Suomi ei selviytyisi strategisista iskuista

Se, mitä venäläiset ohjesäännöt sanovat armeijakunnan, prikaatin tai pataljoonan hyökkäyksestä ei ole oleellista, oleellista on, että strategiset iskut ovat omien asiantuntijoidemme mukaan tehokkain tapa aiheuttaa meille välitöntä haittaa. Venäisiin pätee vanha totuus; pumaska pumska, á praktika praktika.

Esimerkiksi ilmarynnäkködivisioonan tehtäviin ei kuulu meikäläisten itse itsellemme luoma uhkakuva "strateginen isku"...joten sen puoleen se siitä.. Toistan jälleen sen, että mikään armeija tässä maailmassa ei yhtäkkiä ryhdy toteuttamaan operaatioita, joiden luonne ei sovi kyseisen armeijan taktiseen ajatteluun, eikä sodankäynnin filosofiaan, jota ei ole harjoiteltu ja jota ei ole harjoituksissa toistettu monenmonta kertaa. Georgian tyylinen operaatio on Venäläinen versio "strategisesta iskusta" - ei sellainen millaisen me olemme itse itsellemme jossain vaiheessa luoneet - ja sellaisessa on myöskin oma osuutensa ilmarynnäkködivisioonalle/sen osille.

Toisekseen - ei siinä nyt mikään erityinen asiantuntija tarvitse olla sanoakseen, että yllättävät ilma- ja ohjusiskut tiettyihin avainkohteisiin, joita ovat mm. paljon puheena ollut sähköverkko, on tehokas tapa aiheuttaa meille välitöntä haittaa. Venäjällähän voi vaikka parasta aikaa olla lentäjiä käskynjaolla ja kenttämiehet lastaavat pommeja koneisiin ja ohjuksia valmistellaan laukaisuun - ja 2 tunnin päästä pommit ja ohjukset ovat maaleissaan, ilman että me ehdimme tehdä yhtään mitään. Kiusallista..ja onhan siitä välitöntä haittaakin..muttei maa siitä polvilleen mene. Se vaatii ihan muita toimenpiteitä.

Ja kolmanneksi: jos ja KUN se riittävän voimakas epäsuoratuli on avainasemassa maahanlaskun torjumisessa, niin kyllä meillä siihen suht hyvät valmiudet ja keinot on se myös toteuttaa. Keinovalikoimaa on tässä keskustelussa jo tuotu esillekin.

Ei siinä mitään - kyllä tuollainen ilmarynnäkködivisioona on äärimmäisen hankala palikka kenelle tahansa ilmestyessään johonkin - mutta ei se ilmesty mihinkään ilman syytä, ei suorittamaan tehtäviä joihin sitä ei ole suunniteltu ja harjoitettu, eikä ilman että se olisi osa jotakin selvästi isompaa kuviota. Lisäksi pitää muistaa, että ilmarynnäkködisivioona edustaa Venäläisten parasta eliittiä, kun sitä käytetään, on kyseessä varmuudella todella merkittävä operaatio ja pyrkimys saattaa kyseinen operaatio ratkaisuunsa. Georgiassa näiden joukkojen osia käytettiin yksittäisessä, pikkuvaltioon kohdistuneessa alueellisessa operaatiossa - mutta tässä kohtaa kannattaa myös hetki miettiä, mikä voisi olla sellainen poliittinen tilanne jossa Suomi olisi Venäläisten ainoa operoinnin kohde. En keksi äkkiseltään yhtään sellaista tilannetta = lienee äärimmäisen epätodennäköistä nähdä ilmarynnäkködivisioonan maahanlasku Suomen maaperällä.
 
Esimerkiksi ilmarynnäkködivisioonan tehtäviin ei kuulu meikäläisten itse itsellemme luoma uhkakuva "strateginen isku"...joten sen puoleen se siitä.. Toistan jälleen sen, että mikään armeija tässä maailmassa ei yhtäkkiä ryhdy toteuttamaan operaatioita, joiden luonne ei sovi kyseisen armeijan taktiseen ajatteluun, eikä sodankäynnin filosofiaan, jota ei ole harjoiteltu ja jota ei ole harjoituksissa toistettu monenmonta kertaa. Georgian tyylinen operaatio on Venäläinen versio "strategisesta iskusta" - ei sellainen millaisen me olemme itse itsellemme jossain vaiheessa luoneet - ja sellaisessa on myöskin oma osuutensa ilmarynnäkködivisioonalle/sen osille.

Toisekseen - ei siinä nyt mikään erityinen asiantuntija tarvitse olla sanoakseen, että yllättävät ilma- ja ohjusiskut tiettyihin avainkohteisiin, joita ovat mm. paljon puheena ollut sähköverkko, on tehokas tapa aiheuttaa meille välitöntä haittaa. Venäjällähän voi vaikka parasta aikaa olla lentäjiä käskynjaolla ja kenttämiehet lastaavat pommeja koneisiin ja ohjuksia valmistellaan laukaisuun - ja 2 tunnin päästä pommit ja ohjukset ovat maaleissaan, ilman että me ehdimme tehdä yhtään mitään. Kiusallista..ja onhan siitä välitöntä haittaakin..muttei maa siitä polvilleen mene. Se vaatii ihan muita toimenpiteitä.

Ja kolmanneksi: jos ja KUN se riittävän voimakas epäsuoratuli on avainasemassa maahanlaskun torjumisessa, niin kyllä meillä siihen suht hyvät valmiudet ja keinot on se myös toteuttaa. Keinovalikoimaa on tässä keskustelussa jo tuotu esillekin.

Ei siinä mitään - kyllä tuollainen ilmarynnäkködivisioona on äärimmäisen hankala palikka kenelle tahansa ilmestyessään johonkin - mutta ei se ilmesty mihinkään ilman syytä, ei suorittamaan tehtäviä joihin sitä ei ole suunniteltu ja harjoitettu, eikä ilman että se olisi osa jotakin selvästi isompaa kuviota. Lisäksi pitää muistaa, että ilmarynnäkködisivioona edustaa Venäläisten parasta eliittiä, kun sitä käytetään, on kyseessä varmuudella todella merkittävä operaatio ja pyrkimys saattaa kyseinen operaatio ratkaisuunsa. Georgiassa näiden joukkojen osia käytettiin yksittäisessä, pikkuvaltioon kohdistuneessa alueellisessa operaatiossa - mutta tässä kohtaa kannattaa myös hetki miettiä, mikä voisi olla sellainen poliittinen tilanne jossa Suomi olisi Venäläisten ainoa operoinnin kohde. En keksi äkkiseltään yhtään sellaista tilannetta = lienee äärimmäisen epätodennäköistä nähdä ilmarynnäkködivisioonan maahanlasku Suomen maaperällä.

Tuo ilmarynnäkködivisiionan uhka tulee jotenkin äkkiä mieleen esim. Prahan ja Kabulin valtauksista. Ensiksi varmistetaan lentokenttä ja sen jälkeen alkaa tulla koneilla lisää porukkaa.
 
Esimerkiksi ilmarynnäkködivisioonan tehtäviin ei kuulu meikäläisten itse itsellemme luoma uhkakuva "strateginen isku"...joten sen puoleen se siitä.. Toistan jälleen sen, että mikään armeija tässä maailmassa ei yhtäkkiä ryhdy toteuttamaan operaatioita, joiden luonne ei sovi kyseisen armeijan taktiseen ajatteluun, eikä sodankäynnin filosofiaan, jota ei ole harjoiteltu ja jota ei ole harjoituksissa toistettu monenmonta kertaa. Georgian tyylinen operaatio on Venäläinen versio "strategisesta iskusta" - ei sellainen millaisen me olemme itse itsellemme jossain vaiheessa luoneet - ja sellaisessa on myöskin oma osuutensa ilmarynnäkködivisioonalle/sen osille.

Toisekseen - ei siinä nyt mikään erityinen asiantuntija tarvitse olla sanoakseen, että yllättävät ilma- ja ohjusiskut tiettyihin avainkohteisiin, joita ovat mm. paljon puheena ollut sähköverkko, on tehokas tapa aiheuttaa meille välitöntä haittaa. Venäjällähän voi vaikka parasta aikaa olla lentäjiä käskynjaolla ja kenttämiehet lastaavat pommeja koneisiin ja ohjuksia valmistellaan laukaisuun - ja 2 tunnin päästä pommit ja ohjukset ovat maaleissaan, ilman että me ehdimme tehdä yhtään mitään. Kiusallista..ja onhan siitä välitöntä haittaakin..muttei maa siitä polvilleen mene. Se vaatii ihan muita toimenpiteitä.

Ja kolmanneksi: jos ja KUN se riittävän voimakas epäsuoratuli on avainasemassa maahanlaskun torjumisessa, niin kyllä meillä siihen suht hyvät valmiudet ja keinot on se myös toteuttaa. Keinovalikoimaa on tässä keskustelussa jo tuotu esillekin.

Ei siinä mitään - kyllä tuollainen ilmarynnäkködivisioona on äärimmäisen hankala palikka kenelle tahansa ilmestyessään johonkin - mutta ei se ilmesty mihinkään ilman syytä, ei suorittamaan tehtäviä joihin sitä ei ole suunniteltu ja harjoitettu, eikä ilman että se olisi osa jotakin selvästi isompaa kuviota. Lisäksi pitää muistaa, että ilmarynnäkködisivioona edustaa Venäläisten parasta eliittiä, kun sitä käytetään, on kyseessä varmuudella todella merkittävä operaatio ja pyrkimys saattaa kyseinen operaatio ratkaisuunsa. Georgiassa näiden joukkojen osia käytettiin yksittäisessä, pikkuvaltioon kohdistuneessa alueellisessa operaatiossa - mutta tässä kohtaa kannattaa myös hetki miettiä, mikä voisi olla sellainen poliittinen tilanne jossa Suomi olisi Venäläisten ainoa operoinnin kohde. En keksi äkkiseltään yhtään sellaista tilannetta = lienee äärimmäisen epätodennäköistä nähdä ilmarynnäkködivisioonan maahanlasku Suomen maaperällä.


Kaikki esitetyt skenaariot ja syyt iskeä Suomeen ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, mutta niiden takia me kuitenkin ylläpidämme asevelvollisuuteen perustuvaa puolustustamme. On kuitenkin äärimmäisen lyhytnäköistä muokata uhkakuva sellaiseksi, että se sopii omaan doktriimme, jotta pääsisimme patsastelemaan uskottavalla itsenäisellä puolustuksella ja koko maan puolustamisella. Meistä jokainen on suorittanut asevelvollisuuden, jokainen tietää mihin jamaan puolustusvoimat on joutumassa ja jokaisen tulisi ymmärtää mihin se on johtamassa. Uskottavuuden kynnys alittui jo noin 5 - 10 vuotta sitten ja määrätyiltä osin huomattavasti aiemmin, jos sitä tosiasiassa koskaan olikaan. Mutta niinhän se on, kauneus on katsojan silmässä ja aina kun alkaa näyttää siltä, että ollaan jäämässä alakynteen voidaan todeta, ettei Suomi koskaan joutuisi yksin hyökkäyksen kohteeksi, jolloin uhka voidaan räätälöidä sopivavan suuruiseksi ja itsepetos jatkuu ja jatkuu .........
 
Tuo ilmarynnäkködivisiionan uhka tulee jotenkin äkkiä mieleen esim. Prahan ja Kabulin valtauksista. Ensiksi varmistetaan lentokenttä ja sen jälkeen alkaa tulla koneilla lisää porukkaa.

Joo, siihen se toimii - ja Georgiassahan se joukko meni maitse kohteeseen, joten ei se välttämättä aina putoa ilmasta. Teoriassa siis olisi mahdollista tuoda sellainen joukko esim Helsinki-Vantaan kentälle vastaavassa tilanteessa..asiassa on vaan se "mutta" ettei sellaista poliittista tilannetta oikein ole nähtävissä missä tuo olisi hyökkääjän kannalta tarkoituksenmukaista. Silloinhan tilanteen pitäisi olla samankaltainen kuin Georgiassa, Kabulissa tai Prahassa..eli Venäjä vs yksi (pieni) valtio yksinään vailla mitään yhteyttä isompaan operaatioon ympärillä. Näen Suomen ja Venäjän välisen aseellisen kriisin liittyvän lähes varmuudella johonkin isompaan kuvioon..ja jos näin tilanne on, tarkoittaa se suurella varmuudella että ilmarynnäkködivisioonaa ei Suomessa käytettäisi, koska se on naapurilla "eliittijoukkojen eliittiä", jota ei sellaisessa tilanteessa käytetä ennenkuin todella ratkotaan isoja juttuja..ja niitä tuskin siinä sodassa ratkotaan Suomen alueella.
 
Kaikki esitetyt skenaariot ja syyt iskeä Suomeen ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, mutta niiden takia me kuitenkin ylläpidämme asevelvollisuuteen perustuvaa puolustustamme. On kuitenkin äärimmäisen lyhytnäköistä muokata uhkakuva sellaiseksi, että se sopii omaan doktriimme, jotta pääsisimme patsastelemaan uskottavalla itsenäisellä puolustuksella ja koko maan puolustamisella...

Totta - mutta niistä kaikista epätodennäköisistä vaihtoehdoista on perusteltua valita ne todennäköisimmät..
Siitä olen hyvin samaa mieltä, että on äärimmäisen lyhytnäköistä ja myös vastuutonta muokata uhkakuva sellaiseksi että se syystä tai toisesta sopii meille (mutta ei vastaa todellisuutta) - ja mielestäni meillä on sitä harrastettu mm. "strategisen iskun" kohdalla.
 
Jos strategisen iskun uhkakuvalla on saatu luoduksi ja ylläpidetyksi jatkuvan valmiuden suorituskykyjä ja joustavasti käyttöönotettavia samoin, uhkakuva on tehtävänsä täyttänyt.

Eri asia on mitä on jätetty tekemättä, kun muut uhkakuvat ovat jääneet varjoon!
 
Totta - mutta niistä kaikista epätodennäköisistä vaihtoehdoista on perusteltua valita ne todennäköisimmät..
Siitä olen hyvin samaa mieltä, että on äärimmäisen lyhytnäköistä ja myös vastuutonta muokata uhkakuva sellaiseksi että se syystä tai toisesta sopii meille (mutta ei vastaa todellisuutta) - ja mielestäni meillä on sitä harrastettu mm. "strategisen iskun" kohdalla.


Hyvä Kapiainen, voita mieluusti aloittaa ristiretkesi vaikka ottamalla yhteyttä puolustusvoimiin ja kertomalla, että sinulla on parempaa tietoa aiheesta.

http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/erikoissivustot/kokonaisturvallisuus/suomeksi

http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/d...473c/TS_2013_verkkoversio_6.1.pdf?MOD=AJPERES

- Strateginen isku
 
Jos strategisen iskun uhkakuvalla on saatu luoduksi ja ylläpidetyksi jatkuvan valmiuden suorituskykyjä ja joustavasti käyttöönotettavia samoin, uhkakuva on tehtävänsä täyttänyt.

Eri asia on mitä on jätetty tekemättä, kun muut uhkakuvat ovat jääneet varjoon!

Ehkäpä uhkakuva on valittu siten, että se kattaa myös nuo muut uhkakuvat ilman, että joudutaan jättämään asioita tekemättä? Jos joku uhkakuva pitää ottaa ohjenuoraksi ja vielä käsitellä sitä julkisuudessa, niin sen on oltava yleisluontoinen. Sillä ohjenuoralla sitten sovelletaan tilanteen tullessa.
 
Maahanlaskut, maihinnousut, sabotaasit, ilmaiskut, maahyökkäys, hyökkäys merenkulkua vastaan, riemullinen kv-propaganda, iskut tietoverkkoihin ja sähkönjakeluun jne. jos tuo paketti saadaan menemään sujuvasti ja aikatauluun käyvästi, se luo varsin haasteellisen moniongelmaisen tilanteen puolustajalle. Ja silloin on varmasti se kuuluisa tilannekuva arvossa arvaamattomassa. Reservien käyttö oletettavasti siten, että kaikkein uhkaavin paketin osa eliminoidaan ensin jne.

Kapiaisen kommentoinnin jyväset alan ymmärtää, nimenomaan liittyen tuohon venäläiseen ajatteluun ja sen eroihin vert. Länsi. Samoin kannattaa kunkin miettiä sitä, että mikä on SE tilanne, jossa Suomeen kohdistetaan asevoimaa? Ei se taida olla suinkaan esim. se, että Heidi H. on kovasuinen entinen taistolaistyttö tai Niinistö ei tykkää kaviaarista. Syyt olisivat senlaatuisia, että kuhina Itämeren alueella olisi aikamoinen ja tuolloin venäläisajattelu lähtee siitä, että kunkin vastustajan asevoimaa vikuutetaan ja vallataan fyysisiä alueita. Rauta pannaan hinkkaamaan ja tykit humpsahtelemaan.

Aivan. Mutta ei tuo sinfonian nimeltä "Strateginen Isku" säveltäminen, sovittaminen ja johtaminen ole hyökkääjällekään helppo suorite. Tavoitteenahan on ratkaista valtioiden välillä oleva ristiriita tavallisten poliittisten keinojen sijaan sotilaallisin keinoin "vaikuttamalla" valittuihin kohteisiin. Tehtävä voi olla yksinkertaisesti liian iso, pitkäkestoinen tai riskialtis strategisella iskulla ratkaistavaksi. Jos puolustajan vastarinnan murtaminen edellyttää tuhansien tai kymmenien tuhansien kohteiden tuhoamista, alkaa olla nopeampaa, helpompaa ja halvempaakin vallata sen maa-alue ja tuhota puolustajan sotilaallinen kyky maajoukkojen tulen ja liikkeen keinoin. Strategisessa iskussa aika on puolustajan puolella ja monenlaista kitkaa on siinäkin hyökkääjän toiminnassa.
 
Joo, siihen se toimii - ja Georgiassahan se joukko meni maitse kohteeseen, joten ei se välttämättä aina putoa ilmasta. Teoriassa siis olisi mahdollista tuoda sellainen joukko esim Helsinki-Vantaan kentälle vastaavassa tilanteessa..asiassa on vaan se "mutta" ettei sellaista poliittista tilannetta oikein ole nähtävissä missä tuo olisi hyökkääjän kannalta tarkoituksenmukaista. Silloinhan tilanteen pitäisi olla samankaltainen kuin Georgiassa, Kabulissa tai Prahassa..eli Venäjä vs yksi (pieni) valtio yksinään vailla mitään yhteyttä isompaan operaatioon ympärillä. Näen Suomen ja Venäjän välisen aseellisen kriisin liittyvän lähes varmuudella johonkin isompaan kuvioon..ja jos näin tilanne on, tarkoittaa se suurella varmuudella että ilmarynnäkködivisioonaa ei Suomessa käytettäisi, koska se on naapurilla "eliittijoukkojen eliittiä", jota ei sellaisessa tilanteessa käytetä ennenkuin todella ratkotaan isoja juttuja..ja niitä tuskin siinä sodassa ratkotaan Suomen alueella.

No kun tässä osittain amatöörinvoimin ja julkisella tiedolla pelataan. Välillä mietitään ryhmän toimintaa ja välillä koko Suomen toimintaa.

Skaalat ovat isoja.

Mutta joihinkin skenaarioihin nämä sotaleikit pitää asettaa.
 
Aivan. Mutta ei tuo sinfonian nimeltä "Strateginen Isku" säveltäminen, sovittaminen ja johtaminen ole hyökkääjällekään helppo suorite. Tavoitteenahan on ratkaista valtioiden välillä oleva ristiriita tavallisten poliittisten keinojen sijaan sotilaallisin keinoin "vaikuttamalla" valittuihin kohteisiin. Tehtävä voi olla yksinkertaisesti liian iso, pitkäkestoinen tai riskialtis strategisella iskulla ratkaistavaksi. Jos puolustajan vastarinnan murtaminen edellyttää tuhansien tai kymmenien tuhansien kohteiden tuhoamista, alkaa olla nopeampaa, helpompaa ja halvempaakin vallata sen maa-alue ja tuhota puolustajan sotilaallinen kyky maajoukkojen tulen ja liikkeen keinoin. Strategisessa iskussa aika on puolustajan puolella ja monenlaista kitkaa on siinäkin hyökkääjän toiminnassa.

Voisin kuvitella, että kaikenlaiselle infralle olisi käyttöä, jos haluaa leikkiä isäntää muualla kuin autiomaassa ja raunioissa..
 
Eniten he pelkäävät tässä kohtaa maahanlaskujoukkoon kohdistuvaa epäsuoraatulta.
Näkisin, että jo lähtökohtaisesti suuri tappionsietokyky ja maahanlaskun taistelutekniikka/taktiikka aiheuttaa sen, että ilman epäsuoraatulta voi olla hankalaa esimerkiksi ilmarynnäkködivisioonan maahanlaskua saada torjutuksi. Maahanlaskualueita on kuitenkin tällaisessa tilanteessa niin monta, että puolustaja tuskin pystyy kaikkia riittävän vahvoilla joukoilla hallitsemaan - maahanlaskualueen voi maahanlaskettavan joukon johtaja muuttaa ilmassa ollessaan..eli jos tiedustelutieto kertoo suunnitellun maahanlaskualueen olevan vihollisen hallinnassa - tai jostain muusta syystä - voi joukon johtaja valita usemmasta maahanlaskualueesta mielestään sopivimman. Tämä taas vaikeuttaa entisestään puolustajan mahdollisuuksia olla riittävän vahvoilla joukoilla oikeassa paikassa. Esim Pataljoonan suuruiselle maahanlaskulle sopivaa plänttiä on Suomi niin täynnä, ettei kaikkia voi mitenkään miehittää riittävän vahvoilla joukoilla.
Näinollen näkisin asian siten, että mahdollisimman kattava tulenjohtokykyinen tähystys- ja valvontaverkko, jolla on riittävän vahvat epäsuorantulen yksiköt käytettävissään + reservissä keskeisellä paikalla nopean liikkuvuuden omaava, suhteellisen tulivoimainen joukko..MEKTSTOS tai sen osia. Avainasemassa on kuitenkin siis kattava tulenjohtokykyinen valvontaverkko, jolla on käytettävissään riittävän voimakas epäsuoratuli.

Pitkäputkista 155mm kalustoa menisi siis lisää. Saisi olla vedettävääkin, jos ei ole tarkoitus roikkua nopeasti etenevien mekanisoitujen joukkojen hyökkäyksen mukana. Sitäpaitsi panssarihaupitsin taistelunkesto liitopommia tai Pst-ohjusta vastaan on ihan yhtä heikko kuin vedettävänkin.

Jos torjunnassa joukon nopea taisteluun siirtäminen on tärkeintä, olisiko torjuntaan ajateltujen osastojen liikkuminen tarkoituksenmukaisinta järjestää (siviili) linja-autoin, henkilöautoin tai moottoripyörin? Mekanisoituja taisteluosastoja ei kuitenkaan ole kovin monta. Moottoripyöräjalkaväkipataljoonan marssi olisi jännä nähdä, mutta sitä ei ainakaan muutamalla lentopommilla lamauteta! Maahanlaskun torjunnassa varmasti Itkk:t, sinkoaseet, manpadit ja kevyt-krh:kin tuntuvat paljon, jos ne vaan saadaan nopeasti paikalle. Tuollaisia kevyitä osastoja on mahdollista perustaa paljon ja siten saavuttaa hyvä maantieteellinen kattavuus ja nopea reagointiaika. Olisiko määrä sittenkin joskus laatua? ;)
 
Olisiko määrä sittenkin joskus laatua? ;)

No, minä ottaisin uudenaikaisia taisteluvaunuja vähän enemmän, ehkä 200-300 kpl ja kouluttaisin niiden rinnalle jääkäripataljoonat, jotka osaavat tapella keksitetysti hyökkäävien vaunujen sivuilla. Koulutetut jääkärit voisivat olla reservissä sijoitettuna vaikka 29-vuotiaaksi näihin.

Jne.
 
No, minä ottaisin uudenaikaisia taisteluvaunuja vähän enemmän, ehkä 200-300 kpl ja kouluttaisin niiden rinnalle jääkäripataljoonat, jotka osaavat tapella keksitetysti hyökkäävien vaunujen sivuilla. Koulutetut jääkärit voisivat olla reservissä sijoitettuna vaikka 29-vuotiaaksi näihin.

Jne.

Tässä mennään mun märkää untani lähelle :)

2 kpl. Mekanisoituja prikaateja (Porin ja Karjalan prikaatit)
4 kp. Mekanisoidut taisteluosastot

Plus

Alueellisille "armeijakunnille" käytettyä 155mm tykkikalustoa tueksi ja turvaksi

Ps. Tiedän tähän ei ole rahaa
 
No, minä ottaisin uudenaikaisia taisteluvaunuja vähän enemmän, ehkä 200-300 kpl ja kouluttaisin niiden rinnalle jääkäripataljoonat, jotka osaavat tapella keksitetysti hyökkäävien vaunujen sivuilla. Koulutetut jääkärit voisivat olla reservissä sijoitettuna vaikka 29-vuotiaaksi näihin.

Jne.

Tässä ei ollut kyse joukkotyyppien käyttökelpoisuudesta yleisesti ottaen, vaan erityisesti nopeasta reagoimisesta maahanlaskuun selusta-alueelle ja maahanlaskun torjuntaan käytettävän reservin muodostamisesta. Panssarivaunu ei liiku kuljetuslavetillakaan kuin 60-80km/h ja reservissä olevan panssariyksikön liikkeelle saamiseen menee varmasti oma aikansa. Lisäksi panssariyksikkö on siirtymän aikana helposti tunnistettava ja pysäytettävä maali vihollisen ilma-aseelle. Vihollinen pyrkii eristämään maahanlaskualueen ilmasta. Toisenlaisella kuljetuskalustolla varustettu joukko pääsee liikkeelle nopeammin, liikkuu suuremmalla nopeudella ja on vaikeammin pysäytettävissä ilma-aseella, jos ehkä itse taistelussa onkin heikommalla tulivoiman, maastoliikkuvuuden ja suojan puolesta.

Toki panssarivaunut ovat paikallaan maahanlaskuosastoa tuhottaessa, niillä on ilo jyrätä jalkaisin liikkuvia desantteja ja kevyesti panssaroituja maahanlaskuvaunuja. Panssariyksiköitä ei kuitenkaan ole niin montaa, että niitä olisi reserviksi joka maakuntaan. Eli vaunujoukkojen saapumista odotellessa on maahanlaskualue saatava tykistön tulittamaksi ja siirrettävä nopeasti jalkaväkiyksiköitä sotkemaan ja torppaamaan organisoitumattomassa tilassa olevaa vihollista. "Parempi musti maahanlaskuun vartissa kuin leopardi tunnissa"
 
Aivan. Mutta ei tuo sinfonian nimeltä "Strateginen Isku" säveltäminen, sovittaminen ja johtaminen ole hyökkääjällekään helppo suorite. Tavoitteenahan on ratkaista valtioiden välillä oleva ristiriita tavallisten poliittisten keinojen sijaan sotilaallisin keinoin "vaikuttamalla" valittuihin kohteisiin. Tehtävä voi olla yksinkertaisesti liian iso, pitkäkestoinen tai riskialtis strategisella iskulla ratkaistavaksi. Jos puolustajan vastarinnan murtaminen edellyttää tuhansien tai kymmenien tuhansien kohteiden tuhoamista, alkaa olla nopeampaa, helpompaa ja halvempaakin vallata sen maa-alue ja tuhota puolustajan sotilaallinen kyky maajoukkojen tulen ja liikkeen keinoin. Strategisessa iskussa aika on puolustajan puolella ja monenlaista kitkaa on siinäkin hyökkääjän toiminnassa.

Juuri näin!

Jos asettaa vaakakuppiin sellaisen "staretegisen iskun" kuin miten me sen olemme maalailleet ja toiselle puolelle Georgia-tyylisen lyhytkestoisen, rajatuin tavoittein toteutetun iskun, niin helposti vaaka kallistuu jälkimmäisen puoleen jos toteuttajana on Venäjän asevoimat. Sen tyylinen operaatio on sen joukkotyypeille ja kalustolle hyvin sopiva, se sopii myös heidän sodankäynnin filosofiaansa ja taktiikkaansa ja sen tyyppisiä operaatioita he ovat harjoitelleet ja toteuttaneetkin.

Mietin tässä myös hiukan Suomalaisen poliitikon ja kansalaisen mielenlaatuakin. Jos sähköt katkeaa, pieniä määriä vihollisjoukkoja on hajallaan siellä täällä pitkin Suomea jne, niin ei se sittenkään taitaisi kovinpaljon Suomalaista pelottaa - toinen vaihtoehto olisi se, että Venäjän asevoimat pommittaa suht raskaasti useita kohteita ja muutamissa vuorokausissa valtaa nopeasti kaakkoisen Suomen Kymijoelle saakka siten että Kymijoki on heillä hallussaan - ja kysyy sitten "riittääkö vai jatketaanko?"
Sanoisin, että jälkimmäisessä tilanteessa aika monelle alkaa riittää...riippumatta siitä, missä kunnossa puolustajan armeija tosiasiassa on - jos tuon verran kotimaata menee parissa vuorokaudessa, ei taida poliitikoilta ja kansalta enää luottoa löytyä armeijaan niin paljoa ettei huvittaisi myöntyä hyökkääjän vaatimuksiin suuremman vahingon välttämiseksi.

"Strategisella iskulla" saman päämäärän saavuttaminen on - kuten sanot - todennäköisesti huomattavan riskialtista hyökkääjän kannalta monessakin mielessä.
 
Aivan. Mutta ei tuo sinfonian nimeltä "Strateginen Isku" säveltäminen, sovittaminen ja johtaminen ole hyökkääjällekään helppo suorite. Tavoitteenahan on ratkaista valtioiden välillä oleva ristiriita tavallisten poliittisten keinojen sijaan sotilaallisin keinoin "vaikuttamalla" valittuihin kohteisiin. Tehtävä voi olla yksinkertaisesti liian iso, pitkäkestoinen tai riskialtis strategisella iskulla ratkaistavaksi. Jos puolustajan vastarinnan murtaminen edellyttää tuhansien tai kymmenien tuhansien kohteiden tuhoamista, alkaa olla nopeampaa, helpompaa ja halvempaakin vallata sen maa-alue ja tuhota puolustajan sotilaallinen kyky maajoukkojen tulen ja liikkeen keinoin. Strategisessa iskussa aika on puolustajan puolella ja monenlaista kitkaa on siinäkin hyökkääjän toiminnassa.

Pitää varmasti paikkansa kaikki tuo. Lisäksi olen kallistunut Kapiainen susitaival ym. käsitykseen siitä, että luomamme kuva iskusta on kovasti mm. venäläisen ajattelun vastainen. Pitää aina muistaa, että ym. isku on kovasti kuitenkin kotikutoinen, noin asiallisesti ottaen. On luotu skenaario, ja tuohon luomistyöhön on vaikuttanut moni asia.
 
Pitää aina muistaa, että ym. isku on kovasti kuitenkin kotikutoinen, noin asiallisesti ottaen. On luotu skenaario, ja tuohon luomistyöhön on vaikuttanut moni asia.

Toisaalta pitää muistaa sekin, että tuo strateginen isku ei esiinny meilläkään uhkakuvissa yksinään vaan osana jatkumoa

Sotilaallinen painostus < > Strateginen isku < > Alueiden valtaamiseen tähtäävä hyökkäys

Strategiseen iskuunkin kuuluu Kenttäohjesäännön yleisen osan mukaan maavoimakomponenttina rajoitettuja, korkeassa valmiudessa olevin joukoin rajan yli tehtäviä operaatioita ja strategisen iskun luonne voi muuttua jos sillä ei saavuteta haluttua päämäärää nopeasti. Se mitä tässä keskustelussa on strategisena iskuna kuvailtu on liian kapea tulkinta. Itse pelkistäisin asiaa näin:
  • Jos se venäläiseen temppukirjaan kuuluva (tosin heidän kannaltaan riskipitoinen ja vaikea) tuli-iskulla alkava maahanlasku-maihinnousu-operaatio 'uppoaa' meidän puolustukseen niin seuraavassa vaiheessa hyökkäjä kuitenkin avaa huoltoyhteyden niihin joukkoihinsa, ei niitä jätetä tavoitteeseen saarrettuna määrättömän pitkäksi aikaa palloilemaan.
  • Jos taas tuo operaatio ei 'uppoa' vaan torjutaan, niin hyökkääjä siirtyy seuraavassa vaiheessa kuitenkin siihen maitse tulevaan iskuun.
Strateginen isku venäläisten suorittamana tuskin koostuu pelkästä tuli-iskusta, ja kaikissa muissa vaihtoehdoissa sitä vääjäämättä seuraa jonkintasoinen maasodankäynti, onnistuipa se isku miten hyvin tai huonosti tahansa. Tuosta uhkakuvien kolmijaosta ei saa jättää yhtään kohtaa olemattoman heikoksi, Venäjän kyseessä ollessa ei varsinkaan oikeanpuoleista vaikka se ei läntisten muotivirtausten mukainen olekaan.
 
Back
Top