(Suomen) energiapolitiikka ja energiatuotannon tulevaisuus

Mustaruuti kirjoitti:
Jep.

Ja juuri siksi on oleellista, että siinä tehossa on mukana laatukerroin. Tuuli- ja aurinkovoimallekin kuuluu jokin nollaa suurempi kerroin, mutta muut energiamuodot olisivat moninkertaisella laatukertoimella varustettuja.

Syöttötariffit pois.

Tämän päälle vielä riittävät hiilidioksidipäästökauppamekanismit.

Vielä kun suuntaisi esim. hiilidioksidipäästökauppamekanismin tuloista puolet energiatehokkuusinvestointeihin ja puolet energia-alan tutkimukseen ja innovointiin...

Niin avot, johan rupeaisi homma toimimaan.

Yksinkertaista, mutta tuskin näin silti tulee tapahtumaan. Mm. koska keskusta ja vihreät haraavat vastaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei pelkästään Keskusta ja Vihreät. Kokoomukselle ja osin demareille on tärkeää, että suurteollisuus saa päästönsä ilmaiseksi. Lopputuloksena kokonaisuus ei toimi, kun koko energiamarkkina on täynnä poikkeuksen poikkeusta.
 
En ymmärrä miksi näillä leveysasteilla halutaan sitoutua sääriippuvaiseen energian tuotantoon. Olettaisin, että esimerkiksi tuulivoiman tukemiseen kuluville sadoille miljoonille löytyisi parempaa käyttöä näin pääomaköyhässä maassa.
 
Eilen eräässä suuressa kaupungissa jauhoi jokainen sähkön varavoimala jo toista päivää. Ilmeisesti energiaverkkoon kohdistuva kriisi ei voi tulla pakkasilla. Tai sitten pakkaset on sellainen.
 
Mustaruuti kirjoitti:
Tämä on tosiaan vaikeasti ymmärrettävä asia. Mielenkiintoista, ettei edes Tekniikka&Talous-lehden lukijakommenteissa (diplomi-insinöörien lehti) kukaan näyttänyt ymmärtävän asiaa.

18 000 kotitaloutta sai jo sähkölaskuunsa tehomaksun
https://www.tekniikkatalous.fi/tekn...rrostaloasunnot-saastyvat-muutokselta-6703775
Klikkaa laajentaaksesi...
En vissiin itsekkään ymmärrä.

"Se määräytyy vuoden suurimman yhden tunnin aikana käytetyn keskitehon mukaan."


Eli jos kulutus on kokoajana ympäri vuoden 5kw niin se määräytyy tuon 5kw/hmukaan? Mutta jos yhden tunnin kulutus vuodessa on kokoajana 9kw , niin se on sitten 9kw/h jonka mukaan määräytyy kuukausittainen tehomaksu?
 
Passi kirjoitti:
En vissiin itsekkään ymmärrä.

"Se määräytyy vuoden suurimman yhden tunnin aikana käytetyn keskitehon mukaan."


Eli jos kulutus on kokoajana ympäri vuoden 5kw niin se määräytyy tuon 5kw/hmukaan? Mutta jos yhden tunnin kulutus vuodessa on kokoajana 9kw , niin se on sitten 9kw/h jonka mukaan määräytyy kuukausittainen tehomaksu?
Klikkaa laajentaaksesi...

Juuri näin :)

Syynä on se, että verkon kustannukset määräytyvät hyvin pitkälti sen huipputehon mukaan. Verkko ei varsinaisesti kulu sähkönsiirrosta. Mutta siellä on isot pääomainvestoinnit, jotka on pakko mitoittaa huipputehon mukaan.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Herman30 kirjoitti:
Voi verrata avaruuteen, toimii ne panelit sielläkin vaikka kylmyyttä on pikkuisen enemmän kuin talvisessa Suomessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jep. Tässä on hyvä mainita asia, mitä moni ei varmaan tiedä.

Paneeli tuottaa siis aurinkovalosta sähköä muuttamalla fotonien energian elektronien liikkeeksi. Tähän liittyy tietty hyötysuhde, joka on sanotaan tyypillisesti esim. 20%.

Kun auringonvaloa tulee enemmän, sähköä tulee tietysti enemmän. Mutta yleensä, kun auringonvaloa tulee enemmän, myös lämpötila nousee. Ja tuo hyötysuhde laskee lämpötilan noustessa, sekä atmosfäärisistä, että paneelin fysikaalisissa ominaisuuksissa tapahtuvista muutoksista johtuen.

Näin ollen Suomen kevättalvi, jossa tulee jo ihan hyvin aurinkoa, mutta joka on kylmä ja selkeä, on itse asiassa hyvää aikaa aurinkopaneeleille.
 
Herman30 kirjoitti:
Kai se on niin että aurinkopanelit tuottavat talvella sähköä paremmin kuin tuulimyllyt?
Klikkaa laajentaaksesi...

Täysin mahdoton vertailu. Onko yö vai päivä, tuuleeko vai eikö tuule, millainen tuulimylly ja missä, millainen aurinkopaneeli ja missä? Puhutaanko absoluuttisesta energiasta, hyötysuhteesta, kannattavuudesta etc.

Marras-joulu-tammikuu on aurinkopaneeleille kyllä hiljaisempaa.

Usein taas koko pitkä syksy on tuulivoimalle parasta aikaa.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Kierrätystä.

Käytetty ydinpolttoaine voi olla tulevaisuuden energianlähde. VTT:n erikoistutkija Ville Tulkki kertoo, miten ydinjätteitä maailmalla hyödynnetään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ydinpolttoainekiertoon* on käytössä muutama erilainen vaihtoehto. Suomessa on valittu suora loppusijoitus. Siinä tuore polttoaine käytetään reaktorissa ja sen sisältämä energia otetaan käyttöön, minkä jälkeen käytetty polttoaine loppusijoitetaan kallioperään.

– Suoran loppusijoituksen etu on sen tekninen toteutettavuus ja se, että käytettyä polttoainetta ei tarvitse käsitellä paljon, Ville Tulkki kertoo.

Maailmalla on käytössä myös suljettuja polttoainekiertoja, jossa käytetty polttoaine käsitellään uudeksi polttoaineeksi.

Niin sanotuissa nopeissa reaktoreissa on mahdollista hyötää eli lisätä ydinpolttoaineen kestoa niin, että käytännössä samasta uraanista saadaan irti sata-kaksisataa kertaa enemmän energiaa.

Toisaalta nopeissa reaktoreissa voidaan "polttaa" pois pitkäaikaiset nuklidit. Jäljelle jäävän jätteen radioaktiivisuus vähenee harmittomaksi murto-osassa siitä ajasta, mitä nykyisten voimaloiden jätteet. Näin ollen loppusijoituksenkin vaatima aika on lyhyempi.

Tulkin mukaan tulevaisuuden ydinvoimalakanta voi olla paljon monimuotoisempi kuin nykyään. Nykyisten kaltaisten suurten voimaloiden lisäksi käytössä voi olla pieniä reaktoreita kaukolämmöntuotannossa ja korkean lämpötilan reaktoreita prosessiteollisuuden käytössä.

Pienet ydinvoimalat voivat myös tukea ja täydentää uusiutuvien energiamuotojen vaihtelevaa tuotantoa rajoitetummissa verkoissa. Ensimmäiset Yhdysvalloissa käyttöön tulevat pienreaktorit onkin suunniteltu täydentämään ja tasoittamaan suuren paikallisen tuulivoimalan tuotannonvaihteluja.

* Ydinpolttoainekierrolla tarkoitetaan ydinpolttoaineen raaka-aineiden hankinnan, valmistuksen, kuljetusten, käytön, kierrätyksen ja jätehuollon muodostamaa kokonaisuutta, joka on tarpeen ydinreaktoreiden käyttämiseksi ja ydinenergian tuottamiseksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://studio.kauppalehti.fi/fennovoima-olemme-osa-ratkaisua/energiaa-ydinjatteesta-tulevaisuuden-ydinvoima-voi-olla-paljon-monimuotoisempaa-kuin-nykyaan
 
Sikäli kun olen ymmärtänyt, niin ne ydinvoimalasta ulos otettu käytetty polttoaine tuottaa vielä kohtuullisen kauan lämpöä. Joten olisikos siinä sitten tarpeeksi sitä lämpöä, että sen polttoaineen voisi viedä johonkin sopivaan sijoituspaikkaan tuottamaan kaukolämpöä ja vasta sitten harkittaisiin varsinaista loppusijoitusta? Siis olettaen, että sitä jätettä ei voi käyttää toisentyyppisessä voimalassa polttoaineena.
 
SJ kirjoitti:
Sikäli kun olen ymmärtänyt, niin ne ydinvoimalasta ulos otettu käytetty polttoaine tuottaa vielä kohtuullisen kauan lämpöä. Joten olisikos siinä sitten tarpeeksi sitä lämpöä, että sen polttoaineen voisi viedä johonkin sopivaan sijoituspaikkaan tuottamaan kaukolämpöä ja vasta sitten harkittaisiin varsinaista loppusijoitusta? Siis olettaen, että sitä jätettä ei voi käyttää toisentyyppisessä voimalassa polttoaineena.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei oikeastaan. Jälkilämpöteho Fukushimassa oli n. 30MW välittömästi ketjureaktion loputtua, ja jo viikon kuluttua tippunut 6MW. Mutulla heittäisin, että samaa luokkaa on myös reaktorista poistettavan polttoaineen jälkilämpötehot. Lisäksi kaikki ydinvoimaan liittyvä on (syystäkin) tärköin säänneltyä, suunniteltua ja valvottua, laitteisto ja laitteet tulee olla ydinvoimakäyttöön sertifioitua, henkilöstön korkeammin koulutettua jne. mikä aiheuttaisi tuollaiselle laitokselle kohtuuttomat rakennuskustannukset vrt. perinteinen lauhdevoimala. Fiksumpaa on ottaa hyötykäyttöön joko ydinvoimalan lauhdevedet, tai tuottaa kaukolämpöä ydinvoimalan tuottamalla sähköenergialla, ja pyrkiä käyttämään käytetty polttoaine 4. sukupolven reaktorissa.
edit: Lisätään tähän kanssa, että käytetyn polttoaineen kuljettaminen ja varastointi on myös kallista ja riskaabelia puuhaa. Käytännössä viimeistään koko idea kaatuu siihen, että polttoainevaihdossa ei vaihdeta kerralla kaikkia sauvoja, joten käytetyn polttoaineen määrät pysyy aika matalina.
 
Viimeksi muokattu:
ultimateidiot kirjoitti:
Ei oikeastaan. Jälkilämpöteho Fukushimassa oli n. 30MW välittömästi ketjureaktion loputtua, ja jo viikon kuluttua tippunut 6MW. Mutulla heittäisin, että samaa luokkaa on myös reaktorista poistettavan polttoaineen jälkilämpötehot. Lisäksi kaikki ydinvoimaan liittyvä on (syystäkin) tärköin säänneltyä, suunniteltua ja valvottua, laitteisto ja laitteet tulee olla ydinvoimakäyttöön sertifioitua, henkilöstön korkeammin koulutettua jne. mikä aiheuttaisi tuollaiselle laitokselle kohtuuttomat rakennuskustannukset vrt. perinteinen lauhdevoimala. Fiksumpaa on ottaa hyötykäyttöön joko ydinvoimalan lauhdevedet, tai tuottaa kaukolämpöä ydinvoimalan tuottamalla sähköenergialla, ja pyrkiä käyttämään käytetty polttoaine 4. sukupolven reaktorissa.
edit: Lisätään tähän kanssa, että käytetyn polttoaineen kuljettaminen ja varastointi on myös kallista ja riskaabelia puuhaa. Käytännössä viimeistään koko idea kaatuu siihen, että polttoainevaihdossa ei vaihdeta kerralla kaikkia sauvoja, joten käytetyn polttoaineen määrät pysyy aika matalina.
Klikkaa laajentaaksesi...

Arvelinkin että homma ei voi olla noin yksinkertainen. Ei se polttoainesauva voi olla mikään ihmeellinen viisastenkivi, joka tuottaisi merkittävää määrää lämpöä loputtomiin, etenkin jos sen käyttö voimalassa on lopetettu.
 
SJ kirjoitti:
Arvelinkin että homma ei voi olla noin yksinkertainen. Ei se polttoainesauva voi olla mikään ihmeellinen viisastenkivi, joka tuottaisi merkittävää määrää lämpöä loputtomiin, etenkin jos sen käyttö voimalassa on lopetettu.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jälkilämpöä syntyy vuosia, mutta alkuvaiheessa sen määrä pienenee eksponentiaalisesti. Jäähdytyspuolellahan olisi kyllä energiaa hyödynnettäväksi yllin kyllin, koska 2/3 vapautuvasta energiastahan "ajetaan mereen". Ongelmana on vain lauheen matala lämpötila ja pitkät siirtoetäisyydet. Lisäksi siinä tulisi omat riskinsä tällaiseen lämpönieluun liittyvien mahdollisten vikaantumisten osalta. "Low hanging fruits" on jo aikaa sitten poimittu. Ydinkaukolämmön osalta katseet ovat kääntyneet kohti SMR-reaktoreita ja niiden sijoittamista lähemmäksi lämmöntarvetta.
 
SJ kirjoitti:
Arvelinkin että homma ei voi olla noin yksinkertainen. Ei se polttoainesauva voi olla mikään ihmeellinen viisastenkivi, joka tuottaisi merkittävää määrää lämpöä loputtomiin, etenkin jos sen käyttö voimalassa on lopetettu.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olisihan se muuten ihan kätevä, mutta kun se säteilee vähän ikävästi :)
 
SJ kirjoitti:
Ei sillä ole tarkoitus korvata talon takkaa koristeena ja lämmönlähteenä. Sen voi sijoittaa siten, että säteily ole ongelma ympäristölle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin..

Sitten se todennäköisesti vaan maksaa niin paljon, ettei se enää ole taloudellisesti järkevää..

Kuten todettua, olisihan se muuten ihan kätevä, mutta kun se säteilee vähän ikävästi..
 
Mustaruuti kirjoitti:
Niin..

Sitten se todennäköisesti vaan maksaa niin paljon, ettei se enää ole taloudellisesti järkevää..

Kuten todettua, olisihan se muuten ihan kätevä, mutta kun se säteilee vähän ikävästi..
Klikkaa laajentaaksesi...

Minä taas näen asian niin, että mikäli Otaniemessä oli se pikkuruinen ydinreaktori, niin ei se polttoainesauvakaan voi olla mahdoton suojata säteilyltä. Ja että tuo lämmön talteenotto ei taida olla muutenkaan taloudellisesti järkevää, oli se säteilevä tai ei.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top