Jos lasketaan kotitalous vähennys pois hinnasta ja sähkön hinta ~ 20 centtiä / kwh siirtomaksuineen niin karkea arvio on 5 vuotta takaisinmaksuaika.
Viimeksi muokattu:
Suomen energiapoliittiset ratkaisut
- Viestiketjun aloittaja Sigma957
- Aloitus PVM
-TripleX-
Respected Leader
Ydinvoiman rakentamisen ongelma taitaa tällä hetkellä olla kannattavuus verrattuna muihin energiamuotoihin.
Tuuli- ja aurinkoenergian tuotantokustannukset ovat laskeneet koko 2010 ja 2020 lukujen ajan. Lisäksi todella merkittävä osa energiasektorin tutkimustyöstä tehdään noihin energiantuotantomuotoihin, joten kehitys ei tule pysähtymään vaan kiihtyy.
Sen sijaan ydinvoimalan M€/MW luku liikkunee jossain 5-7 välillä ja on jatkuvasti noussut kun se on tuulivoimalla 1-1.5 ja laskemassa, tuohon kun otetaan huomioon käyntiaikakerroin tuulivoimalle 0.35 ja ydinvoimalle 0.98 niin tuulivoima on edelleen edullisempi rakentaa eikä sillä ole polttoainekuluja, myös jälkihoitokulut ovat pienemmät.
Erotuksella pystyy rakentamaan sähkön ja energian (Power to X) varastointia, millä tasataan epätasaista tuotantoa. Kaupunkien kaukolämpöyhtiöt rakentavat nyt pää märkänä veden keittolaitoksia, joilla halvan sähkön aikana lämmittävät osan kaukolämpövedestä, tuskin ne tuota tekisivät elleivät uskoisi nimenomaan sähköenergian olevan halpaa tulevaisuudessa.
Oletetaan, että Suomeen rakennetaan 10000 MW tuulivoimaa ja se maksaa 15 miljardia. Sillä saadaan keskimäärin 3500 MW teho, ehkä enemmänkin tulevalla tekniikalla ja hyvällä sijoittelulla. Vastaava vaatisi yli kaksi Olkiluoto 3 kokoista ydinvoimalaa ja maksaisi vähintään 20-24 miljardia. Kaksi samanlaista sarjana rakennettuna ehkä hiukan vähemmän.
Erotus on kuitenkin 5-9 miljardia, jolla tekee helposti kaiken tarvittavan akkuihin & pumppuvoimaloihin tarvittavan tekniikan ja käyttökustannukset ovat silti alemmat sekä sen myötä kuluttajien sähkölasku pienempi per kWh.
Ja mitä enemmän energiyhtiöt rakentavat tuulivoimaa, sitä vähemmän tilaa markkinoilla on ydinvoimalle, koska kukaan ei voi perustella sitä kapasiteettia vientiin kun tuotantokustannukset ovat 50-60 €/MWh, mutta vientisähköstä ei koskaan saa sitä takaisin. Investoiva ja kuluttava taho pitäisi löytyä Suomesta enkä näe tungosta yhtiöissä, jotka tuohon olisivat menossa. Tuulisähköllä ongelma on osin sama viennin suhteen, mutta tuotantokustannukset ovat 30 €/MWh tai alle ja ainakin ajoittain myös sähkön vienti on siksi positiivista.
Suomeen ehkä mahtuisi 3-6 kpl 300 MW luokan SMR voimalaa hajasijoitettuna, mutta isoja voimaloita todennäköisesti ei mahdu yhtään mikäli sähkön kulutus tai vienti eivät merkittävästi nouse.
Ei ole sattumaa, että kaikki Itämeren altaan maat rakentavat merkittävästi tuulivoimaa maalle ja suunnittelevat niitä merelle.
Ideologialla ei enää tässä vaiheessa ole edes merkitystä, jos investointia ei saa laskettua kannattavaksi.
Tuuli- ja aurinkoenergian tuotantokustannukset ovat laskeneet koko 2010 ja 2020 lukujen ajan. Lisäksi todella merkittävä osa energiasektorin tutkimustyöstä tehdään noihin energiantuotantomuotoihin, joten kehitys ei tule pysähtymään vaan kiihtyy.
Sen sijaan ydinvoimalan M€/MW luku liikkunee jossain 5-7 välillä ja on jatkuvasti noussut kun se on tuulivoimalla 1-1.5 ja laskemassa, tuohon kun otetaan huomioon käyntiaikakerroin tuulivoimalle 0.35 ja ydinvoimalle 0.98 niin tuulivoima on edelleen edullisempi rakentaa eikä sillä ole polttoainekuluja, myös jälkihoitokulut ovat pienemmät.
Erotuksella pystyy rakentamaan sähkön ja energian (Power to X) varastointia, millä tasataan epätasaista tuotantoa. Kaupunkien kaukolämpöyhtiöt rakentavat nyt pää märkänä veden keittolaitoksia, joilla halvan sähkön aikana lämmittävät osan kaukolämpövedestä, tuskin ne tuota tekisivät elleivät uskoisi nimenomaan sähköenergian olevan halpaa tulevaisuudessa.
Oletetaan, että Suomeen rakennetaan 10000 MW tuulivoimaa ja se maksaa 15 miljardia. Sillä saadaan keskimäärin 3500 MW teho, ehkä enemmänkin tulevalla tekniikalla ja hyvällä sijoittelulla. Vastaava vaatisi yli kaksi Olkiluoto 3 kokoista ydinvoimalaa ja maksaisi vähintään 20-24 miljardia. Kaksi samanlaista sarjana rakennettuna ehkä hiukan vähemmän.
Erotus on kuitenkin 5-9 miljardia, jolla tekee helposti kaiken tarvittavan akkuihin & pumppuvoimaloihin tarvittavan tekniikan ja käyttökustannukset ovat silti alemmat sekä sen myötä kuluttajien sähkölasku pienempi per kWh.
Ja mitä enemmän energiyhtiöt rakentavat tuulivoimaa, sitä vähemmän tilaa markkinoilla on ydinvoimalle, koska kukaan ei voi perustella sitä kapasiteettia vientiin kun tuotantokustannukset ovat 50-60 €/MWh, mutta vientisähköstä ei koskaan saa sitä takaisin. Investoiva ja kuluttava taho pitäisi löytyä Suomesta enkä näe tungosta yhtiöissä, jotka tuohon olisivat menossa. Tuulisähköllä ongelma on osin sama viennin suhteen, mutta tuotantokustannukset ovat 30 €/MWh tai alle ja ainakin ajoittain myös sähkön vienti on siksi positiivista.
Suomeen ehkä mahtuisi 3-6 kpl 300 MW luokan SMR voimalaa hajasijoitettuna, mutta isoja voimaloita todennäköisesti ei mahdu yhtään mikäli sähkön kulutus tai vienti eivät merkittävästi nouse.
Ei ole sattumaa, että kaikki Itämeren altaan maat rakentavat merkittävästi tuulivoimaa maalle ja suunnittelevat niitä merelle.
Ideologialla ei enää tässä vaiheessa ole edes merkitystä, jos investointia ei saa laskettua kannattavaksi.
Eerikainen
Eversti
Missä niin halapaa sähköä on tarjolla? Mää vaihdan heti.
Korjaan 20 centtiä / kwh
Oman käytön osuus muodostuu itsellä kannattavuuden esteeksi. Talo vie virtaa keskimäärin 400Watin teholla kesäpäivisin, joten paljoakaan ei omaan käyttöön saa. Sähkökin maksaa vain 15centtiä siirron kanssa. Optimistisesti laskettuna TMA 15 vuotta, jolloin kallis invertteri alkaakin olemaan jo vaihtokunnossa...
Jos kaiken sähkön saa käytettyä itse niin silloin tilanne muuttuu oleellisesti.
Mihin tuo ydinvoiman hintalaskelma perustuu? Puhtaisiin suunnittelu- ja rakennuskustannuksiin vai ydinvoiman vastustajien masinoimaan byrokratiahintaan? Tuulivoimarakentajat pitäisi velvoittaa samanlaiseen säännöshelvettiin ja vaatia vaikkapa takeita, että yksikään lintu ei kuole myllyyn osumalla seuraavan 30 vuoden aikana.
momponator
Korpraali
Tuulivoiman kannattavuuslaskelmat menisivät kokonaan uusiksi, jos tuulivoimayhtiöt joutuisivat kustantamaan sähköverkon tarvitseman säätövoiman. Nythän tämä jätetään yksittäisen artistin (kuluttajan) ongelmaksi. Toki voidaan argumentoida, että kuluttaja maksaa sen tavalla tai toisella joka tapauksessa, mutta nykyinen ratkaisu suosii toisia toisten kustannuksella
-TripleX-
Respected Leader
No ihan maailmanlaajuisen ydinvoimajärjestön omiin lukuihin, joista ajattelen Suomen sääntelyn sekä hintatason olevan lähimpänä Japania, lihavointi minun. Nykyisellä 5-7 % korkotasolla tuosta mennään yli, että heilahtaa vaikkakin Suomessa on päästy parempiin käyntiaika-asteisiin, toki ei vielä tällä uusimmalla laitoksella joka käy vähän katkonaisesti.
In the 2020 edition of the Projected Costs of Generating Electricity joint report by the International Energy Agency (IEA) and the NEA, the overnight costs ranged from $2157/kWe in South Korea to $6920/kWe in Slovakia. For China, the figure was $2500/kWe. LCOE figures assuming an 85% capacity factor ranged from $27/MWh in Russia to $61/MWh in Japan at a 3% discount rate, from $42/MWh (Russia) to $102/MWh (Slovakia) at a 7% discount rate, and from $57/MWh (Russia) to $146/MWh (Slovakia) at a 10% discount rate.
Economics of Nuclear Power - World Nuclear Association
Nuclear power is cost competitive with other forms of electricity generation, except where there is direct access to low-cost fossil fuels. In assessing the economics of nuclear power, decommissioning and waste disposal costs are fully taken into account.
world-nuclear.org
Koska suurin hinnanmuodostus on pääomakuluissa niin korkea korkotaso on erityisen myrkkyä ydinvoimalle suhteessa muihin.
Kuten olen sanonut niin SMR:llä on selkeästi parempi mahdollisuus, koska säännöstö voidaan tehdä helpommaksi ihan syystäkin ja voimaloiden valmistus muualla kuin laitospaikkakunnalla sarjatyönä säästää heti jumalattoman paljon ja projektin nopeutuminen saa investoinnin tuottamaan paljon paljon aikaisemmin mikä ratkaisee kannattavuuslaskelmassa merkittävästi.
Olkiluoto 3 oli äärimmäinen epäonnistuminen eikä sen hintaa oikein voi käyttää sen arvioimiseen, että miten ydinvoima muuten maksaa. Esimerkiksi jos jatkossa tehdään pienempiä yksiköitä ja monistetaan samoja piirustuksia sen sijaan, että laadittaisiin aina uudet piirustukset, niin sekä hinta että rakentamisaika ovat luultavimmin aivan erilaiset kuin Olkiluoto 3:n tapauksessa.
Akut eivät ole ratkaisu sähkön varastointiongelmiin. Tämä siksi koska ei pystytä rakentamaan sellaista määrää akkuja, mitkä antaisivat esimerkiksi 1-2 viikon ajaksi gigawattiluokan tehoja, mitä voidaan tarvita keskitalvella. Pumppuvoimalat ovat toimiva ratkaisu, mutta niissä taas on se ongelma, että niitä ei maastonmuodoista johtuen juuri pysty rakentamaan Suomeen. Eli pumppuvoimalasähkön osalta oltaisiin riippuvaisia pääosin Norjasta, mihin pitäisi rakentaa myös vahvemmat siirtoyhteydet.
-TripleX-
Respected Leader
Pumppuvoimaloiden suhteen samaa mieltä, Suomeen mahtuu jokunen, mutta Norjassa ja Ruotsissa niitä voisi olla paljon enemmän.
Kuinka paljon halvempia ne ydinvoimalat voisivat olla, Fennovoiman 1200 MW voimalan julkisuudessa pyörinyt hinta-arvio oli muistaakseni 5-6 MRD€ luokkaa ennen koronaa ja matalien korkojen aikana, venäläisten tekemänä.
Jos otetaan länsitekniikka sekä tekijät, nykyiset korot, skaalataan koko 1600 MW niin ollaan 8-10 MRD haarukassa siltikin, onko se merkittävästi halvempi kuin täydellisesti epäonnistunut OL3 joka maksoi jotain 10-12 MRD€ eikä kaikki kulut ole vieläkään selvillä, mm. Fingrid on maksuja vailla.
Ei matala-aktiivinen jäte ole merkittävä ongelma. Ongelma on korkea-aktiivinen jäte joka säilyy vaarallisena ihmisnäkökulmasta katsottuna käytännössä ikuisesti, eli yli satatuhatta vuotta. Eli toisin sanoen sen varastopaikkaan joudutaan myös kiinnittämään jonkinmoista huomiota käytännössä ikuisesti.
Aikanaan kun Länsi-Euroopassa vielä tehtiin isompia määriä uusia ydinvoimaloita niin eivät ne kohtuuttoman hintaisia olleet. Mitä Fennovoimaan tulee, niin sille olisi myös laadittu aivan omat piirustukset.
Oman propagandalehtisen mukaan 10000 vuodessa oltaisiin samalla tasolla kuin luonnossa esiintyvä uraanimalmi. Pitkä aika sekin kyllä.
1000 vuoden kuluttua säteily on sellaisella tasolla, että 5kg ydinjätemötikän vieressä pitäisi viettää vuosi ennenkuin saa tappavan annoksen.
Vakavia asioita kuitenkin, ja parempi näiden kanssa on vähän liian tarkka kuin liian höveli.
Samaan aikaan kun säteilystä ollaan tarkkana niin muovipaskaa tuotetaan ihan järkyttäviä määriä, PFASsia laitetaan yhä suksenpohjiin ja muutenkin myrkytetään tätä palloa minkä ehditään.
Onneksi ei ole itsellä lapsia, saattaisi aavistuksen harmittaa muuten. Saarioisen mainosta mukaillen:"Meidän lapset syö teidän lapset"
Viimeksi muokattu:
J0h1F
Ylipäällikkö
OL4 samalla EPR-reaktorityypillä olisi onnistunut TVO:lta ihan murto-osassa OL3:n ajasta ja kustannuksista, kun aiemman projektin sekä tekniset että projektinhallinnalliset ongelmat olisivat olleet tiedossa ja ohjelmistotkin olemassa suomalaiselle loppukäyttäjälle. Ongelmana oli se, että EPR:iä ei ollut rakennettu minnekään aiemmin (OL3 oli kuitenkin Euroopan ensimmäinen sähköntuotantoon otettu EPR-reaktori, kiinalaiset saivat vastaavansa jo viime vuosikymmenen puolella käyttöön) ja projektia johti Areva, joka hankki eri osat halvimmilta alihankkijoilta ja itäeurooppalaiselta työvoimalta, joka oli osittain hyvinkin taitamatonta.
jtsaari2004
Majuri
Helsingin energia laskee kaukolämmön hintaa samalla kun lopettavat hiilen käyttöä. Tietääkö joku, millä ne meinaavat sen kaukolämmön tuottaa?
Vastuksilla? Sinänsä järjetöntä että sähkölämmitystä on haluttu samalla vähentää.
Helsingin energia laskee kaukolämmön hintaa samalla kun lopettavat hiilen käyttöä. Tietääkö joku, millä ne meinaavat sen kaukolämmön tuottaa?
jtsaari2004
Majuri
Omassa propagandassaan Helen sanoo, että
puun polttaminen 410MW ("kestävä bioenergia" )
sähkövastukset 280 MW
Hukka- ja ympäristölämpöjä hyödyntävät lämpöpumput 230 MW
lämpövarastot 120 MW
Saas nähdä miten ensi talvi menee.
Sähkökattiloiden käyttö kaukolämmön tuotantoon kuulostaa melkoisen hoopolta, mutta siinä ne pääsevät tekemään edes jonkinlaisen viherpesukierroksen. Voi polttaa öljyä ja kaasua, tuottaa sillä sähköä ja sitten sillä sähköllä tuottaa kaukolämmön.
puun polttaminen 410MW ("kestävä bioenergia" )
sähkövastukset 280 MW
Hukka- ja ympäristölämpöjä hyödyntävät lämpöpumput 230 MW
lämpövarastot 120 MW
Saas nähdä miten ensi talvi menee.
Sähkökattiloiden käyttö kaukolämmön tuotantoon kuulostaa melkoisen hoopolta, mutta siinä ne pääsevät tekemään edes jonkinlaisen viherpesukierroksen. Voi polttaa öljyä ja kaasua, tuottaa sillä sähköä ja sitten sillä sähköllä tuottaa kaukolämmön.
PEMM
Eversti
Sehän olisi rakentamisenkin kannalta halvempaa, kun uusiin kerrostaloihin asennettaisin sähkölämmitys (patterit + lämpöpumppu). Meillä kun kerran tätä halpaa tuulisähköä on.
Olisi myös turvallisempaa, kuin laittaa asuinalueen lämmitys yhteen sähkökattilaan.
Helenillä on noin 2000 MW teholla lämpöä tuottavia öljylaitoksia ympäri kaupunkia, käyttävät raskasta ja kevyttä polttoöljyä. Onko siitä vuosi tai kaksi, kun niiden ympäristölupaa muutettiin ja sallittu vuotuinen käyttöaika kolminkertaistettiin. Sitten on maakaasu- ja puuhakevoimala.
Hinnan lasku johtuu varmaan maalämmön suosiosta jopa kerrostaloissa. Monilla yhtiöillä on aika isot tontit, jonne saa useammankin kaivon porattua. Näitä tehdään ihan keskustaankin esim. Merimiehen kadulle punavuoreen viime vuonna yksi.
Hinnan lasku johtuu varmaan maalämmön suosiosta jopa kerrostaloissa. Monilla yhtiöillä on aika isot tontit, jonne saa useammankin kaivon porattua. Näitä tehdään ihan keskustaankin esim. Merimiehen kadulle punavuoreen viime vuonna yksi.
Eerikainen
Eversti
Jos ostosähkön hinta on siirtoineen 0,2 €/kWh niinä tunteina kun aurinkokennot jotain tuottaa, niin ihan ensimmäiseksi olisi kannattanut tehdä uusi sähkösopimus.
Sähkövarastohan se pitäisi olla, mutta ne on järkyttävän kalliita ja kun ei varmasti tiedä kuinka monta sykliä todellisuudessa sietävät niin eipä paljon innosta.
Veneellä on neljä isoa kennoa ja parhaimmillaan lataavat jopa yli kilowatin teholla. Keskikesällä saapi sen 5 - 6 kWh hyvänä päivänä, jos on erinomainen kiinnittymissijainti ja -suunta. 1100 Ah on hupiakkuja, mutta ei tuolla sähköttömässä retkisatamassa ilman diesel-genua pärjäisi. Kennot tuli kuiten hankittua, ettei tarvitsisi genua niin paljon retkisatamassa päristää. Sovun säilyminen naapuriveneilijöiden kanssa paras tuotto noista kennoista.