Suomen energiapoliittiset ratkaisut

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sigma957
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Jossain päin maailmaa taisivat yrittää laittaa aurinkopaneelit verolle kun alkoivat yleistyyn, jos oikein muistan.
Espanjassa valtio tuki aurinkopaneleiden hankintaa ja sitten kaikki sellaiset hankkivat. No ongelmaksi muodostui se kun alettiin sitä virtaa työntämään verkkoon ja verkko ei sitä enää kestänytkään, niin alettiin rankaisemaan panelin omistajia. Tästä on jo jokunen vuosi aikaa ja tarkkoja nyansseja en muista enää kun sen jutun joskus luin.

Eli kyllä se valtiovalta hyvinkin äkkiä muuttaa positiivisuuden negatiivisuudeksi. Pitää muistaa, että elämässä ei yksikään hyvä teko jää rankaisematta!

Taivaalta satavasta vedestähän jo kupataan maksua hulevesimaksun muodossa.
Onhan se joo aika koomista kun sadevedestä tulee sun ongelma sillä hetkellä kun se sun tontille laskeutuu. Kaverin piti teettää valtavat hulevesirempat ja liittyä järjestelmään ja sitä kautta alkaa maksamaan maksua. Sitä ennen vesi valui ojaan joka valui jokeen. Luonnollinen poistuma väkisin siirrettiin järjestelmän ongelmaksi .
 
Uudistus voi viedä tuulivoimakunnilta miljoonien verotulot

Hallituksen mielestä kunnat saavat tuulivoimasta liikaa rahaa.
Tietyllä tapaa on ymmärrettävää että kiinteistöverotuloja halutaan tasata myös niille kunnille jotka eivät siitä hyödy (erityisesti Itä-Suomessa), mutta haittapuolena tulee olemaan perinteinen luonnonvaradilemma: kuntia ei enää juuri kiinnosta antaa rakentaa tuulivoimaa, jos haitat jäävät paikallisiksi mutta hyödyt valuu muualle.
 
Espooseen, Kirkkonummelle ja Vihtiin nousevat Microsoftin datakeskukset voivat olla vasta alkusoittoa, kertoo Länsiväylä-lehti.

Viileä ja vakaa Suomi on datakeskuksille jopa Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa kiinnostavampi vaihtoehto vahvan sähköverkon ansiosta. Länsinaapureissa ei myöskään pystytä hyödyntämään datakeskusten hukkalämpöä yhtä tehokkaasti kuin Suomessa.

Suomen nousu naapureiden rinnalle ja ohi lähti liikkeelle kolmen miehen kahvipöytäkeskustelusta seitsemän vuotta sitten.
 
Tämä kuvastaa toisenlaista ratkaisua. Puolassa hiilivoima käy henkeen. Kuva siis väitetysti ilmanlaatutilaston pohjalta.
Joskus vuosia sitten uutisoitiin että Saksassa olisi kuollut joka vuosi noin kolmetuhatta henkilöä ilmansaasteisiin, suurelta osin hiilenpoltosta aiheutuneisiin.
Siispä sakemannit luopuivat ydinvoimaloista, joka siirto oli varmaan Merkelistä poliittisesti edullista.
Ydinvoiman imago kun oli päässyt mustumaan japanilaisen tsunamin tähden, tarjoten Saksan vihreille vaaliaseen, mikä piti pelata pois.
 
Tämä kuvastaa toisenlaista ratkaisua. Puolassa hiilivoima käy henkeen. Kuva siis väitetysti ilmanlaatutilaston pohjalta.
Arvelen kartan kertovan paljon myös polttoteknologiasta. Suomessa poltetaan sellutehtaissa biomassaa kymmenien miljoonien CO2 tonnien edestä vuodessa, silti hehkutaan vihreellä.

Jonkin verran tullut Eurooppaa työn takia koluttua ja oma kokemus on että Puolan ilmanlaatu tosiaan on heikko. Viimeksi lämmityskaudella tuolla käynyt just ennen koronaa. Varsovaan laskeuduttaessa näki, kuinka kaupungin yllä leijaili savumatto. Kolmen päivän reissussta tuli kurkku kipeäksi. Muistan että noihin aikoihin oli hesarissa juttua Puolan ilmanlaadusta, viittasivat että monilla on tapana säästää polttamalla kotitaloutensa jätteitä tulisijoissaan.
 
Keskuskauppakamari muistuttaa säistä riippumattoman sähköntuotannon tarpeesta, ydinvoimasta.
Sitä kun pystyy rakentamaan lisää, vallankin jos on ajoissa liikkeellä ( vähän nopeammin sitten kuin OL 3 ) ja saa veronmaksajan takaamaan lainat.

Halutaankohan tässä nyt A) nimenomaan ydinvoimaa vai B) ainoastaan turvata riittävä sähköntuotanto myös silloin kun tuuli- ja aurinkovoimaa ei ole riittävästi saatavilla?

Jos B, tulisi katsoa millä teknologioilla tavoite täyttyisi edullisimmin, ympäristönäkökulmat huomioiden. Ydinvoimamiljardeilla rakentaa jo muutaman biokaasuvoimalan tms heikompien tuulien jaksoille.

Olen käsityksessä, että uuden ydinvoiman tuotantokustannus olisi arvioitu korkeammaksi kuin sähkön markkinahinta. Tätä kautta valtion subventoima uusi ydinvoima olisi ajan myötä veronmaksajille hyvin tyyris ratkaisu.
 
Halutaankohan tässä nyt A) nimenomaan ydinvoimaa vai B) ainoastaan turvata riittävä sähköntuotanto myös silloin kun tuuli- ja aurinkovoimaa ei ole riittävästi saatavilla?

Jos B, tulisi katsoa millä teknologioilla tavoite täyttyisi edullisimmin, ympäristönäkökulmat huomioiden. Ydinvoimamiljardeilla rakentaa jo muutaman biokaasuvoimalan tms heikompien tuulien jaksoille.

Olen käsityksessä, että uuden ydinvoiman tuotantokustannus olisi arvioitu korkeammaksi kuin sähkön markkinahinta. Tätä kautta valtion subventoima uusi ydinvoima olisi ajan myötä veronmaksajille hyvin tyyris ratkaisu.
Mistä ajattelit löytää riittävästi biojakeita kaasun tuotantoon ydinvoimalan mittakaavassa?
 
Olen käsityksessä, että uuden ydinvoiman tuotantokustannus olisi arvioitu korkeammaksi kuin sähkön markkinahinta. Tätä kautta valtion subventoima uusi ydinvoima olisi ajan myötä veronmaksajille hyvin tyyris ratkaisu.
Valtiolla alkaa olla rahat loppu subventointiin. Nuo datakeskuksia rakentavat firmat voisivat rahoittaa ydinvoimaa, koska niiden käyttämä energiamäärä on kohta huomattava.
 
Ruotsissa hallitus kaavailee noin kolmen ja puolen olkiluoto kolmosen verran lisää ydinvoimaa, jonkinlaisella hintaputki järjestelyllä jossa veronmaksaja subventoi ydinsähkön hintaa tuulisella säällä ja pakkasella hintapiikki jaetaan yhtiön ja valtion kesken.
Jotain tämän suuntaista Fortum pitää Suomellekin välttämättömänä, sillä Ruotsi voi kuluttaa tulevaisuudessa lisätuotantonsa liki kokonaan itse.


Koska ydinsähkö on suuren osan ajasta kannattamatonta ja voimala vaatii kalliit turvallisuusjärjestelyt lienee Loviisa kuitenkin se todennäköisin sijoitus paikka.


 
Koska ydinsähkö on suuren osan ajasta kannattamatonta ja voimala vaatii kalliit turvallisuusjärjestelyt lienee Loviisa kuitenkin se todennäköisin sijoitus paikka.
Turvallisuuden kannalta olisi hyvä paikka, mutta sitten on samassa paikassa iso osa koko tuotanto kapasiteetistä. Siirtoverkko joutuu kovalle koetukselle, saadaan helposti kyykkäämään koko sähkön jakelu.
 
Suomessa on sama suunnitelma:
https://yle.fi/a/74-20136725
"Aivan uusi tuki pelkästään ydinvoimalle"

No tässä maksetaan energiapolitiikan virheistä kun yllättäen homma ei mene maaliin markkinaehtoisesti. Monopolien kauppaaminen ulkomaisille sijoittajille ja tuotannon ohjauksen unohtaminenhan tässä on taustalla.
Ryssäatomin juoksupoika Kai Mykkänenkö se siellä taas vikisee? Edellinen projekti meni aivan vitun pipariksi, laskuja maksetaan yhä eikä loppusumma ole kenenkään tiedossa. Nyt sitten samat pellet ovat taas ratissa, mikä voisikaan mennä pieleen? Yksityisellä puolella nämä kekkulit olisivat saaneet kenkää jo ajat sitten. Saatanan tunarit, ymmärtäisivät edes hävetä.
 
Ryssäatomin juoksupoika Kai Mykkänenkö se siellä taas vikisee? Edellinen projekti meni aivan vitun pipariksi, laskuja maksetaan yhä eikä loppusumma ole kenenkään tiedossa. Nyt sitten samat pellet ovat taas ratissa, mikä voisikaan mennä pieleen? Yksityisellä puolella nämä kekkulit olisivat saaneet kenkää jo ajat sitten. Saatanan tunarit, ymmärtäisivät edes hävetä.
Noh, entinen suomalais-venalaisen kauppakamarin vetaja Pietarissa... Mutta taytyy sanoa etta Pres Stubb hoiti ton NATO- lehdistotilaisuuden aika vakuuttavasti. Meni kutoset sekaisin, Mutta hyva suoritus.
 
Sinänsä ymmärrettävää, äidinkieli venäjä. Ja tuosta olmista tulee Espoon seuraava kaupunginjohtaja...
185 000 eur vuodessa, lisaksi taysi elake jalkimmaisten virkavuosien mukaan... Mista rahat? Paljonko tama yksilo tuottanut jaettavaa lisa-arvoa elamassaan. Aivan. Ja Suomenojan teholaitos laitettiin kiinni naiden johdosta, komea piippu jai kyl. 2020 meni boseen.
 
Viimeksi muokattu:
Mistä ajattelit löytää riittävästi biojakeita kaasun tuotantoon ydinvoimalan mittakaavassa?
Oikea kysymys, tuskin mistään ainakaan kokonaisuudessaan. Ravistan hihasta että tarvittava puumäärä voisi pyöristyä 20 miljoonaan vuosikuutioon.
Muotoilin pointtini typerästi, yritän uudelleen.

Sana mittakaava mainittu. Millainen ajallinen mittakaava (esim. pv/vuosi) olisi tarve uuden ydinvoimalan teholle? Voisiko tuon aukon paikata kustannustehokkaammin jollain muulla tavalla samassa ajassa?

Energia-amatöörinä olisin enemmän hajautetun mallin kannalla, esim
- merkittävää lisäeforttia ja lupakäsittelyn sujuvoittamista vesivarastoille pumppuvoimaloiden käyttöön
- kaasuvoimaloita, joita voidaan konvertoida uusiutuvillle kaasuille niiden saatavuuden parantuessa
- hajautettua vedyn ja kaukolämmön yhteistuotantoa (vrt. Helenin suunnitelma Vuosaareen). Vapauttaisi biomassaa kunnallisten polttolaitosten ympärivuotisesta käytöstä.

Kun Fortum lobbaa täysikokoista reaktoria, niin kuvittelisin heillä olevan mielessä omalta kannaltaan kustannustehokkain ratkaisu lokaatioksi eli Loviisa. Aika paljon munia yhdessä korissa.
 
Viimeksi muokattu:
Sana mittakaava mainittu. Millainen ajallinen mittakaava (esim. pv/vuosi) olisi tarve uuden ydinvoimalan teholle? Voisiko tuon aukon paikata kustannustehokkaammin jollain muulla tavalla samassa ajassa?
Taustalla on Fingridin arvio, jonka mukaan Suomen sähkönkäyttö on jopa kaksinkertaistumassa noin kymmenessä vuodessa. Lisäksi viime talven kovina pakkaspäivinä Suomi kävi jo lähellä sähköpulaa.
 
Back
Top