Tarkka-ampujajoukkue Suomessa

Miksei samantien perusteta ta-pataljoonia suoraan MAAV komentajan alaisuuteen?

Vakavasti ottaen, niin TA-joukkueet voisivat olla ihan hyvä osasto tuolle tasolle. Meinaan sitä, että tuollaista joukkuetta harvemmin tarvitaan kokonaisuudessaan, mutta jos jossakin on tilanne, että käyttöä löytyy, niin sitten olisi mitä lähettää ilman, että pitäisi haalia ne pois muista yksiköistä.
 
Liikaa lyhenteitä. Mutta tulipahan tuo selväksi, että ei se komppania sitten oikeasti olekaan nelijoukkueinen.
Otetaas uudestaan selkokielisemmin :D tavallisessa alueellisten joukkojen kiväärikomppaniassa on 3 tai 4 kiväärijoukkuetta, vähän tehtävästä riippuen. Näiden lisäksi komppaniasta löytyy huolto, kranaatinheitin ja komentojoukkueet. Komentojoukkueesta löytyvät niin tarkka-ampuja, kuin PST partiokin.

Kaupunkijääkärikomppaniassa on näiden joukkueiden lisäksi tukijoukkue, sillä KaJK tarvitsee enemmän tukevia aseita. Tukijoukkueesta löytyy 2 kranaattikonekivääri ryhmää sekä PST ryhmä.
 
Liikaa lyhenteitä. Mutta tulipahan tuo selväksi, että ei se komppania sitten oikeasti olekaan nelijoukkueinen.
Otetaas uudestaan selkokielisemmin :D tavallisessa alueellisten joukkojen kiväärikomppaniassa on 3 tai 4 kiväärijoukkuetta, vähän tehtävästä riippuen. Näiden lisäksi komppaniasta löytyy huolto, kranaatinheitin ja komentojoukkueet. Komentojoukkueesta löytyvät niin tarkka-ampuja, kuin PST partiokin.

Kaupunkijääkärikomppaniassa on näiden joukkueiden lisäksi tukijoukkue, sillä KaJK tarvitsee enemmän tukevia aseita. Tukijoukkueesta löytyy 2 kranaattikonekivääri ryhmää sekä PST ryhmä.
 
Lueskelin tätä ketjua ja ajattelin, että tämäkin tarkka-ammunnasta käyty kirjoittelu on taas mennyt ihan perinteiseksi ase- ja varustepornoksi + tietenkin himmeiksi organisaatiohimmeleiksi.

Itse asiassa kun luin tätä ketjua niin aloin miettimään omia ajatuksiani tarkka-ammunnasta. Lueskelin PV:n manuaalia aiheesta ja majuri Plasterin klassikko tiiliskiveä.

Aikaisemmin kannatin sitä, että PV alkaisi kouluttamaan US merijalkaväen tapaan scout/snipereita. Nyt tulin kuitenkin toisenlaisiin aatoksiin. Ei meillä ole osaamista, henkilökuntaa eikä oikein tarvittavaa kulttuuriakaan tiedustelu tarkka-ampujien kouluttamiseen ja käyttämiseen.

Tarkka-ampujat ovat ja tulevat kaiken todennäköisyyden mukaan tulevaisuudessa toimimaan tulitukiampujina - joiden tehtävä on vain tukea muuta joukkoa. Upseerikoulutusta aiheeseen ei ole joten touhu tulee pysymään aliupseerien ja reserviläisten touhukenttänä. "Epämääräisen porukan epämääräistä touhua."

Pauli Salo yritti ja onnistui luomaan kurssitarjontaa MPK:hon, joka on vuosien mittaan kutistunut puroksi. Pysyväksi saavutukseksi jää kaksi hienoa kirjaa joista ammentaa.

Olen 20 vuoden aikana tavannut yhden suomalaisen "scout-sniperin" mies oli kanta aliupseeri. Huumorin tajuinen tappaja. Maailman taistelukentilläkin palvellut kypsä sotilas. Miehen joka todellakin ymmärsi tarkka-ammunnan ja tiedustelun yhteyden. Oikein hävetti oma vähäinen koulutustaito, kun mies opetti homman saloja.

Aivan sama valkeni Plasterin teosta lukiessa. Ei tarkka-ammunta ole todellakaan pelkästään "kympin tappamista Mosul .657 hypermagnum kiväärin kanssa Saab lerssenlepakko ultrastealht puku päällä" vaan se nimenomaan on kypsän ja monitaitoisen sotilaan touhua. Miehen joka ymmärtää ja osaa lukea taistelukenttää sekä omaa hyvät kenttä- ja taistelutaidot.

Jos joku haluaa aiheeseen tutustua niin suosittelen Plasterin kirjan uutta täydennettyä painosta. Se sisältää todellakin paljon muutakin kuin suomalaisille ah niin rakasta ase- ja varustepornoa. Kirja on todellinen tietopaketti jokaiselle joka toimii jalkaväessä tai joutuu itsestään huolta pitämään nykyaikaisella taistelukentällä.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllähän se niin on, että tarkka-ammunnassakin pätee sanonta: "tahto, taito ja tarvittavat välineet". Juuri tuossa järjestyksessä. Se "hyperkivääri" ei tosiaan tee kenestäkään tarkka-ampujaa sen sotilaallisessa mielessä.
 
... "tahto, taito ja tarvittavat välineet". Juuri tuossa järjestyksessä. Se "hyperkivääri" ei tosiaan tee kenestäkään tarkka-ampujaa sen sotilaallisessa mielessä.

Jotenkin tuohon suuntaan itsekin asian ymmärrän, että ainakin suomalaisessa "pusikkomaisemassa" monenlaiset perus-metsästyskiväärit olisivat toimivia välineitä meillä tyypillisissä max 800-1000m matkoilla.
 
Taktista taistelumajavaa kompatakseni...Suomen olosuhteissa mielestäni tarvitaan aika harvoin varsinaista "tarkka-ampujaa". Tulitukiampujia sitäkin enemmän.
 
Lueskelin tätä ketjua ja ajattelin, että tämäkin tarkka-ammunnasta käyty kirjoittelu on taas mennyt ihan perinteiseksi ase- ja varustepornoksi + tietenkin himmeiksi organisaatiohimmeleiksi.

Itse asiassa kun luin tätä ketjua niin aloin miettimään omia ajatuksiani tarkka-ammunnasta. Lueskelin PV:n manuaalia aiheesta ja majuri Plasterin klassikko tiiliskiveä.

Aikaisemmin kannatin sitä, että PV alkaisi kouluttamaan US merijalkaväen tapaan scout/snipereita. Nyt tulin kuitenkin toisenlaisiin aatoksiin. Ei meillä ole osaamista, henkilökuntaa eikä oikein tarvittavaa kulttuuriakaan tiedustelu tarkka-ampujien kouluttamiseen ja käyttämiseen.

Tarkka-ampujat ovat ja tulevat kaiken todennäköisyyden mukaan tulevaisuudessa toimimaan tulitukiampujina - joiden tehtävä on vain tukea muuta joukkoa. Upseerikoulutusta aiheeseen ei ole joten touhu tulee pysymään aliupseerien ja reserviläisten touhukenttänä. "Epämääräisen porukan epämääräistä touhua."

Pauli Salo yritti ja onnistui luomaan kurssitarjontaa MPK:hon, joka on vuosien mittaan kutistunut puroksi. Pysyväksi saavutukseksi jää kaksi hienoa kirjaa joista ammentaa.

Olen 20 vuoden aikana tavannut yhden suomalaisen "scout-sniperin" mies oli kanta aliupseeri. Huumorin tajuinen tappaja. Maailman taistelukentilläkin palvellut kypsä sotilas. Miehen joka todellakin ymmärsi tarkka-ammunnan ja tiedustelun yhteyden. Oikein hävetti oma vähäinen koulutustaito, kun mies opetti homman saloja.

Aivan sama valkeni Plasterin teosta lukiessa. Ei tarkka-ammunta ole todellakaan pelkästään "kympin tappamista Mosul .657 hypermagnum kiväärin kanssa Saab lerssenlepakko ultrastealht puku päällä" vaan se nimenomaan on kypsän ja monitaitoisen sotilaan touhua. Miehen joka ymmärtää ja osaa lukea taistelukenttää sekä omaa hyvät kenttä- ja taistelutaidot.

Jos joku haluaa aiheeseen tutustua niin suosittelen Plasterin kirjan uutta täydennettyä painosta. Se sisältää todellakin paljon muutakin kuin suomalaisille ah niin rakasta ase- ja varustepornoa. Kirja on todellinen tietopaketti jokaiselle joka toimii jalkaväessä tai joutuu itsestään huolta pitämään nykyaikaisella taistelukentällä.

Vaikka on helppo olla samaa mieltä kanssasi monesta asiasta, yhden pontin haluaisin nostaa esiin. Tuo rooli ja tehtävä näkemyksesi.
Tilanne saattaa ollakkin tällä hetkellä kuvaamasi kaltainen, asiassa ei saisi tyytyä tähän, vaan pyrkiä etsimään oppia ja kehittämään omaa osaamista. Puhumattakaan osaamisen jakamiseen uusille jalkaväen upseerien sukupolvelle.
 
Tiedustelu TA:t sopisivat kyllä Lapin tuntureille kuin nyrkki silmään. Kuinka vaikeaa olisi perustaa ensialkuun yksi SissiTA joukkue Jääkäriprikaatiin?
 
Vaikka on helppo olla samaa mieltä kanssasi monesta asiasta, yhden pontin haluaisin nostaa esiin. Tuo rooli ja tehtävä näkemyksesi.
Tilanne saattaa ollakkin tällä hetkellä kuvaamasi kaltainen, asiassa ei saisi tyytyä tähän, vaan pyrkiä etsimään oppia ja kehittämään omaa osaamista. Puhumattakaan osaamisen jakamiseen uusille jalkaväen upseerien sukupolvelle.

Siitä vaan. Epäilen kuitenkin, että tältä foorumilta ei löydy keneltäkään enemmän paukkuja kuin Pauli Salolta ja sen miehen jutut ei jäänyt pariin sotilasaikausilehden artikkeliin vaan äijä on kirjoittanut aiheesta pari kirjaa.

Itse olen kouluttanut "omalle joukkueelle" Plasterin kirjasta poimittuja juttuja mm. henkilökohtaiseen naamiointiin, tarkka-ampuja tietoisuuteen, ampujan paikallistamiseen ja partiointiin liittyeen. Yllättäen noi jutut ei ole ilmavoimien yksiköiden syvintä osaamisaluetta, mutta kuitenkin sellaista matskua jota kannattaa opettaa, että alaiset pysyy hengissä ja voi tehdä sitä omaa juttua.
 
Omaa kieltään kertoo, että tätäkin keskustelua on käyty 2+ vuotta ja vasta tässä vaiheessa joku mainitsee Pauli Salon.

Salo on pohtinut, kehittänyt ja laittanut ajatukset paperille ja vielä perustellut ne. Lisäksi mies on nähnyt vaivaa saattaa ajatuksensa kirja muotoon.

Ja ketä kiinnostaa? TA-kiltaa ja muuten onkin aika helvetin hiljaista...
 
Siitä vaan. Epäilen kuitenkin, että tältä foorumilta ei löydy keneltäkään enemmän paukkuja kuin Pauli Salolta ja sen miehen jutut ei jäänyt pariin sotilasaikausilehden artikkeliin vaan äijä on kirjoittanut aiheesta pari kirjaa.

Itse olen kouluttanut "omalle joukkueelle" Plasterin kirjasta poimittuja juttuja mm. henkilökohtaiseen naamiointiin, tarkka-ampuja tietoisuuteen, ampujan paikallistamiseen ja partiointiin liittyeen. Yllättäen noi jutut ei ole ilmavoimien yksiköiden syvintä osaamisaluetta, mutta kuitenkin sellaista matskua jota kannattaa opettaa, että alaiset pysyy hengissä ja voi tehdä sitä omaa juttua.

En tarkoittanut että näitä asioita pitäisi jättää foorumin asiaksi, vaan ihan vakinaisen väen hoidettavaksi. Tarvitaan yksi innostunut upseeri joka kouluttautuu asiaa ja kykenee vakuuttamaan esimiehensä homman tarpeellisuudesta. Sitten tarvitaan pari kanta-aliupseeria jolla asia on hallussa ja päästään eteenpäin. Enne tätä on tietotaitoa pidettävä hengissä ja yritettävä kehittää sen minkä voidaan.
 
Jääkö tässä siis lopputulokseksi ehkä, että PV ei jatkossakaan voi satsata tällaiseen pientoimintaan vaan se on pakko "ulkoistaa" ?
Henkilöt koulutetaan reserviläisjärjestöjen kautta, henkilön omalla motivaatiolla tähän nimenomaiseen harjoitteluun on äärimmäisen suuri merkitys. Tiedot koulutetuista PV saa sitten tarvittaessa ressuilta. Näinkö?

Lainaan itseäni tuon taidon hengissäpitämisen osalta. TA-kilta on siis ainoa, näinkö?
 
Pauli Salolta on tullut viime vuonna uudet painokset TA1 ja TA2 kirjoista ja herralta saa myös tilattua kaliberikohtaisia balistiikkatikkuja.
 
Aikaisemmin kannatin sitä, että PV alkaisi kouluttamaan US merijalkaväen tapaan scout/snipereita. Nyt tulin kuitenkin toisenlaisiin aatoksiin. Ei meillä ole osaamista, henkilökuntaa eikä oikein tarvittavaa kulttuuriakaan tiedustelu tarkka-ampujien kouluttamiseen ja käyttämiseen.

Suomen tarjoamiin jenkkien koulutuksiin kuuluu vastakoulutus optio, eli suomi voi lähettää omia joukkoja koulutukseen. Tätä on kovin vähän käytetty. Eritoten ainakin alkujaan suunniteltiin TA koulutuksen hakemista jenkeistä.
 
image.jpg image.jpg

TA valintakokeita jenkeissä.
Ghilette puvun pesu.
 
Suomen tarjoamiin jenkkien koulutuksiin kuuluu vastakoulutus optio, eli suomi voi lähettää omia joukkoja koulutukseen. Tätä on kovin vähän käytetty. Eritoten ainakin alkujaan suunniteltiin TA koulutuksen hakemista jenkeistä.
Duoda, duoda Pohjois-karjalan Prikaati:n piti olla SE kouluttajayksikkö, mikä hoiteli ta-koulutusta ja joka myöskin ansiokkaasti teki pv:n ta-oppaan, mutta kuinkas kävikään...sen pituinen se!
Ja onhan täällä ollut niitä sen alan "tietäjiä" Jenkkilästä opettamassa virkamieskuntaa... jotkut jopa ensimmäistä ja viimeistä kertaa:D

Kyllähän tuon pv:n arvostuksen ta-koulutkseen näkee, 300m ampumaratoja suljetaan ja PKarPr:n perinteitä ta-koulutuksessa ei kukaan jatka (pl. jotkut erikoisyksiköt)

Myöskin mpk ei paljon ta-kursseja järjestä. Voi olla, että taitaa 7,62 x 53R a-tarvike olla vähissä???
 
Taktista taistelumajavaa kompatakseni...Suomen olosuhteissa mielestäni tarvitaan aika harvoin varsinaista "tarkka-ampujaa". Tulitukiampujia sitäkin enemmän.
Ja kun niille taistelijoille saataisiin vielä riittävä kyky toimia vihollista vastaan valaistus olosuhteista riippumatta.
 
Viimeksi muokattu:
Myöskin mpk ei paljon ta-kursseja järjestä. Voi olla, että taitaa 7,62 x 53R a-tarvike olla vähissä???

Useimmat kurssit mitä järjestetään vaatii oman aseen.

Käsittääkseni tuo MPK:n sniper-kurssien sarja perustuu Salon oppeihin?

Ikävä kyllä koulutus lähtee siitä, että ensin opiskellaan ase ja ammutaan - sitä seuraa sitten maastotaidot ja kaikki muu TA-osaaminen. On kanssa vähän sellainen epäilys, että monessa paikassa ei yksinkertaisesti ole varattuna tarpeeksi patruunoita kouluttamiseen ja kursseja ei sen takia järjestetä.

"TAKista" sen verran, että olen ampunut aseella ehkä 50 laukausta. En saa sellaista sodan aikana käyttööni, eikä saa omat alaisetkaan. Ase on iso rohjo missä on ties mitä säätövaroja ja vipstaakeja. Enemmän tulee mieleen kilpa-ase kuin sotilasase.

Itse olisin valmis osallistumaan tarkka-ampuja kurssille jossa opiskeltaisiin kaikkea muuta kuin itse asetta. Esimerkiksi huomaamatonta liikkumista, henkilökohtaista naamiointia, tähystys/tuliaseman valintaa ja partiointia. Siihen kun päälle lisäisi vihollisampujan paikantamisen niin edessä olisi kiireiset pari viikonloppua.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Back
Top