Noita 122mm ei varmaankaan kannata alkaa kunnostamaankaan. Mites muuten tuo 122mm kranaatti... Tuotetaanko sitä missä maissa? Lähinnä mietin poikkeusolojen huoltoa. 155mm ei ole ongelma kun sitä saadaan mistä tahansa mutta nuo pienemmät kaliiberit voivat olla ongelmana. Toki niitä voidaan varastoida ja täytyykin mutta kulutus on aika kovaa ja jotenkin veikkaan että niillä varastoilla ei kauhean pitkälle pötkitä. Täytyy huomioida että osan naapuri saa varmasti tuhottua ennen kuin ne keritään purkamaan ja jakamaan.
Palaan vielä tähän kaliberikysymykseen.
Meillä lähdetään siitä, että taistelut käydään sillä kamalla, jota maassa on. Sen aikaa kun käydään...
Tämä siis niin kauan, kun emme ole sotilasliiton jäsen.
Siten, jos uusia kalibereja päätetään hankkia, on hommattava myös (länsi) a-tarvikkeet. Eli se siitä. Joku muistaa ehkä MLRS-hankinnan, mutta se olikin toinen
juttu. Toisaalta, kun annamme 122H63 tykkejä muille tai viemme ne Stenalle, voidaan näin poistuvan kaluston atarvikkeet allakoida jäljelle jääville joukoille.
Tämäkin tie tietysti joskus loppuu, kuten lehtitietojen mukaan on käymässä RK:n patruunoille.
130K54 on vielä käytössä. Viime vuoden julkisten tietojen mukaan ainakin kolme 12 tykkistä pstoa. Tykit on siitä kiitollisia sotavarusteita, että ne vanhenevat
aika hitaasti. Esimerkkinä RT:n Canet -tykit, jotka oli pääkalustoa noin vuoteen 1970. Siitä huolimatta, että tykki alunperin oli vuosimallia 1891, toki useaan kertaan
modernisoituna.
Lääke Ravenin huoleen, että vihollinen tuhoaa atarvikkeemme ennen kuin ne on jaettu joukoille, on viralliselta nimeltään Materiaalin Hajauttaminen. Sitä on kautta
maan mietitty nyt lakkautetuissa Sotilaslääneissä. Moni vanhempi ressu on saanut sijoituksen osana isoa kuviota. Nyt samaa hommaa tekevät joukko-osastot
kakkostehtävänä. Tämä juttu on kuitenkin niitä Maavoimien viimeisiä ei-julkisia asioita, eikä kuulu tähän ketjuunkaan.
