Suwalkin aukko ja Liettuan maantieteen realiteetit

Onko Naton tarkoitus pitää maa-alue, vai vyöryttää syvemmälle? Pullonkaulat on ongelma niin kauan kun ne toimivat, mutta kun ne on vyörytetty uutta joutuu etsimään.
 
Se ottaisi Baltian alueella ja kyseisen näyttämän ulottuvilla turpaansa myös nykyisin.
En osaa kuvitellä että Venäjä rajaa oman suunnitelmansa vain Baltian maihin. Veikkaan että Baltian uhkailussa on otettu huomioon myös viesti Suomelle pysyä irti asiasta sekä olla tarjoamatta alustaa Natolle. Johon vaatimukseen Suomi vastaa että Venäjän hyökätessä Baltiaan Suomi ei sitä hyväksy ja katsoo myös oman tilanteensa vaarantuvan niin paljon että pyytää turvaa liittolaisiltaan.
Tämän seurauksena Venäjä joutuu huomioimaan 1400 km taistelulinjaa eikä pelkkää Baltiaa.

Yritys puskea Nato ulos Baltiasta on erittäin riski homma.
.
 
Sen perusteella mitä Saksan asevoimien alennustilasta on lukenut niin montakohan toimivaa konetta mahtaa löytyä.
Rauhan ajan lentokunto ja sodan ajan lentokunto on kuitenkin eri asia. Kommenttien mukaan saksalaisella kalustolla on rauhan aikana suhteellisen korkea kynnys. Sodan aikana se ei taida olla sama.
 
Nykyisellä ryhmityksellä Venäjä kävelee Baltian maiden asevoimien ja Naton lähettämien moraalin kohotusjoukkojen yli niin että heilahtaa, Nato ei kykenisi Baltian takaisin valtaukseen ilman suurimittaista mobilisaatiota ja oikein kunnon rytinää Kaliningradissa ja Valko-Venäjällä. Todennäköisempää olisi Venäjän totaalisaarto taloudellisesti.

Toisaalta Kaliningradin ja Valko-Venäjän uhka Suwalkin aukolle ja Itämeren kuljetuksille estää suurempien Nato-yhtymien sijoittamisen Baltian maihin. Saksasta siirrettävät joukot menevät Puolaan jossa niille voidaan toimittaa sipsejä ja kolaa ilman motituksen uhkaa.

En usko panssarien vyöryvän Riikaan muuten kuin ennaltaehkäisevänä hyökkäyksenä esim kuviteltuun Naton ensi-iskuun. Toisaalta FSB ja GRU kykenevät pieneen ja vähän isompaankin kiusantekoon Venäläisvähemmistöjen avulla, erityisesti jos Venäjä katsoo Naton olevan sisäisen hajaannuksen tilassa.
 
Valko-Venäjän tapahtumia puivassa ketjussa on nyt mainittu jo muutamaan kertaan Krimin kriisin yhteydessä syntynyt ajatus Suwalkin aukosta. Valko-Venäjän ja Kaliningradin oblastin väliin jäävän Suwalki-Marijampole tien merkitystä on nostanut erityisesti Valko-Venäjän yllättävä suuert sotaharjoitukset, jotka järjestetään rajan toisellla puolella aukosta. Aukon katkaisulla Venäjä voisi mahdollisessa konfliktissa NATO:n kanssa eristää Baltian maat maayhteydestä liittolaisiinsa. Samalla aukon valtaamisella voitaisiin luoda maayhteys Kaliningradiin.

Aukon maantieteestä on kirjoitettu jo ennen tätä vitjaa varsin hyvin, joten kehotan kaikkia lukemaan Corporal Friskin erinomaisen tekstin "Kaliningrad and the Suwałki Gap – a look from the other side".

Lyhyesti huomioita aukon maantieteestä:
- Aukon läpi ei kulje suuria teitä Kaliningrad -Valko-Venäjä suunnassa tehden Kaliningradin huollon aukon kautta lähes mahdottomaksi
- Valko-Venäjän puoleinen sivusta koostuu tiheästä metsästä, jota rikkovat useat pienet järvet ja suot.
- Aukon läpi kulkee kaksi tietä, sekä rautatie, jotka toimivat Baltian maiden elämänlankana.
- Aukossa itsessään ei ole suuria maastoesteitä. Tämä estää Venäjää puolustamasta Kaliningrad - Vilna tietä tehokkaasti Naton vastahyökkäyksiltä

Päivän hot-take onkin seuraava: Suwalkin aukon merkitys on kasuaalissa turpokeskustelussa yliarvioitu, eikä se olisi mahdollisessa konfliktissa Venäjän pääoperaatiosuuntana, mikäli Valko-Venäjä on myös mukana konfliktissa.

Syyt väitteelleni tulevat selväksi, kun katsomme Puola-Liettua rajan sijaan koko eteläisen Liettuan sotilasmaantiedettä ja Suwalkin aukon luonnollisia rajoja. Aukon avoin maasto rajoittuu Valko-Venäjän rajan järvien ja metsien lisäksi Prienai - Kaslu Ruda linjan metsäisiin kukkuloihin, sekä, sen takana, Niemen jokeen. Tämä on Baltian puolustuksen todellinen ongelma.

Niemen virtaa läntiseltä Valko-Venäjältä pohjoiseen halkaisten eteläisen liettuan kahtia, kunnes se kääntyy Kaunasin kohdalla länteen, toimien Kaliningradin oblastin pohjoisrajana. Joki aiheuttaa merkittävän määrän operatiivisia ongelmia mille tahansa Naton vastahyökkäykselle Baltiaan, ja tarjoaa Venäjälle erinomaisen luonnollisen puolustuslinjan, jota liittouman on vaikeaa murtaa teknologisesta ylivoimasta huolimatta. Joki on lähes koko matkaltaan melkein 200 metriä leveä ja täten vaikea ylittää pioneerikalustolla. Neuvostoliiton perintönä Liettuan moottoritieverkosto on keskittynyt Valko-Venäjän suuntaan, jonka vuoksi Niemen joen ylittää vian yksi moottoritie: A5, joka kulkee Suwalkin aukon kautta, Kaunasin läpi kohti Latviaa. Tämä itsessään hidastaa Naton liikettä kaikessa muussa, kuin suorassa Pohjois-Etelä suunnassa. Lisäksi joen pohjoispuolella kulkee A1 moottoritie, jonka sivustan joki suojaa ja jota Venäjä voi käyttää Kaliningradin huoltamiseen.

Joen yli kulkee 12 maantiesiltaa ja kaksi rautatiesiltaa. Lähes kaikki näistä ovat kaksikaistaisia.

Sillat järjestyksessä etelästä pohjoiseen ovat:
Druskininkai (kaksikaistainen
Merkine (kaksikaistainen)
Alytus (3 siltaa + kävelysilta, kaikki kaksikaistaisia)
Prienai (kaksikaistainen)
Kaunas (5 siltaa, kaksi 6-kaistaista, yksi 4 kaistainen, yksi 3 kaistainen, sekä padon yli kulkeva kaksikaistainen. Lisäksi 2 rautatiesiltaa.)

Kaunasista länteen joen ylittää yksi kaksikaistainen silta Jubarkasissa, kymmenen kilometriä Kaliningradin oblastista.

Näitä siltoja pitkin kulkevat kaikki ne tiet, joita liittouma tarvitsee pohjoisen Balttian ja Liettuan pääkaupungin puolustuksen vahvistamiseen.

Kaksi eteläisintä siltaa voidaan todeta liittoumalle hyödyttömiksi, sillä ne ovat liian lähellä Valko-Venäjän rajaa ja niille päästäkseen Naton vahvistuksien täytyy kulkea Suwalkin aukon eteläisen reunaman metsien ja järvien läpi. Toisaalta kaksikaistaiset sillat, sekä maasto haittaavat myös Venäjän ja Valko-Venäjän joukkojen liikettä joen yli kohti Marijampolea ja Naton sivustaa. Myös Jubarkasin silta on liittoumalle melko lailla hyödytön Kaliningradin läheisyyden takia.

Alyutus kolmene siltaneen toimii linkkinä Suwalkin käytävän ja Vilnan välillä. Ongelmana on siltojen pienuus, sekä se että sillat ylittävät tiet kulkevat kaikki lännessä Alytusin taajaman ja idässä kahden raketinheitinkantamalla Valko-Venäjästä olevan risteyksen läpi. Siltojen kautta voi siis olla vaikeaa liikuttaa merkittäviä määriä huoltoa.

Prienaissa on jälleen vain yksi kaksikaistainen silta, jonka Marijampole - Vilna tie ylittää. Silta kulkee jälleen Prienain kaupungin läpi.

Viimeisenä on Kaunas joka on käytännössä koko eteläisen Liettuan liikenteen keskus. Alueen ainoat rautatiet kulkevat kaupungin läpi ja A5 moottoritie ylittää joen kaupungin länsipuolella. Moottoritiesillan lisäksi kaikki muut sillat, joita pitkin joen ylittävät tiet kulkevat, johtavat tiheästi rakennettujen alueiden läpi joen ympäristössä helpottaen alueen puolustusta tietä pitkin kulkevia vihollisia vastaan.

Natolle näiden siltojen hallussapitäminen ehjänä on elintärkeää Baltian puolustuksen kannalta, Venäjälle taas ei, vaan sen todennäköisiin tavoitteisiin sopii siltojen tuhoaminen, jos sillä voidaan vaikeuttaa Naton liikettä.

Suwalkin aukosta puhumisen sijaan voisikin olla järkevämpää keskittyä Niemen jokeen ja erityisesti Kaunasin pullonkaulaan. Suwalkin aukon ja sen läpi kulkevilla teillä on toki merkitys konfliktissa. Voi kuitenkin olla, että potentiaalisessa konfliktissa Venäjä pyrkii enemmänkin hidastamaan Natoa Suwalki-Marijampole alueella pienellä joukkomäärällä ja erikoisjoukkojen tulenkäytöllä. Tällä voidaan ostaa aikaa Niemen joen rannan miehittämiseen ja kolmen nato-pääkaupungin eristämiseen muusta liittoumasta. Mekanisoitujen joukkojen tärkeimpinä hyökkäyssuuntina toimisivat tällöin A1 ja A16 moottoritiet Vilnasta länteen, sekä A4 moottoritie pohjoiseen ja kohti Alyutusta. Hyökkäystä voidaan myös tukea Kaliningradista Kaunasta kohti, sekä maahanlaskujoukoilla Alyutuksen ja Kaunasin alueelle.

Natokin tuntuu tiedostavan tämän. Liettuassa harjoitellaan aktiivisesti vesistönylityksiä natoharjoitusten yhteydessä.

Sen takia Baltian vahvistaminen ja huolto tulisikin hoitaa Pohjoisen Itämeren kautta.
Siksi asia koskettaa meitä aavistuksen verran ja ehkä siksi täällä on käynnistetty erinäisiä hankkeita.

8FnZc4J.png
 
Viidettä artiklaa puitaessa ollaan oikeasti ns. ytimessä. Status quon kirjaaminen on yksi seikka, jota sietää pohtia. Se ei tarkoita sopimusteknisesti sitä, että Nato korjaa kaikki vääryydet, joita hyökkääjä kenties ehti tehdä, se ei lupaa palauttaa menetettyä maapalaa, eikä se lupaa muuta kuin -status quon- palauttamisen. Sekin on paljon, mutta mikään vääryyksien ja menetysten korvaus- ja kostoautomaatti Nato ei ole....vaikka sellaistakin palstalla huomaa tarjoiltavan.
Öhöm. Tägään tähän nyt myös @Platypi 'n, sillä hänen kommenttiinsa(minulle) liittyy tämä veli Baikalin lausuma, ja käsitteen 'status quo' käyttäminen Naton perustamissopimuksen viidenteen artiklaan liittyen. Eli käynnistän:

Jos oikein luen tuota kommenttia (à la Baikal) siitä saa(ainakin minä saan..) käsityksen että 'status quo' olisi jotenkin kirjattu kyseiseen sopimukseen ja erityisesti sen viidenteen artiklaan.
Minun käytössäni ei ole sellaisia menetelmiä, optisia tai tietoteknisiä, joilla löytäisin käsitteen sopimuksesta, saati sen viidennestä artiklasta. En sellaista havaitse myöskään YK:n peruskirja artiklasta 51, johon Naton viidennessä artiklassa viitataan.
Olen siis vahvasti sitä mieltä, että käsitettä ei ole sopimuksessa. Ja olen vahvasti sitä mieltä, että tämän vuoksi sitä ei voi - eikä siedä pohtiakaan .. koska se on mahdotonta.

Sinällään olen kyllä samaa mieltä siitä, että kyseinen sopimus ei ole sopimus sodassa kärsittyjen taloudellisten, saati kulttuuri-, alue- tai muiden menetysten korvaamisesta. Mutta sehän onkin sopimus puolustusliitosta. Ja se lähtee siitä, että allekirjoittajavaltiot, jotka ovat myös siis tämän perusteella puolustusliiton jäseniä, ovat suvereeneja valtioita, joiden valtiollisen turvallisuuden, koskemattomuuden, valtion rajojen jne. loukkaaminen ulkopuolisen valtion toimesta, aktivoi puolustusliiton tarvittaviin vastatoimiin. Edellä mainittu koskemattomuuden loukkaus saattaa kohdistua myös jäsenen alukseen, lentokoneeseen .. ja se aktivoi samalla tavalla kyseisen artiklan 5 (artikla 6).

Se miten ja mitä Naton reaktio sisältää, on sopimuksen kannalta toteutustekniikkaa. Koska (sotilaallinen)hyökkäys tapahtuu siten, että hyökkääjä todennäköisesti tukeutuu omiin alueisiinsa (tai jonkun toisen alueeseen), käyttää aseita jostain sieltä eikä lopeta sitä muuten kuin väkivallalla, johtaa tämä vääjämättä siihen että Nato kyseisen artkilan perusteella tulee iskemään kaikkeen tähän, tarpeellisiksi mitatuin voimin ja välinein.

Kyllähän tietenkin teoriassa(ja käytännössä) on olemassa mahdollisuus, että Venäjä hyökkää siten, että Naton ei tarvitse hyökkäystä torjuakseen eliminoida tai tuhota muita välineitä, kuin ne jotka ovat Nato-jäsenten sisällä. Voihan hyökkäys olla mallia cyber*, tai jokin iskuosasto, tai jotain muuta kevyempää.

Baltiassa tapahtuvassa operaatiossa olisi kuitenkin kyse jäsenvaltion suvereniteetin kiistämisestä, suorasta sotilaallisesta hyökkäyksestä ja kaikesta siitä, mitä varten sopimus on ylipäänsä olemassa.

*edit: Siis cyberhyökkäys toteutettuna jostain nato-maasta. Tämä tosin on varsin epätodennäköistä, vaikka hyökkäys varmasti pyrittäisiinkiin tekemään siten että sen alkuperäinen lähde on obfuskoitu.
 
Viimeksi muokattu:
Kuinka monta tuntia tuollainen viivyttäminen voisi onnistua?

Naton torjuntatoimet alkaisivat lähes varmasti minuuteissa ilmaoperaatioiden muodossa. Ne nojaisivat sekä Puolan, Saksan, Ruotsin että Baltian maiden tuketumismahdollisuuksiin samoin kuin ilmatankkauksiin ja etäämpää suuntautuviin toimiin.

Ensimmäisten iskujen kohteet saattaisivat hyvinkin olla tutka- ja ilmatorjuntakalustoa. Kun joku sotilastutka käynnistyisi, siitä tulisi samantien maali. Sekä stealth -kalusto että valemaaliohjukset helpottaisivat tätä venäläisen ilmatorjuntaohjusjärjestelmien alasajoa.

Vaille kattavaa ilmatorjuntaa/suojaa jäävät maajoukot... Noh... Persianlahden ja Irakin sodissa samoin kuin vähän muuallakin nähtiin miten niille käy.

Mittavan ilmaylivoiman keskittäminen painopistealueille on paljon nopeampaa kuin mittavan panssarilautan keskittäminen. Lisäksi ilmaylivoimalla voidaan vaikuttaa syvemmälle tarkasti ja estää huoltoa ilman että täytyy pitää jotain aluetta hallussa.

Puola noin 90 hävittäjää
Saksa noin 200 hävittäjää
Ruotsi noin 70 hävittäjää
Tanska noin 30 hävittäjää

Tuon verran käyttökelpoista krääsää olisi Naton ja sen liittolaisten välittömässä käytössä Baltian ja Itämeren ilmatilassa. Sitten kun huomioidaan Britannia, Ranska, Italia ja muutama muu maa, niin tilanne alkaisi näyttää Venäjän kannalta aika vaikealta - ja tämä siis ennen USA:n voiman käyttöä ja huomioimista.

Venäläinen kalusto, miehistö ja koulutus on ottanut maailmalla jo vuosikymmenet aina turpaansa kun se on haastanut läntistä ilmavoimaa. Se ottaisi Baltian alueella ja kyseisen näyttämän ulottuvilla turpaansa myös nykyisin.
Jossain kohtaa olen jostain lueskellut, että Saksan ilmavoimien tila on heikko ja konekanta ei olisi kummoinen. Tämä on vain mutua ja muistikuvia. Viisaammat korjaa.
 
OKW ja Stavka olisi ollut kiinnostunut tästä analyysistä, ehkä näin ajattelisi Tsekkoslovakia tai Puola ( tai Suomi) .:sneaky:.Ehei pojat, eihän sotaa näin käydä. Mennäänpä suon yli niin että heilahtaa. Kyllä Baltiasta tule Venäjän mahdollisesti hyökätessä kunnon SOTA, Rähinä jossa ei paljon filosofointi auta vaan VOIMA ja TULIVOIMA. Eikä siinä välttämättä pysähdytä vanhalle rajalle vaan mennään heittämällä senkin yli jos tarve vaatii. Ihmeellistä jaarittelua. Kuka miekkaan tarttuu se miekkaan hukkuu. Näin kyllä ihan maallikkona ajattelisin. Anteeksi jo etukäteen.
 
Väitän, että avoin hyökkääminen NATO-maahan olisi pahin geopoliittinen virhe minkä Venäjä voisi tehdä.

Ehkä niin kauan kuin Trump on presidenttinä Venäjällä on tiettyjä mahdollisuuksia, mutta heti kun USA:an palaa ns. "normaali" presidentti tilanne muuttuu olennaisesti.

Tällä hetkellä NATO on vertauskuvallisesti ikäänkuin "nukkuva karhu" vaikka on totuttukin puhumaan Venäjän Karhusta.

Varmasti NATO:lla on paljonkin erilaisia puutteita valmiudessa johtuen Euroopassa viimeiset 30 vuotta vietetystä syvän rauhan ajasta.

Isossa kuvassa nämä ovat kuitenkin enemmän taktisia hidasteita. Natsi-Saksakin saavutti aikoinaan huomattavaakin alkuvaiheen menestystä, mutta loppuviimein sodankäynnissä on kyse resurssikilpailusta sotivien osapuolien kesken ja en vain mitenkään jaksa uskoa Venäjän voittavaan minkäänlaista pitkittynyttä konfliktia NATO:a vastaan.

Itse asiassa kun aletaan sotimaan tosissaan uskon NATO:n kykenevän saavuttamaan taistelukentällä huomattavaakin menestystä Venäjän joukkoja vastaan. Viime kädessähän kyse on ennen kaikkea poliittisesta tahtotilasta. Esimerkiksi saksalaiset joukot osaavat kyllä edelleen taistella kunhan heidän poliittiset johtajat antavat siihen luvan ja taloudelliset resurssit, joita Saksalla kyllä edelleen riittää.

Siinä vaiheessa jos Venäjä aloittaa avoimet sotatoimet NATO:a vastaan niin poliittiset tekosyyt ikäänkuin loppuvat ja koska sota on jo käynnissä ei enää tarvitse välittää mistään liennytyspolitiikasta. Myös kansalaismielipide kääntyy tällöin varmasti Venäjää vastaan varsinkin jos voidaan kiistattomasti osoittaa Venäjän omalla toiminnallaan aloittaneen sotatoimet.

Ydinasepelotteen ja konfliktin eskaloitumisen riskin takia en kuitenkaan usko avoimien sotatoimien käynnistymisen NATO:n ja Venäjän välillä olevan kovinkaan todennäköistä. Nimenomaan Venäjän intressissä on pitää konflikti avoimien sotatoimien rajan alapuolella ja keskittyä erilaisiin hybrodioperaatioihin ja muuhun poliittiseen hämmentämiseen. Ns. "tasaisella" Venäjä ei vaan näköpiirissä olevissa olevassa tulevaisuudessa pärjää NATO:lle vaan nojaa ennen muuta ydinasepelotteeseensa minkä turvin se voi harjoittaa nykyisenkaltaista likaista peliä maailman tappiin asti...
 
Jossain kohtaa olen jostain lueskellut, että Saksan ilmavoimien tila on heikko ja konekanta ei olisi kummoinen. Tämä on vain mutua ja muistikuvia. Viisaammat korjaa.

En hämmästyisi jos asia olisi noin. Samaan hengenvetoon asettaisin vertailukohdaksi Venäjän ilmavoimien tilan ja konekannan. Sen päälle liimaisin vielä huomiot siitä, miten esteettömästi muutaman länsimaan koneet tuntuvat operoivan venäläisten ilmatorjuntaohjusten valvomassa ilmatilassa ja miten vähän niillä venäläisillä ilmatorjuntaohjuksilla on tiputeltu vaikkapa risteilyohjuksia tai mitään muutakaan.

Venäjä kärhämöi useammassa suunnassa ja sillä on tarve pitää yllä kykyä vielä useammassa. Jos länsi keskittäisi Baltian operaatiota varten nopeasti paljon koneita ja siipien alle ripustettavia leluja, niin en usko, että Venäjällä olisi kykyä kiistää tai vastata.
 
En hämmästyisi jos asia olisi noin. Samaan hengenvetoon asettaisin vertailukohdaksi Venäjän ilmavoimien tilan ja konekannan. Sen päälle liimaisin vielä huomiot siitä, miten esteettömästi muutaman länsimaan koneet tuntuvat operoivan venäläisten ilmatorjuntaohjusten valvomassa ilmatilassa ja miten vähän niillä venäläisillä ilmatorjuntaohjuksilla on tiputeltu vaikkapa risteilyohjuksia tai mitään muutakaan.

Venäjä kärhämöi useammassa suunnassa ja sillä on tarve pitää yllä kykyä vielä useammassa. Jos länsi keskittäisi Baltian operaatiota varten nopeasti paljon koneita ja siipien alle ripustettavia leluja, niin en usko, että Venäjällä olisi kykyä kiistää tai vastata.
Itse olen sitä mieltä, että "lännellä" on ehdoton ilmaherruus, mutta Baltia luhistuisi päivissä, kun itäinen naapurimme sinne marssii ja sen tietää Nato ja Baltit. Pohjolassa vain Suomella on laittaa maajoukoille vastusta.
 
Saksan asevoimien rahoitusaste on tunnetusti ollut heikko 90-luvulta asti, syinä ehkä yhtälailla uhkakuvan häviäminen kuin yhdistymisen tuomat talouspaineet. Siellä on tietysti myös tämä sukupolvia ylittävä syyllisyyden taakka, mikä pistää jarrua kaikelle sotilaallistumiselle.

Tavallaanhan tämä on se tilanne, johon maailmansotien jälkeinen transatlanttinen politiikka pyrki. Sekä Euroopan hiili- ja teräsyhteisön että NATO:n yhtenä päämääränä oli sodan pitäminen lopullisesti poissa mantereelta, ja tämä tarkoitti sitä että Saksa piti tuudittaa lauhkeaan rauhaiseoon. Sen koommin idässä kuin lännessäkään ei haluttu nähdä Saksan alkavan kolmatta kertaa kääntää teollisuuttaan toden teolla sinne suuntaan.

Vaikka Saksa on edelleen unessa, se osoittaa tiettyjä valpastumisen merkkejä, ja niin halutessaan se pystyy olemaan se määräävä voima tällä maanosalla.
 
Venäläinen kalusto, miehistö ja koulutus on ottanut maailmalla jo vuosikymmenet aina turpaansa kun se on haastanut läntistä ilmavoimaa.

Joo, kyllä tapposuhteet ovat olleet lähinnä surullisia. Korea, Vietnam, arabi-israel-sodat, enivei aina loimeen, kun itäkalusto on ollut taivaalla länsikalustoa vastaan. Serbia ei edes enää yrittänyt juurikaan mitään, kun Naton kalut aloittivat pommitukset.

15-20 vuoden ero kuulostaa pieneltä, mutta teknologiaerona se on kuin vanha homeinen leipä vastaan uunituore.
 
mutta Baltia luhistuisi päivissä, kun itäinen naapurimme sinne marssii ja sen tietää Nato ja Baltit.

Tämä oletuksella, että kaikki sujuu Venäjän armeijalla kuin polkka. Ja kehno sitä tietää, millä vimmalla ne baltit panisivat kampoihin. Ja onhan tuossa ollut aikaa valmistella kaikenlaista, kouluttaa joukkoja ja niin edelleen. Tilanteen kiristyessä Nato valmistautuisi joka tapauksessa iskemään ja ilmaiskuillahan valssi käynnistyisi.

Baltian nopeaan alistamiseen ja valtaamiseen tähtäävä operaatio tuskin pysyisi salassa. Kyllä se vaatii valmistelua ja edes jonkinlaista ryhmittämistä. Virolaisilla on varmasti silmät päässä ja Natolla ne ovat taivaalla. :cool: Kiristyneessä tilanteessa seurataan kaikenlaista, mikä tahansa yksityiskohta voi paljastaa elkeet.
 
Sen takia Baltian vahvistaminen ja huolto tulisikin hoitaa Pohjoisen Itämeren kautta.
Tuohon skenaarioon liittyen, jälleen kerraan korostuu Ahvenanmaan strateginen merkitys ja sen puolustamiseen panostaminen.
 
Tämä oletuksella, että kaikki sujuu Venäjän armeijalla kuin polkka. Ja kehno sitä tietää, millä vimmalla ne baltit panisivat kampoihin. Ja onhan tuossa ollut aikaa valmistella kaikenlaista, kouluttaa joukkoja ja niin edelleen. Tilanteen kiristyessä Nato valmistautuisi joka tapauksessa iskemään ja ilmaiskuillahan valssi käynnistyisi.

Baltian nopeaan alistamiseen ja valtaamiseen tähtäävä operaatio tuskin pysyisi salassa. Kyllä se vaatii valmistelua ja edes jonkinlaista ryhmittämistä. Virolaisilla on varmasti silmät päässä ja Natolla ne ovat taivaalla. :cool: Kiristyneessä tilanteessa seurataan kaikenlaista, mikä tahansa yksityiskohta voi paljastaa elkeet.
Mitä lännellä on laittaa vastaan, kuin ilma-ase? Jätetään nyt pois ajattelusta talouspakotteet yms. Ne toki vaikuttavat, mutta eivät lyhyellä aikaa, jos naapuri jostain syystä päättää Baltian itselleen ottaa? Ydinaseita ei Baltian takia käytetä, ei ainakaan länsi. Itäinen naapuri keskittää rajalle sotaharjoitusten nimeen vannoen. Länsi protestoi ja tuo lisää lentokoneita ja muuta ilmaherruuskamaa, mutta auttaako se, kun Vanja tulee rajojen yli. Siinä ei montaa tuntia mene ja käyttääkö länsi kuinka ilmaherruutta kun Baltian siviilit ovat siellä Vanjan miesten seassa? Olisiko paras keino laittaa paikalle 1000 Trumpin miestä, 1000 Saarivaltion miestä. Nekin tulevat jyrätyksi, mutta saattaa mietityttää silloin Puttea kannattaako, koska silloin on se riski, että homma eskaloituu. Hmm?
Balteilla on ilmaherruus. Käytännössä tykistö ja siihen rinnastettava puuttuu. Taistelupanssarit puuttuvat (katso maasto). Sissisotaa voidaan käydä, mutta vihollinen valtaa Baltian halutessaan. Baltien pitäisi panostaa ja pitkällä aikavälillä maanpuolustukseen, mutta se on sitten muusta pois. Me käymme täällä kotonamme keskusteluja hyvinvointivaltiosta, uskottavasta maanpuolustuksesta ja monesta muustakin asiasta. Me pyrimme hoitamaan kaikkea ja vielä "riitelemme" keskenämme ja paketti on silti pysynyt kasassa. Balteilla on valtava takamatka ja en usko, että kirikyky riittää.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top