Taistelijan varustuksen uusiminen etenee

Siksi kaikki maat ovat rivissä hankkimassa noita maan mainioita traktoreita, ai ei vai...
 
1)Kuten näkyvänkin valon valokiilojen kanssa, "Jumalan sormen" näkyminen riippuu siitä, kuinka paljon ilmassa on IR-valoa heijastavia partikkeleita. Vaikka ilmassa ei alkuun olisikaan vesihöyryä, pölyä tai savua, niin ampumisen alettua ilmassa on takuulla ruutikaasuja, pölyä ja savua jotta "sormi" tulee esiin.

2) Traktoreita ei hankita ympäri maailmaa, koska ne eivät sovellu siirtomaasotiin. Osittain samasta syystä maailmalla myydään pois telatykkejä ja panssarivaunuja.
 
2) Traktoreita ei hankita ympäri maailmaa, koska ne eivät sovellu siirtomaasotiin. Osittain samasta syystä maailmalla myydään pois telatykkejä ja panssarivaunuja.

Liikennetraktori on hyvä väline vaihtolavojen ja konttien siirtämiseen suomalaisissa maasto-olosuhteissa. Suomessa metsäkoneet perustuivat alkujaan maataloustraktoreihin, eikä esimerkiksi tela-alustaisiin puskutraktoreihin. Vielä 70-luvulla puu siirrettiin metsästä tienvarteen maataloustraktoreilla tai niiden johdannaisilla, ennen kuin metsäkoneet eriytyivät. Nykyiset metsäkoneet menevät vaikka minne, mutta tiellä ne eivät liiku viittäkymppiä.
 
Traktori on varmasti hyvä väline huollolle, monikäyttöinen kuten on jo todettu. Jalkaväen ryhmän kuljettamiseen se ei kuitenkaan ole hyvä.
 
Eihän nyt mistään jalkaväen kuljettamisesta ollutkaan kyse. Ihan jo 70-luvun takavetoinenkin maataloustraktori on kova kulkemaan maastossa jos vaan tasauspyörästönlukko löytyy.
 
Siitä että kursseja käy vetämässä kavereita, jotka ovat olleet erikoisjoukkojen sotilaita, olleet taisteluissa tai kavereita jotka ovat heiltä oppineet. Luonnollisesti pieni organisaatio kykenee omaksumaan tietoa nopeammin ja on ketterämpi. Samat kaverit vetävät valikoidulle joukolle ammattisotilaillekin treeniä rahasta niin kotimaassa kuin ulkomailla. Koska he tekevät asiaa rahasta, ammattimaisesti ja cv on hiukan karttuneempi kuin normaalilla varusmieskouluttajalla on tieto tietenkin nykyaikaisempaa ja ammattimaisempaa. Onhan se vähän niin että Suomessa neitsyt opettaa neitsyttä sotimaan.

Aivan loistava postaus.

Voisin lyödä kaikki fyrkat vetoa, että esim. joltain Frank Proctorin viikonlopun kestävältä pistooli-karbiini kurssilta saa ampumisesta,lisälaitteiden hyödyntämisestä ja toiminnasta enemmän irti kun perus jantterin vuoden varusmiespalveluksesta koskaan, helposti.

Näissä ase- ja varustekeskusteluissa olis myös hyvä aina muistaa, että siihen on varmasti painavat syyt, miksi LÄHES KAIKKI operatiivisesti aktiiviset maat käyttää esim AR-pohjasia ratkasuja, ja siihen lyötäviä "härpäkkeitä"...

Vähän tuppaa joskus omaan korvaan kuulostamaan siltä, että meidän RKoota pidetään jonain taivaasta tippuneena jumalan nyrkkinä, ja ei suostuta tajuamaan, että kun niitä vehkeitä on käytetty lähinnä räkäpäitten paukutteluun Pahkajärvellä ja väliaikasena paskariukuna jne., niin AR-pohjasta peliä on käytetty,kehitetty,käytetty,kehitetty aivan julmetulla vauhdilla, ja ainoana argumenttina on sitten näillä AR(ja ehkä samalla pikkasen USA-antipatioita noin yleensä joillain ehkä?)-vihaajilla joku "mites siellä Vietnamissa kävikään tms.", joka on aivan sama asia, kun verrattais jotain kanootti-Saabia ja vuoden 2013 Ferraria keskenään.
 
Meillä on suomessa aivan helvetisti ryteikköä ja tiheää metsää jossa järeämpi 7.62 on kuiteskin soveltuvampi.

Metsää (ja viidakkoa) on myös muualla, niin naapurimaissa Ruotsissa(5.56mm), Norjassa(5.56mm) ja Venäjällä(5.45mm)...
 
Aivan loistava postaus.

Voisin lyödä kaikki fyrkat vetoa, että esim. joltain Frank Proctorin viikonlopun kestävältä pistooli-karbiini kurssilta saa ampumisesta,lisälaitteiden hyödyntämisestä ja toiminnasta enemmän irti kun perus jantterin vuoden varusmiespalveluksesta koskaan, helposti.

Näissä ase- ja varustekeskusteluissa olis myös hyvä aina muistaa, että siihen on varmasti painavat syyt, miksi LÄHES KAIKKI operatiivisesti aktiiviset maat käyttää esim AR-pohjasia ratkasuja, ja siihen lyötäviä "härpäkkeitä"...

Vähän tuppaa joskus omaan korvaan kuulostamaan siltä, että meidän RKoota pidetään jonain taivaasta tippuneena jumalan nyrkkinä, ja ei suostuta tajuamaan, että kun niitä vehkeitä on käytetty lähinnä räkäpäitten paukutteluun Pahkajärvellä ja väliaikasena paskariukuna jne., niin AR-pohjasta peliä on käytetty,kehitetty,käytetty,kehitetty aivan julmetulla vauhdilla, ja ainoana argumenttina on sitten näillä AR(ja ehkä samalla pikkasen USA-antipatioita noin yleensä joillain ehkä?)-vihaajilla joku "mites siellä Vietnamissa kävikään tms.", joka on aivan sama asia, kun verrattais jotain kanootti-Saabia ja vuoden 2013 Ferraria keskenään.

Hyvät arvon nimimerkit commando ja MikkoFI. Puolustusvoimien joukkotuotantotehtävään sisältyvän ase- ja ampumakoulutuksen sekä näiden tehtävien parissa puurtavien nuorten kouluttajien asettaminen tasavertaisina samalle viivalle ulkomaisten pitkän linjan "konsulenttien" ja muiden kokeneiden ammattisoturien kanssa on epäreilua ja kerta toisensa jälkeen teette tämän vertauksen ilmeisen tahallisesti vakaalla aikomuksella.

Suomalaisen märkäkorvaisen lapsiluutnantin vertaaminen Frank Proctoriin, Travis Haleyhin tai muuhun alan artistiin on kohtuutonta. Vähän sama kuin jos vertaisi kokenutta autonasentajaa vasta ammattikoulusta valmistuneeseen maitopartaan ja naureskella tälle ivallisesti kun ruuvin katketessa jakoavain lipeää hennosta kädestä rasvamonttuun.

AR-pohjaisten aseiden suosio länsimaissa perustunee ensisijaisesti siihen, että niiden valmistajilla on suurimmat markkinat. Muut konstruktiot jäävät AR:n varjoon, huolimatta niiden ominaisuuksia. Hyvä konstruktio AR on kaikesta huolimatta ja siinä on paljon hyödyllistä kehityspotentiaalia.
 


Selasin pikaisesti tuon Gradun läpi.
Minä otsikoisin tuon tutkimustuloksen niin, että taistelijan etenemisnopeus heikkenee kolmanneksen siirryttäessä M91 taisteluvarustuksesta M05 taisteluvarustukseen.
Sen lisäksi, että etenemisnopeus heikkenee niin myös vihollisen vaikutukselle alttiina oloaika pitenee sekä maaston tarjoaman suojan käyttö heikkenee. Lisäksi vielä taistelijan nopeus vaikuttaa viholliseen hidastuu ajallisesti sekä vaikuttamisen tarkkuus ja tehokkuus kärsii esim. kun ei saa kunnollisia ampuma-asentoja.

Jos nyt laskis niin, että vihollisen vaikutukselle alttiina olemisajan piteneminen vaikuttaa taistelijan mahdollisuuksiin hävitä taistelu n. 35%. Ja kun on kömpelö niin ei pysty käyttämään maaston suojaa lisää häviämismahdollisuuksia n. 20%. Sitten vielä se, että taistelija ei ehdi varusteista johtuen vaikuttaa viholliseen lisää häviämismahdollisuuksia 35%. Nii ja sitten se tulen tarkkuuden heikkeneminen hankalista asennoista, silmiin valuvasta hiestä, kohonneesta pulssista yms. johtuen lisää häviämismahdollisuutta n. 30%.

Tuosta kun laskee yhteen kuinka paljon siirtyminen varustuksesta m91 varustukseen m05 heikentää suomalaisen taistelijan mahdollisuuksia suoriutua voittajana niin näyttääpi tältä 1,35 * 1,20 * 1,35 * 1,30 = 2,84. Eli tuolla tavalla laskemalla raskaampi taisteluvarustus heikentää taistelijan kykyä selvitä hengissä 184% (kun ei huomioida m05 taisteluvarustuksen antaman suojan parenemista (oletuksena, että tuohon m05 varustukseen kuuluu sirpaleliivi).

Olisin mielelläni nähnyt vielä tuossa gradussa vielä sissivarustuksen (rinkka kätkössä) vaikutuksen suoritusaikaan.

Itse olen ollut jo 1980 luvulta lähtien sitä mieltä, että taisteluvarustuksen lisääminen ei paranna omaa suoritustani taistelussa. Kauankohan menee, että varustefriikit ymmärtävät niiden varusteiden tuovan haittaa taistelijan toimintaan ja kykyyn?

Ja tietysti joku taas kommentoi, että mene salille ja juoksemaan. En mene. Olen käynyt jo. Viimeisen 7 vrk:n aikana juoksulenkkejä 3, kuntosalikäyntejä 1 ja maastopyöräilyä 1. Totta kai hyvä fyysinen kunto parantaa taistelijan suoritusta varustuksella m05. Sama vaikutus on kylläkin myös M91 kamoilla.
 
Suomalaisen märkäkorvaisen lapsiluutnantin vertaaminen Frank Proctoriin, Travis Haleyhin tai muuhun alan artistiin on kohtuutonta. Vähän sama kuin jos vertaisi kokenutta autonasentajaa vasta ammattikoulusta valmistuneeseen maitopartaan ja naureskella tälle ivallisesti kun ruuvin katketessa jakoavain lipeää hennosta kädestä rasvamonttuun.

No kyllä niitä alle nuorempiakin kouluttajia alalla on Yhdysvalloissa. Ikä tuo kokemusta ja tietoa mutta tuntuu että monella se oman ammattitaidon kehittämisen motivaation puutteen vuoksi loppuu. Tietysti tämä on ongelma alalla kuin alalla ja kyllähän sen niin pitää olla työnantajankin pitää jatkuvasti kouluttaa kouluttajia myös. Näin ihan varmasti tehdään mutta jos perusjalkaväkitaistelijan kouluttajan sormi käy liipaisinkaaren sisällä jatkuvasti niin erittäin huono asia. Luonnollisesti ymmärrän että aihealue on laaja eikä kaikkia yksityiskohtia voi osata heti alussa ja tärkeämpää kuin nippelitieto ja kokemus on myös pedagoiset taidot ja kouluttaa joukko asetetulle tasolle.

AR-pohjaisten aseiden suosio länsimaissa perustunee ensisijaisesti siihen, että niiden valmistajilla on suurimmat markkinat. Muut konstruktiot jäävät AR:n varjoon, huolimatta niiden ominaisuuksia. Hyvä konstruktio AR on kaikesta huolimatta ja siinä on paljon hyödyllistä kehityspotentiaalia.

Kerro yksikin vähempirekyylisempi 5.56x45 patruunaa ampuva ase joka on myös rakenteellisesti mahdollistaa paremman tarkkuuden?
 
No kyllä niitä alle nuorempiakin kouluttajia alalla on Yhdysvalloissa. Ikä tuo kokemusta ja tietoa mutta tuntuu että monella se oman ammattitaidon kehittämisen motivaation puutteen vuoksi loppuu. Tietysti tämä on ongelma alalla kuin alalla ja kyllähän sen niin pitää olla työnantajankin pitää jatkuvasti kouluttaa kouluttajia myös. Näin ihan varmasti tehdään mutta jos perusjalkaväkitaistelijan kouluttajan sormi käy liipaisinkaaren sisällä jatkuvasti niin erittäin huono asia. Luonnollisesti ymmärrän että aihealue on laaja eikä kaikkia yksityiskohtia voi osata heti alussa ja tärkeämpää kuin nippelitieto ja kokemus on myös pedagoiset taidot ja kouluttaa joukko asetetulle tasolle.

Kerro yksikin vähempirekyylisempi 5.56x45 patruunaa ampuva ase joka on myös rakenteellisesti mahdollistaa paremman tarkkuuden?

En kerro, koska toistaiseksi AR-pohja mahdollistaa pienimmän rekyylin ja suurimman rakenteellisen tarkkuuden. Sen sijaan voin kertoa useammankin AR-pohjaista asetta kenttäkelpoisemman, luotettavamman ja kestävämmän aseen. Niiden rekyyli on tosin suorakaasutoimista AR-pohjaista kivääriä suurempi ja myös tarkkuus voi olla heikompi. Aseiden kehitys ei tule kuitenkaan vielä AR:ään päättymään.

Kysymys onkin tarkkuuden ja pienen rekyylin korostamista enemmän todellisen tarpeen sekä perusjalkaväkitaistelijan aseelle asetettavien suorituskykyvaatimusten tarkasta määrittelystä. Toisinsanoen on kristallisoitava häikäisevän kirkkaaksi, mitä suorituskykyjä ja ominaisuuksia aseelta todellisuudessa on tarpeen vaatia. Koska kaikkia mahdollisia ominaisuuksia ei voi saada samassa paketissa ja samaan aikaan, niin on priorisoitava ja tehtävä valintoja, jotka on saatava keskenään sopivaan balanssiin.

Aseen kenttäkelpoisuus, kestävyys ja luotettavuus ovat ainakin omasta henkilökohtaisesta näkökulmastani niin tärkeitä ominaisuuksia, että olen niiden vuoksi tinkimään hieman aseen tarkkuudesta ja rekyylin vähäisyydestä. Kuitenkin vain siten, että tarkkuus on asetettujen vaatimusten X perusteella vähintään riittävä ja rekyyli siedettävä.


Itse olen ollut jo 1980 luvulta lähtien sitä mieltä, että taisteluvarustuksen lisääminen ei paranna omaa suoritustani taistelussa. Kauankohan menee, että varustefriikit ymmärtävät niiden varusteiden tuovan haittaa taistelijan toimintaan ja kykyyn?

Jo muinaiset Suur-Saksan valtakunnan arjalaiset työläissoturit pohtivat aikanaan tämän varustekysymyksen monimutkaista problematiikkaa Pohjois-Suomen erämaan saloilla. Heidän mielestään saksalaisen sotilaan ohjesäännön mukainen varustus oli massaltaan turhan raskas, sisälsi tarpeettomia varusesineitä ja vähensi siten sotilaan liikkuvuutta ja teki tämän kömpelöksi. Vertailukohtana käytettiin tuolloin sen aikaista suomalaista taisteluvarustusta, joka oli painoltaan kevyempi ja kokonaisuutena "urheilullisempi". Sen katsottiin soveltuvan saksalaista varustusta paremmin taisteluihin. Ihmisen fysiikka ei ole reilussa 70 vuodessa muuttunut mihinkään.

Koska myös käsite sissivarustus on mainittu, niin jatkan kyseenalaistamalla koko länsimaisen sotilasmaailman (= amerikkalaisen) markkinalähtöisen varustehuoraamisen ja -uskovaisuuden. Voisiko sittenkin olla niin, että less better? Jos ketterästi liikkuva jalkaväkitaistelija kevyessä sissivarustuksessa onkin kantomuuliksi lastattua sotilasta parempi ratkaisu?

Vaikka taisteluvarustus M05 on vanhaa M91:ä ja M62 ergonomisempi ja monessa suhteessa kehittyneempi, niin molemmat ovat painoltaan hyvin raskaita ja niiden kissamaisen ketterä liikuttaminen maasto-olosuhteissa vaatii pohjalle runsaasti punttisalia ja lähes huippu-urheilijan fyysisen kunnon. Tämä yhdistettynä keskivertoasevelvollisen riittämättömäksi todettuun fyysisen suorituskyvyn tasoon lupaa sen verran huonoja kertoimia yhdistelmän toimivuudelle, että Äänisjärven rantaan rakennetun kesämökin avaimet eivät ainakaan löydy varustemäärästä eikä varsinkaan sen kasvattamisesta enää nykyistä suuremmaksi. Suurin osa huonokuntoisista reserviläisistä ovat raskaan kuormansa alla hitautensa ja kömpelyytensä vuoksi vastustajilleen pelkkiä maalitauluja. Tätä seikkaa ei myöskään paranna varustuksen taskujen tuomat laajat ulkoiset mitat, mikä hankaloittaa suojan käyttöä ja suojautumista tähystykseltä.

Kevyistä taistelijan varusteista huolimatta aseistuksen tulee tietysti olla moderni, koska sillä se lopullinen vaikutus viholliseen tehdään.
 
Tälle Laamanatorin postaukselle antaisin 140 tykkäystä, jos osaisin. Olen vissi siitä, että Laamanator kirjoittaa SILKKAA ASIAA. Jalkaväkitaistelijasta on tullut erilaisten vaiheiden kautta kuormamuuli. Muulin jos lastaat samalla tavalla, niin saat eläinsuojeluviranomaiset kimppuusi. Jalkaväkitaistelijasta on tullut muuli, koska teolliset ja kaupalliset korporaatiot ovat heiluttaneet muulin sijasta sitä häntää.

Aina voidaan perustella jokaisen himmelin mukanaolo kantamuksessa. Kaikkea VOI TARVITA.

Nyt kun mennään uudistettuun tst-tapaan, niin haluan nähdä joskus livenä, miten tuon taistelutavan sällit mennä hiihtävät varustuksensa kanssa MAASTOSSA. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin jalkaa pitää riittää ja polun pitää maistua. Ihan riivatun huonosti passaa siihen saumaan moni nykyaikaiseen varustukseen kuuluva juttu. Kiloja on liikaa ja varustuksen "ulokkeet" ovat kuin hippihousujen lahkeet piikkilankavatukossa. Ei hyvä, ei hyvä.

Optimaalisissa oloissa voi joku juttu sujua. Entäs kun ollaan jo ylirasituksen puolella, nestehukka painaa, lunta sataa 24 senttiä ja on pimeä....onnea ja gloori gloori hallesheigaraa.
 
Suurin osa kannettavasta painosta taitaa kuitenkin muodostua aseesta ammuksista kranaateista tms. Omaa varustusta muokkaamalla tilanteeseen sopivaksi saadaan paino pidettyä järkevissä mitoissa. Valitettavasti varusmiespalveluksessa tällainen muokkaaminen on pyhäinhävästys ja nallepuvut kulkevat kesälläkin mukana jos niin käsketään.
 
Suurin ero noissa gradun varustekokonaisuuksissa tulee luotiliivistä. Sirpa 3+ kg, luotiliivi 11 kg. Onko vastaavaa hyötyä, ihmettelen? Voisi ajatella, että se etupuolen levy olisi rakennetulla alueella se tärkein, ja muut pois...
 
Sirpa+lisälevy edessä lienee useimpiin tilanteisiin se fiksuin vaihtoehto. Paino jää tällä kombolla alle kymmeneen kiloon selvästi
 
Back
Top