Panssari Salama
Respected Leader
Jossain mittakaavassa tämä koskee ihan kaikkia maita.Sen perusteella mitä Saksan asevoimien alennustilasta on lukenut niin montakohan toimivaa konetta mahtaa löytyä.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Jossain mittakaavassa tämä koskee ihan kaikkia maita.Sen perusteella mitä Saksan asevoimien alennustilasta on lukenut niin montakohan toimivaa konetta mahtaa löytyä.
En osaa kuvitellä että Venäjä rajaa oman suunnitelmansa vain Baltian maihin. Veikkaan että Baltian uhkailussa on otettu huomioon myös viesti Suomelle pysyä irti asiasta sekä olla tarjoamatta alustaa Natolle. Johon vaatimukseen Suomi vastaa että Venäjän hyökätessä Baltiaan Suomi ei sitä hyväksy ja katsoo myös oman tilanteensa vaarantuvan niin paljon että pyytää turvaa liittolaisiltaan.Se ottaisi Baltian alueella ja kyseisen näyttämän ulottuvilla turpaansa myös nykyisin.
Rauhan ajan lentokunto ja sodan ajan lentokunto on kuitenkin eri asia. Kommenttien mukaan saksalaisella kalustolla on rauhan aikana suhteellisen korkea kynnys. Sodan aikana se ei taida olla sama.Sen perusteella mitä Saksan asevoimien alennustilasta on lukenut niin montakohan toimivaa konetta mahtaa löytyä.
Valko-Venäjän tapahtumia puivassa ketjussa on nyt mainittu jo muutamaan kertaan Krimin kriisin yhteydessä syntynyt ajatus Suwalkin aukosta. Valko-Venäjän ja Kaliningradin oblastin väliin jäävän Suwalki-Marijampole tien merkitystä on nostanut erityisesti Valko-Venäjän yllättävä suuert sotaharjoitukset, jotka järjestetään rajan toisellla puolella aukosta. Aukon katkaisulla Venäjä voisi mahdollisessa konfliktissa NATO:n kanssa eristää Baltian maat maayhteydestä liittolaisiinsa. Samalla aukon valtaamisella voitaisiin luoda maayhteys Kaliningradiin.
Aukon maantieteestä on kirjoitettu jo ennen tätä vitjaa varsin hyvin, joten kehotan kaikkia lukemaan Corporal Friskin erinomaisen tekstin "Kaliningrad and the Suwałki Gap – a look from the other side".
Lyhyesti huomioita aukon maantieteestä:
- Aukon läpi ei kulje suuria teitä Kaliningrad -Valko-Venäjä suunnassa tehden Kaliningradin huollon aukon kautta lähes mahdottomaksi
- Valko-Venäjän puoleinen sivusta koostuu tiheästä metsästä, jota rikkovat useat pienet järvet ja suot.
- Aukon läpi kulkee kaksi tietä, sekä rautatie, jotka toimivat Baltian maiden elämänlankana.
- Aukossa itsessään ei ole suuria maastoesteitä. Tämä estää Venäjää puolustamasta Kaliningrad - Vilna tietä tehokkaasti Naton vastahyökkäyksiltä
Päivän hot-take onkin seuraava: Suwalkin aukon merkitys on kasuaalissa turpokeskustelussa yliarvioitu, eikä se olisi mahdollisessa konfliktissa Venäjän pääoperaatiosuuntana, mikäli Valko-Venäjä on myös mukana konfliktissa.
Syyt väitteelleni tulevat selväksi, kun katsomme Puola-Liettua rajan sijaan koko eteläisen Liettuan sotilasmaantiedettä ja Suwalkin aukon luonnollisia rajoja. Aukon avoin maasto rajoittuu Valko-Venäjän rajan järvien ja metsien lisäksi Prienai - Kaslu Ruda linjan metsäisiin kukkuloihin, sekä, sen takana, Niemen jokeen. Tämä on Baltian puolustuksen todellinen ongelma.
Niemen virtaa läntiseltä Valko-Venäjältä pohjoiseen halkaisten eteläisen liettuan kahtia, kunnes se kääntyy Kaunasin kohdalla länteen, toimien Kaliningradin oblastin pohjoisrajana. Joki aiheuttaa merkittävän määrän operatiivisia ongelmia mille tahansa Naton vastahyökkäykselle Baltiaan, ja tarjoaa Venäjälle erinomaisen luonnollisen puolustuslinjan, jota liittouman on vaikeaa murtaa teknologisesta ylivoimasta huolimatta. Joki on lähes koko matkaltaan melkein 200 metriä leveä ja täten vaikea ylittää pioneerikalustolla. Neuvostoliiton perintönä Liettuan moottoritieverkosto on keskittynyt Valko-Venäjän suuntaan, jonka vuoksi Niemen joen ylittää vian yksi moottoritie: A5, joka kulkee Suwalkin aukon kautta, Kaunasin läpi kohti Latviaa. Tämä itsessään hidastaa Naton liikettä kaikessa muussa, kuin suorassa Pohjois-Etelä suunnassa. Lisäksi joen pohjoispuolella kulkee A1 moottoritie, jonka sivustan joki suojaa ja jota Venäjä voi käyttää Kaliningradin huoltamiseen.
Joen yli kulkee 12 maantiesiltaa ja kaksi rautatiesiltaa. Lähes kaikki näistä ovat kaksikaistaisia.
Sillat järjestyksessä etelästä pohjoiseen ovat:
Druskininkai (kaksikaistainen
Merkine (kaksikaistainen)
Alytus (3 siltaa + kävelysilta, kaikki kaksikaistaisia)
Prienai (kaksikaistainen)
Kaunas (5 siltaa, kaksi 6-kaistaista, yksi 4 kaistainen, yksi 3 kaistainen, sekä padon yli kulkeva kaksikaistainen. Lisäksi 2 rautatiesiltaa.)
Kaunasista länteen joen ylittää yksi kaksikaistainen silta Jubarkasissa, kymmenen kilometriä Kaliningradin oblastista.
Näitä siltoja pitkin kulkevat kaikki ne tiet, joita liittouma tarvitsee pohjoisen Balttian ja Liettuan pääkaupungin puolustuksen vahvistamiseen.
Kaksi eteläisintä siltaa voidaan todeta liittoumalle hyödyttömiksi, sillä ne ovat liian lähellä Valko-Venäjän rajaa ja niille päästäkseen Naton vahvistuksien täytyy kulkea Suwalkin aukon eteläisen reunaman metsien ja järvien läpi. Toisaalta kaksikaistaiset sillat, sekä maasto haittaavat myös Venäjän ja Valko-Venäjän joukkojen liikettä joen yli kohti Marijampolea ja Naton sivustaa. Myös Jubarkasin silta on liittoumalle melko lailla hyödytön Kaliningradin läheisyyden takia.
Alyutus kolmene siltaneen toimii linkkinä Suwalkin käytävän ja Vilnan välillä. Ongelmana on siltojen pienuus, sekä se että sillat ylittävät tiet kulkevat kaikki lännessä Alytusin taajaman ja idässä kahden raketinheitinkantamalla Valko-Venäjästä olevan risteyksen läpi. Siltojen kautta voi siis olla vaikeaa liikuttaa merkittäviä määriä huoltoa.
Prienaissa on jälleen vain yksi kaksikaistainen silta, jonka Marijampole - Vilna tie ylittää. Silta kulkee jälleen Prienain kaupungin läpi.
Viimeisenä on Kaunas joka on käytännössä koko eteläisen Liettuan liikenteen keskus. Alueen ainoat rautatiet kulkevat kaupungin läpi ja A5 moottoritie ylittää joen kaupungin länsipuolella. Moottoritiesillan lisäksi kaikki muut sillat, joita pitkin joen ylittävät tiet kulkevat, johtavat tiheästi rakennettujen alueiden läpi joen ympäristössä helpottaen alueen puolustusta tietä pitkin kulkevia vihollisia vastaan.
Natolle näiden siltojen hallussapitäminen ehjänä on elintärkeää Baltian puolustuksen kannalta, Venäjälle taas ei, vaan sen todennäköisiin tavoitteisiin sopii siltojen tuhoaminen, jos sillä voidaan vaikeuttaa Naton liikettä.
Suwalkin aukosta puhumisen sijaan voisikin olla järkevämpää keskittyä Niemen jokeen ja erityisesti Kaunasin pullonkaulaan. Suwalkin aukon ja sen läpi kulkevilla teillä on toki merkitys konfliktissa. Voi kuitenkin olla, että potentiaalisessa konfliktissa Venäjä pyrkii enemmänkin hidastamaan Natoa Suwalki-Marijampole alueella pienellä joukkomäärällä ja erikoisjoukkojen tulenkäytöllä. Tällä voidaan ostaa aikaa Niemen joen rannan miehittämiseen ja kolmen nato-pääkaupungin eristämiseen muusta liittoumasta. Mekanisoitujen joukkojen tärkeimpinä hyökkäyssuuntina toimisivat tällöin A1 ja A16 moottoritiet Vilnasta länteen, sekä A4 moottoritie pohjoiseen ja kohti Alyutusta. Hyökkäystä voidaan myös tukea Kaliningradista Kaunasta kohti, sekä maahanlaskujoukoilla Alyutuksen ja Kaunasin alueelle.
Natokin tuntuu tiedostavan tämän. Liettuassa harjoitellaan aktiivisesti vesistönylityksiä natoharjoitusten yhteydessä.
Ja suomipojat satamaan vahtimaan kuljetuksia, ettei paikallinen isisporukka nyysiRuotsin rataverkko:
Eli kontit Göteborgissa laivalta rautatielle ja edeleen Gävleen (ja/tai edelleen Sundsvall - Uumaja) josta jälleen laivoilla Suomeen.
Näin minä hoitaisin Suomen huollon.
Öhöm. Tägään tähän nyt myös @Platypi 'n, sillä hänen kommenttiinsa(minulle) liittyy tämä veli Baikalin lausuma, ja käsitteen 'status quo' käyttäminen Naton perustamissopimuksen viidenteen artiklaan liittyen. Eli käynnistän:Viidettä artiklaa puitaessa ollaan oikeasti ns. ytimessä. Status quon kirjaaminen on yksi seikka, jota sietää pohtia. Se ei tarkoita sopimusteknisesti sitä, että Nato korjaa kaikki vääryydet, joita hyökkääjä kenties ehti tehdä, se ei lupaa palauttaa menetettyä maapalaa, eikä se lupaa muuta kuin -status quon- palauttamisen. Sekin on paljon, mutta mikään vääryyksien ja menetysten korvaus- ja kostoautomaatti Nato ei ole....vaikka sellaistakin palstalla huomaa tarjoiltavan.
Jossain kohtaa olen jostain lueskellut, että Saksan ilmavoimien tila on heikko ja konekanta ei olisi kummoinen. Tämä on vain mutua ja muistikuvia. Viisaammat korjaa.Kuinka monta tuntia tuollainen viivyttäminen voisi onnistua?
Naton torjuntatoimet alkaisivat lähes varmasti minuuteissa ilmaoperaatioiden muodossa. Ne nojaisivat sekä Puolan, Saksan, Ruotsin että Baltian maiden tuketumismahdollisuuksiin samoin kuin ilmatankkauksiin ja etäämpää suuntautuviin toimiin.
Ensimmäisten iskujen kohteet saattaisivat hyvinkin olla tutka- ja ilmatorjuntakalustoa. Kun joku sotilastutka käynnistyisi, siitä tulisi samantien maali. Sekä stealth -kalusto että valemaaliohjukset helpottaisivat tätä venäläisen ilmatorjuntaohjusjärjestelmien alasajoa.
Vaille kattavaa ilmatorjuntaa/suojaa jäävät maajoukot... Noh... Persianlahden ja Irakin sodissa samoin kuin vähän muuallakin nähtiin miten niille käy.
Mittavan ilmaylivoiman keskittäminen painopistealueille on paljon nopeampaa kuin mittavan panssarilautan keskittäminen. Lisäksi ilmaylivoimalla voidaan vaikuttaa syvemmälle tarkasti ja estää huoltoa ilman että täytyy pitää jotain aluetta hallussa.
Puola noin 90 hävittäjää
Saksa noin 200 hävittäjää
Ruotsi noin 70 hävittäjää
Tanska noin 30 hävittäjää
Tuon verran käyttökelpoista krääsää olisi Naton ja sen liittolaisten välittömässä käytössä Baltian ja Itämeren ilmatilassa. Sitten kun huomioidaan Britannia, Ranska, Italia ja muutama muu maa, niin tilanne alkaisi näyttää Venäjän kannalta aika vaikealta - ja tämä siis ennen USA:n voiman käyttöä ja huomioimista.
Venäläinen kalusto, miehistö ja koulutus on ottanut maailmalla jo vuosikymmenet aina turpaansa kun se on haastanut läntistä ilmavoimaa. Se ottaisi Baltian alueella ja kyseisen näyttämän ulottuvilla turpaansa myös nykyisin.
NATOn tarkoitus on voittaa sota.Onko Naton tarkoitus pitää maa-alue, vai vyöryttää syvemmälle? Pullonkaulat on ongelma niin kauan kun ne toimivat, mutta kun ne on vyörytetty uutta joutuu etsimään.
Jossain kohtaa olen jostain lueskellut, että Saksan ilmavoimien tila on heikko ja konekanta ei olisi kummoinen. Tämä on vain mutua ja muistikuvia. Viisaammat korjaa.
Itse olen sitä mieltä, että "lännellä" on ehdoton ilmaherruus, mutta Baltia luhistuisi päivissä, kun itäinen naapurimme sinne marssii ja sen tietää Nato ja Baltit. Pohjolassa vain Suomella on laittaa maajoukoille vastusta.En hämmästyisi jos asia olisi noin. Samaan hengenvetoon asettaisin vertailukohdaksi Venäjän ilmavoimien tilan ja konekannan. Sen päälle liimaisin vielä huomiot siitä, miten esteettömästi muutaman länsimaan koneet tuntuvat operoivan venäläisten ilmatorjuntaohjusten valvomassa ilmatilassa ja miten vähän niillä venäläisillä ilmatorjuntaohjuksilla on tiputeltu vaikkapa risteilyohjuksia tai mitään muutakaan.
Venäjä kärhämöi useammassa suunnassa ja sillä on tarve pitää yllä kykyä vielä useammassa. Jos länsi keskittäisi Baltian operaatiota varten nopeasti paljon koneita ja siipien alle ripustettavia leluja, niin en usko, että Venäjällä olisi kykyä kiistää tai vastata.
Venäläinen kalusto, miehistö ja koulutus on ottanut maailmalla jo vuosikymmenet aina turpaansa kun se on haastanut läntistä ilmavoimaa.
mutta Baltia luhistuisi päivissä, kun itäinen naapurimme sinne marssii ja sen tietää Nato ja Baltit.
Tuohon skenaarioon liittyen, jälleen kerraan korostuu Ahvenanmaan strateginen merkitys ja sen puolustamiseen panostaminen.Sen takia Baltian vahvistaminen ja huolto tulisikin hoitaa Pohjoisen Itämeren kautta.
Mitä lännellä on laittaa vastaan, kuin ilma-ase? Jätetään nyt pois ajattelusta talouspakotteet yms. Ne toki vaikuttavat, mutta eivät lyhyellä aikaa, jos naapuri jostain syystä päättää Baltian itselleen ottaa? Ydinaseita ei Baltian takia käytetä, ei ainakaan länsi. Itäinen naapuri keskittää rajalle sotaharjoitusten nimeen vannoen. Länsi protestoi ja tuo lisää lentokoneita ja muuta ilmaherruuskamaa, mutta auttaako se, kun Vanja tulee rajojen yli. Siinä ei montaa tuntia mene ja käyttääkö länsi kuinka ilmaherruutta kun Baltian siviilit ovat siellä Vanjan miesten seassa? Olisiko paras keino laittaa paikalle 1000 Trumpin miestä, 1000 Saarivaltion miestä. Nekin tulevat jyrätyksi, mutta saattaa mietityttää silloin Puttea kannattaako, koska silloin on se riski, että homma eskaloituu. Hmm?Tämä oletuksella, että kaikki sujuu Venäjän armeijalla kuin polkka. Ja kehno sitä tietää, millä vimmalla ne baltit panisivat kampoihin. Ja onhan tuossa ollut aikaa valmistella kaikenlaista, kouluttaa joukkoja ja niin edelleen. Tilanteen kiristyessä Nato valmistautuisi joka tapauksessa iskemään ja ilmaiskuillahan valssi käynnistyisi.
Baltian nopeaan alistamiseen ja valtaamiseen tähtäävä operaatio tuskin pysyisi salassa. Kyllä se vaatii valmistelua ja edes jonkinlaista ryhmittämistä. Virolaisilla on varmasti silmät päässä ja Natolla ne ovat taivaalla. Kiristyneessä tilanteessa seurataan kaikenlaista, mikä tahansa yksityiskohta voi paljastaa elkeet.