Taisteluhelikopterit

Olisiko sama malli kuin Afrikassa? Monet maat operoi sotakoneita venäläisiä palkkasotureita hyödyntäen. @fulcrum voisi tietää.
Ainakin maataistelukoneiden lentäjät näyttävät olevan Yhdysvalloissa koulutettuja, joten eiköhän ne omaa väkeä ole.

Wikin mukaan pitkälti yli toista sataa konetta ja reilut 7000 ukkoa rivissä. Mikään ihan pieni pumppu tuo ei ole.
 
Voi siellä olla esim. Pakistanista tai joistain entisistä neuvostotasavalloista siirtyneitäkin. Mutta joo ainakin pääosin afgaaneja, kouluttihan neukkulakin lentäjiä afgaaneista ja yhden kosmonautinkin.
Lentäjien porukka on pienempi kuin vaikka poliisien tai mosurien, niin taustojen valvontakin on varmaan helpompaa ja loikkaukset tai soluttautumiset epätodennäköisempiä.
 
Videossa mitään vikaa mutta voi jumpe että inhoan sitä musiikkia niissä. Jos ei videossa itsessään ole ääntä niin antaisivat olla hiljaa.
Alkoi kuitenkin hienosti Mobyn biisillä? Loppu ei ollu kovin tasokasta. Volumet voi kuitenkin kääntää pois?
 
Vielä on matkaa tavoite nopeuksiin. Esim Mi-24 virallinen max nopeus on 335kmh ja kuulema epävirallisia nopeuksia etelä-afrikkalaisilla versioilla on mitattu 350-360kmh.
Suomen Sotilas
14 tuntia ·
Yhdysvaltojen armeijalla on käynnissä Joint Multi-Role Technology Demonstrator -ohjelma, jonka myötä kehitetään uutta monitoimikopteria.
Sikorsky-Boeing SB-1 Defiant -prototyyppi on ehdolla uuden monitoimikopterin tehtävään. Se käyttää koaksiaalista kahden roottorin rakennetta. Ratkaisulla pyritään nostamaan erityisesti kopterin nopeutta.
SB-1 Defiant -kopteri saavutti koelento-ohjelmassa 100 solmun (=185 km/h) nopeuden ja liikehti 30 asteen kallistuksilla. Kopteri on myös liikkunut joka suuntaan 20 solmun nopeudella, ja Sikorsky-Boeing aikoo pian tuplata tämän nopeuden 40 solmuun (jutun liitteenä on video).
Defiant-kopterin koelento-ohjelma on viivästynyt ilmeisesti roottoreiden valmistukseen liittyvien ongelmien takia.
SB-1 -kopterin tavoitteena on lopulta 250 solmun nopeus (463 km/h), joka ylittäisi US Armyn 230 solmun tavoitteen. Vertailun vuoksi Suomen puolustusvoimien käytössä olevan modernin NH-90 -kopterin maksiminopeus on 300 km/h.
//pm
 
Vielä on matkaa tavoite nopeuksiin. Esim Mi-24 virallinen max nopeus on 335kmh ja kuulema epävirallisia nopeuksia etelä-afrikkalaisilla versioilla on mitattu 350-360kmh.
Suomen Sotilas
14 tuntia ·
Yhdysvaltojen armeijalla on käynnissä Joint Multi-Role Technology Demonstrator -ohjelma, jonka myötä kehitetään uutta monitoimikopteria.
Sikorsky-Boeing SB-1 Defiant -prototyyppi on ehdolla uuden monitoimikopterin tehtävään. Se käyttää koaksiaalista kahden roottorin rakennetta. Ratkaisulla pyritään nostamaan erityisesti kopterin nopeutta.
SB-1 Defiant -kopteri saavutti koelento-ohjelmassa 100 solmun (=185 km/h) nopeuden ja liikehti 30 asteen kallistuksilla. Kopteri on myös liikkunut joka suuntaan 20 solmun nopeudella, ja Sikorsky-Boeing aikoo pian tuplata tämän nopeuden 40 solmuun (jutun liitteenä on video).
Defiant-kopterin koelento-ohjelma on viivästynyt ilmeisesti roottoreiden valmistukseen liittyvien ongelmien takia.
SB-1 -kopterin tavoitteena on lopulta 250 solmun nopeus (463 km/h), joka ylittäisi US Armyn 230 solmun tavoitteen. Vertailun vuoksi Suomen puolustusvoimien käytössä olevan modernin NH-90 -kopterin maksiminopeus on 300 km/h.
//pm
Tässä linkissä on lyhyesti kerrottu, että miksi lopuksi vaakanopeus on vaikea juttu.
Eli, kun roottorin lavat pyörii tehdäkseen nostetta, niin tietysti lavan kärjen nopeus ei saa ylittää äänen nopeutta, (HOX PAINEKORKEUS) ja tämän vuoksi Dilemma eteenpäin menevän lavan kärkinopeudesta on muodostunut isoksi.
Keinot kun loppuu, konstit alkaa.
Kun kopukka lähestyy Vne nopeutta, niin sen huomaa ensin tietysti nopeusmittarista, mutta kun nopeutta pyritään sitten viemään Vne yli, alkaa tapahtua erilaisia seikkoja.
Yleensä seuraavaa, riippuu kopterityypistä:
1. Ohjaamon laseihin alkaa tulla ohitiivistyvää kosteutta, ilmiö johtuu painekorkeudesta ja nopeuden yhdistelmästä. Eteenpäin menevän lavan nopeus hetkellä "lapa suoraan eteenpäin" on vain ilma-aluksen nopeus +pyörinnän nopeus, jonka jälkeen lavan kärkinopeus putoaa radikaalisti, josta ilmiön nopeuden vuoksi alkaa ilmaantumaan vettä, jonka pilotti havaitsee tuulilasissa. Yleensä tässävaiheessa on asiansa osaava pilotti jo kohtuullisessa hermopinteessä, sillä Vne ylityshavainto mittarissa tulisi aiheuttaa nopeita toimintoja ylinopeuden estämiseksi, mutta ne ovat jo radikaalisti myöhässä, jos alkaa paiskoa vettä lasiin.
2. Veden ilmaannuttua tuulilasiin, ja jos hermot pitää, niin seuraavaksi alkaa tulla Flutter ilmiön kaltainen tärinä joka on oikeasti tilanne, josta ei selvitä ilman peruskorjausta, vaikka jotenkin onnistuu kopukkansa saamaan yhtenä kappaleena platalle. Tärinä on niin vainajasta ja intensiteetiltään niin rajua, että mittareiden lukemisesta ei tule mitään ja todennäköisesti pilotti ei pysty pitelemään ohjaus-/kollektorisauvaa enään käsissään ja lapojen kärjet menettävät nosteen täysin johtuen yliääninopeudesta, sekä lienee ymmärrettävää että ääni kopterin ympäristössä on erittäin huumaava jyskettä. Kopteri alkaa purkaantumaan osiin ja pilotista tulee matkustaja sitten lopullisesti.

En usko Mi-24 kykenevän Vne Ylitykseen noin paljoa. Todellisen nopeuden mittaaminen VOI OLLA maanopeutena se otsikoitu 360 km/h, mutta absoluuttisena ilmanopeutena 360 km/h kone olisi jotenkin modifioitu radikaalisti alkuperäisestä.
Mitä siis pitäisi tehdä, että saadaan se 335 km/h sijaan 360 km/h absoluuttisen ilmanopeutena eli nopeuseroa on n. 7.5% ja kun muistetaan miten nopeuden suhde lapageometriaan sekä Reynoldsin lukuun menee, niin karkea arvio on että roottorin pyörimisnopeuden tulee olla jopa 8.9% matalampi, jotakuinkin samalla nosteella, että kone pääsisi toivottuun absoluuttisen nopeuteen... Eli kaiken tulisi olla täysin erit, kun originaalit, siis silminnähden täysin erit.
Eli en usko tuohon mittaukseen absoluuttisen ilmanopeutena, muutos on liika suuri.
 
Lukuohje: Ei liian tosissaan otettavaksi.

Eli, kun roottorin lavat pyörii tehdäkseen nostetta, niin tietysti lavan kärjen nopeus ei saa ylittää äänen nopeutta..

Kaksi roottoria voisi sallia sen, että lavat toimisivat aivan kuin ne eivät kiinnittyisi keskellä olevaan akseliin vaan epäkeskoon tai epäkeskeisen liikeradan tuottavaan akselipariin/ryhmään tai säteen suuntaisen lavan liikkumisen tuottavaan järjestelmään.

Mekaaninen kuluminen, tasapainottaminen ja gyroskooppivoimien voittaminen olisivat varmaan vaikeasti ratkaistavia asioita.

Jos oikein humoristeiksi heittäydytään niin kavitaation avulla tuotettu erittäin voimakas alipaine lavan kärkeen mutta yksinkertainen kysymys "miten" jäisi varmaan odottamaan vastausta aika pitkäksi ajaksi.
 
Back
Top