Suomalainen talouspropaganda

Minimipalkasta puhuminen on poliittinen miina: joku kuitenkin kysyy, että paljonko sen pitäisi olla - ja heti perään kysytään, että silläkö muka pitäisi tulla toimeen? Ihan niin hienosta ideasta ei taida olla kysymys; tulonjakoa tarvittaisiin edelleen :oops:

Minimipalkan hyveet ovat moninaiset, mutta niihin ei ikävä kyllä kuulu takuu siitä, että sillä tulisi toimeen.
Työ- ja rikosoikeudellinen tulkinta riistopalkkauksesta ja ihmiskaupasta tulisi kuitenkin paljon selvemmäksi. Muunkinlainen huono-osaisten neuvotteluaseman hyväksikäyttö :devilish: vaikeutuisi.

Suurin kompastuskivi taitaa olla se, että jotkut tahot ovat välittömästi kirkumassa, että minimipalkka muodostuu joksikin ihan muuksi, kuten normipalkaksi. Ei - se olisi vain lähtökohta niitä varten, joilla ei kerta kaikkiaan ole neuvotteluvoimaa.
Hyviä huomioita. Esim. Norjassa ei ole säädetty minimipalkasta yhtään mitään.
 
Työ- ja rikosoikeudellinen tulkinta riistopalkkauksesta ja ihmiskaupasta tulisi kuitenkin paljon selvemmäksi

Miten subjektiivista käsitettä voidaan saada selkeämmäksi? Oikeasti kysymyshän kuuluu, että kenen käsitys otetaan pölkylle. Oikea vastaushan tähän on valtion käsitys (tai pikemminkin yhteiskunan eliitin käsitys) ja valtion tavoitteena on pitää firman rattaat pyörimässä vaikka mitä tapahtuisi kansalle. Prosessi etenee siihen pisteeseen, että täällä otetaan feudaalijärjestelmä käyttöön, koska mikä tahansa palkka on liikaa.
 
Euro on ollut alusta asti poliittinen projekti, jolla luodaan uusi kansainvälinen reservivaluutta USD:n rinnalle. Projekti on edistynyt hitaasti. Kansallisia talouspolitiikkoja ajatellen projekti olisi saanut edistyä vieläkin hitaammin. Toisaalta Kiinakin on jo ryhtynyt kilpailuun.
Jep. Viime vuosikymmenen aikana euron osuus keskuspankkien valuuttavarannoista laski. Dollarin asema pysyi about samana. RMB kaksinkertaisti osuutensa viidessä vuodessa, joten tahti on huima. :D

Minun elinaikana euro tuskin menee dollarin rinnalle, saatika ohi. Ja ajattelin elää vielä pitkään.
 
Jep. Viime vuosikymmenen aikana euron osuus keskuspankkien valuuttavarannoista laski. Dollarin asema pysyi about samana. RMB kaksinkertaisti osuutensa viidessä vuodessa, joten tahti on huima. :D

Minun elinaikana euro tuskin menee dollarin rinnalle, saatika ohi. Ja ajattelin elää vielä pitkään.

Varantovaluuttojen prosenttiosuudet muuttuvat suhteellisen hitaasti.

1580650038051.png

Maailman johtavan varantovaluutan syrjäyttäminen vaatisi mullistavia muutoksia geopolitiikassa. USD syrjäytti Ison-Britannian punnan noin 100 vuotta sitten.

Euro-järjestelmän kehittäminen etenee varmaankin enemmän käytännön ongelmien ratkaisemisen kautta: maksujärjestelmät (SEPA-maksut), pankkiunioni (talletussuoja), pääomamarkkinaunioni jne.
 
Muistaakseni tässä aiheessa on välillä kyselty sijoitusneuvoja. Järkevin ja ainoa neuvo, jonka annan on, että laittakaa rahanne laajasti hajautettuihin ja kuluiltaan halpoihin indeksirahastoihin.

Mutta jos nyt paskanjauhamisen vuoksi pohdiskellaan, että mihin sitä kannattaa rahansa tunkea, jos haluaa pelata...

Silloin kannattaa ostaa, kun kaduilla on verta. Hongkongin kaduilla ei ole vain verta, vaan koronaviruksella ryyditettyä verta. Mikäpä hongkongilainen yritys kärsii koronaviruksesta erityisen paljon? Cathay Pacific, tietenkin. Hongkongin protestit ovat rokottaneet Cathayn osakekurssia, ja niin on myös koronavirusepidemia. Aikanaan kuitenkin epidemia laantuu ja todennäköisenä voidaan pitää sitä, että silloin Cathayn kurssi nousee.

Mutta kukaan ei tietenkään lähde rahojaan uhkapelaamaan mp.netin viestin takia; ja jos niin tekee, niin ansaitseekin menettää rahansa.
 
Eikös nämä olleet valtaisa mahdollisuus ja voimavara :unsure:

Juhana Vartiainen: Turvapaikanhakijoilla ei paranneta Suomen taloutta, osa maahanmuuttajista nostanut yli 20 vuotta toimeentulotukea – syy Suomen työllisyysongelmiin on silti muualla

 
https://seura.fi/asiat/tutkivat/kuntiinsijoittajat/

Tällaisia kansainvälisiä bisnesmiehiä Mänttä-Vilppulan ilmailupuiston ja Luumäen mökkikylän takaa löytyy: Suomen valtiokin pönkitti ”Elämän yliopiston” kasvatteja ja venäläisen rahan tuttavia

Nuorempana äärioikeistolaisessa poliittisessa liikkeessä toimineen Francesco Osannan tatuointi muistuttaa italialaisille tuttua Mussolinin ajan kotkasymbolia. © KUVAKAAPPAUS

Mänttä-Vilppulan ilmailupuistohankkeen ja Luumäen luksusmökkikylän mahdollistajat, italialaisyrittäjä Francesco Osanna brittiystävineen ovat Seuran selvityksen perusteella värikästä väkeä. Miljoonamiehinä esiintyvän joukon taustalta löytyy yhden punnan yhtiöitä ja yhteyksiä venäläisiin rahavirtoihin – sekä Suomen valtion Business Finlandiin.
Seura kertoi 5. helmikuuta Mänttä-Vilppulan suurhankkeen, Lakeside Airpark -nimisen ilmailu- ja yrityskylän taustahahmosta, italialaisesta liikemiehestä Francesco Osannasta. Seuran jutun voit lukea tästä linkistä .

250 miljoonaa euroa maksava hanke toisi kaupunkiin yksityislentokentän viereen kymmeniä luksushuviloita, joiden pihaan kansainväliset asukkaat voisivat rullata omilla koneillaan.


Havainnekuva Mänttä-Vilppulaan suunnitellusta ilmailu-yrityspuistosta. © LAKESIDEAIRPARK
Lisäksi Serlachius-yhtiön entisen teollisuuslentokentän ympäristöön Sassin alueelle on tulossa muun muassa kylpylä-hotelli ja mahtavat 23000 neliötä yritystilaa.

Mänttä-Vilppula esitteli vuodenvaihteessa Osannan kuntalaisille kansainvälisenä suurliikemiehenä ja kokeneena investoijana, mutta suomalaiset tiedotusvälineet ovat löytäneet hänestä hyvin vähän faktaa ja hyvin paljon epämääräistä tietoa.
Useimmat hänen yhtiöistään ovat pöytälaatikkofirmoja eli olemassa vain paperilla, ja miehen laajaksi mainostettu yhteistyöverkostokin näyttää koostuvan paljolti hänen itsensä perustamista yrityksistä.

Osanna ei kuitenkaan ole liikkeellä yksin. Mukana Suomi-bisneksissä on myös hänen tuttavapiiriinsä kuuluvia brittisijoittajia, jotka ovat kiertäneet hänen kanssaan monissa kunnissa, hyvää hyvyyttään apua tarjoamassa.

Osanna brittikumppaneineen on luvannut haalia muun muassa Lakeside Airparkin investoinnille sata miljoonaa euroa luxemburgilaisen rahaston kautta.
Samaan syssyyn hänen kerrotaan välittävän rahoituksen myös toiseen kuntahankkeeseen, rikkaita venäläisturisteja odottavaan Golden Lake Villas -yhtiön huvilakylään Etelä-Karjalan Luumäellä.

Rahan lähde on salaisuus – kunta myöntää ettei tiedä onko rahastoa vielä olemassa
Suomalaiskunnille hyväntekijäksi ryhtyvän luxemburgilaisen rahaston nimi tai omistajat ovat salaisuus.

Lakeside Airparkista vastaavan Mänttä-Vilppulan elinkeinoyhtiöiden toimitusjohtajan Otto Huttusen mukaan koko rahastoa ei ehkä vielä ole olemassakaan, koska investointihanke on virallisesti kesken.

Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto päätti tammikuussa äänin 28–7 lähteä edistämään hanketta, mutta päätös on lainvoimainen vasta 5. maaliskuuta – ellei asiasta valiteta.

Tällaiset rahasto- ja rahoitusjärjestelyt ovat kaupungin johdon mukaan normaaleja menettelytapoja vastaavissa kansainvälisissä hankkeissa.

Työ- ja elinkeinoministeriökin kiirehti Osannan yhtiön kotoutumista – tarkistamatta taustoja
Joka tapauksessa Francesco Osanna näyttää kumppaneineen vakuuttaneen paitsi Mänttä-Vilppulan virkamiehet ja poliitikkojen enemmistön, myös työ- ja elinkeinoministeriön (TEM).

TEM:n alainen viennin ja investointien kehittämisorganisaatio Business Finland käytti kesällä 2019 vaikutusvaltaansa, jotta Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) kiirehtisi Osanna ACI Finland -yhtiön rekisteröimistä.

Business Finlandin johtaja Hanna Lankinen vetosi rekisterinpitäjiin 11. kesäkuuta näin:

”Kansainväliset Osanna Group S. R. L. ja Asset & Capital Investment (ACI) ovat käynnistämässä investointitoimintaa Suomeen. (…) Nyt neuvottelujen alla olevien kahden ulkomaisen investoinnin kohdistuminen juuri Suomeen edellyttää, että suomalainen yhtiö saadaan pikaisesti rekisteröityä. Pyydämme kaupparekisteriä huomioimaan kahden hyvin merkittävän investoinnin etenemisen takaamisen tärkeänä syynä käsittelyn jouduttamiseksi.”

Jo viikon päästä, 18. kesäkuuta, Osanna ACI Finland olikin rekisteröity.
Lankinen kertoo tehneensä kiirehtimispyynnön Osannan suomalaisen yhtiökumppanin, yrityskonsultti Pekka Kähkösen toiveesta.

”Teemme pyyntöjä joskus perustellusta syystä, eikä niitä tule kovin usein. Tässä tapauksessa arvioimme, että se oli perusteltua,” sanoo Lankinen.

Lankinen ei kysellyt hankkeen taustoista tarkemmin, koska kyseessä olivat yritysten väliset ”luottamukselliset asiat”.

Hanketta junailee myös elämän koululainen Lontoosta
Nyt suomalaiskuntien apuna hyörivät Francesco Osannan lähipiiriin kuuluvat brittiläiset liikemiehet ilmestyivät suomalaisten horisonttiin ensimmäisen kerran tiettävästi toukokuussa 2018.

Tuolloin Business Finland järjesti maakunnallisen Kainuun Etu -elinkeinoyhtiön kanssa Lontoossa Suomen-suurlähettilään residenssissä kansainvälisille sijoittajille lounastilaisuuden, jossa suomalaiset esittelivät rahoitusta kaipaavia hankkeitaan.

Tilaisuuden seremoniamestarina toimi kiinteistöalan sarjayrittäjä ja konsultti Graham Evans. Hän oli suhteidensa avulla saanut lounastilaisuuteen 20 sijoittajakandidaattia.

Evansin taas oli löytänyt Kainuun Edun brittiläissyntyinen johtaja Carl Wideman, joka työskenteli Evansin kanssa noin 30 vuotta sitten samassa kiinteistösijoitusyhtiössä.

Evans kehuu Linkedin-profiilissaan opiskelleensa ”Elämän yliopistossa”.
Hänen nykyinen Evansis Property Intelligence -yhtiönsä on perustettu yhden punnan peruspääomalla 2016. Sillä ei ole niin paljon liikevaihtoa, että se olisi rekisteröinyt tilinpäätöstietojaan.


© LINKEDIN
Evans kertoo kotisivuillaan tekevänsä bisneksiä Suomen ohella Kyproksella. Siellä hän muun muassa kauppaa EU:n moittimia, niin sanottuja kultaisia EU-viisumeita sijoittajille ja muille äveriäille.
Portugalissa hän markkinoi loma-asuntoja.
Evans hehkuttaa läheistä suhdettaan Business Finlandiin ja kertoo tekevänsä ”tiivistä yhteistyötä Suomen hallituksen kanssa”.

Hanna Lankisen mukaan Evans puhuu pötyä.
”Mitään virallista yhteistyötä ei ole”, sanoo Lankinen.

Evans on sittemmin poseerannut Suomessa Osannan ja muiden monikansallisten puuhamiesten kanssa niin Mänttä-Vilppulassa kuin Luumäelläkin, mutta harvalla on tietoa mitä kaikkea hän hankkeissa oikeastaan tekee.

Loistoautomies ilmestyi suomalaisten avuksi
Yksi Lontoon-tilaisuuden sijoittajavieraista oli piskuisen ACI-brittirahoitusyhtiön vetäjä Roy Goff, jonka Carl Wideman muistaa kurvanneen lähettilään residenssin eteen mahtavalla Rolls-Roycella.

Goffin ACI-yhtiö toimii eteläenglantilaisessa Christchurchin pikkukaupungissa. Tilinpäätöksessä kerrotun osoitteen perusteella ACI sijaitsee teollisuusalueella paikallisen Lidlin takana lvi-liikkeen, varaosamyymälän ja akvaariotarvikeliikkeen lomassa.


© LINKEDIN
Lontoossa Goffin pakeille pääsivät Luumäen Golden Lake Villasin edustajat, jotka etsivät lomakylähankkeelleen rahoittajaa. Ei aikaakaan, kun Goffin seuraan olivat pyrkimässä myös Mänttä-Vilppulan ilmailupuiston puuhamiehet.

Joskus vuoden 2019 puolella Goff löysi suomalaisten tukijaksi myös italialaisen yhtiökumppaninsa, vastikään rahoitusmeklarin uralle antautuneen Francesco Osannan.

Investoijien aiemmat näytöt ovat salaisia, kaupunki väittää
Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen muistuttaa, että Goff ja Osanna ovat vain välikäsiä, eivät rahan lähteitä. Hänkään ei halua paljastaa Mänttä-Vilppula-sijoituksen varsinaista rahoittajaa.

”Rahoituksen lähteet eivät halua kovin julkisesti esiintyä, se on kyllä havaittu tässä.”

Francesco Osannalta ei ole löytynyt julkisia näyttöjä vastaavien yrityshankkeiden vetämisestä, mutta kaupungin johto vakuuttaa muuta.

”Hänellä on useita referenssejä. En ole ihan varma kuinka julkisia ne ovat”, sanoo Auvinen.

Miksi ihmeessä julkiseen hankkeeseen osallistuvan yrittäjän liiketoiminnan näytöt olisivat salaisia?

”Kannattaa Otto Huttuselta kysyä, hän tuntee ne paljon paremmin”, sanoo Auvinen.

Huttunenkin sanoo perehtyneensä referensseihin ja vakuuttuneensa kumppaneidensa kyvystä välittää rahoitusta.

”Referenssit ovat varmaan salaisia. Ja ne eivät ole Goffin tai Osannan referenssejä, vaan he vain välittävät rahaa siinä välissä. He ovat fundereita (rahoittajia), eivät investoreita”, huomauttaa Huttunen.

Yhteyksiä Venäjän rahoituspiireihin
Pystyisikö rahoituksen lähdettä päättelemään Francesco Osannan muiden yhteistyökuvioiden kautta?

Osannalla on tiiviit suhteet esimerkiksi Valko-Venäjän ja Ghanan ohella myös Arabiemiraatteihin, onhan hänen toinen kotipaikkansa Dubai.

Sieltä löytyy yksi mahdollinen kytkös kansainväliseen rahoitusmaailmaan.
Arabiemiraateissa asuu myös Osannan läheinen kumppani, Inwex-sijoitusyhtiötä pyörittävä libanonilaisliikemies Tajeddine Seif.
Inwex kertoo esitteessään, että sen partnereita ovat Osannan yhtiön ohella muun muassa venäläinen Neftjanoi Aljans -pankki.


Emiraateissa toimiva Inwex-sijoitusyhtiö on listannut Osannan kumppanikseen – samoin kuin venäläisiä rahanliikuttelijoita.
Neftjanoi Aljans on osallisena Venäjällä suuressa korruptio- ja rahanpesuskandaalissa: vankilatuomion 2017 saanut Venäjän entinen kulttuuriministeri Grigori Pirumov hyödynsi pankkia kavaltaessaan miljoonia euroja valtion restaurointivaroja.
Heinäkuussa 2019 myös Neftjanoi Aljansin hallituksen silloinen puheenjohtaja pidätettiin epäiltynä petoksesta ja osallistumisesta rikollisryhmän toimintaan.

Menekkiä paljon, riskiä nolla
Palataanpa Mänttä-Vilppulan ilmailupuistoon. Kansainvälistä markkinatutkimusta sen menekistä ei ole tehty, mutta Otto Huttusen mukaan asukkaita ja yrittäjiä on sinne lähes jonoksi asti:
”Minulla on soinut kovasti puhelin”, hän sanoo.
Veronmaksajien riski taas on hänen ja kaupunginjohtaja Auvisen mukaan pyöreä nolla. Vastuu liiketoiminnasta ja sadan miljoonan euron lainan korkojen maksusta on täysin hanketta varten perustetulla Lakeside Airpark -yhtiöllä. Sen pääosakkaaksi tulee Osannan yhtiö.
”Jos hanke epäonnistuu, Lakeside Airpark menee konkurssiin, eikä kaupungille tule mitään vahinkoa”, sanoo Auvinen.
”Suhtaudun asiaan aika luottavaisesti. Nyt on kaikkien etu, että hanke saadaan vietyä eteenpäin.”


Francesco Osanna on kirjoilla Italiassa ja Dubaissa.
Lue tästä linkistä Seuran toimituspäällikön kommentti:
Näin Mänttä-Vilppula kiitti mediaa italialaissijoittajan taustan tarkistamisesta – haukkui valehtelusta ja vihjaili oikeustoimilla



Ilmailupuisto on hanke ”jossa ei ole heikkouksia”
Ilmailupuistoa on voimallisimmin edistänyt Mänttä-Vilppulan elinkeinoyhtiöiden toimitusjohtaja ja Mänttä-seuran puheenjohtaja Otto Huttunen.
Vuonna 2016 Huttunen oli vielä töissä Tampereen ammattikorkeakoulussa korkeakouluasiamiehenä, ja samaan aikaan hänen johtamansa kotiseutuyhdistys ahersi ilmailupuistohankkeen hyväksi.
Mänttä-seura teetti EU-rahojen turvin ja Huttusen johdolla ilmailupuiston master plan -yleissuunnitelman. Huttunen myös teetti Mänttä-seuran toimeksiantona ilmailualueen kehittämisestä ammattikorkeakoulun opiskelijoilla opinnäytetyön.
Hän näyttää tartuttaneen palavan intonsa opinnäytetyön tekijöihin, jotka eivät tahtoneet keksiä ilmailupuistohankkeesta mitään riskejä:
”Vaikeampaa on saada listattua alueen heikkouksia ja uhkia, koska tutkijat ovat itsekin niin innostuneita kyseisestä aiheesta ja näkevät alueen kehittämisessä suuria mahdollisuuksia,” tekijät kirjoittivat opinnäytetyöhön.
EU-hankerahoilla Huttunen ja Mänttä-Seuran silloinen projektipäällikkö Markus Lumenkehto kävivät monet kerrat muun muassa Saksassa haistelemassa harrasteilmailun tuulia.
Hankkeen tuloksena syntyivät hulppeat havainnekuvat, joilla nyt markkinoidaan Lakeside Airpark -ilmailupuistoa.
Vuonna 2017 Huttunen ampaisi Mänttä-Vilppulan elinkeinoyhtiöiden toimitusjohtajaksi ja julisti ilmailupuiston kehittämisen ensimmäiseksi työtehtäväkseen.
Sulkutili huolettaa kaupunkilaisia
Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen kertoo tavanneensa kansainväliset rahoittajaliikemiehet Roy Goffin ja Graham Evansin ensimmäisen kerran noin vuosi sitten ja Francesco Osannan hieman myöhemmin.
Kaupunki on teettänyt lakiyhtiöllä liikemiehistä taustaselvityksen. Salaisessa selvityksessä ei Auvisen mukaan löytynyt mitään epäilyttävää.
Osannan ilmoittamiin olemattomiin partnereihin ja yhtiöihin tai esimerkiksi hänen taustaansa äärioikeistolaisessa poliittisessa järjestössä selvitys ei puuttunut.
”On poliittinen tausta mikä on, se ei ole olennaista tässä tilanteessa”, sanoo Auvinen.
Erityistä huolta kaupunkilaisissa on herättänyt sulkutili, jolle kaupunki aikoo laittaa investoinnin vakuudeksi kymmenen miljoonaa euroa.
Salaisessa mutta julkisuuteen vuotaneessa sopimuspykälässä sanotaan, että lainanantaja eli Osanna yhtiöineen saa käyttää sulkutilin rahoja ”peruuttamattomana sitoumuksena (…) velkarahoitukseen käytettävissä olevana talletuksena”.
Auvinen ei kommentoi salaista pykälää, mutta vakuuttaa, ettei Osannalla tule olemaan pääsyä rahoihin.


Lakeside Airpark käyttää mainoskuvissaan kotimaista Atol-lentovenettä, jonka prototyyppi tuhoutui jo 2018 lento-onnettomuudessa. © LAKESIDEAIRPARK
 
Noita piisaa, Sunny Car Center Hämeenlinnassa, kaviaarintuotantoa Ilomantsissa, Jurase Park Vantaalla. Kuntapäättäjissä on turhan paljon herkkäuskoisia.
Jos tuo toteutuu tulee monikansallista värinää, kun ruskit ja arapit lentelee koneillaan hämeen takamailla, verotarkastuksen paikka ;)
 
Jurase Park-mies riitelee Soinin kunnan kanssa laskettelukeskuksesta:

 
Jurase Park-mies riitelee Soinin kunnan kanssa laskettelukeskuksesta:

Siinä on Soinin kunta kyllä uskonut ihmeisiin...
Laskettelukeskuksen lisäksi haluttiin myös laajempaa ympärivuotista toimintaa ja sellaista tuleva yrittäjä esitti. Suunnitelmat olivat suuret ja yrittäjä visioi miljoonainvestointeja ja aasialaisia turisteja Soiniin.
 
Mutta osaataanhan me ihan kotomaisinkin voimin tehä bisneettiä, henkilökohtaisena suosikkina on Ahteri ja pandat Kiinasta. No kuka maksaa? No ko. kunnan veronmaksajat (ja valtion syöksyessä apuun myös ei- ahterilaiset). Onnea Ähtäri! (Dressman äänellä).
 
Mutta osaataanhan me ihan kotomaisinkin voimin tehä bisneettiä, henkilökohtaisena suosikkina on Ahteri ja pandat Kiinasta. No kuka maksaa? No ko. kunnan veronmaksajat (ja valtion syöksyessä apuun myös ei- ahterilaiset). Onnea Ähtäri! (Dressman äänellä).
Niinpä, lujaa menee mutta menköön:
 
Maailman johtavan varantovaluutan syrjäyttäminen vaatisi mullistavia muutoksia geopolitiikassa.
Varman Murto jakaa näkemyksemme.

"Vaikka EU on suuri talousalue, eurosta ei ole dollarille vastusta.

– Euroopan kyky lähteä dollarin riippuvuudesta on heikko. Eurosta ei ole oikeasti tullut korviketta dollarille."

On hyvä, että Trump laittaa Putinin kaasuputkihankkeelle kapuloita rattaisiin.

 
Puhuuko Päivi puuta heinää?

Keskuskauppakamarin mielestä suhdanne-elvytyksen paalupaikalle on laitettava investoinnit infraan. Keskuskauppakamari toteaa, että viennin edellytys on hyväkuntoinen liikenneinfra ja 2,5 miljardin euron korjausvelka takaa, että kohteita elvytykselle löytyy eri puolilta Suomea.

– Lähiajalle suunniteltujen välttämättömien liikenneinfrahankkeiden toteuttaminen nopeutetulla aikataululla on oikea, elvyttävä toimenpide koronan jälkeen jättämässä tilanteessa. Infrahankkeiden avulla luodaan työpaikkoja, joita tänne koronapandemian jälkeen kipeästi tarvitaan. Lisäksi samalla kuitataan maksamatta jäänyttä infran korjausvelkaa ja edistetään parempia edellytyksiä logistiikalle, sanoo Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood.

Hänen mukaansa rataverkoston perusparantaminen ja modernisointi ovat nopeasti käynnistettäviä toimenpiteitä.

https://www.verkkouutiset.fi/kauppakamari-infrahankkeet-heti-kayntiin/#c2ee9493

Tunnin juna ja Iisakinkirkko olivat moderneja ja nopeasti käynnistettäviä infrahankkeita 1800-luvulla. Ensimmäinen on edelleen aloittamista vaille valmis.

Höyryveturikaudesta saisi jo siirtyä atomiaikaan ja hiilijalanjäljettömään etätyöhön esimerkiksi tietoliikenneinfrastruktuuri-investoinnein.
 
Back
Top