Suomen puolustusvoimien epäsuoran tulituen kehittäminen

[Old Boy]

Sitä vartenhan ketju on että voidaan suunnitella, miten tykistöjärjestelmää parannetaan...

Jos unohdetaan realismi kotiin, voidaan tehdä netissä ikkunaostoksia, kuten vitjassa on tehtykin. Tällöin on kuitenkin huomattava, että myyjien tiedoilla ei vielä
pitkälle pääse. Esimerkkinä vaikka edellämainittu Cymbeline; sen kantamaksi usein ilmoitettaan 20 km. Kevyen heittimen laite kuitenkin paikansi ainoastaan
10 km päästä. Ja tosiaan, meillä ei koskaan ollut tykistötutkia. PV:n tiedotus oli syystä tai toisesta kauniisti sanoen epätäydellistä, kun kerrottiin, että Cymbeline
soveltuu tykistön ja krh:n paikantamiseen. Soveltui kyllä tykistöönkin, jos se ampuu krh:n tavoin yläkulmilla (siis yli 45 astetta). Kertomatta jäi, että tähän pystyvät
vain harvat tykkimallit ja niin ammutaan ainoastaan erikoistilanteissa, esimerkiksi asutuskeskustaistelussa.

Jos taas siirrytään hiukan realismin suuntaan, voi lähtökohdaksi ottaa, ettei meille tulla hankkimaan putken putkea uusia värkkejä. Niitä on ennestään enemmän kuin
riittävästi.

 

[KKpilot]

"Ylijohdon maalitiedusteluyksiköitä käytetään yleensä yhtymän alaisuudessa painopistesuunnan maalien paikantamiseen ja tulenjohtoon. Yksiköiden osia, kuten paikantamistutkajaos voidaan alistaa painopistesuunnan prikaatille."

PV:n sivut, kalustoesittelyn Kenttätykistö- kuvaustekstistä.

 

[Old Boy]

Ylijohdon maalitiedusteluyksiköitä käytetään yleensä yhtymän alaisuudessa painopistesuunnan maalien paikantamiseen ja tulenjohtoon. Yksiköiden osia, kuten paikantamistutkajaos voidaan alistaa painopistesuunnan prikaatille."

PV:n sivut, kalustoesittelyn Kenttätykistö- kuvaustekstistä.

So...

En ihan ymmärtänyt pointtia.

 

[Sardaukar]

Eli tuon mukaan ylijohdon maalitiedusteluyksiköllä olisi paikantamistutkia.

 

[SJ]

Tampella 155K83:ssa on aina ollut kiihtyvänousuinen L39 tuliputki. Tampellan aikana kehitettiin 155GH45T, jossa nimensä mukaisesti L45 putki. Vammas Oy:n aikana (1991 jälkeen) kehitettiin 155GH52, jossa oli L52 putki, kiihtyvä rihlaus ja 26 litran panoskammio, joilla saavutettiin kotimaisilla ruudeilla pitkälti yli 1000 m/s lähtönopeuksia ja ennen näkemättömiä kantamia. Tämän tykin moottoroidussa versiossa (155K93 => 155KX =>) 155K98 on Lempiasiakkaan vaatimuksesta NATO JBMoU:n mukainen ongelmallinen 23 litran panoskammio ja tasainen rihlannousu.

Ne huhut putken kulumisesta varmaankin tulevat tuosta mallista, joka ampuu 1000 m/s noita kranaatteja. Toisaalta nykyään se ei välttämättä olisi ongelma, jos tykillä ei ammuttaisi muuta kuin ohjattua ammusta. Ammuksia ammutaan vähemmän ja kulumisesta johtuva hajonta ei haittaa niin paljoa.

 

[kertakenttään]

Toinen yhtä merkittävä ellei jopa merkittävin asia epäsuorassa tulessa on sen käyttöperiaatteet (ja/eli taktiikka). Kehittäminen ei ole pelkästään uusien asejärjestelmien hankkimista vaan myös olemassa olevien järjestelmien parantelua ja tutkimusta. Puolustusvoimissa tuotetaan laadukasta tutkimusta kaikilla tasoilla ja paljon tästä tiedosta menee suoraan käytäntöön. Doriaa kannattaa lueskella.

Suomalainen vahvuus on suuri tulenjohtokyky. Jotta tätä voidaan hyödyntää täydellä teholla on oltava toimiva viestijärjestelmä. Operatiivistä tulenkäyttöä sen sijaan voisi kehittää. Pataljoonatasolla on jo olemassa lennokkeja, mutta niillä ei kovin kauas tiedustella. Prikaatitasolla on jo kauaskantoista tykistöä ja saman organisaation johdossa olisi oltava strategiseen syvyyteen tulenkäyttöön tarkoitettuja tiedusteluyksiköitä, eli yhdistettyä tossutiedustelua ja pitkän kantaman lennokkeja.

 

[Old Boy]

Eli tuon mukaan ylijohdon maalitiedusteluyksiköllä olisi paikantamistutkia.

Eihän tuossa ole ristiriitaa ylempänä kirjoittamaani.

Kalvossa puhutaan paikantamistutkasta, kun väite oli, ettei meidän tutkamallimme paikanna alakulmilla ampuvien tykkien paikkoja.
Varusmiesten koulutus reserviin loppui viime vuosikymmenellä. Valmiit joukot jäivät reserviin, jossa ne ovat nykysysteemillä korkeintaan 10 vuotta.
Kun aika täyttyy poistuu joukko ja kalusto repertuaaristamme.

Maalitiedustelu on tietysti paljon muutakin, kun tutkat ja lennokit, mutta siitä on poistunut myös akustinen tiedustelu, äänimittaus. Suomella on tällä alalla
ollut omaakin tutkimusta. Ensimmäiset kotimaiset laitteet tuli käyttöön jo ennen sotia. Äänimittauslaitteisto on hinnaltaan tutkaa halvempi, mutta vaatii
enemmän henkilöstöä, josta nykyisin on kova pula. Koulutus tosin loppui jo 90 -luvulla, jolloin ei vielä ollut tätä ongelmaa. Vuosituhannen vaihteessa oli
kokeiltavana brittien HALO -laitteisto. Oli muuten hyvä ja edistyksellinen, mutta osoittautui, ettei toiminta pakkasessa ollut laitteen suunnitteluspekseissä
kovin korkealle nostettu.

 

[Raveni]

Mites muuten 105mm tykki? Tuntuvat käyttävän sitä ulkomailla ja on olemassa ajoneuvoasenteisena, jossa laskimet sun muut automaatti suuntaukset. Toki toisi yhden kaliiberin lisää mutta toisaalta eikös 122/130mm ala olemaan jo ehtoo puolella? Ampumatarviketta tuohon 105mm löytyisi ainakin... Pystyy ampumaan aika korkealla korolla niin voisi korvata kranaatin heittimiäkin...

 

[SJ]

Mites muuten 105mm tykki? Tuntuvat käyttävän sitä ulkomailla ja on olemassa ajoneuvoasenteisena, jossa laskimet sun muut automaatti suuntaukset. Toki toisi yhden kaliiberin lisää mutta toisaalta eikös 122/130mm ala olemaan jo ehtoo puolella? Ampumatarviketta tuohon 105mm löytyisi ainakin... Pystyy ampumaan aika korkealla korolla niin voisi korvata kranaatin heittimiäkin...

Jos uutena pitäisi ostaa, niin niihin ei ole varaa.

 

[Rannari]

Jos uutena pitäisi ostaa, niin niihin ei ole varaa.

Eihän meillä tosiaan ole varaa edes varastoida täysin kunnossa olevia vanhoja haupitseja joihin olisi vielä ammuksetkin olemassa. Viittaan tässä tyyppeihin 152 H 55 ja 122 H 63. Millä ihmeen taikatempulla uusia samanmoisia hankittaisiin?

 

[SJ]

Eihän meillä tosiaan ole varaa edes varastoida täysin kunnossa olevia vanhoja haupitseja joihin olisi vielä ammuksetkin olemassa. Viittaan tässä tyyppeihin 152 H 55 ja 122 H 63. Millä ihmeen taikatempulla uusia samanmoisia hankittaisiin?

Viittasin siihen, että surpluss -markkinoilta saatavat 105:t voisivat löytää ottajansa meidän armeijasta. Tämä taas sulkisi pois nuo ajoneuvoon tehdyt viritykset.

 

[Rannari]

Viittasin siihen, että surpluss -markkinoilta saatavat 105:t voisivat löytää ottajansa meidän armeijasta. Tämä taas sulkisi pois nuo ajoneuvoon tehdyt viritykset.

Ei ole varaa varastoida. Ei voi siis hankkia.

 

[SJ]

Ei ole varaa varastoida. Ei voi siis hankkia.

Itse ymmärsin sinun puhuvan 122 ja 130 kaluston korvaamisesta. Siis viitaten tuohon "eikös 122/130mm ala olemaan jo ehtoo puolella" kohtaan?

 

[Rannari]

Itse ymmärsin sinun puhuvan 122 ja 130 kaluston korvaamisesta. Siis viitaten tuohon "eikös 122/130mm ala olemaan jo ehtoo puolella" kohtaan?

130 taisi mennä jo ainakin pääosin. 122 kuuluu olevan uuden tst-tavan kantava voima joten siellä vielä henki pihisee vaikka puolet tykeistä ehdittiinkin jo hävittää.

 

[SJ]

130 taisi mennä jo ainakin pääosin. 122 kuuluu olevan uuden tst-tavan kantava voima joten siellä vielä henki pihisee vaikka puolet tykeistä ehdittiinkin jo hävittää.

Ei sillä ole väliä. Jos noita jäljellä olevia alettaisiin korvaamaan, niin siitähän sitä tilaa alkaisi löytymään, kun laittaa entiset pellolle. Siis, JOS oltaisiin korvaamassa noita. Ja tietenkin M-46:sta korvaamaan tarvittaisiin hieman erillainen ase.

 

[Rannari]

Ei sillä ole väliä. Jos noita jäljellä olevia alettaisiin korvaamaan, niin siitähän sitä tilaa alkaisi löytymään, kun laittaa entiset pellolle. Siis, JOS oltaisiin korvaamassa noita. Ja tietenkin M-46:sta korvaamaan tarvittaisiin hieman erillainen ase.

Ja 122-millistä ei tarvitse korvata. Ei ainakaan huonommalla.

 

[kertakenttään]

Mites muuten 105mm tykki? Tuntuvat käyttävän sitä ulkomailla ja on olemassa ajoneuvoasenteisena, jossa laskimet sun muut automaatti suuntaukset. Toki toisi yhden kaliiberin lisää mutta toisaalta eikös 122/130mm ala olemaan jo ehtoo puolella? Ampumatarviketta tuohon 105mm löytyisi ainakin... Pystyy ampumaan aika korkealla korolla niin voisi korvata kranaatin heittimiäkin...

122mm kranaatti on 40% 105mm kranaattia tehokkaampi. 105mm ei tarjoa mitään uutta mitä 122mm ei jo tarjoaisi. 105mm vastaa teholtaan 120mm krh pidemmällä kantamalla, mutta erilaisella ulkoballistiikalla. KRHlla parempaa on matala minimiamet ja suurempi tulinopeus. Sen lisäksi KRHn korvaaminen uudella järjestelmällä, joka ei tuo huomattavaa tehon lisäystä on aika turhaa.

 

[SJ]

Ja 122-millistä ei tarvitse korvata. Ei ainakaan huonommalla.

Kieltämättä kranaatti on pienempi ja tulinopeus ilmeisesti hitaampi, mutta kantama olisi pitempi. Ase on myös kevyempi, jos se jossakin auttaa, siis muussakin kuin ilmakujetuksissa.

 

[Rannari]

Kieltämättä kranaatti on pienempi ja tulinopeus ilmeisesti hitaampi, mutta kantama olisi pitempi. Ase on myös kevyempi, jos se jossakin auttaa, siis muussakin kuin ilmakujetuksissa.

Mitään merkittävää parannusta ei saataisi. Näperrellään mieluummin sellaisilla asioilla jotka eivät ole ennestään kunnossa. Ostetaan vaikka MLRS:n raketteja. Siinä tulisi ihan oikeaa hyötyä.

 

[SJ]

Mitään merkittävää parannusta ei saataisi. Näperrellään mieluummin sellaisilla asioilla jotka eivät ole ennestään kunnossa. Ostetaan vaikka MLRS:n raketteja. Siinä tulisi ihan oikeaa hyötyä.

Tuo on toki selvää, mutta puhehan alkoi siitä, että 122 kalusto olisi ehtoopuolella. Vaikka MLRS:lle hankittaisiinkin raketteja, niin se ei korvaisi nykyistä 122 kalustoa, joten jos ne kuluisivat loppuun, niin jotakin olisi saatava tilalle.

Mutta pitäisikö sen olla sitten kevyttä tykistöä, vai olisiko pointtia siirtyä kokonaan isompaan?