Suomen energiapoliittiset ratkaisut

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sigma957
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Jos tuulivoiman rakentamiseen tehtäisiin lakivelvoite säätövoiman rakentamiseen, siis esim. joko energiavarastojen tai vaikkapa Fischer-Tropsch-menetelmään perustuvaan hiilivetyjen tuotantoon ilmakehän hiilidioksidista, niin silloin monta ongelmaa ratkeaisi.
Toivottavasti ei tehdä: Veronmaksajat saisivat jälleen maksaa säätövoiman kustannukset kuten koko ropelivoiman rakentamisen.
 
Eikö olisi helpointa vaan käyttää myllyjä säätövoimana, kun ne puskevat liikaa tehoa verkkoon? Lavat vain erilaiseen asentoon, jolloin tehoa tulee vähemmän.
Tuulisähkö on pyhää. Sen tulo ei saa rajoittaa, vaan ottaa kaikki vastaan mitä luoja armollisesti meille antaa. Kaikki muut joutuvat joustamaan tämän arvaamattoman ja arvaamattoman arvokkaan pyhän energian oikkujen mukaan. Niin tehon kuin taajuusmuutostenkin suhteen.
 
Ydinvoimaa säädetään alaspäin vain koska sähkön hinta on riittävän alhainen. Sehän on kuluttajan kannalta erinomainen asia.

Minkään energiatuotantomuodon vuoksi Suomeen ei ole tehty tarpeeksi säätövoimaa. Jos ja kun ydinvoimala kyykkää niin sähköä ei ole, sama jos ei tuule tarpeeksi. Aivan turha nakella kiviä lasitalossa.
 
Ei ranskalaisetkaan ole käyttäneet ydinvoimaa säätöön sen takia, että se soveltuu asiaan hyvin vaan siksi, että heillä ei ole ollut vaihtoehtoa ydinvoiman suuren osuuden takia. Teknistaloudellisesti tehon säätäminen on varsin epätoivottavaa. Tehon rajoittamisella kustannus pysyy lähes samana (tai jopa kasvaa laitteiston nopeamman väsymisen takia), mutta myytävää tuotetta tuotetaan vähemmän. Ranskalaiset ovat muistaakseni jo 90-luvulla maksaneet naapurimailleen sähkön ylituotannon vastaanottamisesta, koska säätäminen on ollut kalliimpi vaihtoehto.

EPR -reaktorin tehoa säädetään pienemmäksi lähtötilanteesta säätösauvoilla, jos pitää seurata sähköverkon tilannetta. Tällöin reaktorin tehojakauma ei ole optimaalinen. Paras tilanne on, kun kaikki säätösauvat ovat ulkona ja tehon säätö on pelkästään reaktoriveden booripitoisuuden varassa. Yksi säätötapa on myös turbiinin ohitusventtiili. Tällöin osa reaktorin lämpöteholla tehdystä höyrystä päästetään turbiinin ohi suoraan lauhduttimelle. Säätö perustuu siis laitoksen hyötysuhteen huonontamiseen.

Olkiluoto 3:n säätämiseen päätyminen voi liittyä tähän järjestelmäsuojan ajoittaiseen riittämättömyyteen. Tällöin tehoa on jouduttu säätämään muutenkin alas. Saattaa olla, että taajuuden palautusreservin alassäätöalue on juuri 1300 - 1600 MW eli minimi olisi suurin teho ilman järjestelmäsuojaa.

Ydinvoimaa säädetään alaspäin vain koska sähkön hinta on riittävän alhainen. Sehän on kuluttajan kannalta erinomainen asia.

Minkään energiatuotantomuodon vuoksi Suomeen ei ole tehty tarpeeksi säätövoimaa. Jos ja kun ydinvoimala kyykkää niin sähköä ei ole, sama jos ei tuule tarpeeksi. Aivan turha nakella kiviä lasitalossa.
Just näin. Verotuksella/lupamaksuilla/luvituksella tasapaino kuntoon ja sitten julkisvaroin säätövoimaa/inertiaa tarpeen mukaan.

En ainakaan huomannut tähän mennessä mainintaa siitä, että inertiaa on suhteellisen helppo rakentaa keinotekoisesti verkkoon: https://www.destia.fi/tiedote/desti...tamaan-tuulivoiman-vaihteluita-sahkoverkossa/

Todellinen säätövoima on huomattavasti haastavampi ratkaisu. Ehkä akut+keinoinertia yhdessä ovat tulevaisuutta, vaikka tähän asti niistä ei juuri ole puhuttu. Silti nämä ovat alkaneet yleistyä markkinaehtoisesti mikä on aina positiivista.
 
Todellinen säätövoima on huomattavasti haastavampi ratkaisu. Ehkä akut+keinoinertia yhdessä ovat tulevaisuutta, vaikka tähän asti niistä ei juuri ole puhuttu. Silti nämä ovat alkaneet yleistyä markkinaehtoisesti mikä on aina positiivista.

Akkujen kapasiteetti on hyvin pieni, eli ne eivät ratkaise perusongelmaa vaikka tuovatkin osittain helpotusta pieniin ja lyhytaikaisiin tuotannon vaihteluihin.

Pumppuvoimalat ovat kypsä tekniikka jolla voidaan varastoida melko isojakin määriä energiaa sähköntuotantoa varten. Mutta Suomen kannalta pumppuvoimaloihin liittyy se perusongelma, että ison varastointikapasiteetin pumppuvoimalat vaativat todella suuret putouskorkeudet. Niiden osalta ollaan siis riippuvaisia esim. Norjasta.

Sekin puoli asiaan liittyy, että eri yritykset kaavailevat Suomeen todella massiivista tuulivoiman lisärakentamista mikä lisäisi tuulivoimakapasiteettia kymmenillä tuhansilla gigawateilla. Jos näin suuri lisärakentaminen toteutuu, niin säätövoiman tarve on suurimmalta osalta riippuvainen siitä, että mihin tuulisina päivinä tuotettu giganttinen sähköteho aiotaan käyttää.
 
Sekin puoli asiaan liittyy, että eri yritykset kaavailevat Suomeen todella massiivista tuulivoiman lisärakentamista mikä lisäisi tuulivoimakapasiteettia kymmenillä tuhansilla gigawateilla. Jos näin suuri lisärakentaminen toteutuu, niin säätövoiman tarve on suurimmalta osalta riippuvainen siitä, että mihin tuulisina päivinä tuotettu giganttinen sähköteho aiotaan käyttää.
julkisvaroin säätövoimaa/inertiaa tarpeen mukaan.
 
Tuosta gigantisesta sähkötehostahan kaikenvitun Von Wittuset ja muut, pääosin ulkomaalaiset, rahan perässä juoksijat tahkoavat vetyä ulkomaille myytäväksi. Härmässä jäystetään naurista päreen valossa.
 
Eiköhän TVO ole laskenut parhaiten, mille teholle OL3 pitää säätää, että viivan alle jää eniten voittoa? Jos ydinvoiman käyttö säätövoimana olisi niin epätoivoista kun annat ymmärtää, niin TVO:n ajaisi laitostaan jatkuvasti maksimiteholla.

TVO:n ja Fingridin välinen vääntö järjestelmäsuojasta taas liittyy siihen, että osana OL3:n luvitusprosessia TVO sitoutui hankkimaan sille ylimääräisen 300MW järjestelmäsuojan. Sopimus solmittiin määräaikaisena ja sopimuksen umpeuduttua Fingrid vaati TVO:ta jatkamaan järjestelyä korvauksetta kun taas TVO vaati tarjoamastaan reservitehosta reservimarkkinoiden mukaisen markkinahinnan. En ole vähään aikaan seurannut, miten tämä homma on ratkennut vai onko mitenkään?

Jos viranomaiset päättävät, ettei Fingridin verkkoon saa liittää yli 1300MW voimalaitosta ilman laitoksen omistajan tarjoamaa erillistä järjestelmäsuojaa, niin silloin yksi vaihtoehto on, että TVO rajoittaa OL3:n tehon 1300MW pysyvästi. En tiedä voiko tätä tehorajoitusta kutsua "säätövoimaksi", koska se ei liity sähkön hintaan vaan reservitehon saatavuuteen. Tietysti reservitehoakin saa rahalla, joten hinnasta tämäkin rajoitus on kiinni.

On muuten jännä juttu, ettei tuulivoimaloiden omistajilta vaadita massiivisia investointeja säätövoimaan, sillä vaikka yksittäiset myllyt ovat pieniä, niin ne kaikki "vikaantuvat" lähes samanaikaisesti tyyninä päivinä...
TVO:n tarkoitus on tuottaa osakkailleen sähköä omakustannehintaan mahdollisimman edullisesti. Siksi tämä idea OL3:n ajamisesta vajaateholla ei voi olla peräisin TVO:lta vaan TVO on pakotettu tilanteeseen. Jos laitoksen teho rajoitetaan lukuun 1300 MW, sähkön yksikköhinnaksi tulee n 23% korkeampi kuin täydellä teholla.

OL3 on suuri verrattuna Suomen sähkömarkkinaan ja se on järjestelmäsuojavaatimuksen mukaan jopa liian suuri. Mikäli OL3 ei pysty tämän takia ajamaan täydellä teholla, niin koko Suomen energiajärjestelmä on epäonnistunut. Sähkönkuluttajat tulevat lopulta maksamaan markkinoilta puuttuvan tuotannon kovempina hintoina.
 
TVO:n tarkoitus on tuottaa osakkailleen sähköä omakustannehintaan mahdollisimman edullisesti. Siksi tämä idea OL3:n ajamisesta vajaateholla ei voi olla peräisin TVO:lta vaan TVO on pakotettu tilanteeseen. Jos laitoksen teho rajoitetaan lukuun 1300 MW, sähkön yksikköhinnaksi tulee n 23% korkeampi kuin täydellä teholla.

OL3 on suuri verrattuna Suomen sähkömarkkinaan ja se on järjestelmäsuojavaatimuksen mukaan jopa liian suuri. Mikäli OL3 ei pysty tämän takia ajamaan täydellä teholla, niin koko Suomen energiajärjestelmä on epäonnistunut. Sähkönkuluttajat tulevat lopulta maksamaan markkinoilta puuttuvan tuotannon kovempina hintoina.
Nyt on taas vedetty kaikki mutkat suoriksi: TVO ja sen osakkaat eivät ole mikään erillinen saareke, sähkön yksikköhinta ei ole vakio, TVO:n voimaloiden tuotanto ei ole vakio eikä sen omistajien sähkönkulutuskaan ole vakio!

Ylen juttu säätövoimasta viime vuoden kesältä:


Teollisuuden voiman viestintäpäällikkö Johanna Ahon mukaan syynä on sähkön liian halpa hinta.

– Sähköntuotannon pitää myös ydinvoimalaitoksilla olla kannattavaa ja silloin, kun hinta on erityisen alhaalla voi tulla tilanteita eteen, jolloin sitä tuotantoa meilläkin rajoitetaan.
Liian halpa sähkö on yksi syy rajoittaa tuotantoa. Ongelmat siirtoverkossa tai sitä suojaavassa järjestelmäsuojassa ovat toinen syy rajoittaa tuotantoa: jos järjestelmäsuojassa on vajausta, niin OL3:n tehoa joudutaan alentamaan. Järjestelmäsuojaan on kuulunut esimerkiksi metsäyhtiöiden sellutehtaita: jos järjestelmäsuojaan kuuluva tehdas on huoltoseisokissa, niin OL3:n tehoa pitää vastaavasti laskea. OL3:n järjestelmäsuojasta käytävään vääntöön on useita ratkaisuja:

1) Fingrid maksaa viulut ja siirtää kustannukset sähkönkuluttujien maksettavaksi
2) TVO maksaa viulut ja siirtää kustannukset sähkönkuluttujien maksettavaksi
3) kukaan ei halua maksaa markkinahintaa OL3:n järjestelmäsuojasta ja puuttuvan tuotannon myötä kohonneet hinnat siirtyvät sähkönkuluttujien maksettavaksi

Artisti maksaa joka tapauksessa, joten tällä perusteella en julistaisi Suomen energiajärjestelmää epäonnistuneeksi.
 
Sekin puoli asiaan liittyy, että eri yritykset kaavailevat Suomeen todella massiivista tuulivoiman lisärakentamista mikä lisäisi tuulivoimakapasiteettia kymmenillä tuhansilla gigawateilla. Jos näin suuri lisärakentaminen toteutuu, niin säätövoiman tarve on suurimmalta osalta riippuvainen siitä, että mihin tuulisina päivinä tuotettu giganttinen sähköteho aiotaan käyttää.
Ehkä kuitenkin "vain" kymmenillä tuhansilla megawateilla eli kymmenillä gigawateilla mikä sekin on tietysti ihan hirmuisesti.
 
Suomen LNG kaasun kulutuksesta ei oo sattunut silmiini pitkään aikaa mitään. Suurella kohulla saatiin se laiva hankittua, miten lie nyt kaasunkulutus?
 
Energiakriisin aikana kaasulle etsittiin kovalla kiireellä vaihtoehtoja, osa pysyviä ja osa hätäratkaisuja (esim. öljyyn siirtyminen). Kaasua kuitenkin käytetään edelleen ja hätäratkaisuista on luovuttu. Uutta kulutusta ei juuri tule, ja sähköistymisen ja energiatehokkuuden parantumisen myötä alaspäin mennään pikkuhiljaa. Täyden kympin arvoista työtä että se laiva saatiin, kaukolämmön tuotannossa kaasun merkitys on kovimmilla pakkasilla huomattavaa. Eikä ollut kaukana, että kaasu olisi siitä laivasta loppunut viimetalvena, kun oli se kaikkein kovin pakkasjakso päällä.
 
Steady Energyn pienet lämpövoimaa tuottavat ydinvoimalat väitetysti sijoittajien suosiossa. Tämä oli se putka, jolla on alustava sopimus Helsingin ja Kuopion energialaitosten kanssa.
***
Steady Energy said it is set to start construction of its first LDR-50 district heating reactor pilot plant in Finland next year [2025]. Currently, the proposed locations for the pilot plant include: Salmisaari caves in central Helsinki; Huuhanmäki caves in Kuopio, the regional capital of North Savo in eastern Finland; and the power plant sites at Kymijärvi and Teivaanmäki in Lahti, a regional capital in southern Finland.
Mutta mitä Huuhanmäen luolastoista sitten löytyy? Nykyään enää jättimäisiä, tyhjiä säiöitä, mutta aikoinaan kallion sisällä on säilytetty jopa 1,5 miljoonaa litraa kerosiinia Ilmavoimien MiG-21-koneita eli tuttavallisemmin "mikkejä" varten.
Luolastoa ei koskaan käytetty päivittäin, vaan se toimi Ilmavoimien varastona. 15 suurta polttoainepönttöä oli mitoitettu täsmälleen luolaston kolmeen lohkoon sopiviksi. Lohkot ovat 50 metriä pitkiä, 15 metriä leveitä ja niihin mahtuu 12–15-metrisiä pönttöjä.

Jättimäinen luolasto jäi tyhjilleen 1960-80-luvuilla, kun Ilmavoimat siirsi varastonsa Rissalan läheisyyteen.
– Kun hävittäjäkalustoa uusittiin ja käyttöön tulivat kaksimoottoriset Hornetit, myös varaston kapasiteetti piti tuplata. Nämä varastot olivat myös strategisesti Kallansiltojen väärällä puolella, sanoo kiinteistökehitysasiantuntija Jouni Tiihonen Kuopion Tilakeskuksesta.
 
Viimeksi muokattu:
Steady Energyn pienet lämpövoimaa tuottavat ydinvoimalat väitetysti sijoittajien suosiossa. Tämä oli se putka, jolla on alustava sopimus Helsingin ja Kuopion energialaitosten kanssa.
***

Tuonne olisi hyvä tehdä kaasun varasto, jolla lämmittäisi kovilla pakkasilla lämpövoimaloita. Vielä kun olisi maatiloilta tuotettua biokaasua.
 
Ei liity Suomeen, vaan yleiseen tuulimyllyjen kehitykseen. Kiinan pojat on tehneet aika massiivinen myllyn, niin tehojen ja lapa koon puolesta.
Tehot tosin maksimi tuulilla, pitää olla hyvin säätövoimaa kaveriksi, mutta onhan Kiinassa puroja mihin vesivoimaa tökätä ja hiiltäkin löytyy.
Mutta hanke varmaan kuvastaa hyvin Kiinan halua tulla energiaomavaraiseksi...



Kiinan etäläiseen Hainanin maakuntaan on noussut toistaiseksi maailman suurin tuulivoimala.

Mingyang Smart Energyn rakentaman merituulivoimalan teho on 20 megawattia. Tehon tuottamiseksi voimalan lapojen kärkiväli on lähes 300 metriä.

Voimalan roottori tuottaa sähköä arviolta suuren suomalaiskaupungin asukasmäärälle eli lähes 100 000 kiinalaiselle.

Rakentamisesta kertoi Suomessa Tekniikka&talous -lehti.

Yhtiöllä on rakenteilla vielä uutta voimalaa 2 megawattia suurempi voimala. Sen lavat ovat yhtä pitkät kuin Eiffel-torni Pariisissa Ranskassa. Lapojen pituus kasvaa yli 10 metriä.

Yle
 
Back
Top