Suomen energiapoliittiset ratkaisut

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sigma957
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Mikkelissä ovat kuulemma keksineet myydä perusinfraa sijoitusjätille, kokivat kai sijoittajat veronmaksajan kannalta hyviksi omistajiksi.
– Kummalla lienee riitatilanteissa paremmat juristit, Mikkelin kaupungilla vai miljardiluokan sijoitusjätillä? kauppakorkean professori Pellinen kysyy.



yle.fi

Peruspalvelut kaupan – näin kansainvälinen sijoitusjätti järjesteli osuuden suomalaisesta energiayhtiöstä Tanskaan

Jyväskylän yliopiston professori Jukka Pellinen ihmettelee kaupunkien innokkuutta myydä perusinfrastruktuuria pääomasijoittajille.
yle.fi yle.fi
 
Nestehukka kirjoitti:
Mikkelissä ovat kuulemma keksineet myydä perusinfraa sijoitusjätille, kokivat kai sijoittajat veronmaksajan kannalta hyviksi omistajiksi.
– Kummalla lienee riitatilanteissa paremmat juristit, Mikkelin kaupungilla vai miljardiluokan sijoitusjätillä? kauppakorkean professori Pellinen kysyy.



yle.fi

Peruspalvelut kaupan – näin kansainvälinen sijoitusjätti järjesteli osuuden suomalaisesta energiayhtiöstä Tanskaan

Jyväskylän yliopiston professori Jukka Pellinen ihmettelee kaupunkien innokkuutta myydä perusinfrastruktuuria pääomasijoittajille.
yle.fi yle.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Ahneet ja kyvyttömät paskiaiset päättäjinä...

Suomesta löytyy ihan liikaa esimerkkejä näistä tyyliin Espoon sähkö:

Espoon Sähkö – Wikipedia

fi.wikipedia.org fi.wikipedia.org
 
Mie en vaan ymmärrä tuota yksityistämistä/myymistä sijoittajille, minusta tietyt perus/tärkeä infra tulisi olla valtion/kaupungin/kunnan omistuksessa. Luen noihin rautatiet, maantiet, sähköverkkojen runkolinjat, kaupungien kaukolämpö ja vesi- ja jätevesi järjestelmät.
Tai vähintään lakiin pitää lisätä keinot puuttua noiden epäkohtiin.
 
Baltit irtoaa Venäjän verkosta helmikuussa 2025 ja synkronoivat verkkonsa myöhemmin Puolan kautta muun Euroopan kanssa. Meille tällä ei ole vaikutusta, kun olemme Ruotsin, Norjan ja itä-Tanskan kanssa omassa taajuusalueessa. En ole missään nähnyt, mitä Kaliningrad aikoo tehdä, ehkä jää omaksi alueekseen.
www.hs.fi

Energia | Baltian maat irtautuvat yhteisestä sähköverkosta Venäjän kanssa

Viro, Latvia ja Liettua irtautuvat Venäjän hallinnoimasta sähköverkosta helmikuussa 2025.
www.hs.fi www.hs.fi
 
Kuopiossa pienydinvoimahanke eteni taas, esisuunnittelu sopimus tosin vain mutta askel se on tämäkin.

www.steadyenergy.com

Steady Energy | | Steady Energy and Kuopion Energia have signed a pre-planning agreement

Kuopion Energia takes next steps towards a final investment decision for Steady Energy’s LDR-50 heat-producing small nuclear plant. LDR-50 is a small and simple nuclear reactor which would help Kuopio to achieve its climate goals and provide affordable energy for heating the city. The newly...
www.steadyenergy.com www.steadyenergy.com
 
Sähkön vienti sellaisenaan on kovin huono bisnes, kyllä jalostusarvoa pitäis saada ylöspäin.
Toisaalta onhan linja kaksisuuntainen ja tasapainotta tuuli ja vesivoiman muuttuvia tilanteita.

yle.fi

Suomi maksaa voimalinjan Ruotsiin, mutta viekö Ruotsi hyödyn? Professori: âLopullinen etu on vähän hämäräâ

Pohjois-Ruotsissa sähkön tarpeen odotetaan kasvavan rajusti. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan myös Suomi hyötyy silti ensi vuonna valmistuvasta Aurora line -voimalinjasta.
yle.fi yle.fi
 
Isänmaan puolesta kirjoitti:
Akku ratkaisuja Suomessa sähkön tuotannon ja kulutuksen tapaukseen.

En aiemmin tämän mittakaavan touhusta ole kuullut.
Miten lie kustannustehokas tai oikeasti...

yle.fi

Tällaisia kontteja yhtiöt pystyttävät nyt kaikessa hiljaisuudessa metsiin ja teiden varsille – voi näkyä sähkölaskussa

Suomessa on nyt akkubuumi, sanoo kantaverkkoyhtiö Fingrid. Jos kaikki akkusuunnitelmat ja ideat toteutuisivat, sähkön määrä olisi moninkertainen verrattuna Olkiluoto 3:n tuotantotehoon.
yle.fi yle.fi
Klikkaa laajentaaksesi...

Iso ongelma akuissa on se, että tehoa riittää vain lyhyeksi aikaa ennen kuin ne ovat purkautunut tyhjäksi. Vähänkään pidempien tuulettomien aikojen ratkaisuksi noista ei siis ole. Yleisradiossa mielellään puhutaan näissä yhteyksissä megawateista vaikka pitäisi puhua megawattitunneista...
 
Akkujen päätarkoitus lienee synkronoida verkkoa, ja säästää myös säätövoiman isoja liikkeitä, plus tietysti vielä ehkäistä tuota tehtävän yli rajojen.

Ei se loputon merkitys ole, mutta kuitenkin siitä on jotain revittävissä.

Lisäksi ainakin tulevaisuudessa reaktanssien tasoittelulla tulee olemaan iso merkitys, kun kuormat muuttuvat yhä enemmän elektronisiksi aiemman vastuskuorman sijaan.
Ei tuo akkuilu ja elektroninen verkon hallinta ihan pelleilyä ole, ei sitä muuten tehtäisi.
 
Nargö kirjoitti:
Iso ongelma akuissa on se, että tehoa riittää vain lyhyeksi aikaa ennen kuin ne ovat purkautunut tyhjäksi. Vähänkään pidempien tuulettomien aikojen ratkaisuksi noista ei siis ole. Yleisradiossa mielellään puhutaan näissä yhteyksissä megawateista vaikka pitäisi puhua megawattitunneista...
Klikkaa laajentaaksesi...
Eihän sitä ole nytkään viikoiksi. Keväällä ydinvoimala konttasi muutaman viikon ja tuonnin varassa oltiin.

Akut tuovat sen mahdollisuuden, että vuorokauden sisällä olevaa vaihtelua voidaan tasata samalla kun ne tuovat liiketoimintamahdollisuuden siihen investoiville, ei sitä kukaan muuten tekisi.

Esimerkiksi tuulivoimapuisto voi tuottaa parhaan tehonsa aamuyöllä 2-7 aikoihin, mutta kulutusta ei ole niin se teho voidaan kerätä ainakin osittain akkuihin ja laittaa verkkoon sitten klo 9-14 kun kulutusta on, kuluttaja hyötyy tasaisemmasta hinnasta ja eritoten matalammasta hinnasta silloin kun kulutusta on, akkujen omistaja siitä mahdollisuudesta että voi myydä energian paremmin ennakoitavalla hinnalla. Sykli toistuu ja akut sitten ovat tyhjänä valmiina ottamaan vastaan seuraavan ylituotantomäärän, vain tuhansilla toistoilla ne maksavat itsensä takaisin energian hinnan erotuksella, mistään varastoinnista ei kukaan maksa mitään joten siihen ei tule kukaan investoimaan. Samalla akut vähentävät myös tarvetta rakentaa ylisuuria siirtolinjoja, joka myös kerätään aina sähkönkäyttäjiltä pois siirtomaksuina.

Vastaavasti aurinkovoimalan huippukapasiteetti tulee aina klo 09 ja klo 17 väliin, mutta silloin ei välttämättä aina ole kulutusta tai hinta on matala, joten verkkoon työntäminen vain laskisi hintaa. Tällöin puiston yhteydessä oleva akusto voi kerätä osan talteen ja purkaa sitten verkkoon kun hinta on korkeampi, esimerkiksi illalla kun valoa tarvitaan ja suomalaiset lämmittävät saunaa.

Tasaavat ensisijassa siis vuorokauden sisällä olevaa vaihtelua eikä niiden energia ole tarkoitus olla mikään pahanpäivän vara sille, että energiantuotanto jostain syystä romahtaa. Sellaista varastoa ei ole koskaan ollut ja tuskin tulee olemaankaan, viimeiset ainakin kaksikymmentä vuotta ollaan oltu tuontisähkön varassa huippukulutuksella.
 
  • Tykkää
Reactions: PM
-TripleX- kirjoitti:
Tasaavat ensisijassa siis vuorokauden sisällä olevaa vaihtelua eikä niiden energia ole tarkoitus olla mikään pahanpäivän vara sille, että energiantuotanto jostain syystä romahtaa. Sellaista varastoa ei ole koskaan ollut ja tuskin tulee olemaankaan, viimeiset ainakin kaksikymmentä vuotta ollaan oltu tuontisähkön varassa huippukulutuksella.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ongelma on siinä, että tuulivoiman (ja toissijaisesti aurinkovoiman) koko ajan kasvavan määrän takia energiantuotanto juurikin romahtaa tämän tästä. Tuulivoiman tuottama teho voi olla jo tällä hetkellä jonain päivänä 6000 megawattia ja jonain toisena päivänä taas -60 megawattia. Tähän ongelmaan on pakko keksiä ratkaisuja tai sitten ajaa tuulivoimatuotanto alas ja palata fossiiliseen tuotantoon. Eli pitäisi löytää varastointikeinoja mistä energiaa riittää vaikkapa jopa viikkojen mittaisille tyynille pakkasjaksoille.

Myös tuontienergian saatavuuteen liittyy riskejä. Pohjois-Ruotsissa on meneillään isoja teollisuushankkeita esimerkiksi vetypohjaiseen teräksentuotantoon liittyen. Jos nämä hankkeet onnistuvat edes suurimmalta osin, niin energiaa ei todennäköisesti enää juuri riitä Suomeen myytäväksi.
 
Nargö kirjoitti:
Ongelma on siinä, että tuulivoiman (ja toissijaisesti aurinkovoiman) koko ajan kasvavan määrän takia energiantuotanto juurikin romahtaa tämän tästä. Tuulivoiman tuottama teho voi olla jo tällä hetkellä jonain päivänä 6000 megawattia ja jonain toisena päivänä taas -60 megawattia. Tähän ongelmaan on pakko keksiä ratkaisuja tai sitten ajaa tuulivoimatuotanto alas ja palata fossiiliseen tuotantoon. Eli pitäisi löytää varastointikeinoja mistä energiaa riittää vaikkapa jopa viikkojen mittaisille tyynille pakkasjaksoille.

Myös tuontienergian saatavuuteen liittyy riskejä. Pohjois-Ruotsissa on meneillään isoja teollisuushankkeita esimerkiksi vetypohjaiseen teräksentuotantoon liittyen. Jos nämä hankkeet onnistuvat edes suurimmalta osin, niin energiaa ei todennäköisesti enää juuri riitä Suomeen myytäväksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos olette seuranneet mitä tapahtuu kun tuulivoiman tuotanto on suurimmillaan, niin vesivoimaa ja ydinvoimaa säädetään pienemmälle teholle. Siinä on muutamia ison mittakaavan sopeutuatoimia mahdollista tehdä melko lyhyellä viiveellä. Lisäksi monet kaukolämmön tuotantolaitokset pystyy käyttämään pelkästään sähkövastuksia veden lämmittämiseen ja lisäämään hetkellisesti sähkön kulutusta kovimman tuulivoiman tuotannon aikana.
 
Tykinruokaa kirjoitti:
Jos olette seuranneet mitä tapahtuu kun tuulivoiman tuotanto on suurimmillaan, niin vesivoimaa ja ydinvoimaa säädetään pienemmälle teholle. Siinä on muutamia ison mittakaavan sopeutuatoimia mahdollista tehdä melko lyhyellä viiveellä. Lisäksi monet kaukolämmön tuotantolaitokset pystyy käyttämään pelkästään sähkövastuksia veden lämmittämiseen ja lisäämään hetkellisesti sähkön kulutusta kovimman tuulivoiman tuotannon aikana.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ydinvoima ei ole säätövoimaa. Suomessa on perinteisesti ajettu ydinvoimaa vakioteholla eli reaktorikohtaisella sallitulla teholla. Tyhmyys on saavuttanut uudet mittasuhteet, jos ydinvoimaakin joudutaan käyttämään säätämiseen.

Esim tämän vuoden kesäkuusta alkaen ydinvoiman tuotanto vaihtelee merkittävästi. Ainakin elokuun käyrissä näyttää, että ydinvoima seuraa hitailla muutoksilla tuulivoiman tuotantoa (tai ehkä oikeammin seuraa tuulivoiman ennustetta). Jonkunlainen virstanpylväs on saavutettu, jos tuosta muodostuu pysyvä olotila. Aiemmin (ennen Olkiluoto 3:sta) ydinvoiman tuotanto on ollut tasaista viivaa.

Vesivoima on luonteva säätövoimaksi. Sen kapasitettia ei kuitenkaan saada lisättyä, vaikka tuulivoiman lisääminen aiheuttaa lisää säätötarvetta. Ehkä tilanne on jo niin paha, että täytyy turvautua epätoivoisiin ratkaisuihin.

Yksi syy lienee kuitenkin Olkiluoto 3:n koossa suhteessa Suomen sähkönkulutukseen. Laitoksesta on jouduttu tekemään teholtaan säädettävämpi kuin aiemmista laitoksista. Osaa sen kapasiteetista on ryhdytty säätämään:
www.tekniikkatalous.fi

Suomessa tuotetaan nyt niin paljon sähköä, että Olkiluoto 3:n tuotantoa varaudutaan rajoittamaan

Tarkalleen ottaen voimalaitos liittyy taajuuden palautusreservin alassäätömarkkinaan.
www.tekniikkatalous.fi www.tekniikkatalous.fi
 
Viimeksi muokattu:
PM kirjoitti:
Ydinvoima ei ole säätövoimaa. Suomessa on perinteisesti ajettu ydinvoimaa vakioteholla eli reaktorikohtaisella sallitulla teholla. Tyhmyys on saavuttanut uudet mittasuhteet, jos ydinvoimaakin joudutaan käyttämään säätämiseen.

Esim tämän vuoden kesäkuusta alkaen ydinvoiman tuotanto vaihtelee merkittävästi. Ainakin elokuun käyrissä näyttää, että ydinvoima seuraa hitailla muutoksilla tuulivoiman tuotantoa (tai ehkä oikeammin seuraa tuulivoiman ennustetta). Jonkunlainen virstanpylväs on saavutettu, jos tuosta muodostuu pysyvä olotila. Aiemmin (ennen Olkiluoto 3:sta) ydinvoiman tuotanto on ollut tasaista viivaa.

Vesivoima on luonteva säätövoimaksi. Sen kapasitettia ei kuitenkaan saada lisättyä, vaikka tuulivoiman lisääminen aiheuttaa lisää säätötarvetta. Ehkä tilanne on jo niin paha, että täytyy turvautua epätoivoisiin ratkaisuihin.

Yksi syy lienee kuitenkin Olkiluoto 3:n koossa suhteessa Suomen sähkönkulutukseen. Laitoksesta on jouduttu tekemään teholtaan säädettävämpi kuin aiemmista laitoksista. Osaa sen kapasiteetista on ryhdytty säätämään:
www.tekniikkatalous.fi

Suomessa tuotetaan nyt niin paljon sähköä, että Olkiluoto 3:n tuotantoa varaudutaan rajoittamaan

Tarkalleen ottaen voimalaitos liittyy taajuuden palautusreservin alassäätömarkkinaan.
www.tekniikkatalous.fi www.tekniikkatalous.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Ydinvoimaa ei ole aikaisemmin käytetty Suomessa säätövoimana mutta ainakin Ranskassa se on ollut ihan yleistä, joten kyllä ydinvoimakin on säätövoimaa. Maksimiteholla ajaminen olisi tietysti kannattavampaa, jos sähköstä saisi aina edes jonkinlaisen hinnan, koska ydinvoimalan polttoainekustannukset ovat pienet sen kiinteisiin kustannuksiin verrattuna. Negatiiviseksi painuvat sähkön tuntihinnat ovat suoraa seurausta tuulivoiman lisärakentamisesta mutta tämä on ongelma erityisesti tuulivoiman tuottajille itselleen.

Ydinvoimalassa moni asia menee hankalaksi, jos tehoa muutetaa jatkuvasti kysynnän mukaan, esimerkiksi uraanin "polton" optimointi vuosiksi eteenpäin on paljon helpompaa, jos laitosta ajetaan aina maksimiteholla. Kuitenkin kuorman vaihtelut on otettu huomioon jo OL3:n suunnitteluvaiheessa, joten ei se nyt ihan epätoivoistakaan voi olla, jos laitosta käytetään siihen mihin se on suunniteltukin?

Vesivoima on tietysti parasta säätövoimaa mutta sen lisärakentaminen takkuaa. OL3 on yksi maailman suurimpia ydinvoimalaitosyksiköitä. Se vaikeuttaa häiriötilanteisiin varautumista mutta sähkömarkkinoiden kannalta ei liene merkitystä käytetäänkö säätövoimana yhtä 1600MW yksikköä vai kahta 800MW yksikköä.
 
viimeinen mohikaani kirjoitti:
Ydinvoimaa ei ole aikaisemmin käytetty Suomessa säätövoimana mutta ainakin Ranskassa se on ollut ihan yleistä, joten kyllä ydinvoimakin on säätövoimaa. Maksimiteholla ajaminen olisi tietysti kannattavampaa, jos sähköstä saisi aina edes jonkinlaisen hinnan, koska ydinvoimalan polttoainekustannukset ovat pienet sen kiinteisiin kustannuksiin verrattuna. Negatiiviseksi painuvat sähkön tuntihinnat ovat suoraa seurausta tuulivoiman lisärakentamisesta mutta tämä on ongelma erityisesti tuulivoiman tuottajille itselleen.

Ydinvoimalassa moni asia menee hankalaksi, jos tehoa muutetaa jatkuvasti kysynnän mukaan, esimerkiksi uraanin "polton" optimointi vuosiksi eteenpäin on paljon helpompaa, jos laitosta ajetaan aina maksimiteholla. Kuitenkin kuorman vaihtelut on otettu huomioon jo OL3:n suunnitteluvaiheessa, joten ei se nyt ihan epätoivoistakaan voi olla, jos laitosta käytetään siihen mihin se on suunniteltukin?

Vesivoima on tietysti parasta säätövoimaa mutta sen lisärakentaminen takkuaa. OL3 on yksi maailman suurimpia ydinvoimalaitosyksiköitä. Se vaikeuttaa häiriötilanteisiin varautumista mutta sähkömarkkinoiden kannalta ei liene merkitystä käytetäänkö säätövoimana yhtä 1600MW yksikköä vai kahta 800MW yksikköä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei ranskalaisetkaan ole käyttäneet ydinvoimaa säätöön sen takia, että se soveltuu asiaan hyvin vaan siksi, että heillä ei ole ollut vaihtoehtoa ydinvoiman suuren osuuden takia. Teknistaloudellisesti tehon säätäminen on varsin epätoivottavaa. Tehon rajoittamisella kustannus pysyy lähes samana (tai jopa kasvaa laitteiston nopeamman väsymisen takia), mutta myytävää tuotetta tuotetaan vähemmän. Ranskalaiset ovat muistaakseni jo 90-luvulla maksaneet naapurimailleen sähkön ylituotannon vastaanottamisesta, koska säätäminen on ollut kalliimpi vaihtoehto.

EPR -reaktorin tehoa säädetään pienemmäksi lähtötilanteesta säätösauvoilla, jos pitää seurata sähköverkon tilannetta. Tällöin reaktorin tehojakauma ei ole optimaalinen. Paras tilanne on, kun kaikki säätösauvat ovat ulkona ja tehon säätö on pelkästään reaktoriveden booripitoisuuden varassa. Yksi säätötapa on myös turbiinin ohitusventtiili. Tällöin osa reaktorin lämpöteholla tehdystä höyrystä päästetään turbiinin ohi suoraan lauhduttimelle. Säätö perustuu siis laitoksen hyötysuhteen huonontamiseen.

Olkiluoto 3:n säätämiseen päätyminen voi liittyä tähän järjestelmäsuojan ajoittaiseen riittämättömyyteen. Tällöin tehoa on jouduttu säätämään muutenkin alas. Saattaa olla, että taajuuden palautusreservin alassäätöalue on juuri 1300 - 1600 MW eli minimi olisi suurin teho ilman järjestelmäsuojaa.
www.is.fi

Talouselämä: TVO harmistui – ei voi ajaa Olkiluoto 3:a täydellä teholla

Kantaverkkoyhtiö Fingridillä ja Pohjolan Voimalla on näkemysero siitä, millaisella teholla Olkiluoto 3:sta pitäisi ajaa.
www.is.fi www.is.fi
 
Suomi tulevaisuuden energia mahtina.Suomella ois mahdollisuus tulla vetytalouden puolella johtavaksi energian tuottajaksi.Se ois mahdollisuus myös irrottautua idän energiasta.
 
PM kirjoitti:
Ei ranskalaisetkaan ole käyttäneet ydinvoimaa säätöön sen takia, että se soveltuu asiaan hyvin vaan siksi, että heillä ei ole ollut vaihtoehtoa ydinvoiman suuren osuuden takia. Teknistaloudellisesti tehon säätäminen on varsin epätoivottavaa. Tehon rajoittamisella kustannus pysyy lähes samana (tai jopa kasvaa laitteiston nopeamman väsymisen takia), mutta myytävää tuotetta tuotetaan vähemmän. Ranskalaiset ovat muistaakseni jo 90-luvulla maksaneet naapurimailleen sähkön ylituotannon vastaanottamisesta, koska säätäminen on ollut kalliimpi vaihtoehto.

EPR -reaktorin tehoa säädetään pienemmäksi lähtötilanteesta säätösauvoilla, jos pitää seurata sähköverkon tilannetta. Tällöin reaktorin tehojakauma ei ole optimaalinen. Paras tilanne on, kun kaikki säätösauvat ovat ulkona ja tehon säätö on pelkästään reaktoriveden booripitoisuuden varassa. Yksi säätötapa on myös turbiinin ohitusventtiili. Tällöin osa reaktorin lämpöteholla tehdystä höyrystä päästetään turbiinin ohi suoraan lauhduttimelle. Säätö perustuu siis laitoksen hyötysuhteen huonontamiseen.

Olkiluoto 3:n säätämiseen päätyminen voi liittyä tähän järjestelmäsuojan ajoittaiseen riittämättömyyteen. Tällöin tehoa on jouduttu säätämään muutenkin alas. Saattaa olla, että taajuuden palautusreservin alassäätöalue on juuri 1300 - 1600 MW eli minimi olisi suurin teho ilman järjestelmäsuojaa.
www.is.fi

Talouselämä: TVO harmistui – ei voi ajaa Olkiluoto 3:a täydellä teholla

Kantaverkkoyhtiö Fingridillä ja Pohjolan Voimalla on näkemysero siitä, millaisella teholla Olkiluoto 3:sta pitäisi ajaa.
www.is.fi www.is.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Eiköhän TVO ole laskenut parhaiten, mille teholle OL3 pitää säätää, että viivan alle jää eniten voittoa? Jos ydinvoiman käyttö säätövoimana olisi niin epätoivoista kun annat ymmärtää, niin TVO:n ajaisi laitostaan jatkuvasti maksimiteholla.

TVO:n ja Fingridin välinen vääntö järjestelmäsuojasta taas liittyy siihen, että osana OL3:n luvitusprosessia TVO sitoutui hankkimaan sille ylimääräisen 300MW järjestelmäsuojan. Sopimus solmittiin määräaikaisena ja sopimuksen umpeuduttua Fingrid vaati TVO:ta jatkamaan järjestelyä korvauksetta kun taas TVO vaati tarjoamastaan reservitehosta reservimarkkinoiden mukaisen markkinahinnan. En ole vähään aikaan seurannut, miten tämä homma on ratkennut vai onko mitenkään?

Jos viranomaiset päättävät, ettei Fingridin verkkoon saa liittää yli 1300MW voimalaitosta ilman laitoksen omistajan tarjoamaa erillistä järjestelmäsuojaa, niin silloin yksi vaihtoehto on, että TVO rajoittaa OL3:n tehon 1300MW pysyvästi. En tiedä voiko tätä tehorajoitusta kutsua "säätövoimaksi", koska se ei liity sähkön hintaan vaan reservitehon saatavuuteen. Tietysti reservitehoakin saa rahalla, joten hinnasta tämäkin rajoitus on kiinni.

On muuten jännä juttu, ettei tuulivoimaloiden omistajilta vaadita massiivisia investointeja säätövoimaan, sillä vaikka yksittäiset myllyt ovat pieniä, niin ne kaikki "vikaantuvat" lähes samanaikaisesti tyyninä päivinä...
 
Eikö olisi helpointa vaan käyttää myllyjä säätövoimana, kun ne puskevat liikaa tehoa verkkoon? Lavat vain erilaiseen asentoon, jolloin tehoa tulee vähemmän.
 
Jos tuulivoiman rakentamiseen tehtäisiin lakivelvoite säätövoiman rakentamiseen, siis esim. joko energiavarastojen tai vaikkapa Fischer-Tropsch-menetelmään perustuvaan hiilivetyjen tuotantoon ilmakehän hiilidioksidista, niin silloin monta ongelmaa ratkeaisi.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top