Suomen energiapoliittiset ratkaisut

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sigma957
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Akkuvarastojen vaikutuksesta sähkömarkkinoihin ja niistä mekanismeista miksi ne ovat erityisesti sähkönkuluttajan kannalta hyvä vaihtoehto tasapainon lisäämiseen.



Vuosikymmenen lopulla merkittävä osa lämmöntuotannosta voi tulla hukkalömmön talteenotosta.

 
Ensin ohjataan sähköautoiluun ja sitten aletaan sakottamaan siitä. Miksihän tämän ei pitäisi olla normaalilla ajattelulla toimivalle ihmiselle yllätys? Tyhjästäkö se sähkö sinne töpseliin tulee? Ehkä kohta pitää talon lämmittäminenkin keskittää vain yötunneille. Päivällä toppatakkia vaan päälle.

Itsekin otin vihreää sähköä, eli ydinvoimaa. Oli halvin kiinteä soppari sillä hetkellä. 8,5 euroa taisi olla. Jokin aika sitten olisi saanut 8,17 hinnalla, mutta en uskaltanut viivytellä jos ja KUN joku ydinmylly on taas huollossa.
Sähköautot pitäisi pakottaa lataamaan aina poikkeuksetta pörssisähköllä. Jos tarvit nopeasti ja heti, maksat sen mukaisen hinnan. Useimmat tarvitsevat vain tietyn määrän aamuun mennessä, kerättynä välillä klo 21-06. Siinä on melkoinen joustopotentiaali.

Ja sitten se suomalainen haaste eli ”sähkösauna”. Pörssihintaohjattu HetiValmis kiuas ja PILP ois aika hyvä yhdistelmä. Ois sauna lämmin melkein aina.
 
Viimeksi muokattu:
Teslan Powerwall jokakodin akkupakettihan on myös tuollainen tasoittava akkupaketti, melko valmiiksi tuotteistettuna. Ja hyvin integroituna voisi palvella myös sähköverkkoa.

Pienempi toki kuin nuo lehteen päässeet projektit, mutta voisi hajautuksen myötä olla ihan merkittävä. (Ja kuluttajan lompakkoon nojaava.)
 
Teslan Powerwall jokakodin akkupakettihan on myös tuollainen tasoittava akkupaketti, melko valmiiksi tuotteistettuna. Ja hyvin integroituna voisi palvella myös sähköverkkoa.

Pienempi toki kuin nuo lehteen päässeet projektit, mutta voisi hajautuksen myötä olla ihan merkittävä. (Ja kuluttajan lompakkoon nojaava.)
Cactos on kotimainen leasing akkupaketti, integroitu ja palvelee sähköverkkoa (taajuusreservi) . Ja perustuu Teslan akkuihin.
 
Akkuvarastojen vaikutuksesta sähkömarkkinoihin ja niistä mekanismeista miksi ne ovat erityisesti sähkönkuluttajan kannalta hyvä vaihtoehto tasapainon lisäämiseen.



Vuosikymmenen lopulla merkittävä osa lämmöntuotannosta voi tulla hukkalömmön talteenotosta.

Ylen artikkelissa on paljon ihan hyviäkin pointteja ja kaupallisen puolen toimijat tuntuvat olevan paremmin perillä asioista kuin tutkijat. Ylen jutussa annetaan ymmärtää, että kaikki sähkö on pakko ostaa pörssistä, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. Lisäksi siinä annetaan kuva, että hintojen heilahtelu olisi yksikäsitteisesti paha asia vaikka se on pikemminkin toimivien markkinoiden ominaisuus tuotteelle, minkä varastointi on harvinaisen hankalaa.

Uusien akkuyrittäjien liittymisen sähköpörssin vuorokausimarkkinoille pitäisi vähentää hintaheiluntaa tulevaisuudessa. Heilunnan pieneneminen puolestaan heikentää sähkövarastojen kannattavuutta. Tutkijat ovatkin mallintaneet liiketoiminnan kehitysnäkymiä:

Laskennassa käytettiin Lappeenrantaan rakennettua akustoa, jonka kapasiteetti on 113 megawattituntia ja teho 56 megawattia. Täydestä akustosta riittää siis energiaa kahdeksi tunniksi ennen kuin se on ladattava.

Mallinnuksen mukaan nykyisillä hinnoilla päivän tuotto olisi ollut lähes 240 tuhatta euroa ja vastaavasti uusilla hinnoilla noin 77 000 euroa. Erotus olisi maksettu akkuoperaattorille korvauksena.


Jännä ajatus, että akkuoperaattoreille ei maksettaisikaan markkinahintaa vaan JOKU MUU MAKSAISI vielä sen päälle hypoteettisen ja toteutuneen hintojen erotuksen! Omaan nenään tämä haisee taas pahasti viherkommunismilta ja yritykseltä sotkea sähkömarkkinoita vielä nykyistäkin pahemmin. Tässä tapauksessa JOKU MUU lienee muut sähköverkon käyttäjät tai sitten ollaan taas suoraan veronmaksajien taskulla, kuten kävi tuulivoiman takuutariffienkin kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
Ylen artikkelissa on paljon ihan hyviäkin pointteja ja kaupallisen puolen toimijat tuntuvat olevan paremmin perillä asioista kuin tutkijat. Ylen jutussa annetaan ymmärtää, että kaikki sähkö on pakko ostaa pörssistä, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. Lisäksi siinä annetaan kuva, että hintojen heilahtelu olisi yksikäsitteisesti paha asia vaikka se on pikemminkin toimivien markkinoiden ominaisuus tuotteelle, minkä varastointi on harvinaisen hankalaa.

Uusien akkuyrittäjien liittymisen sähköpörssin vuorokausimarkkinoille pitäisi vähentää hintaheiluntaa tulevaisuudessa. Heilunnan pieneneminen puolestaan heikentää sähkövarastojen kannattavuutta. Tutkijat ovatkin mallintaneet liiketoiminnan kehitysnäkymiä:

Laskennassa käytettiin Lappeenrantaan rakennettua akustoa, jonka kapasiteetti on 113 megawattituntia ja teho 56 megawattia. Täydestä akustosta riittää siis energiaa kahdeksi tunniksi ennen kuin se on ladattava.

Mallinnuksen mukaan nykyisillä hinnoilla päivän tuotto olisi ollut lähes 240 tuhatta euroa ja vastaavasti uusilla hinnoilla noin 77 000 euroa. Erotus olisi maksettu akkuoperaattorille korvauksena.


Jännä ajatus, että akkuoperaattoreille ei maksettaisikaan markkinahintaa vaan JOKU MUU MAKSAISI vielä sen päälle hypoteettisen ja toteutuneen hintojen erotuksen! Omaan nenään tämä haisee taas pahasti viherkommunismilta ja yritykseltä sotkea sähkömarkkinoita vielä nykyistäkin pahemmin. Tässä tapauksessa JOKU MUU lienee muut sähköverkon käyttäjät tai sitten ollaan taas suoraan veronmaksajien taskulla, kuten kävi tuulivoiman takuutariffienkin kanssa.

Kysehän on ylös- tai alassäädöstä ja akuilla voi tehdä molempia ja lienee järkevämpää kuin säätää voimalaitoksia (kuten täällä kritisoitiin niitä ydinvoimaloiden tehon laskuja) tai laskea/nostaa sähkönkulutusta jossain kohteessa, esimerkiksi paperikoneessa, datakeskuksessa tai sinkkisulatossa. Tai tulevaisuudessa vedyn valmistuksessa, vedyn varastointi on myös vaikeaa suuressa määrin.

Tuossa kommunistijärjestelmässä on toimittu jo vuosikymmeniä.


Kuukauden sisällä ylös- ja alassäätöhinnat Fingridiltä.

Screenshot_2024-10-21-10-17-03-28_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.webp
 
Kysehän on ylös- tai alassäädöstä ja akuilla voi tehdä molempia ja lienee järkevämpää kuin säätää voimalaitoksia (kuten täällä kritisoitiin niitä ydinvoimaloiden tehon laskuja) tai laskea/nostaa sähkönkulutusta jossain kohteessa, esimerkiksi paperikoneessa, datakeskuksessa tai sinkkisulatossa. Tai tulevaisuudessa vedyn valmistuksessa, vedyn varastointi on myös vaikeaa suuressa määrin.

Tuossa kommunistijärjestelmässä on toimittu jo vuosikymmeniä.


Kuukauden sisällä ylös- ja alassäätöhinnat Fingridiltä.

Katso liite: 106293
Säätösähkö liittyy taajuusohjattuun käyttö- ja häiriöreserviin, ja se on ihan eri asia kuin pörssisähkö, minkä pitäisi selvitä Ylen juttua lukemalla:

Tällä hetkellä nämä sähkövarastot osallistuvat lähinnä Fingridin reservimarkkinoille, jota käytetään tasaamaan sähkön tuotantoa ja kulutusta. Reservimarkkinoilla ei ole kuitenkaan vaikusta sähkön hintaan kuluttajille.

Nyt vain harva akkuoperaattori osallistuu sähköpörssin vuorokausimarkkinoille. Niinpä akuilla ei ole vaikutusta pörssisähkön tuntikohtaiseen hintaan, joka kuluttajillekin näkyy.


Sama asia todetaan artikkelissa eri sanoin uudestaan ja uudestaan. Fingridin velvollisuus on pitää valtakunnan verkko stabiilina, ettei sähköverkko romahda kuin Kuubassa, ja se ostaa tarvitsemansa säätösähkön reservimarkkinoilta markkinahintaan, mikä onkin kapitalismia puhtaimmillaan.

Sen sijaan jutussa esiintyvä tutqija ehdottaa jotain ihme tukihimmeliä sähkön pörssihintojen sotkemiseksi: visioissa on uusia korotuksia kapasiteettimaksuihin, lisämaksua halvimpiin tuntihintoihin sekä suoria valtiontukia. Kuulostaa ihan demarilta, kun kaikki ongelmat yritetään aina ratkaista kaatamalla niiden päälle muiden taskuista otettua rahaa. Ihan vinkkinä: halvat tuntihinnat johtuvat sähkön ylitarjonnasta ja kaikenlaiset lisämaksut vain pahentavat ylitarjontaa.

Akkujen kanssa ei kannata hötkyillä vaan antaa tekniikan kehittyä ja rakentaa uusia akkuvarastoja sitä mukaa kun niitä voidaan markkinaehtoisesti rakentaa. Uudet tukihimmelit sähkön pörssihintojen sotkemiseksi pitää kuristaa kehtoonsa.
 
Säätösähkö liittyy taajuusohjattuun käyttö- ja häiriöreserviin, ja se on ihan eri asia kuin pörssisähkö, minkä pitäisi selvitä Ylen juttua lukemalla:

Tällä hetkellä nämä sähkövarastot osallistuvat lähinnä Fingridin reservimarkkinoille, jota käytetään tasaamaan sähkön tuotantoa ja kulutusta. Reservimarkkinoilla ei ole kuitenkaan vaikusta sähkön hintaan kuluttajille.

Nyt vain harva akkuoperaattori osallistuu sähköpörssin vuorokausimarkkinoille. Niinpä akuilla ei ole vaikutusta pörssisähkön tuntikohtaiseen hintaan, joka kuluttajillekin näkyy.


Sama asia todetaan artikkelissa eri sanoin uudestaan ja uudestaan. Fingridin velvollisuus on pitää valtakunnan verkko stabiilina, ettei sähköverkko romahda kuin Kuubassa, ja se ostaa tarvitsemansa säätösähkön reservimarkkinoilta markkinahintaan, mikä onkin kapitalismia puhtaimmillaan.

Sen sijaan jutussa esiintyvä tutqija ehdottaa jotain ihme tukihimmeliä sähkön pörssihintojen sotkemiseksi: visioissa on uusia korotuksia kapasiteettimaksuihin, lisämaksua halvimpiin tuntihintoihin sekä suoria valtiontukia. Kuulostaa ihan demarilta, kun kaikki ongelmat yritetään aina ratkaista kaatamalla niiden päälle muiden taskuista otettua rahaa. Ihan vinkkinä: halvat tuntihinnat johtuvat sähkön ylitarjonnasta ja kaikenlaiset lisämaksut vain pahentavat ylitarjontaa.

Akkujen kanssa ei kannata hötkyillä vaan antaa tekniikan kehittyä ja rakentaa uusia akkuvarastoja sitä mukaa kun niitä voidaan markkinaehtoisesti rakentaa. Uudet tukihimmelit sähkön pörssihintojen sotkemiseksi pitää kuristaa kehtoonsa.
Kannattavaahan tuo akkubisnes on jo nyt kun käytetään autoista pois otettuja akkuja ja niille saadaan lisää elinaikaa staattisessa käytössä.

Samaa mieltä, että mitään tukea ei tarvita koska akkujen hinnat laskevat nopeasti ja on tärkeintä, että ne jotka investoivat tekevät sen oman kannattavuuslaskelmansa perusteella, silloin hommaan tulee myös stoppi kun kannattavuus alenee vrk vaihtelun vähentyessä kuten sanoitkin. Sen pisteen jälkeen varastoja voi uusia ja määrää kasvattaa lähinnä kulutuksen kasvun vauhdissa tai niin, että kotitaloudetkin osallistuvat joka edelleen tasoittaisi vrk vaihtelua suoraan kulutuskohteissa (verkosta ladataan yöllä päivän kulutus tai vaihtoehtoisesti katolla olevat aurinkopaneelit tuottavat päivän sähkön sekä riittävästi varastoa iltaa varten ja yöllä verkosta otettava sähkö on halvin vaihtoehto), mutta vielä ollaan kaukana siitä, että akut olisivat riittävän edullisia kuluttajien käyttöön kun käytetty kalusto menee ammattilaisille kokonaan.
 
Uutinen on Ruotsista mutta otsikon lupailema maksupommi eli piikkitehomaksu lienee tulossa myös Suomeen:

Piikkitehomaksun tarkoitus on siis kannustaa nykyistä tasaisempaan sähkönkulutukseen "sakottamalla" kuluttajia suurista kulutushuipuista. Sähköautot kannattaa ladata hissukseen yöaikaan.
Eikö "pommi" eli tehomaksu ole ollut Suomessa jo vuosia. Riippuu hieman verkkoyhtiöstä ja osalla se ei ole käytössä.

Helenin eli Helsingin kaupungin omistaman verkon hinnastossa lukee näin:

"Aikasiirtotuote soveltuu parhaiten käyttöpaikoille, joiden sähkönkulutus painottuu yöajalle, koska silloin siirtohinta on halvempaa. Tuote sopii kohteille, joiden sulakekoko on 80A tai alle.

Päiväsiirron hinta on voimassa kaikkina päivinä klo 7–22. Yösiirron hinta on voimassa muina aikoina. Tehomaksu määräytyy joka kuukauden kolmanneksi suurimman mitatun tunnin keskitehon mukaan. Yöajan tehosta huomioidaan laskutuksessa 80 %."


Täysin luokattoman huonoa tuollainen uutisointi jossa esitellään jotakin ruotsalaisten laskuperustetta uutuutunena, mutta on ollut jo vuosia Suomessa käytössä.

Vuonna 2017 YLE uutisoi aiheesta:

 
Millään sähköenergian tuotantomuodolla ei ole tarkoitus pyrkiä laskemaan markkinahintaa, kaikki tuottajat vain
haluavat osansa ja mielellään vähän enemmän.
Ainoat keinot vaikuttaa omaan sähkölaskuun, lopettaa/vähentää kulutusta tai rakentaa omaa tuotantoa.
Rakentaminen maksaa kuitenkin sen verran että takaisin maksussa mene melkoinen tovi.
 
Tänään kuulemma tulee käyttöön uusi sähkön hintamekanismi. Ns. Flow-based -menetelmä.
Sähkömarkkinat muuttuvat huomenna, kun ns. Flow-based -menetelmä otetaan käyttöön. Tässä pieni ketju aiheesta. 1/13

Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ottavat käyttöön ns. Flow based (FB) -siirtokapasiteettien laskentamenetelmän eli ns. sähkön siirtoihin perustuvan
laskentamenetelmän.
FB-menetelmää käytetään siihen, kun lasketaan Pohjoismaiden eri hinta-alueiden välisiä siirtokapasiteetteja, joiden perusteella lasketaan spot-hinnat (eli pörssisähkön hinnat = vuorokausimarkkinahinnat = day-ahead-hinnat).
Laskentamenetelmä otetaan 2/13 siis käyttöön huomenna, ja ensimmäiset menetelmää käyttäen lasketut spot-hinnat lasketaan koskien keskiviikon 30.10. tunteja. Uudessa laskentamenetelmässä on rakennettu Pohjoismaisesta järjestelmästä malli, jonka perusteella pystytään tekemään entistä 3/13 yksityiskohtaisempaa laskentaa. Ideaa on havainnollistettu oheisessa @fingrid_oyj'n esityksestä napatussa ja hiukan muokatussa kuvassa.

Tähän asti spot-hintojen laskennassa on yksinkertaisesti ajateltu, että sähkö siirtyy esim. noiden pinkkien NO3- ja SE2 -hinta-alueiden 4/13
välillä tuon vihreän nuolen mukaisesti, mutta todellisuudessa sähkö siirtyy hinta-alueiden välillä noiden pienempien sinisten nuolien kautta eri reittejä. Näin ollen tuo vihreä nuoli eli vanha laskentatapa ei ole kuvannut todellisia siirtoja, 5/13 jolloin siirtoverkkoa ei olla pystytty käyttämään niin tehokkaasti hyväksi kuin olisi ollut mahdollista. Tätä nyt käyttöön otettava FB-menetelmä pyrkii parantamaan, eli käyttämään tehtyjä siirtoverkkoinvestointeja tehokkaammin hyödyksi. 6/13

Mitä FB-menetelmä tarkoittaa käytännössä sähkön käyttäjille? Tarkkaa tietoa ei tietenkään ole, koska menetelmää ei olla vielä otettu käyttöön, mutta markkinatoimijoille annetun arvion perusteella voidaan tunnistaa kolme asiaa: 7/13

1. Suomen hinta-alueella sähkönhinnat keskimäärin nousevat aavistuksen verran. Muutos ei ehkä ole dramaattinen, mutta pieni muutos ylöspäin. Tätä vuotta koskevilla historiatiedoilla lasketuissa rinnakkaislaskennoissa on päästy johonkin 0,15 snt/kWh (alv 25,5%) nousuun 8/13 keskimäärin, mutta tulevaisuus näyttää miten todellisuudessa asiat menevät.
2. Ns. epäintuitiivisten sähkönsiirtojen määrä kantaverkoissa tulee kasvamaan. Normaalisti sähkö liikkuu halvemmalta hinta-alueelta kalliimmalle, mikä on ihan loogista. Epäintuitiivinen 9/13 siirto tarkoittaa sitä, että sähkö siirtyy verkossa korkeamman hinnan alueelta matalamman hinnan alueelle eli ns. "väärään suuntaan". Näiden siirtojen määrän odotettu kasvu johtuu siitä, että siirtämällä jollakin siirtoyhteydellä sähköä 10/13
"väärään suuntaan" saadaan jollakin ketjun seuraavalla siirtoyhteydellä siirrettyä "oikeaan suuntaan" siten, että "väärään suuntaan" tapahtuvan siirron haitta on pienempi kuin pidemmällä ketjussa mahdollistetun suuremman "oikeaan suuntaan" tapahtuvan siirron hyöty. 11/13
Flow based -laskenta mahdollistaa tällaisten hyötyjen realisoinnin paremmin kuin ennen.

3. Päivän sisäistä eli intraday-kaupankäyntikapasiteettia näyttäisi jäävän nykyistä vähemmän markkinoiden käyttöön, mikä voi tarkoittaa sitä, että sähkönmyyjien tasekustannukset 12/13 nousevat, mikä voisi ajallaan tarkoittaa sitä, että nousupainetta voi tulla myös sähkösopimusten hinnoitteluun kuluttajille.

Paljon on kysymysmerkkejä ilmassa, ja mielenkiinnolla odotamme mitä tapahtuu. 13/13
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa vain on se hopeareunus, että mikäli hinnat nousevat niin se yleensä houkuttelee lisää investointeja tuotantoon ja erityisesti paremmin toimiva siirtomekanismi on investointien kannalta tärkeä, hinta vain paljastaa ne alueet joihin tulisi joko saada enemmän tuotantoa tai suurempi siirtokapasiteetti halvemman alueen puolelta.
 
Paljon on taasen tulossa aurinko- ja tuulisähkön.
Jotenkin toivoisi enempi konkreettisia uutisia myös miten talven pakkaspäivien kovia hinta piikkejä saataisiin alaspäin...
No onhan noita sähköakkuja monessakin muodossa, mutta ovat näihin tuotto määriin verrattuna kovin pieniä.

 
Aivan omaksi ilokseni laskin, paljonko sähkö + siirto maksoi meillä lokakuussa -19.
12 senttiä kWh. Kaikkine veroineen.

Kun se nyt maksaa 24 senttiä kWh. Meillähän täällä periferiassa siirto maksaa enemmän kuin energia.

Varsin lyhyessä ajassa tuplat.

Kun nyt ketjun aihe on Suomen energiapoliittiset ratkaisut, voidaan perustellusti kysyä, miten meni noin niin kuin omasta mielestä.
 
Back
Top