attendo on keksinyt filippiiniläisten myötä tavan säästää kustannuksissa.
–Hehän (filippiiniläiset) ovat yleisesti sairaanhoitajia kotimaassaan. Heitä palkataan hoiva-avustajiksi. Sitten edellytetään tai sovitaan, että opiskellaan oppisopimuksella yleensä lähihoitajaksi.

Kun filippiiniläinen valmistuu lähihoitajaksi, käykin niin, että työtehtävät kyllä lisääntyvät, mutta palkka ei nouse.
–Nyt Attendo on keksinyt, ettei valmistumisen jälkeenkään tarvitse maksaa lähihoitajan palkkaa. Yksi on aika selvä tapaus, että kun liitto ja pääluottamusmies ovat laittaneet vaatimuskirjettä, sen jälkeen on näitä tehtäviä myös tarkistettu uudestaan riidan pelossa. On poistettu hoitajan tehtäviä, joita on teetetty.

Liittoon on tullut tietoa myös sellaisesta, että hoiva-avustajat tekevät asiakkaille hoito- ja palvelusuunnitelmia.
–Meidän käsityksemme mukaan se edellyttää lähihoitajan koulutusta ja näin sanotaan myös Attendon omassa, sisäisessä toimintaohjeessa. Attendo on meille kertonut, että avustajat voivat tehdä suunnitelmia, vaikka omassa ohjeistuksessa todetaan muuta. Hoivakriisin yhteydessä tämä on melko vastuutonta.

”Ei kustannuskysymys”

Attendon viestintäpäällikön Ilona Sammaljärven mukaan filippiiniläishoitajat tulevat Suomeen hoiva-avustajiksi ja voivat opiskella lähihoitajiksi oppisopimuksella, koska EU:n ulkopuolinen sairaanhoitajan tutkinto ei ole pätevä Suomessa.
– Filippiiniläishoitajia ei palkata kustannussyistä. Maksamme kaikille työntekijöillemme, niin filippiiniläisille kuin muillekin, aina työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Hoiva-avustajana toimivalle maksamme työehtosopimuksen mukaisen hoiva-avustajan palkan ja valmistuneelle lähihoitajalle maksamme työehtosopimuksen mukaisen lähihoitajan palkan, kun hän alkaa tehdä lähihoitajan työtä. Kyseessä on siis vastaus hoitajapulaan, ei kustannuskysymys.

Sammaljärven mukaan työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä varautumista työvoimapulaan.
– Emme säästä tällä toiminnalla, päinvastoin puhtaasti kustannusten kannalta tämä on meille kalliimpaa kuin suomalainen työvoima. Filippiiniläishoitajien palkka on työehtosopimuksen mukainen. Maksamme WLO:n ohjeen mukaan kaikki kustannukset lentolippua ja Filippiineillä tehtävää lääkärintarkastusta lukuun ottamatta. Näihin kustannuksiin sisältyy muun muassa pitkä kielikoulutus. Filippiiniläishoitajia ei kohdella millään tavalla eri tavoin kuin suomalaishoitajia, Sammaljärvi sanoo.


”Aina yritetään alta riman”

Parkkolan mukaan filippiiniläisten kohtelu on vuosien saatossa parantunut, mutta silti ongelmia tulee esiin edelleen.
–Alussa oli tällaisia ihan älyttömiä, että esimerkiksi vuokra on osa palkkaa. Ne ovat onneksi jääneet pois. Aina kun on vähänkin henkilö, joka ei osaa pitää kiinni omista oikeuksistaan tai puhu kieltä, yritetään aina mennä alta riman tai ainakin hyvin lähelle.

Filippiiniläiset ovat kulttuurista, jossa on totuttu erilaiseen meininkiin kuin Suomessa.
–Ay-toimintakin on siellä vähän pahasta. Se on näkynyt näin, että kaikenlaisia ehtoja on otettu työsopimukseen. Työnantajat hyväksikäyttävät heitä suorastaan.

Kilpajuoksuja työehtoja vastaan

Jukka Parkkolan mukaan hoiva-alalla on varsin tuttu käytäntö, että kalliimpia työntekijöitä potkitaan pois ja halvempia pyritään saamaan tilalle. Helpointa riistaa ovat ulkomaalaiset, jotka eivät osaa kieltä tai tunne oikeuksiaan.Suomalaisille hoitajille heistä aiheutuu vaivaa usein kieliongelmien takia arjen työssä.

–Hehän (hoivajätit) ostavat yksityisiä, pienempiä pois ja ensimmäinen lähtökohta on, että velvoitetaan, vaikka velvollisuutta ei olekaan, allekirjoittamaan uudet työsopimukset.

Palkkakikkailu tapahtuu esimerkiksi niin, että työssäkäyntialue voi kasvaa tai palkkatasossa aloitetaan alimmasta palkkaluokasta ja loppu on henkilökohtaista lisää.
–Kaikki jatkossa yksikköön tulevat voidaan sitten palkata ilman lisiä. Ilman palkkakikkailua samasta työstä pitäisi maksaa samaa palkkaa ilman lisiä.

Aina uusia kikkoja

Parkkola on välillä käyttänyt termiä kilpajuoksu.
–Jos työehtosopimukseen saadaan joku parannus, he keksivät jonkun uuden jutun ja se leviää kartellityyliin.

Esimerkki viime ajoilta on, että osa-aikaisille työntekijöille, jotka tekevät määrätyn rajan alle tunteja viikossa, ei kuuluisi työterveyshuolto.
–Se on lainvastaista. Tämän ne ovat nyt keksineet. Aina tulee jotain uusia, kun on työvoimavaltainen ala. Tähän tämä on johtanut. En sano, että siellä on kartelli, mutta kaikki toimivat samalla tavalla niin, että ei makseta lähellekään sitä, mitä kuntapuolella maksetaan, eikä kilpailla muillakaan työsuhteiden ehdoilla.

Kuntapuolella voidaan maksaa esimerkiksi sadan euron hälytyskorvaus, että joku tulisi sijaiseksi.
–Yksityiset eivät mielellään maksa edes tessin hälytyskorvausta.

Attendo on ollut viimeaikaisessa hoivakohuissa yksi pahiten ryvettyneistä.Yhtiössä on käyty viime vuosina lukuisia yt-neuvotteluja. Esimerkiksi 2017 Tehy ärähti 70 vastaavan sairaanhoitajan tehtävän poistamisesta ikäihmisten palveluista. Tehy tuomitsi suunnitelmat jyrkästi hoidon laatua ja potilasturvallisuutta vaarantavina ja käytännössä sairaanhoitajien palkkaa alentavina toimenpiteinä.

Ilona Sammaljärvi ei vastaa suoraan Iltalehden kysymykseen siitä, kuinka paljon kaiken kaikkiaan suomalaisia työntekijöitä on irtisanottu ja kuinka moni heistä on korvattu filippiiniläisellä työvoimalla.
– Joissain yksiköissä siivouspalvelut on ulkoistettu kilpailutusprosessin kautta.Alihankkijan työntekijöiden kansallisuus ei vaikuta näihin kilpailutuksiin millään tavalla, vaan kyse on ulkoistuksesta siinä missä muutkin, Sammaljärvi sanoo.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/21403a5e-2f1b-439b-b5ce-2957703dc016
 
En nyt ihan suoraan tiedä mitä tolla tarkoitat mutta aika amerikkalaiselta mun työnantajan pääkonttori näyttää ja juuri sen likemmäksi 'piilaakson' ydintä ei pääse kun pääkonttori on Stanfordin kampusalueella.....

Geronimoa ja Istuvaa Härkää.

USA on entinen siirtomaa, jonka kasvu rakentuu edelleen maahanmuutolle. Uudet etniset ryhmät tulevat entisten sekaan.

Intiaanit ovat muuttaneet autuaammille metsästysmaille.
 
Geronimoa ja Istuvaa Härkää.

USA on entinen siirtomaa, jonka kasvu rakentuu edelleen maahanmuutolle. Uudet etniset ryhmät tulevat entisten sekaan.

Intiaanit ovat muuttaneet autuaammille metsästysmaille.

Intiaanit pyörittävät kasinoita joissa valkonaamat tuhlaavat rahojaan :D
 
Intiaanit pyörittävät kasinoita joissa valkonaamat tuhlaavat rahojaan :D

Noinkin.

Yhdysvalloissa reservaatti-intiaanien asemasta päättää viime kädessä liittovaltion kongressi. Osavaltioilla ei ole paljonkaan sanottavaa siihen, mitä reservaateissa tapahtuu. Periaatteessa osavaltioiden lait eivät ole voimassa reservaattien alueella, mikä on aiheuttanut monia katkeria ja yhä jatkuvia valtakamppailuja intiaanien ja osavaltioiden sekä osavaltioiden ja liittovaltion kongressin välille.[3] Yhdysvalloissa reservaateilla on Indian Gaming Regulatory Act -laissa säädettyjä erityisoikeuksia kasinojen pitämiseen.


Intiaanireservaatit
ovat intiaanien tai eskimojen hallitsemia alueita Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Reservaatit saivat alkunsa 1800-luvulla, kun eurooppalaislähtöiset uudisraivaajat ottivat intiaanien maat itselleen.

Yhdysvalloissa reservaatit (Indian reservation) toimivat Yhdysvaltain sisäministeriön Bureau of Indian Affairsin alaisuudessa. Kanadassa reservaatti (Indian reserve) on määritelty erityisessä Indian Act -laissa (1876). Yhdysvalloissa on tätä nykyä noin 300 intiaanireservaattia.[1] Alaskassa on yksi reservaatti.[1] Niiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 56,2 miljoonaa eekkeriä eli noin 227 000 km²,[1] mikä on 2,3 % Yhdysvaltojen pinta-alasta. Liittovaltion tunnustamia alkuperäisheimoja, mukaan lukien Alaskan heimot, on 566.[1] Kaikilla heimoilla ei ole omaa reservaattia kun taas joillakin niistä on useampia.[2] Enemmistö intiaaneista elää silti reservaattien ulkopuolella.

Parantunesta terveystilanteesta huolimatta intiaanit johtavat Yhdysvaltain sairaustilastoja. Joissakin heimoissa ja reservaateissa lähes puolet aikuisväestöstä sairastaa diabetesta. Alkoholismi on intiaanien keskuudessa viisi kertaa niin yleistä kuin koko maan väestössä. Itsemurhia intiaanit tekevät kaksi kertaa niin paljon kuin koko väestö keskimäärin. Yli kansallisen keskiarvon intiaanit kärsivät myös maksakirroosista, influenssasta, keuhkotaudista ja erilaisista lastentaudeista.[9]

Reservaateista väkirikkain on Arizonan, New Mexicon ja Utahin alueella sjaitseva navajo-reservaatti, jossa asuu noin 150 000 intiaania. Se on myös pinta-alaltaan suurin, peräti 5,6 miljoonaa hehtaaria. Muita väkirikkaita reservaatteja ovat lakotojen Rosebud (n. 20 000) ja Pine Ridge (n. 15 000 asukasta). Reservaateissa asuu tosin myös muita ihmisiä kuin intiaaneja, esimerkiksi Rosebudin reservaatin kokonaisväkiluvusta vain noin puolet on intiaaneja.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Intiaanireservaatti

Silti citizen Kane kitisee.
 
Suomesta voisi tulla ihan hyvä reservaatti. Alkoholisteja ja peliongelmaisia riittää. :D
 
Mulla on yksi Bostonin kaveri joka tekee sosiaalityötä Pohjois-Dakotassa noiden inkkarien parissa. Ei ole kasinoiden valojen välkettä juu siellä... Meno on koko liki mitä maorien vastaava on/oli NZ:ssä. 1800-luvun suomalaisissa "työväen" kaupunginosissa on täällä saatu aikaan jotain asiaa muistuttavaa mutta ei sittenkään.
 
Oi, kallis koti(maa).

Omakotiliitto on selvityttänyt kolmatta kertaa kunnallisesti ja alueellisesti päätettäviä asumismenoja – nyt peräti sadassa kunnassa. Selvityksen perusteella asuminen on kalleinta Pohjois-Savon maakunnassa.

Tänä vuonna 2019 ääripäihin sijoittuivat uudet kunnat. Kalleinta asuminen on Kemiönsaarella ja huokeinta Kempeleessä. Kemiönsaarelainen perhe maksaa asumisestaan vuodessa runsaat 4 700 euroa, kun perhe Kempeleessä selviää reilulla 3 200 eurolla.

Isoin kuluerä asumisessa on lämmitys, ja suurimmat kustannuserot kuntien välillä löytyvätkin lämmityskuluista. Kalleinta lämmitys on Savossa. Pieksämäellä, Siilinjärvellä, Iisalmessa, Varkaudessa ja Leppävirralla 120 neliömetrin omakotitalon lämmitys kustantaa vuodessa 2 393 euroa, kun taas Pietarsaaressa koti lämpeää 1 644 eurolla vuodessa. Eroa on peräti liki 750 euroa.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/omakotiasumisen-hinnassa-valtavat-erot-riippuen-siita-missa-sattuu-asumaan-ja-kuilu-vain-kasvaa/256c6bbf-1f9a-4a9e-aace-2c27385d076a
 
Suomesta voisi tulla ihan hyvä reservaatti. Alkoholisteja ja peliongelmaisia riittää. :D

Sääntely 'toimii' molempiin suuntiin, eli jotkut reservaatit ovat kieltäneet alkoholimyynnin väestön alkoholiongelmien vuoksi. Osavaltion puolelle heidän lakinsa ei tietenkään ulotu, niinpä rajalle on perustettu viinakauppoja joihin inkkarit käyvät kantamassa rahansa.
Suomessa on vähän sama meininki Baltian viinarallin, ja Ruotsin nuuskarallin suhteen.
 
Helsingin uutisten sivulla, josta ao. juttu löytyy on myös isohko SDP:n vaalimainos. Tarkoittaako se, että demareita äänestämällä rahahuolet häipyvät?

Nimim. "Epätietoinen Espoosta"

Rahavaikeudet tuovat häpeää suomalaisille – "Raha, raha, raha – se ratkaisee joka paikassa"



Sauvo Jylhä / Arkisto

Häpeä on yksi merkittävä tekijä, joka tuo nuoria aikuisia psykoterapeutin vastaanotolle, kertoo psykoterapia-alan konkari Jorma Myllärniemi.
– Useimmiten he tulevat vastaanotolle ahdistuksen, masennuksen tai itsetunto-ongelmien takia. Taustalta löytyy kuitenkin usein myös häpeää. Häpeä pitkittyessään voi johtaa masennukseen, Myllärniemi kuvailee.
Myllärniemi on tehnyt yli 30-vuotisen uran nuorten aikuisten parissa psykoterapeuttina ja -analyytikkona. Hän on auttanut mielenterveysongelmista kärsiviä pääosin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palveluksessa.

Myllärniemen potilailla on ollut monenlaisia häpeän aiheita. Yleisimpiä näistä ovat mielenterveydelliset, sosiaaliset sekä omat tai perheen taloudelliset ongelmat.
– Häpeän aihetta yritetään kaikin tavoin salata. Sitä ei haluta paljastaa. Jos pitää koko ajan kätkeä jotain asiaa, se kaventaa elämäniloa ja omasta elämästä saatavaa tyydytystä, Myllärniemi muistuttaa.
Viime vuodenlopussa eläköitynyt Myllärniemi huomauttaa, että hyvinvointierojen kasvu ja väestön kahtiajakautuminen ovat omiaan ruokkimaan ihmisten taloudelliseen asemaan liittyviä häpeän tunteita.
– Raha, raha, raha – se ratkaisee joka paikassa. Kaikkialla pyritään vain maksimoimaan voitot. Yhteiskunnassa arvomaailma on todella pahasti vääristynyt.

Mitä ihminen voi sitten tehdä nykyisessä rahakeskeisessä yhteiskunnassa, jotta hän voi päästä eroon häpeän tunteesta?
Siitä ei välttämättä pääse aina eroon, mutta sen kanssa voi oppia elämään, Myllärniemi vastaa.
– Ei ole mitään vippaskonsteja tai harjoituksia. Omaa häpeää voi kuitenkin yrittää tutkia: voi miettiä, onko tunne tuttu tai onko kokenut sellaista aiemmin.
Itsetuntemuksen vahvistaminen voi lieventää ennen pitkää häpeää.
– Pitää ymmärtää omat rajansa. Silloin kipeä häpeäkin voi laantua ajan kanssa.

Häpeässä on Myllärniemen mukaan hyväkin puolensa.
– Se opettaa meille kovalla kädellä kohtuullisuutta ja nöyryyttä: sen avulla ihminen ei lähde kuvittelemaan itsestään liikoja.

https://www.helsinginuutiset.fi/art...lle-raha-raha-raha-se-ratkaisee-joka-paikassa
 
Back
Top