Pohjolan elinkeinorakenne-erot.
https://www.verkkouutiset.fi/professori-hslle-suomen-talous-nojaa-liikaa-teollisuuteen/
Suomessa suositaan julkista velkaantumista yksityisen velkaantumisen sijaan, missä ajattelussa on omat hyvät ja huonot puolensa.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Pohjolan elinkeinorakenne-erot.
https://www.verkkouutiset.fi/professori-hslle-suomen-talous-nojaa-liikaa-teollisuuteen/
Suomessa suositaan julkista velkaantumista yksityisen velkaantumisen sijaan, missä ajattelussa on omat hyvät ja huonot puolensa.

juhana vartiainen@filsdeproust
https://twitter.com/filsdeproust/status/1210102249860546560
Jos työvoiman kasvu maahanmuuton kautta laskisi palkkoja, väestönkasvu syntyvyyden kautta laskisi myös palkkoja. Ei tietenkään. Talous skaalautuu työvoiman kasvun myötä ylöspäin ja (jatkuvasti nouseva) tuottavuus määrää palkat. https://twitter.com/filsdeproust/status/1210100596780535808 …
juhana vartiainen@filsdeproust
Laskevatko maahanmuuttajat palkkoja? Eivät laske, sanovat talouden nobelistit kirjassa, joka penää maailmaan ”hyvää taloustiedettä” https://www.hs.fi/talous/art-2000006354499.html?share=9ef782d1b8d584785455c043539a1fb1 …
45
9.37 - 26. jouluk. 2019
Twitter Ads -tiedot ja yksityisyys
www.verkkouutiset.fi
![]()
Tutkijoiden mukaan maahanmuuttajat ovat usein valmiita tekemään työtä, jota kantaväestö vieroksuu, kuten siivoamaan. LEHTIKUVA / TROND H. TROSDAHL
HS: Nobelistien mukaan maahanmuutto ei laske palkkoja
VILLE MÄKILÄ | 26.12.2019 | 10:25- päivitetty 26.12.2019 | 10:41
Taloustieteilijät tyrmäävät väitteet, että maahanmuuttajat laskisivat kantaväestön palkkatasoa.
Maahanmuuttajat eivät laske kantaväestön paikkoja. Näin sanovat Helsingin Sanomien mukaan taloustieteen Nobelin saaneet Massaschusetts Institute of Technology (MIT)-yliopiston taloustieteilijät Abhijit Banerjee ja Esther Duflo tuoreessa kirjassaan.
Maahanmuuttoa kritisoivat pelkäävät, että maahanmuuttajat vievät työpaikat etenkin matalasti koulutetulta kantaväestöltä ja laskevat palkkatasoa. Näin ei todellisuudessa kuitenkaan ole, Banerjee ja Duflo kirjoittavat.
Heidän mukaansa ei ole olemassa selvää näyttöä siitä, että matalasti kouluttautuneet maahanmuuttajat heikentäisivät kantaväestön tulotasoa tai vaikeuttaisivat kantaväestön työmarkkinatilannetta.
Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen on nobelistien kanssa samoilla linjoilla.
– Jos työvoiman kasvu maahanmuuton kautta laskisi palkkoja, väestönkasvu syntyvyyden kautta laskisi myös palkkoja. Ei tietenkään. Talous skaalautuu työvoiman kasvun myötä ylöspäin ja (jatkuvasti nouseva) tuottavuus määrää palkat, Vartiainen kirjoittaa Twitterissä.
Nobelistien mukaan maahanmuuttajat eivät ole uhka kantaväestön työpaikoille, sillä maahanmuuttajat eivät suoraan kilpaile vähän kouluttautuneiden paikallisten ihmisten kanssa.
Heidän mukaansa maahanmuuttajat ovat usein valmiita tekemään sellaista työtä, jota kantaväestö vieroksuu, kuten siivoamaan tai hoitamaan vanhuksia.
Näytä käyttäjän juhana vartiainen muut twiitit
https://twitter.com/filsdeproust![]()
"Ei tietenkään työvoiman kasvu laske palkkoja" | Verkkouutiset
"Ei tietenkään työvoiman kasvu laske palkkoja" | Verkkouutisetwww.verkkouutiset.fi
HS: Nobelistien mukaan maahanmuutto ei laske palkkoja
VILLE MÄKILÄ | 26.12.2019 | 10:25- päivitetty 26.12.2019 | 10:41
Taloustieteilijät tyrmäävät väitteet, että maahanmuuttajat laskisivat kantaväestön palkkatasoa.
Maahanmuuttajat eivät laske kantaväestön paikkoja. Näin sanovat Helsingin Sanomien mukaan taloustieteen Nobelin saaneet Massaschusetts Institute of Technology (MIT)-yliopiston taloustieteilijät Abhijit Banerjee ja Esther Duflo tuoreessa kirjassaan.
Maahanmuuttoa kritisoivat pelkäävät, että maahanmuuttajat vievät työpaikat etenkin matalasti koulutetulta kantaväestöltä ja laskevat palkkatasoa. Näin ei todellisuudessa kuitenkaan ole, Banerjee ja Duflo kirjoittavat.
Heidän mukaansa ei ole olemassa selvää näyttöä siitä, että matalasti kouluttautuneet maahanmuuttajat heikentäisivät kantaväestön tulotasoa tai vaikeuttaisivat kantaväestön työmarkkinatilannetta.
Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen on nobelistien kanssa samoilla linjoilla.
– Jos työvoiman kasvu maahanmuuton kautta laskisi palkkoja, väestönkasvu syntyvyyden kautta laskisi myös palkkoja. Ei tietenkään. Talous skaalautuu työvoiman kasvun myötä ylöspäin ja (jatkuvasti nouseva) tuottavuus määrää palkat, Vartiainen kirjoittaa Twitterissä.
Nobelistien mukaan maahanmuuttajat eivät ole uhka kantaväestön työpaikoille, sillä maahanmuuttajat eivät suoraan kilpaile vähän kouluttautuneiden paikallisten ihmisten kanssa.
Heidän mukaansa maahanmuuttajat ovat usein valmiita tekemään sellaista työtä, jota kantaväestö vieroksuu, kuten siivoamaan tai hoitamaan vanhuksia.
Näytä käyttäjän juhana vartiainen muut twiitit
https://twitter.com/filsdeproust![]()
"Ei tietenkään työvoiman kasvu laske palkkoja" | Verkkouutiset
"Ei tietenkään työvoiman kasvu laske palkkoja" | Verkkouutisetwww.verkkouutiset.fi
https://www.satakunnankansa.fi/a/aaf8c50a-ecca-42e3-ae93-beba016e6d19Mies kävi töissä ja nosti samalla jättimäiset työmarkkina- ja asumistuet entisen puolisonsa laatimilla papereilla. Törkeän petoksen paljastuttua he alkoivat syyttää toisiaan.
– En tiennyt, että nimissäni oli annettu virheellistä tietoa, mies väitti.
– Toimin hänen pyynnöstään, enkä tiennyt hänen tuloistaan, ex-puoliso esitti.
Oikeus ei uskonut selityksiä, vaan tuomitsi kummatkin ehdolliseen vankeuteen yhteensä 46 500 suuruisessa tukihuijauksessa.
Mies vetosi siihen, ettei osannut suomea eikä ollut toiminut tahallisesti.
Hän kertoi tulleensa maahan vuonna 2007 ja saaneensa oleskeluluvan kaksi vuotta myöhemmin. Hän ehti saada suomalaisnaisen kanssa kaksi lasta, kunnes pariskunta erosi vuoden loppupuolella.
Oikeassapa olet, jos oikein hiuksia halotaan. Mutta kyllä tuota ruotsin keskuspankin palkintoa ihan normaalissa kielenkäytössä taloustieteen nobeliksi kutsutaan."Taloustieteen nobelistit"...
Ei ole olemassa mitään taloustieteen Nobel-palkintoa.


Kiinan pankki- ja vakuutusalan sääntelystä vastaava virasto CBIRC kertoi uusista säännöistä, jotka koskevat ulkomaisten lainanantajien pääsyä Kiinan markkinoille.
Reutersin mukaan ulkomaiset pankit voivat päästä aiempaa helpommin Kiinan markkinoille ja sääntöjä konttorien perustamiseksi Kiinaan helpotetaan.
Aikamoinen ansa länsipankeille...Osuuspankki Pekingiin?
![]()
Kiina helpottaa ulkomaisten pankkien rajoituksia – vetoapua myös Suomelle?
Kiina oli vuonna 2018 Suomen neljänneksi suurin kauppakumppani ja suurin kauppakumppani Aasiassa.www.is.fi
Rahastosijoittajalla on visainen pulma. Tyytyäkö keskivertoon vai tavoitellako suurempaa tuottoa salkunhoitajan avulla?
Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta.
Aktiivinen rahasto pyrkii salkunhoitajansa johdolla poimimaan edullisia ja toivon mukaan nousevia osakkeita. Jos salkunhoitaja osaa asiansa, yltää rahasto markkinoiden keskiarvoa parempaan tuottoon.
Passiivinen rahasto eli indeksirahasto seuraa useimmiten markkina-arvoltaan suurimpia yhtiöitä, esimerkiksi Helsingin pörssin 25 tai Wall Streetin 500 suurimman yhtiön osaketta. Indeksirahasto kehittyy markkinan keskiarvon mukaisesti.

Tutkimustuloksista ja eettisistä näkökulmista huolimatta aktiivinen rahasto houkuttaa sijoittajia suuremmilla mahdollisuuksilla. Passiivinen rahasto pysyy vääjäämättä keskivertona.
Aktiivisella rahastolla ei ole tuottokattoa. Tuottolattia sen sijaan löytyy: yli sataa prosenttia ei osakerahastossa voi hävitä.
Niin Jack Boglen kuin Warren Buffettinkin kyytiin pääsee siis varmasti. Sen seuraavan Buffettin löytäminen on huomattavasti vaikeampaa, mutta mahdollisuuksien rajoissa.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/buffett-vai-bogle-oletko-osakepoimija-vai-peesaaja/e06b0b3b-5fe7-3857-8193-9a97967118af
Kommentti: Rasismi käy Suomelle kalliiksi
![]()
Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva
Jaa
Julkaistu: 10:10
Suomalaiset ohjelmistoyhtiöt kärsivät rasistien huutelusta, kirjoittaa taloustoimittaja Perttu Pitkänen.
Kuten lähes kaikissa muissa maissa, myös Suomessa on pulaa huipputason ohjelmisto-osaajista, joten heitä yritetään houkutella Suomeen ulkomailta. Esimerkiksi Supercellin Ilkka Paanasen mukaan pelinkehittäjien houkuttelu ulkomailta on yhtiölle elinehto.
Julkisuudessa kansainvälisten huippuosaajien palkkaamisen vaikeuksista syytetään esimerkiksi maahanmuuttoviraston hitautta, mutta ohjelmistoyrittäjien keskinäisissä nettikeskustelussa yhdeksi tärkeäksi esteeksi mainitaan myös Suomessa esiintyvä rasismi.
Kovimmat osaajat voivat valita työpaikkansa lähes mistä maasta vain. Palkkauksen lisäksi työpaikan valintaan vaikuttavat heillä myös työtehtävien mielenkiintoisuus sekä mahdollisesti mukana tulevan perheen olot.
Suomessa kaikki puolueet suosivat työperusteista maahanmuuttoa – ainakin jos puhutaan huippuosaajista. Silti ohjelmistoyrittäjien piirissä epäillään, ettei maahanmuuttoviraston on vaikea saada lisärahoitusta huippuosaajien jonon purkamiseen juuri ”tämän hetken poliittisen ilmapiirin” takia.
Käytännössä rasistit eivät juuri kysele maahanmuuton syitä, ennen kuin kehottavat ulkomaalaista huippuosaajaa tai tämän perheenjäseniä painumaan takaisin kotimaansa.Haluttu osaaja löytää helposti uuden työpaikan suvaitsevammasta maasta. Samalla mukana voi mennä suomalaisyrityksen mahdollisuus kehittää kansainvälinen menestystuote.
Peliyhtiö Supercellin esimerkki näyttää, mitä kansainvälinen menestys voi Suomelle tuoda. Yhtiön perustajat ovat vuodesta toiseen olleet maan suurimpien veronmaksajien kärjessä, ja vuonna 2018 yhtiö maksoi Suomeen yhteensä 104 miljoonaa yhteisöveroina. Yhtiöllä on työntekijöitä yli 30 eri maasta.
![]()
Kommentti: Rasismi käy Suomelle kalliiksi
Suomalaiset ohjelmistoyhtiöt kärsivät rasistien huutelusta, kirjoittaa taloustoimittaja Perttu Pitkänen.www.is.fi
Mää niin harvoin liikun ihmistenilmoilla että en ole törmännyt niin oletteko te muut nähneet ja kuulleet rasistista huutelua ym.
Mutta se on varmaan sitä parempaa huutelua eikä rasismia... Onhan natsitkin tietysti vähemmistö...Kommentti: Rasismi käy Suomelle kalliiksi
![]()
Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva
Jaa
Julkaistu: 10:10
Suomalaiset ohjelmistoyhtiöt kärsivät rasistien huutelusta, kirjoittaa taloustoimittaja Perttu Pitkänen.
Kuten lähes kaikissa muissa maissa, myös Suomessa on pulaa huipputason ohjelmisto-osaajista, joten heitä yritetään houkutella Suomeen ulkomailta. Esimerkiksi Supercellin Ilkka Paanasen mukaan pelinkehittäjien houkuttelu ulkomailta on yhtiölle elinehto.
Julkisuudessa kansainvälisten huippuosaajien palkkaamisen vaikeuksista syytetään esimerkiksi maahanmuuttoviraston hitautta, mutta ohjelmistoyrittäjien keskinäisissä nettikeskustelussa yhdeksi tärkeäksi esteeksi mainitaan myös Suomessa esiintyvä rasismi.
Kovimmat osaajat voivat valita työpaikkansa lähes mistä maasta vain. Palkkauksen lisäksi työpaikan valintaan vaikuttavat heillä myös työtehtävien mielenkiintoisuus sekä mahdollisesti mukana tulevan perheen olot.
Suomessa kaikki puolueet suosivat työperusteista maahanmuuttoa – ainakin jos puhutaan huippuosaajista. Silti ohjelmistoyrittäjien piirissä epäillään, ettei maahanmuuttoviraston on vaikea saada lisärahoitusta huippuosaajien jonon purkamiseen juuri ”tämän hetken poliittisen ilmapiirin” takia.
Käytännössä rasistit eivät juuri kysele maahanmuuton syitä, ennen kuin kehottavat ulkomaalaista huippuosaajaa tai tämän perheenjäseniä painumaan takaisin kotimaansa.Haluttu osaaja löytää helposti uuden työpaikan suvaitsevammasta maasta. Samalla mukana voi mennä suomalaisyrityksen mahdollisuus kehittää kansainvälinen menestystuote.
Peliyhtiö Supercellin esimerkki näyttää, mitä kansainvälinen menestys voi Suomelle tuoda. Yhtiön perustajat ovat vuodesta toiseen olleet maan suurimpien veronmaksajien kärjessä, ja vuonna 2018 yhtiö maksoi Suomeen yhteensä 104 miljoonaa yhteisöveroina. Yhtiöllä on työntekijöitä yli 30 eri maasta.
![]()
Kommentti: Rasismi käy Suomelle kalliiksi
Suomalaiset ohjelmistoyhtiöt kärsivät rasistien huutelusta, kirjoittaa taloustoimittaja Perttu Pitkänen.www.is.fi
