Suuri Suomalainen Liikeennekeskustelu

No, kitkarenkaat vai nastarenkaat?

Itsehän ajan nyt nastarenkailla, kuten aina aiemminkin. Perusteluna se, että sain ne helvetin halvalla ja että nykyisellä autolla on varmaan lähivuosina paalaus edessä. Kumit on valmistettu viitisen vuotta sitten, mutta malli on kuitenkin testeissäkin kohtuullisesti menestynyt premium-luokan valmistajan rengas. Hinnassa oli yli 40 prosentin alennus verrattuna uusimpiin testivoittajiin samassa rengaskoossa.

Ai kovat käppyrät? No eivät olleet - kiva kumin haju tuli, kun revin pakkausmuovit auki eikä mitään halkeamia tms. näkynyt missään. Ja Motonetissä uutta kiinalaista talvirengasta hiplatessa kulutuspinta tuntui pitävän sormessa paljon heikommin kuin noissa viisi vuotta varastossa maanneissa eikä hintakaan ollut edullisempi, päinvastoin.

Seuraavat on kyllä varmaan kitkat, ellei jälleen löydy puoli-ilmaisia nastarenkaita. Hiljaisempi, halvempi, kulutusta kestävämpi (kun ei ole irtoavia nastoja), ajettavissa loppuun kesällä ilman nypintää...
 
Jos liikenneturvallisuutta ajattelee, niin nastat talvella ja suvikumit kesällä.

Kitkat pitävät hyvin lumella mutta niin pitävät nastatkin. Mutta paljaalla, jäisellä tiellä huonotkin nastat ovat paremmat kuin hyvät kitkat, ja jää on liikenneturvallisuuden kannalta kriittisempi alusta kuin lumi. Eikä ainakaan ruuhkasuomessa välttämättä edes ole kovin hyviä lumitalvia.

Kesärenkaina vanhat kitkat ovat huonot; toimivat huonosti ääritilanteissa eli esim silloin kun punnitaan, tuleeko kolari vai ei.

Renkaiden kestävyydessä ei ole eroa, koska laadukkaista nastarenkaista nastat eivät kovin paljon irtoile; ainakaan jos autolla ei sudittele. Toisaalta kitkat perustuvat lamellien toimintaan, joka edellyttää rengasseokselta oikeanlaista notkeutta, ja renkaat kovettuvat vanhetessaan.

Oikeastaan se, missä kitkat ovat paremmat on, että kitkat voi vaihtaa alle siinä vaiheessa kun lämpötilat alkavat syksyllä laskea lähelle nollaa ja kesälämpötiloihin suunnitellut kesäkumit alkavat menettää otettaan tiestä; ja keväällä taas kun aletaan arpoa että koska uskaltaisi vaihtaa nastat pois, voi kitkoilla ajaa vielä hyvin, kunnes lämpötilat alkavat pysyä reilummin plussan puolella.

Kaikkein paras ratkaisu olisi käyttää kolmea rengassettiä: kesällä kesärenkaita, talvella talvirenkaita ja välikeleillä kitkoja. Se vain edellyttää että kilometrejä tulee tarpeeksi, että ne kitkat eivät ehdi kovettua ennen kuin kulutuspinta kuluu vaihtokuntoon.
 
Viimeksi muokattu:
Jos liikenneturvallisuutta ajattelee, niin nastat talvella ja suvikumit kesällä.

Kitkat pitävät hyvin lumella mutta niin pitävät nastatkin. Mutta paljaalla, jäisellä tiellä huonotkin nastat ovat paremmat kuin hyvät kitkat, ja jää on liikenneturvallisuuden kannalta kriittisempi alusta kuin lumi. Eikä ainakaan ruuhkasuomessa välttämättä edes ole kovin hyviä lumitalvia.

Kesärenkaina vanhat kitkat ovat huonot; toimivat huonosti ääritilanteissa eli esim silloin kun punnitaan, tuleeko kolari vai ei.

Renkaiden kestävyydessä ei ole eroa, koska laadukkaista nastarenkaista nastat eivät kovin paljon irtoile; ainakaan jos autolla ei sudittele. Toisaalta kitkat perustuvat lamellien toimintaan, joka edellyttää rengasseokselta oikeanlaista notkeutta, ja renkaat kovettuvat vanhetessaan.

Oikeastaan se, missä kitkat ovat paremmat on, että kitkat voi vaihtaa alle siinä vaiheessa kun lämpötilat alkavat syksyllä laskea lähelle nollaa ja kesälämpötiloihin suunnitellut kesäkumit alkavat menettää otettaan tiestä; ja keväällä taas kun aletaan arpoa että koska uskaltaisi vaihtaa nastat pois, voi kitkoilla ajaa vielä hyvin, kunnes lämpötilat alkavat pysyä reilummin plussan puolella.

Kaikkein paras ratkaisu olisi käyttää kolmea rengassettiä: kesällä kesärenkaita, talvella talvirenkaita ja välikeleillä kitkoja. Se vain edellyttää että kilometrejä tulee tarpeeksi, että ne kitkat eivät ehdi kovettua ennen kuin kulutuspinta kuluu vaihtokuntoon.

Sen perusteella mitä olen asiaan perehtynyt, kitkarenkaan ja nastarenkaan ero jopa jäällä on lopulta melko marginaalinen. Aika monessa vertailussa puhutaan jäälläkin alle kymmenen prosentin erosta kitkan ja nastan välillä. Jos nastarengas pysähtyykin vaikkapa 46 metriin kitkarenkaan 50 metrin sijaan, niin eroa ei käytännössä oikein pysty hyödyntämään (tai ainakin se on tyhmää). Etenkään sivuttaispidon rajoja ei mielellään kokeile kaarteissa.

Toki jos on tullut yliarvioitua omat ja auton kyvyt, niin nastarengas voi olla se pelastava osa yhtälössä. Mutta kun nastarenkaan hyödyt nousevat esiin melko marginaalisissa olosuhteissa ja silloinkin poikkeustilanteissa, niin kannattaako rengasvalintaa optimoida niihin olosuhteisiin? Todennäköisemmin se yllätys tapahtuu niissä useimmin kohdattavissa olosuhteissa kuivalla tai märällä asfaltilla tai lumella, ei jäällä, ja tällöin kitkarengas on yhtä hyvä tai parempi kuin nastarengas.

Mitä nastarenkaan kulumiseen tulee, niin pyörä on melko helppo saada luistamaan esim. mäkipaikan liikkeellelähdössä tai ajettaessa liikenneympyrän läpi varsin alhaisellakin nopeudella (monesti riittää alle 30 km/h). Viisaan neuvo on hiljentää vauhtia entisestään, mutta se tarkoittaa usein kustannuksia jarrupalojen ja vaihteiston kuluttamisen sekä liike-energian menettämisen muodossa.

Vaihtoaikataulun kannalta kitkan ja nastarenkaan ero ei mielestäni ole enää niin suuri. Nykyisen lainsäädännön vallitessa nastarenkaan voi laittaa alle jo marraskuun ensimmäinen päivä eikä kukaan sano siihen mitään, vaikka lunta tai pakkasta ei vielä ennustettaisikaan pitkään aikaan. Tämä on tavallaan hyväkin asia, koska nastarenkaathan suositellaan sisäänajettavaksi kuivalla asfaltilla, jolloin nastoille myrkkyä olevaa luistamista ei pääse tapahtumaan, jos ei siihen itse pyri.

Henkilökohtaisesti mietin joskus (tarkasti valittujen) all-season renkaiden ostamista kesäksi. Niillä voisi olla hieman pidempi käyttökausi kuin kesärenkailla, etenkin keväästä, jolloin sää on jo muuttumassa leudommaksi. Olen myös joskus pohtinut Euroopan kitkoja ympärivuotiseen käyttöön. Lukemieni testien perusteella ne eivät ole talvella ihan niin huonot kuin monesti väitetään, vaan vain hieman pohjoismaisten kitkojen takana, ja toisaalta ne ehkä kestäisivät kesällä paremmin Suomen lämpötiloja kuin pohjoismainen kitkarengas. (Kesärenkailla en kuitenkaan suosittele talvioloihin lähtemistä - itselleni riitti pihasta kadulle peruuttaminen muutaman sentin lumentulon jälkeen, kunnes totesin, että ehkä on parempi sittenkin yrittää saada auto takaisin pihaan ja löytää jokin toinen kulkutapa.)
 
Polkypyörässä ero nastallisen ja nastoittamattoman välllä varmaan suurempi kuin autoilla. Nastarengas etupyörässä voi aika huolettomasti ajaa (kunhan ei kääntyile kuten kesällä korva maassa kiinni) siiinä missä nastoittamalla pitää mennä kieli keskellä suutan ja jännityksen hiki otsalla.
 
Polkypyörässä ero nastallisen ja nastoittamattoman välllä varmaan suurempi kuin autoilla. Nastarengas etupyörässä voi aika huolettomasti ajaa (kunhan ei kääntyile kuten kesällä korva maassa kiinni) siiinä missä nastoittamalla pitää mennä kieli keskellä suutan ja jännityksen hiki otsalla.
On polkupyörienkin erilaisissa nastattomissa renkaissa isoja eroja siinä, että kuinka hyvin pysyy pystyssä talvella. Esimerkiksi ohuilla maantierenkailla on hankala liikkua kirkkaalla jäällä, kun taas leveillä maastorenkailla matkanteko sujuu aika ok. Toki jälkimmäisilläkin joutuu ottamaan hyvin rauhallisesti käännöksissä.
 
Sen perusteella mitä olen asiaan perehtynyt, kitkarenkaan ja nastarenkaan ero jopa jäällä on lopulta melko marginaalinen. Aika monessa vertailussa puhutaan jäälläkin alle kymmenen prosentin erosta kitkan ja nastan välillä. Jos nastarengas pysähtyykin vaikkapa 46 metriin kitkarenkaan 50 metrin sijaan, niin eroa ei käytännössä oikein pysty hyödyntämään (tai ainakin se on tyhmää). Etenkään sivuttaispidon rajoja ei mielellään kokeile kaarteissa.

Toki jos on tullut yliarvioitua omat ja auton kyvyt, niin nastarengas voi olla se pelastava osa yhtälössä. Mutta kun nastarenkaan hyödyt nousevat esiin melko marginaalisissa olosuhteissa ja silloinkin poikkeustilanteissa, niin kannattaako rengasvalintaa optimoida niihin olosuhteisiin? Todennäköisemmin se yllätys tapahtuu niissä useimmin kohdattavissa olosuhteissa kuivalla tai märällä asfaltilla tai lumella, ei jäällä, ja tällöin kitkarengas on yhtä hyvä tai parempi kuin nastarengas.

Mitä nastarenkaan kulumiseen tulee, niin pyörä on melko helppo saada luistamaan esim. mäkipaikan liikkeellelähdössä tai ajettaessa liikenneympyrän läpi varsin alhaisellakin nopeudella (monesti riittää alle 30 km/h). Viisaan neuvo on hiljentää vauhtia entisestään, mutta se tarkoittaa usein kustannuksia jarrupalojen ja vaihteiston kuluttamisen sekä liike-energian menettämisen muodossa.

Vaihtoaikataulun kannalta kitkan ja nastarenkaan ero ei mielestäni ole enää niin suuri. Nykyisen lainsäädännön vallitessa nastarenkaan voi laittaa alle jo marraskuun ensimmäinen päivä eikä kukaan sano siihen mitään, vaikka lunta tai pakkasta ei vielä ennustettaisikaan pitkään aikaan. Tämä on tavallaan hyväkin asia, koska nastarenkaathan suositellaan sisäänajettavaksi kuivalla asfaltilla, jolloin nastoille myrkkyä olevaa luistamista ei pääse tapahtumaan, jos ei siihen itse pyri.

Henkilökohtaisesti mietin joskus (tarkasti valittujen) all-season renkaiden ostamista kesäksi. Niillä voisi olla hieman pidempi käyttökausi kuin kesärenkailla, etenkin keväästä, jolloin sää on jo muuttumassa leudommaksi. Olen myös joskus pohtinut Euroopan kitkoja ympärivuotiseen käyttöön. Lukemieni testien perusteella ne eivät ole talvella ihan niin huonot kuin monesti väitetään, vaan vain hieman pohjoismaisten kitkojen takana, ja toisaalta ne ehkä kestäisivät kesällä paremmin Suomen lämpötiloja kuin pohjoismainen kitkarengas. (Kesärenkailla en kuitenkaan suosittele talvioloihin lähtemistä - itselleni riitti pihasta kadulle peruuttaminen muutaman sentin lumentulon jälkeen, kunnes totesin, että ehkä on parempi sittenkin yrittää saada auto takaisin pihaan ja löytää jokin toinen kulkutapa.)

Minulla on nyt W906 takaveto pakussa Contin 4 season keskieuroopan kitkat, jotka vaihdoin hyvissä ajoin syksyllä kesäkumien tilalle, kun ei uusia 20" nastakumeja viitsi alle laittaa "liian" aikaisin ennenkuin pysyvä lumi on maassa.. No nuo paljon parjatut kitkat on vieläkin alla ja vaihtuu nastoihin jos tarvetta ilmenee. Käytännössä olen ostannut renkaat jo pitkään 1001-renkaista ja kaikki kitkakumit on olleet ns. keskieuroopan kitkoja.
 
Luulen että harvassa ovat länsimaat, joissa viranomaisen keräämien sakkotulojen määrä riippuu täysin sakotettujen edellisen verovuoden ansio- ja pääomatuloista. Liikennesakkojen progressio ei ole ainoastaan moraalisesti sietämätöntä, se on täysin moraalitonta.
Siksi sitä ei harjoiteta missään normaalissa länsimaisessa yhteiskunnassa.
Rikos on absoluuttinen, sen seuraamukset eivät voi olla yhteydessä henkilön sosio-ekonomiseen statukseen, sukupuoleen, rotuun tjms. Tämä on perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista kaikella järjellä ajeteltuna.

Paitsi Suomessa.

Amerikkalainen Suomessa syksyllä käynyt ystäväni ollut uskoa tätä todeksi ollenkaan kun tästä tuli puhetta...🙄
 
Luulen että harvassa ovat länsimaat, joissa viranomaisen keräämien sakkotulojen määrä riippuu täysin sakotettujen edellisen verovuoden ansio- ja pääomatuloista. Liikennesakkojen progressio ei ole ainoastaan moraalisesti sietämätöntä, se on täysin moraalitonta.
Siksi sitä ei harjoiteta missään normaalissa länsimaisessa yhteiskunnassa.
Rikos on absoluuttinen, sen seuraamukset eivät voi olla yhteydessä henkilön sosio-ekonomiseen statukseen, sukupuoleen, rotuun tjms. Tämä on perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista kaikella järjellä ajeteltuna.

Paitsi Suomessa.

Syy miksi useimmissa maissa ei ole Suomen kaltaista käytäntöä, on se että harva poliitikko rupeaisi moisia sakkoja antavaa lakia itselle säätämään. En tiedä miten tälläinen laki on Suomeen saatu, mutta johtunee Helsinkiläisistä poliitikoista/virkamiehistä, jotka katsovat autoilun olevan porvaristolle kuuluvaa luksusta ja eivät itse omista ajokorttia. Mutta muutenhan laki on sinällään looginen, että se ei ole liian rankka tavan kansalaiselle joka ajaa töihin ja samalla se on riittävän kova laki estämään "rikkaita" ajamasta miten sattuu, kun sakot on mitättömiä heidän tuloillaan.
 
Laki on sen verran vanha, että autoilua ei vastustettu silloin.
Todennäköisesti on toimittu "omistavaa luokkaa" vastaan kun säädetty, päälle on päräytetty joku sopiva taistelulaulu.
 

Muuttaa se liikennekäyttäytymistä tämäkin.. No, onneksi Sak on palkansaajan asialla ainakin.
Ja vieläkö ihmettelevät siellä koloissaan miksi ammattiliitojen jäsenmäärä kokoajan vähenee?
 
Onko SAK:n asia ajaa tällaista politiikkaa?
Ilmastopolitiikkaa? No ei ole. Mutta ovat ilmeisesti sen hyväksyneet että nyt on meno tällaista ja otetaan sitten kaikki fossiiliset siihen eikä vain niitä bensa/diesel vehkeitä. Vituttaahan se pientä palkansaajaa jos naapuri on hommannut maakasulla toimivan kulkuvälineen... ;)
 

Muuttaa se liikennekäyttäytymistä tämäkin.. No, onneksi Sak on palkansaajan asialla ainakin.
Joo,täytyy vissiin vähentää työssäkäyntiä, että riittää tankillinen pidempään omiin harrastuksiin, ja sitten heräsin :cool: .
 
Onneksi liikenteestä veroina kerättävä raha käytetään kaikkeen muuhun, kuin liikenneturvallisuuden parantamiseen.

Jospa nopeuskamerat tuohon paikkaan myöskin.

 
Onneksi liikenteestä veroina kerättävä raha käytetään kaikkeen muuhun, kuin liikenneturvallisuuden parantamiseen.

Jospa nopeuskamerat tuohon paikkaan myöskin.

Tämä tämänpäiväinen onnettomuus on ilmeisesti tapahtunut pohjoisen suuntaan menijälle, koska muistaakseni ohituskaista on siihen suuntaan.
Keli ei ollut normaalia talvikeliä kummoisempi.
Onko perin suomalainen tapa nostaa nopeutta ohituskaistoilla ollut mukana?
Eteläänpäin tullessa tuo tien kallistus on hölmömpi.
 
Tämä tämänpäiväinen onnettomuus on ilmeisesti tapahtunut pohjoisen suuntaan menijälle, koska muistaakseni ohituskaista on siihen suuntaan.
Keli ei ollut normaalia talvikeliä kummoisempi.
Onko perin suomalainen tapa nostaa nopeutta ohituskaistoilla ollut mukana?
Eteläänpäin tullessa tuo tien kallistus on hölmömpi.
Lähes kaikki uudet ohituskaistat on varustettu tuolla keskikaiteella.
 
Back
Top